Parhaat lyhyen aikavälin sijoitukset – näin sijoitan 100 000 euroa vuoden aikajänteellä

Parhaat lyhyen aikavälin sijoitukset, on sanakokoelma, jota harvemmin suustani kuulee, koska haluan kannustaa ennen kaikkea pitkäjänteiseen sijoittamiseen. Onkin poikkeuksellista, että kirjoitan lyhyestä aikajänteestä, mutta tämä vuosi on sijoitusmielessä itselleni muutenkin poikkeuksellinen.

Olemme ostamassa avovaimoni kanssa ensi vuonna valmistuvaa uudiskohdetta, jota varten meidän pitää säästää yhdessä suhteellisen iso käteiskassa. Kokonaisuudessaan 150 000 euroa vuoden 2025 huhtikuuhun mennessä. Tästä oma osani on noin 50 000 euroa, koska 150 000 euron säästö rakentuu seuraavasti:

– Noin 55 000 euroa avovaimon ASP-tilillä (jotka on säästetty sinne viimeisen kuuden vuoden aikana)
– Avovaimoni säästää tänä vuonna ja ensi vuoden ensimmäisen parin kuukauden aikana 45 000 euroa
– Minä säästän tänä vuonna ja ensi vuoden ensimmäisen parin kuukauden aikana 50 000 euroa

Tästä johtuen en pysty sijoittamaan osakkeisiin kauhean montaa kertaa tänä vuonna, koska vaikka osakemarkkinat ovatkin suhteellisen houkuttelevan hintaiset tällä hetkellä, ei minusta löydy sellaista riskinottajaa, joka lähtisi pelaamaan näillä rahoilla – vuoden tähtäimellä osakemarkkinoilla kun voi tapahtua mitä tahansa. En kuitenkaan halunnut laittaa rahojani sokkona vain pankkitililleni makaamaan vuodeksi, vaan aloin selvittämään, mitkä ovat parhaat vähäiset riski/tuottosuhteen lyhyen aikavälin sijoitukset.

Tässä tekstissä kerronkin kaikista vaihtoehdoista sekä siitä, mihin päätin, että rahamme laitamme. Avaan siis, mihin minä ja avovaimoni tänä vuonna säästömme laitamme, koska ei ehkä niin yllättäen, tein tutkimusta myös avovaimoni puolesta – ja tulemme laittamaan rahat eri kohteisiin. Aloitetaan kuitenkin siitä, millaisia vaihtoehtoja meillä oli.

Parhaat lyhyen aikavälin sijoitukset – vaihtoehdot

Koska lyhyen aikavälin sijoittaminen oli alkuun sen verran vierasta, päätin käyttää hyväkseni joukkojen voimaa ja kyselinkin X:ssä erilaisia vaihtoehtoja parhaiksi lyhyen aikavälin sijoituksiksi. Lopputulemana sain kerättyä aidosti mielenkiintoiset vaihtoehdot.

1. Lyhyen koron rahastot
2. High Yield-rahastot
3. OP:n tuotto-osuudet
4. Seligsonin rahamarkkinarahasto
5. Oman pankin säästötili
6. Pikavippipankkien säästötilit

Ihan eettisistä syistä numero kutonen karsiutui pois kokonaan, vaikka niillä korkeimmat korot olivatkin. En halua rahaa antaa pikavippiyhtiöille, vaikka itse sillä rahaa tekisinkin. Vaihtoehtoja jäi siis viisi.

Ensinnäkin, lyhyen koron rahastot sekä high yield-rahastot ovat suhteellisen mielenkiintoisia sijoituksia siksi, koska korot ovat nyt mitä todennäköisemmin huipulla euroalueella. Kun korot lähtevät laskuun, molempien rahastojen arvo nousee korkotuottojen lisäksi – lyhyen korkojen rahastojen vähemmän – high yield -rahastojen enemmän. Mutta on hyvä muistaa, että high yield -rahastot ovat myös korkeampiriskisiä tilanteessa, missä talous sakkaisi oikeasti ja high yield -koron rahastojen velkoja ei pystyttäisikään maksamaan takaisin.

Toisaalta OP:n tuotto-osuudelle oli laitettu tavoitteeksi tänä vuonna hurja 5,5%:n tuotto. Tämä olisi ollut hyvä vaihtoehto, mutta emme ole OP:n asiakkaita, joten siihen sijoittaminen ei ole mahdollista.

