Mistä saa parhaat korot säästöille? Tämä on kysymys, johon en itse vaivautunut edes hakemaan vastausta nollakorkoaikana, sillä parhaimpienkin pankkien säästötilit tarjosivat usein maksimissaan 1%:n korkoa. Lopputuloksena, pidinkin koko opiskeluaikani käytännössä osakepainoni yli 100%:n, koska sijoitin myös opintolainani.
Nyt kun kuitenkin aloitin kuukausi sitten pankkien kilpailutusprosessin, aloin tutkimaan hieman erilaisia tarjouksia, joita pankit antavat ja mietinkin, mistä saa parhaan koron määräaikaistalletukselle sekä missä oli yleisesti paras korko säästötilille. Pohdin tällä hetkellä myös uuden isomman kodin ostamista, jonka takia pyrin kasvattamaan käteiskassaani isommaksi kuin koskaan aikaisemmin – käteiskassan tarve kun on juuri nyt isompi kuin koskaan elämässäni. Koska käsiraha asuntoon pitää säästää, aloinkin vertailemaan erilaisia tapoja kerryttää korkoja tilillä, josta tämä teksti saikin luonnollisen inspiraationsa.
Tänään käynkin läpi erilaisten pankkien korkotarjouksia niin normaaleille tileille kuin määräaikaistalletuksille – sekä sen, mikä pankki voitti. Määräaikaistalletuksissa voittajat olivat tuttuja.
Yllätyksekseni kuitenkin korkeimman koron ilman sitoumuksia tarjoama pankki ei ollut eksoottinen virolainen tai norjalainen pankki tai pikavippiyritys – vaan monen suomalaisenkin käyttämä oma pankki. Tämä pankki tarjosikin ilman määräaikaistalletusta, johon ei saisi vuoteen koskea, tarkalleen 3,103%-korkoa. Mikä pankki tämä sitten oli ja miten edun saa? Lue vertailu, niin tiedät!
Paras talletuskorko 2023- määräaikaistalletusvertailu
Mikä pankki tarjoaa absoluuttisesti parhaan koron tällä hetkellä? Katsotaan vertailussa määräaikaistalletuksia, joissa siis pitää raha pitää tilillä vähintään 12 kuukautta, jotta on korkoon oikeutettu. Määräaikaistalletukset ovat tekemässä paluuta monen nollakorkovuoden jälkeen ja muistankin, kun vanhempani sijoittivat kaikki vähät rahansa juuri näille tileille – joissa ei loppupeleissä edes ollut merkittävästi inflaatiota isommat korot.
Vaikka en itse ole suuri määräaikaistalletustilien fani, ovat ne monelle suomalaiselle se tutuin ja turvallisin tapa sijoittaa, koska niille saa varman tuoton. Hyvä kuitenkin on muistaa, että myös korkotuotoista maksetaan verot aivan, kuten kaikista muistakin pääomatuloista. Tämä lähdevero korkotuotoissa on tuttu 30% eli kokonaistuotto myös säästötilille sijoittamisesta jää oikeasti pienemmäksi kuin, mitä puhtaat prosentit lupaavat.
Millaisia korkoja sitten erilaiset pankit Suomessa tarjoavat? Alla löydät vertailun määräaikaistalletuksille, jotka ovat vähintään 10 000 euroa JA joissa on 12 kuukauden määräaika, jonka aikaa rahat pitää vähintään pitää tilillä. Laitoin listaan jokaisen suomalaisen pankin, josta pystyin löytämään tietoa netistä tai kavereiltani, jotka ovat pankkien asiakkaina. Listaan laitettu sulkuihin, jos pankki on viime aikoina nostanut myös sellaisen säästötilin rajaa, jossa ei ole määräaikaisuutta eli sieltä rahoja voi nostaa ilman rajoituksia.