Seligsonin rahamarkkinarahasto taas on kaikille avoin ja aika mielenkiintoinenkin vaihtoehto, koska rahasto siis tavoittelee nimensä mukaisesti noin 3kk euriborin tasoista tuottoa vuodesta toiseen. Ja on suhteellisen hyvin siihen pystynyt.

Miksi rahamarkkinarahasto, jos pankkitilille saa kuitenkin markkinakorkoa? Koska käytännössä pankkitilille ei saa markkinakorkojen verran korkoa. Esimerkki oman pankkini Dansken ”parhaasta” säästötilistä nimeltään Turvatili.


Käytännössä siis omat säästöni riittäisivät siihen, että saisin 3kk euriborin (eli tällä hetkellä noin 3,9%) – 0,9%-yksikköä. Eli 3% koron. Riskittömäksi tämä ei ole huono, mutta 0,9%:n leikkuri on kyllä aika raju. Erilaiset pankit tarjoavat erilaisia versiosta tästä, mutta mikään ei ole erityisen hyvä. Esimerkiksi avovaimoni pankki – Nordea – tarjoaa 3,3%:n koron, mutta maksaa koko vuodelle korkoa vuoden pienimmän rahasumman mukaisesti – eli lisäsäästöistä ei tälle tilille ole hyötyä. Pankit kyllä tekevät ihmisen elämän vaikeaksi näillä.

Vaihtoehtoja siis on, mutta kaikissa on hyvät ja huonot puolensa. Mihin siis päädyin rahojemme osalta?

Näin tulemme sijoittamaan noin 100 000 euroa vuoden aikatähtäimellä

Koska asiakkuutemme ovat vielä eri pankeissa ennen kuin yhteisen asuntolainan otamme, päätin, että jaamme rahat myös näiden pankkien välille, jotta voimme pitää asiat selkeinä ihan vain senkin takia, jos elämässä sattuisi jotain yllättävää (esim. ero). Vaikka yli viisi vuotta olemme seurustelleetkin ja yli 4 vuotta asuneet yhdessä, parisuhteen ja rahan yhdistäminen on aina sellainen yhdistelmä, että kannattaa olla varovainen.

Avovaimoni alkoikin säästämään kaiken likenevän palkastaan helmikuusta alkaen Nordean lyhyen koron rahastoon. Tarkalleen Nordea Korko A kasvu-rahasto. Kyseessä on perinteinen lyhyen koron rahaston, josta sain vinkin eräältä tutultani. Tutkin rahastoa ja näytti, että noin 0,25 %:n + 0,1% kuluista huolimatta rahaston pitäisi tänä vuonna pystyä noin 4%:n tuottoon, mikä on tyydyttävä matalan riskin tuotto vuoden aikavälillä.

Entä minä? Lopussa vaihtoehtoja itselläni oli kaksi. Dansken lyhyen koron rahasto nimeltään Korko WK-rahasto, joka on samanlainen kuin Nordean Korko A-rahasto ja kulut liikkuvat 0,43%:ssa eli lähellä samaa kuin Nordean samaisessa rahastossa.

Siinä, missä rahastojen kulut ovat äärimmäisen tärkeitä perinteisestä rahastosijoittamisesta puhuttaessa, tuntuu se erityisen paljon, kun puhutaan matalan riskin sijoituksista, joissa myös tuotot ovat pienemmät. 3,9%:n tuotolla vähennettynä 0,43%:n kuluilla pääsisinkin 3,47%:n tuottoon, mikä on hyvä. Huomasin kuitenkin saman kirjoittaessani parhaista koroista säästötilille. Danske tarjoaa arvo-osuustilin kaupankäyntitilille parempaa korkoa kuin sen markkinoimalle ”parhaalle” säästötilille. En tiedä edelleenkään, mikä glitchi Matrixissa tämä on, mutta en valita. Saankin Dansken kaupankäyntitilille täysin riskitöntä 3,53%:n korkoa.

Suunnitelmani onkin seuraava. Sijoitan Dansken kaupankäyntitilille kaikki käteiseni niin pitkään, kunnes EKP tekee ensimmäisen koron laskun. Uskon tämän tapahtuvan tämän vuoden toisella puoliskolla. Tämän jälkeen siirrän kaikki säästöt lyhyen koron rahastoon, koska koronlasku tuskin jää viimeiseksi, ja lyhyen koron rahastossa pystyn saamaan vielä hieman hyötyä irti tulevista koronlaskuista. Olettaen, että kaupankäyntitilin korko laskee EKP:n korkojen laskun myötä myös merkittävästi.

Ja siinäpä se! Tosin tähän on myös yksi toinen syy. Olen jo pitkään pyrkinyt kasvattamaan käteiskassaani ja toivon, että en ihan kaikkea säästämääni rahaa tarvitse asuntoon (koska kuitenkin omistamistani asunnoista aukeaa koko ajan lisää vakuusarvoa kuukaudesta toiseen), jolloin osa säästämistäni rahoista voi mennä pörssiinkin vuoden aikana tai viimeistään ensi vuoden aikana – jos selviä sijoituspaikkoja aukeaa.

Suurin virhe, ja samalla hyvä asia, jonka olen sijoitusurallani tehnyt, on, että käteiskassani on ollut koko ajan erittäin pieni verrattuna osakesijoituksiini, joka on suurimman osan ajasta ollut hyvä juttu. Mutta vaikeuttaa osakemarkkinan navigointia etenkin sellaisina hetkinä, kun haluaisi panostaa isosti esim. finanssikriisin tai koronakriisin kaltaisina hetkinä.

Lyhyellä aikavälillä riskien välttäminen on usein järkevintä

Parhaat lyhyen aikavälin sijoitukset ovatkin aina mahdollisimman vähäriskisiä. Sen takia myös itse valitsen omalla tavallaan tylsiä ja varmoja sijoituskohteita sen sijaan, että lähtisin kikkailemaan liikaa tänä vuonna, vaikka (tai koska) isoista rahoista taloudellemme onkin kyse. Tämä vuosi tuleekin siis olemaan sijoitusmielessä suhteellisen tylsä omalta osaltani.

Pyrin ostamaan osakkeita satunnaisesti sitä myötä, miten tuloni kehittyvät ja kun pystyn, mutta siihen vaikuttaa moni asia siitä, kuinka hyvin kirjani myyvät aina siihen, keksinkö muita sivutulovirtoja. Koska asunnon valmistuminen myöhästyi ensi vuoden tammikuusta ensi vuoden huhtikuuhun, tämä oli sinänsä onni, koska on aikaa säästää enemmän. Ja saan vuosibonukset aina vuoden alussa, joten ehdin saamaan myös ensi vuoden vuosibonukset ennen asunnon ostoa, mikä helpottaa säästötavoitetta huomattavasti.

On harmi olla osakemarkkinoilta pitkälti poissa tuleva vuosi, koska oletan pörssivuoden olevan kokonaisuudessaan hyvä, mutta ehkä minulla käy kerrankin hyvä tuuri ja osakemarkkinat laskisivat vastoin kaikkia odotuksia myös tänä vuonna – ja ensi vuonna pääsisin isolla käteiskassalla ja vahvalla kassavirralla vielä halvemmalla markkinoille. Aina voi unelmoida! Toivon joka tapauksessa, että tästä tekstistä oli hyötyä, jos itse mietit tällä hetkellä lyhyen aikavälin sijoittamista ja millaisia vaihtoehtoja sinulla siihen olisi.

————————————–

Voit tilata huippuarvostelut saaneet bestseller-sijoituskirjani ”Viisas sijoittaja – tunne itsesi ja osakemarkkinat” nyt erikseen tai yhdessä muiden kirjojen kanssa edullisesti Adlibriksestä täältä tai Tammen omasta verkkokaupasta kirja.fi 

Äänikirjojen ystäville kirja löytyy esimerkiksi Bookbeatistä ja Storytelistä sekä kaikista muistakin suomalaisista äänikirjapalveluista.

Jos taas olet uusi blogissa, Aloita täältä ja syvenny syvemmälle sijoittamisen ja henkilökohtaisen talouden maailmaan. Olen kirjoittanut blogiin 8 vuoden aikana yli 800 kirjoitusta henkilökohtaisen talouteen ja sijoittamiseen liittyen, joten löydät varmasti etsimäsi!

Muista myös seurata Omavaraisuushaastetta käyttämässäsi sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista! 