Aktia talletuskorko: 3,04 %
Alisa Pankki talletuskorko: 3,15 %
Bank Norwegian talletuskorko: 3,15 % (ilman määräaikaisuutta)
Bigbank talletuskorko: 3,25 %
Danske Bank talletuskorko: 2,71 %
Hypo talletuskorko: 3,1 %
Nooa Säästöpankki talletuskorko: 3 %
Nordea talletuskorko: 2,75 %
OP talletuskorko: 2,5 %
POP-Pankki talletuskorko: 2,7 %
S-Pankki talletuskorko: 3 %
Svea Bank talletuskorko: 3,05 %
Ålandsbanken talletuskorko: 2,91 %
TF Bank: 3,00% (Ilman määräaikaisuutta)
Paras korko 12 kuukauden määräaikaistalletukselle saakin Bigbankista ja Svea Bankista, jotka siis on kulutusluotto – tai siis pikavippipankkeja. Määräaikaistalletuksessa on hyvä muistaa, että se solmitaan tekemällä sopimus, missä valitaan summa ja talletusaika. Talletus on sidottu määräajaksi ja sitä ei voi keskeyttää, jonka takia 12 kuukauden määräaikaistalletuksessa rahat ovat kirjaimellisesti jumissa tilillä. Sopimus on sitova, joten toisin kuin ASP:lle, et voi rahoja tililtä ottaa pois tarvittaessa, vaan täytyy olla varma, ettei rahoja sinä aikana tarvitse, mille ajalle määräaikaistilin on sopinut.
Paras korko rahalle hakusessa? Tällöin absoluuttisesti Bigbankin ja Svean määräaikaistalletustili on paras. Näidem jälkeen parhaita korkoja tarjoavat ehkä hieman yllättäen Alisa Pankki sekä Hypo. Yleensä korkeista koroistaan tunnettu Bank Norwegian on jäänyt nopeasti nousevissa koroissa selkeästi jälkeen todennäköisesti pankin vakavaraisuus – ja kannattavuushaasteiden takia. Kulutusluottoja tarjoavat pankit ovatkin historiallisesti kilpailleet juuri korkealla säästötilin korolla ja Bigbankin sekä Svea Bankin kaltaiset ovat ei niin yllättäen korkeimpia määräaikaisten korkojen maksajia – niillä kun on usein juuri määräaikasijoitusten houkutteleminen omaan taseeseensa on yleinen tapa myös oman vakavaraisuutensa tervehdyttämiseen.
Myös perinteisistä suomalaisista pankeista saa jo määräaikaistalletuksille suhteellisen hyviä korkoja – S-Pankin tarjotessa lainaa 3%:n korolla ja Aktiankin jo hieman korkeammalla korolla. Nordea ei vielä tietojeni mukaan 3%:n tasolle pääse säästötilille, mutta tämäkin saattaa muuttua erittäin nopeasti korkotason tasoittuessa.
Saatoit huomata, että vain noin puolet vertailun pankeista pääsee tästä huolimatta 12 kuukauden määräaikaistalletustilillä yli 3% koron. Mitä jos kuitenkin sanon, että pystyt saamaan yli 3%:n koron rahoillesi tilillä, vaikka rahat ei olisi sidottu 12 kuukaudeksi määräaikaistalletuksen tavoin? Kyllä, tämä on mahdollista. Ja kyseessä on itse asiassa Danske Bank. Pankki, jonka kokonaisasiakas olen sattumalta ollut koko ikäni ja jossa on kaikki asuntolainani sekä 95% osakesijoituksistani.
Danske Bank ja Svea Bank tarjoaa yli 3%:n korkoa ilman rajoituksia
Huomasin Danske Bankin maksaman koron aika mielenkiintoisella tavalla. Vaikka olin itse asiakas, en ollut huomannut, että he näin hyvää korkoa edes tarjoavat. Tästä löydöksestä saankin kiittää Osinkokuningasta, joka kysyi Twitterissä, voinko vahvistaa hänen kuulemansa huhun, että Danske tarjoaisi yli 3%:n korkoa kaupankäyntitilille (jota siis käytetään rahatilinä osakekaupoille arvo-osuustilillä).
Menin verkkopankkiin ja kävin tarkastamassa – tottahan se oli. Itselläni korko näytti sillä hetkellä 3,103 % ja tämä liikkuu toki desimaaleja sinne tänne ajan kanssa. Sillä samalla hetkellä siirsinkin kaiken liikenevän liikakäteiseni kaupankäyntitililleni, koska kuten aiemmin totesin, pyrin nyt keräämään käteiskassaa asunnon käsirahaa varten. Ironista sinänsä, että Danske siis tarjoaa kaupankäyntitilille korkeampaa korkoa kuin itse määräaikaistalletustililleen. Tämän ei pitäisi käytännössä olla mahdollista, mutta nousevien korkojen aikaan on nähty oudompiakin asioita. Alla kuva mobiilipankista.