Omavaraisuushaaste Threads
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter

Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville

31 kommenttia artikkeliin ”Parhaat lyhyen aikavälin sijoitukset – näin sijoitan 100 000 euroa vuoden aikajänteellä”

  1. Hei,
    kerroit, että OP:n tuotto-osuus ei tullut kyseeseen, koska ette ole OP:n asiakkaita. Vaimollani ja minulla on OP:n tuotto-osuuksia, vaikka muuta pankkisuhdetta pankkiin ei olekaan.
    Yst-Veijo
    JK. Kiitos jälleen hyvästä analyysista 🙂

    Vastaa
    • Kiitos! Pitikin ihan tarkistaa miten se toimii tarkemmin, koska tuo 5,5%n korko kyllä houkuttaisi. Mutta tosiaan olikin vähän liian epälikvidi lyhyen ajan sijoitukseksi ks. ”Jos irtisanot osuutesi 1.1.2023, palautuu osuutesi arvo tilillesi tammikuun ensimmäisenä arkipäivänä vuonna 2025.”. Ilman tuota erittäin pitkää takaisinmaksuaikaa olisi ollutkin ihan mielenkiintoinen vaihtoehto.

      Vastaa
  2. Mielenkiintoinen erilainen vuosi tulossa! Minimalismivuoden ja maksimointivuoden perään taas jotain erilaista. 🙂 Löysin blogisi vasta viime tai toissa viikolla ja olen jo kahlannut suuren osan sitä läpi. Hienoa nähdä, miten ajattelusi on kehittynyt ja monipuolistunut vuosien varrella. Yksi asia, mitä eniten ihailen, on kykysi ja halusi ymmärtää asioita ja erilaisia ihmisiä. Et vain sano niin vaan toimit niin. Blogin parhaita anteja on se, miten kypsästi ja vilpittömästi vastaat jopa (onneksi tosi harvoihin) trollikommentteihin. Olet sellainen ihminen, jolle ei voi muuta kuin vilpittömästi toivoa kaikkea hyvää. Toivon, että saat kaiken, mitä elämässäsi tavoittelet, niin FIREen kuin esim. perheeseen liittyen! Kiitos jo nyt kaikesta, mitä olen blogistasi saanut irti. Tulen pysymään matkassa, paitsi jos monetisoit tämän blogin jotenkin aivan törkeästi. 😀

    Vastaa
    • Kiitos paljon erittäin kauniista sanoista! Ja mahtava kuulla, että blogille löytyy edelleen uusia lukijoita näin pitkän ajan kirjoittelunkin jälkeen. Hienoa myös, että blogista on ollut apua, sen kuuleminen tekee kirjoittamisesta aina vähän merkityksellisempää.

      Ja koen kyllä myös, että blogi on auttanut itseäni kehittymään aivan valtavasti ja suuri kiitos tästä kuuluu lukijoille, jotka ovat jaksaneet kommentoida vuodesta toiseen. Blogin kommenttikenttä on ollut aina 99% ajasta erinomainen paikka käydä keskustelua vs. ehkä perinteisen nettikeskustelun taso, mikä on isoja syitä, miksi tätä blogia olen jaksanut kirjoittaa niin pitkään.

      Vastaa
  3. Siis tajusinko tämän oikein, että: ”Jos irtisanot osuutesi 1.1.2023, palautuu osuutesi arvo tilillesi tammikuun ensimmäisenä arkipäivänä vuonna 2025.”
    Eli oottelet rahoja pari vuotta? Totta tuo on jo onneton diili!

    Vastaa
  4. Jos käytetään tuota samaa esimerkkiä vielä.
    ”Jos irtisanot osuutesi 1.1.2023, palautuu osuutesi arvo tilillesi tammikuun ensimmäisenä arkipäivänä vuonna 2025.”

    Itse olen tuotto-osuuksia irtisanoessani tehnyt sen aina loppuvuodesta esimerkiksi 1.12.2023, niin silloin rahat ovat kiinni vain noin 13kk. Tuolle irtisanomisajalle maksetaan tietysti korkoa.
    Itse innostuin aikoinani tähän tuotteeseen siksi, että tuotto-osuuksien korkoa verotetaan kevyesti.
    Korot ovat verovapaata tuloa 5000 euroon asti ja sen ylittävältä osalta vain 15 prosenttia.

    Vastaa
    • Jep, juurikin näin. Paljon riippuu siitä, missä kohtaa vuotta nuo irtisanoo. Toki tuo yli vuosi on kuitenkin pitempi aika kuin oikeastaan millään muulla sijoituskohteella, mitä on tarjolla. Kyseessä ei siis sinänsä ole hyvä lyhytaikainen sijoitus, vaan pikemminkin pidemmän aikavälin sijoitus (jonka takia se ei itselle esim. tänä vuonna sopinut).

      Ja verotus on ehdottomasti juuri paras syy tuotto-osuuksiin sijoittamiseen vähän kuin ASP-tilissä, jossa korko on verotonta. Tuolla 5,5%:n tuotolla ja mainitsemalla matalalla verotuksella pystyy saada absoluuttisen tuoton lähes samalle tasolle kuin osakeindeksirahastoissa pitkällä aikavälillä, joka itse asiassa erittäin hyvä diili – tuotto-osuuksissa kun on keskimäärin pienempi riski. Etenkin parin vuoden sijoitushorisontilla.

      Vastaa
  5. Oletko miettinyt erilaisia lyhyen maturiteetin korko-ETF:a? Esimerkiksi jenkkien valtiolainoja sisältäviä, valuuttakurssin suhteen hedgattuja vaihtoehtoja löytyy Nordnetista.

    Vastaa
    • Joo itse asiassa hyvä kysymys. Olen katsellut tuota: iShares $ Treasury Bond 1-3yr UCITS ETF USD (Dist) mutta totesin, että, koska rahaa tulee niin satunnaisesti eikä vain kerran kuukaudessa tiettyä summaa, niin ETF:ien ostaminen käy suhteellisen kalliiksi, kun ilman kuukausimaksua kaupankäyntikulu on sen 15-20 euroa. Jos kuukausisäästäisin aina tietyn summa, niin silloin tuo voisi olla erinomainen vaihtoehto myös itselle.

      Vastaa
      • Selvä juttu, tosiaan harmi ettei noita korkolappuja saa laajemmin kuukausisäästön piiriin. Onko muuten jokin syy miksi harkitsit nimenomaan 1-3 vuoden duraatiolla olevia valtiolainoja, etkä esimerkiksi muutaman kuukauden – 1 vuoden vaihtoehtoja? Eikö duraation tulisi aina olla maksimissaan holdausajan mittainen, vai otatko tässä aktiivista näkemystä FED:n koronlaskuihin? Esimerkiksi tässä rahastossa on maksimiduraatioltaan 1 vuoden T-billejä: Amundi US Treasury Bond 0-1Y UCITS ETF EUR Hedged Acc
        (PR1H)

        Vastaa
        • Jep juurikin näin. Korkotuotteet ovat niin yksinkertaisia, että kiva ottaa vähän edes näkemystä. Uskon korkojen kuitenkin ihan vähän tulevan myös USA:ssa alas tänä aikana, vaikka talous tällä hetkellä erittäin vahvoilla kantimilla näyttää olevan.

          Vastaa
  6. Kirjoitat ”vaikka osakemarkkinat ovatkin suhteellisen houkuttelevan hintaiset tällä hetkellä”

    Tarkoitatko osakemarkkinoita Suomessa vai globaalisti? Eli näetkö jonkin tietyn markkinan halpana, vai päteekö laajemminkin?

    Vastaa
      • Kiitos vastauksesta. Mainitsit joskus, että vaimosi sijoittaa pelkästään USA rahastoon. Oletteko ihan lähteneet myymään, vai kuinka käytännössä toimitte? Itsellä kuukausisäästö rullaa USAan ja Eurooppaan. Kannattaako alkaa säästämään painotuksia??

        Vastaa
        • Joo tosiaan nämä sijoitukset ovat vain jäässä tämän ajan eli myyntejä ei tapahdu. Kuukausisäästäminen USA-rahastoon jatkuu sitten tavalliseen tapaan, kun asunto on ostettu. Vuoden päästä sitten pitää miettiä, halutaanko säätää painotusta vai onko täysi USA-paino edelleen.

          Vastaa
          • Ymmärrettävää, että sijoitukset ovat tauolla asunnon oston vuoksi. Sen jälkeen tulee sitten kysymys mihin sijoittaa, jos USA on kallis. Onko se sitten vain Suomeen? Vai onko suomen pörssin alhainen arvostus arvo-ansa? Näistähän ei toki kukaan voi olla varma, mutta tällaiset asiat pyörivät omassa mielessä. Olisi kiva kuulla mielipiteitäsi, koska vaikutat erittäin fiksulta kaverilta.