Koska loppupeleissä tullaan puhumaan 20 000 – 30 000 eurosta, siinä kohtaa 3%:n korko tuntuukin jo huomattavasti, toisin kuin tavallisella käteismäärällä, joka itselläni on liikkunut yleensä 4000-5000 euron välissä, koska olen läpi vuosien pyrkinyt maksimoimaan osakeostokseni käteisen kustannuksella.
Jos olet itse Dansken asiakas ja sinulla arvo-osuustili sekä kaupankäyntitili on sille vastinparina, kannattaa ehdottomasti sama tehdä heti. Mielenkiintoisempi kysymys on kuitenkin, jos et ole Dansken asiakas. Kannattaako asiakkuutta avata pelkästään korkeamman koron toivossa? Mielestäni ei, ellei halua kokonaisasiakkuutta Danskeen siirtää.
Tämä ei sinänsä ole välttämättä huono idea, sillä esim. Nordeaa parempi Danske on mielestäni aina ollut asiakkaan näkökulmasta. OP:sta en osaa sanoa. Osakesijoittajalle Danske myös tarjoaa niin Akavalaisena kuin Osakesäästäjien jäsenille erittäin edullisia kaupankäyntikuluja etenkin USA:laisiin osakkeisiin, mikä on ollut itselleni isoimpia syitä pysyä kaikki nämä vuodet Dansken asiakkaana. Osakesijoittajalle Danske on siis varsin hyvä vaihtoehto. Muuten pankin vaihtaminen pelkästään korkeamman koron perässä on liian tuskallinen ja kallis prosessi.
Se, miksi tiliä ei kannata avata vain tämän koron toivossa johtuu siitä, että tarvitset siihen myös avatun arvo-osuustilin. Ja jos sinulla on vain arvo-osuustili sekä sen vastintili (ja perus käyttötili) Dansken asiakkaana, joudut siitä maksamaan 24€/vuodessa ja tämän päälle perusasiakkuus ilman asuntolainoja tai omistuksia maksaa sen n. 70€/vuodessa. Saatavan koron pitäisi siis olla vähintään n. 100 euroa enemmän, jotta tilin avaaminen Danskelle olisi järkevää.
On myös hyvä muistaa, että korkoympäristö on tällä hetkellä volatiilimpi kuin pitkään aikaan ja Danske, kuten kaikki muutkin pankit, muokkaavat korkotasoja tällä hetkellä erittäin paljon erilaisilla tilityypeillä. En yllättyisi, vaikka koron tasoa myös kaupankäyntitilillä muokattaisiin tulevina kuukausina nopeasti, jos yhä useampi olemassa oleva asiakas sen löytää.
Kun nopeasti googlasin tekstejä, joissa vertailtiin eri pankkien korkotasoja, oli osa tänäkin vuonna kirjoitetusta jutuista jo auttamattomasti vanhentuneet – tämä kertoo hyvin muutoksen nopeudesta tällä hetkellä korkomaailmassa – jouduin tekemään myös tähän tekstiin muutoksia vain muutama tunti ennen julkaisua ja pyrin pitämään tämän ajan tasalla jatkossakin.
Lunastaakseni tämän lupauksen, luonnollisesti myös tänään Svea Bank ilmoitti, että perinteisellä säästötilillään Svea tarjoaa myös samaa 3,25%:n korkoa kuin määräaikaistalletustilillään! Täysin samoilla ehdoilla siis kuin Danskekin, joten säästötiliä saa käyttää vapaasti. Aika näyttää, päivittääkö Svea Bank jatkossa määräaikatalletustilinsä entistä korkeammallekin korolle.
Ja toki, korkoja tullaan myös korjaamaan säästötileillä ja määräaikaistalletustileillä erittäin vahvasti alaspäin, kun korot myös aikanaan laskuun lähtevät.
Kannattaako parhaan säästötilin perässä juokseminen?
Oli kyseessä Bank Norwegianin, Svea Bankin tai OP määräaikainen tuottotili, moni on aina etsinyt sitä parhaiten tuottavaa ja korkeinta talletuskorkoa. Ja tämän myötä availlut asiakkuuksia milloin mihinkin pankkeihin. On hyvä kuitenkin huomata, että kaikella tällä on aina vaihtoehtoiskustannus – oma aika. Vaikka saisi sen parhaan määräaikaistalletuksen koron, joka oli 0,5% korkeampi kuin omassa pankissa, on mielestäni hyvä pohtia, onko se sen arvoista oikeasti.
Parhaiden säästötilien perässä juokseminen tuo mieleeni usein niin sanotun S-junan, jossa liityttiin kaikkiin eri S-ryhmän alueisiin, jotta saatiin maksimituotto – eli prosentuaalisesti korkea tuotto. Maksimituotto, jota S-junalla parhaillaan pystyi saamaan oli kuitenkin vain vähän yli sata euroa. Lähes kaikki meistä pystyvät käyttämään oman aikansa paremmin kuin juosta sen viimeisen 10 euron perässä oli kyseessä määräaikais- tai säästötili – tai mikä tahansa muu korkeakorkoinen säästötili, joka korkoa tuottaa.
Saattaa olla, että missasin jonkun pankin, sillä Danskenkin ja Svean Bankin maksama korko tuli allekirjoittaneelle niin sanotusti pyytämättä ja yllättäen. Koska en myöskään ole kaikkien suomalaisten pankkien asiakas, joku yllättäjä saattaa itselläni jäädä katveeseen. Olisikin mielenkiintoista tietää kaikkien pankkien asiakkailta, mikä on sinun pankkisi korkein maksama korko säästötilille tai määräaikaistalletukselle, mitä olet nähnyt?
————————————–
Voit tilata huippuarvostelut saaneet sijoituskirjani Viisas sijoittaja nyt erikseen tai yhdessä muiden kirjojen kanssa Adlibriksestä täältä 29 euron hintaan tai Tammen omasta verkkokaupasta kirja.fi.
Äänikirjojen ystäville kirja löytyy esimerkiksi Bookbeatistä ja Storytelistä sekä muista suomalaisista äänikirjapalveluista.
Jos olet uusi lukija ja olet kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa jo yli 700 tekstiä, joten olen varma, että löydät etsimäsi.
Muista seurata Omavaraisuushaastetta käyttämässäsi sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville
Svea nosti talletuskoron 3,25 6.7.23 alkaen. Ja tämä on normaali säästötili, ilman määräaikaisuuksia tms..
Jep, näin tosiaan tekstissäkin kirjoitin 😉 Päivitin tekstin vielä pari tuntia ennen julkaisua, kun saman huomasin.
Hieman menee ehkä ohi aiheen, mutta S-Pankki on viime aikoina näyttäytynyt sen verran ”positiivisessa” valossa mediassa, että hyvin vaikea on kenenkään luottaa eurojansa heidän huomaansa. Esim. Linkkarissa oli alkuviikosta parikin julkaisua aiheesta, jossa viitattiin viime syksyisiin uutisointeihin, että ei nuo mittavat tietoturva-aukot olisi mihinkään siellä poistuneet.
Tämä erittäin hyvä pointti! On erittäin huolestuttavaa, kuinka isoja S-Pankin ongelmat ovat olleet tietoturvan kanssa. Ja tosiaan aukkoja on erittäin hankala usein myös tukkia, joten saa nähdä tuleeko tästä lisäsanktioita S-pankille. Itsellä siellä myös käyttötili ja opintolaina, joten sinänsä harmi nähdä niitä.
TF Bankilta saa myös 3% korkoa ilman määräaikaisuutta. Bank Norwegian on nykyisin osa Nordaxia. Aika pitkään toimineita pankkeja.
Kiitos vinkistä! Lisään listaan.
Osuuspankilla on myös kasvutuottotili nimellä kulkeva säästämisen tili, jonka korko on sidottu 3kk euriboriin. kun varoja tilillä on yli 50000 tämän päivän korko tilille olisi 3,112%
Mielenkiintoista! 50 000 euroa aika korkea raja, aika jännä kannustin.
Osuuspankki on muutenkin rikkaiden pankki. Bonuksista alkaisi hyötyä vasta kun talletuksia/sijoituksia olisi yli 20k. Pidän vähät rahani paremmin tuottavalla tilillä ja siirtyisin kokonaan S-pankkiin, mutta uutisointi ongelmista saa varovaiseksi.