            Vastaa
            • Tarkoitan siis lähinnä indeksejä. Suomen isoimmat yhtiöthän eivät ole pääasiassa juuri kasvaneet. Onko OMXH25 siis syystä halpa, vai aliarvostettu? UPM, Sampo, Nordea, Nokia, Kone ja Neste ovat lähes 60% indeksistä. Näen itse lähinnä Koneen ja Nesteen omaavan kasvupotentiaalia. Niilläkin ongelmia nyt mm. Kiinan suhteen, ja Nesteellä omansa. Mistä siis kasvu? Osingot saa verottomasti, mutta ilman kasvua tulevaisuuden tuotot eivät tule päätä huimaamaan? Vai nouseeko pienemmistä yhtiöistä uusia rahanteko koneita?

              Vastaa
              • Keskimäärin itse tuen ihan perus 60-40 hajautusta USA:han ja Suomeen tai puhdasta 100%:n USA-painoa. En usko, että kummallakaan voi mennä pahasti pieleen. Ja kannattaa myös huomioida, että Nestettähän ei esim. löydy tietyistä Suomi-indekseistä vastuullisuuspainotuksen takia. Mutta indekseihin sijoittaessa muutenkin kannattaa muistaa, että kokonaisuus merkitsee ja yksittäisten osakkeiden analyysiä ei kannata liikaa tehdä indeksiin sijoittaessa. Muutenhan voisi sijoittaa osakkeisiin 😀

  7. Mitä mieltä olet opintolainan takaisinmaksuata tälläisenä korkoaikana? Minulla on valmistuminen lähestymässä DI-koulutuksesta, ja opintolainaa jää hyvityksen jälkeen maksettavaksi noin 16k. Kannattaako mielestäsi se maksaa pois nopeasti, hitaasti vai jotain siltä väliltä? En oikein itse osaa punnita, mikä olisi tässä tilanteessa tärkeintä.

    Vastaa
    • Jos olet ottamassa asuntolainaa lähitulevaisuudessa 1-3 vuoden aikana tai se sinulla jo on, ei kannata stressata opintolainan maksamisesta. Sen takaisinmaksuun suosittelen aina samoja asioita:

      1) Maksa mahdollisimman pitkällä aikavälillä pois (10-20v)
      2) Maksa mahdollisimman harvoissa erissä pois (pankin kanssa saa sovittua, että maksat esim. vain kaksi kertaa vuodessa lainaa pois). Näin säästät käsittelykuluissa, kun joudut aina maksamaan kiinteän euromäärän rahaa, kun lainaa maksat pois.

      Sitten kun on päässyt hyviin työelämään kiinni ja jostain syystä haluaa lainaa maksaa pois nopeammin, sen voi aina tehdä ilman lisäkuluja. Itse kuitenkin aion maksella opintolainaa vielä takaisin yli nelikymppisenä, koska miksipä en. Näillä keinoilla kuitenkin pystyt ottamaan kaiken irti opintolainasta rasittamatta liikaa arkitalouttasi muuten. Toivottavasti tästä oli apua!

      Vastaa
  8. Hei, kiitokset inspiroivasta blogista! Erityisesti olen lukenut fireen ja työuran boostaukseen liittyvät tekstit, mutta erityismaininta täytyy antaa myös pokemon-mestarin huikean jännittävälle jatkokertomukselle! En ole korkoihin liittyvää aiempaa tekstiä huomannut, mutta nyt Danske arvo-osuustilin omaavana kiinnostuin tuosta kaupankäyntitilin korosta. Näköjään Dansken nettipankin kautta näkee tilien korkotason suht näppärästi, vaikka selaimen kautta käytettävä nettipankki onkin aivan kökkö käyttöliittymältään. Yritin kaivaa tietoa, että onko tuo kaupankäyntitilin korko sellainen joka lasketaan päiväkohtaiselle saldolle vai kuukauden alimmalle saldolle? En mistään löytänyt tätä tietoa, maininta oli vain näistä Dansken normaaleista säästö-/käyttelytileistä. Kun kaivelin tietoa sopimuksista (löytämättä sitä), niin tulkitsin, että ehdoissa mainitaan siihen suuntaan, että kaupankäyntitilin varoja tulisi käyttää vain osakehankintoihin, eli sitä ei ole tarkoitettu säästötiliksi. Tuskin tätä kukaan tilipoliisi valvoo, mutta johtuisikohan siitä tämä erikoisuus. Ja onhan tili tosiaan kytketty arvo-osuustiliin. Tämäkään ei kyllä selitä miksi korko on euriboriin sidottu (tänään 3,469%) eikä 0.25 %, mikä muilla Dansken tileillä.

    Vastaa
    • Kiitos paljon ja hienoa, että blogi on ollut hyödyllinen, että viihdyttänyt! Dansken mobiili on kyllä erittäin hyvä ja selkeä. Muistan kysyneeni tätä Danskelta ja korko tosiaan lasketaan jokaisen kuukauden alimmalle saldolle. Ja joo, eipä sitä kukaan valvo ja kyllähän ne rahat joita tilillä pidetään voi vain sanoa käytettävän osakesijoituksiin, kunhan vain ostettavaa markkinoilta löytyy 😀 Eipä pankkia sinällään tosiaan kiinnosta, millä tilillä rahat luuhaavat.

      Vastaa
      • Kiitos tiedosta, säästyin soitolta Dansken asiakaspalveluun :D. Tällä on tosian iso merkitys, kun mietin sopisiko tämä talouspuskurin pitopaikaksi, jossa siis summa vaihtelee parhaimmillaan tonneista pariin euroon kuun aikana. Ei sovi siis tähän, mutta hyvä tietää että euribor-korkoa maksetaan tuolle kaupankäyntitilille!

        Vastaa
  9. Moi, loistava kirjoitus jälleen kerran.

    Tuli mieleen, että jos esimerkiksi olisi tilanne, jossa henkilö olisi jäämässä eläkkeelle 3 vuoden päästä ja haluaisi alottaa sijoittamisen vasta nyt sitä varten – olisiko juurikin tuo OP:n tuotto-osuus hyvä valinta siinä kohtaa matalariskisenä rahastona, kunhan muistaa irtisanoa ajoissa? Vai olisiko joku muu sijoituskohde vieläkin sopivampi tällaisessa tilanteessa?

    Ja toinen kysymys samaan kommenttiin: Mainitsit pari vuotta sitten Handelsbanken USA, Suomi, MSCI ACWI -kombon 1/3 painotuksella perushyväksi pitkän aikavälin sijoitusstrategiaksi. Onko tämä vielä voimassa tänäkin päivänä, vai onko Nordnetiin tullut jotain muita ehkäpä parempia vaihtoehtoja/kombinaatioita, joihin voisi mahdollisesti tarttua?

    Kiitos paljon!

    Vastaa
    • Kiitos! OP:n tuotto-osuus voisi olla juuri tuossa tilanteessa erinomainen vähäriskinen sijoituskohde – ja tosiaan, jos rahat haluaa heti eläkkeelle mentyään, niin pitää vain muistaa irtisanoa aina eläkettä edeltävänä vuotena.

      Ja tuo kombinaatio sinänsä edelleen pitää paikkansa, mutta löytyy vielä pari desimaalia halvempia vaihtoehtoja noihin maantieteellisiin (Suomea lukuun ottamatta). Uusin teksti noihin liittyen löytyy täältä, niin sieltä voi valita mieleiset, jos haluaa viimeisetkin desimaalit viilata kuluista pois. https://www.omavaraisuushaaste.com/suomen-parhaat-rahastot/

      Toivottavasti tästä oli apua!

      Vastaa
      • Oli apua, kiitos siitä!

        Jos alottaisit rahastosijoittamisen ja sinun pitäisi valita vain yksi rahasto, mille aloittaa säästäminen tässä markkinatilanteessa, esim. ensimmäisen vuoden tai kahden vuoden ajan, niin olisiko se USA, Maailma vai Suomi(tai Ruotsi)? Sitten 1-2 vuoden päästä sitten lisäisi toisen kaveriksi(minkä?). Veikkaan, että ainakin pitkällä sijoitushorisontilla valitsisit varmaan USA:n, mutta entäs nyt tällä hetkellä ensimmäiseksi?

        Vastaa
        • Jep, arvasit ihan oikein 😀 Kun sijoittaa ajallisesti hajautettuna joka kuukausi, niin nykymarkkinatilanteella ei sinänsä ole väliä. USA olisi valintani niin nousu- kuin laskumarkkinassa. Sinänsä sitten, jos haluaa toisen, niin maailmaa ei sinänsä tarvitse (siinä kun 70% USA-paino) eli todennäköisesti ottaisin tyyliin Euroopan kaveriksi.

          Vastaa

Jätä kommentti