Kasvutuottotilille saa korkoa talletetun summan mukaan. Jos tilillä on vähintään 10 000 euroa on korko 3 kk euribor miinus 0,9 % ja jos vähintään 50 000 euroa korko on 3 kk euribor miinus 0,5 %. 16.8.2023 kurssien mukaan korot olivat 2,898 % ja 3,298 %. Tililtä saa tehdä neljä maksutonta nostoa vuodessa. Taitavat nuo määräaikaistalletukset jäädä historiaan. S-pankin tuottotililtä saa puolestaan tehdä vapaasti nostoja ja korko maksetaan kerran kuussa. Parasta korkoa saa S-pankin tilille, kun talletus on vähintään 100 000 euroa, tänään 2,05 %.
Tuntuu tosiaan, että koronmuutokset ovat olleet niin nopeita, että pankit eivät tähän ole pystyneet edes reagoimaan. Mielenkiintoista on nähdä, nyt kun koronnostot jäähtyvät ja saattavat jopa lähteä hitaasti laskuun. Uskon myös, että määräaikaistalletukset todennäköisesti jäävät historiaan ja asiakkaille tarjotaan erilaisia huomattavasti josutavampia vaihtoehtoja.
Jos tuo OP kasvutuotto tilillä on tarpeeksi rahaa ja jos 3kk euribor nousee nousee talletus koron prosentti. Ei hullumpi OP pankilla tililtä saa tehdä 3- 4. Nostoa vuodessa ilman veloitusta.
3-4 kappaleen rajoitus sinänsä ihan ok raja. Etenkin, jos on muutenkin OP:n asiakas.
Bank Norwegian nosti eilen koron 3.15% Täällä kyseisen pankin tyytyväinen käyttäjä -hyvin on toiminut. Ja eettisesti kulutusluottojen kannalta ei ole käsittääkseni pahin pankki. Huomasin myös, että aiemmin muilla korkeampi tuotto, mutta ainakin Googlen perusteella Svea sai huonoja arvostelu – siis kulutusluottojen ostajilta.
Näinpä tässä juuri kävi, että näitä päivitetään nyt erittäin kovaa tahtia – kiitos päivityksestä! Kilpailu varmasti tilien välillä käy kovana aina niin pitkään, kun korkotasot nousevat. Ja joo mielestäni ei sinänsä ole mitään pahaa laittaa rahansa Norwegianiin tai Sveaan, mutta kaikki eivät välttämättä ole tietoisia pankkien liiketoiminnasta, niin halusin asiasta mainita, jos sillä on jollekulle väliä.
Ja Norskilla ei käsittääkseni ole rahat jumissa 12 kk/määräaikaa, vaan ne on ihan vapaasti pois nostettavissa. Tai onhan? Itse ainakin olen dumpannut Norwegianin tilille ylimääräiset rahat siinä luulossa, että ne on kädenulottuvilla tarvittaessa…
Ovat vapaasti nostettavissa.
Jep ovat kyllä, laitoin tarkennuksen tuohon Bank Norwegianin kohdalle.
Kauppalehti ylläpitää hyvää sivua korkojen vertailuun. Tietenkään tuossa ei ole kaikki (isoista Nordea ei halua nykyään esitellä lukujaan lainkaan) ja varsinkin osuuspankin tapaisissa laitoksissa korot ovat myös pärstä- ja neuvottelukysymys.
https://www.kauppalehti.fi/porssi/korot/talletuskorot
Nordean osalta täytynee myös varoittaa ns. Joustotalletuksesta, joka esittäytyy joustavana säästötilinä. Sen korko maksetaan ”jakson” eli vuoden pienimmälle saldolle, joten on ihan sama kuinka paljon rahaa tilillä on 364 päivää vuodessa, kun yksi päivä ratkaisee.
Hieman käytinkin tuota Kauppalehteä apuna tämän kasaamiseen, mutta tosiaan harmi, ettei ihan kaikkia pankkeja tarjoa. Pyrinkin tähän täyttämään ja päivittämään myös niitä pankkeja, joita Kauppalehdestä ei löydy – koska Danskenkin osalta korkoprosentti näytti huomattavasti alhaisempaa kuin mikä todellinen taso oli.
Dansken kaupankäyntitilin korkotuotto lasketaan käsittääkseni ko. tilin kuukauden alimman saldon mukaan, joka kannattaa huomioida kun varoja sille säilöö.
Tämä tosiaan tärkeää huomata ja muutenkin hyvä tutustua ehdottomasti, miten eri tilien koronmaksupolitiikka toimii juuri tuon osalta.