Parhaat suomalaiset osingonmaksajat – 2025

Parhaat osingonmaksajat ovat joka vuosi isoissa otsikoissa. Täältä ja täältä saat ”parhaan” osingon. Mutta keskimäärin sana paras on erittäin harhaanjohtava etenkin kun kyse on osingoista.

On kaksi asiaa, mitä yleensä osakesijoittamisessa unohdetaan, kun kurssimuutokset saavat suurimman osan huomiosta. Ensinnäkin, osakkeenomistaja omistaa kirjaimellisesti osan liiketoiminnasta. Ja toisena, maksetut osingot ovat aina pois tästä yhtiön liiketoiminnasta, ja sen kehittämisestä.

Tänään käynkin läpi Helsingin pörssin parhaat osingonmaksajat vuosimallia 2025 ja käyn ennen kaikkea läpi, mitä nämä korkeat osingot sisältävät. Ovatko ne kestäviä? Onko korkea osinko syy sijoittaa yhtiöön? Miltä liiketoiminnan tulevaisuus näyttää tällä hetkellä ja mitä osinko siitä kertoo?

HUOM! Teksti päivitetty 9.3.2025 lukijoiden toiveosakkeilla.

Parhaat osinko-osakkeet 2025

Aloitetaan kuitenkin siitä, mikä on mielenkiintoisinta – eli kuinka paljon ja mitkä yhtiöt isoja osinkoja maksavat.

Seuraavassa siis isoimmat tai parhaat osingonmaksajat Helsingin pörssissä (eli kaikki, jotka maksavat osinkoa yli 5%) sekä tämän päälle puuttuvat yhtiöt suomalaisten omistamista top10 osakkeista. Listasta löydät osingon ensimmäisen irtoamispäivän, jos yhtiö maksaa osinkoja monta kertaa vuodessa. Osinkoprosentit elävät joka päivä, joten prosentit ovat arvioita.

Osingon irtoamispäivä on se päivä, jota ennen osaketta pitää ostaa, jos haluaa osinkoa saada. Osingoksi lasken tässä myös oman pääoman rahastosta jaettavan pääoman palautuksen.

Isot osingot ovat teoriassa kiva asia, mutta todellisuudessa sijoittajan pitää olla erityisen kiinnostunut siitä, kuinka kestäviä näiden yhtiöiden maksamat isot osingot ovat. Pystyvätkö yhtiöt ensi vuonnakin maksamaan tämän kokoisia osinkoja? Muista: yhtiöiden osakkeiden hinnat leikkaantuvat keskimäärin osingon verran – tai jopa osinkoa enemmän osingon irtoamispäivänä, joten osingot eivät ole millään tavalla ilmaista rahaa – niistä kun maksetaan verotkin joka vuosi kaupan päälle. Pelkästään isojen osinkojen perässä juokseminen ei siis ole koskaan järkevää.

Osingot ovat pois aina yhtiön kassasta ja tulevaisuuden liiketoiminnasta. Osinkojen maksu näkyy siis aina pitkällä aikavälillä myös yhtiön tulevaisuuden investointien vähyytenä, joka usein näkyy myös pörssikurssissa pitkällä aikavälillä – lähinnä negatiivisesti, koska uutta liiketoimintaa on vaikea kasvattaa ilman uusia investointeja.

Käydäänkin lista läpi kokonaan isoimmista osinkoprosenteista lähtien ja katsotaan per yhtiö, mistä puusta osingot ovat oikeasti veistetty ja ovatko ne laisinkaan kestävällä tasolla.

Mandatum

Mandatum oli jo viime vuonna erittäin iso osingonmaksaja ja tänä vuonna se maksaa entistä enemmän osinkoa. Ja luonnollisesti tämä valtava osinkomäärä on myös ajanut kurssia ylöspäin. Mutta onko tälle kurssinousulle syytä?

Sanoisin, että kyllä ja ei. Osaltaan Mandatumin liiketoiminta on erittäin kovassa vedossa, mutta iso osa tämänkin vuoden kurssinoususta tuli osinkouutisen myötä. Kuten aina poikkeuksetta tämän listan ykkösen – Mandatumin osinko ei ole millään tavalla kestävällä pohjalla.

Mandatum maksaa jopa 200 % tuloksestaan ulos osinkoina eli suoraan tyhjentää kassaansa. Yhtiö on edelleen vakavarainen tai jopa ylivakavarainen ja tämä onkin syy suureen osinkoon. Yhtiö pyrkii parantamaan oman pääoman tuottoansa yksinkertaisesti optimoimalla tasettaan kevyemmäksi kuten finanssitaloilla on usein tapana, jos ne liian vakavaraisia ovat.

Onkin hyvä huomata, että Mandatumin osinko koostuu 0,33 euron ns. perusosingosta ja toisesta 0,33 lisäosingosta, joka on kertaluonteinen.

Mandatumin kaltaiset finanssialan liiketoiminnat ovatkin siitä erilaisia perinteisiin liiketoimintoihin verrattuna, että niillä on erittäin rajalliset kasvuvarat korkean regulaation takia. Ja sen takia osinkoja maksetaankin pois jopa tulosta enemmän, jos siihen on varaa, koska uusia kasvuinvestointeja ei juuri tarvitse tehdä. Mandatum tuleekin maksamaan yli tuloksensa todennäköisesti vielä vuotta osinkoja.

Tästä huolimatta Mandatum tulee maksamaan ensi vuonna huomattavasti vähemmän osinkoa kuin tänä vuonna ja tämä vuosi jääkin todennäköisesti Mandatumin maksimi osinkovuodeksi. Voi myös olla, että tästä johtuen yhtiön osake laskee jopa osinkoa enemmän osingon irtoamispäivänä eli pelkästään osingon perässä Mandatumiin sijoittaminen ei tässä kohtaa kannata.

Mandatum maksaa osinkonsa kerralla keväällä.

Fortum

Fortumin meno on ollut viime vuosina heikohkoa, mutta siitä huolimatta se nousee parhaiden osingonmaksajien listalle koko ajan uudestaan ja uudestaan. Syykin tähän on selvä: Suomen valtion heikko taloustilanne.

Mutta miten Suomen valtion heikko taloustilanne vaikuttaa Fortumin osinkoon? Yksinkertaisesti: valtio haluaa lypsää osinkoja parhaansa mukaan heikon taloustilanteensa takia tukkiakseen jo valmiiksi erittäin alijäämäistä budjettiaan.

Yhtiöt tekevät, mitä omistajat haluavat ja koska Suomen valtio omistaa yli 50% Fortumista, tässä on lopputulos. Fortum kuuluu huonolla tavalla kestämättömiin osingonmaksajiin. Siinä, missä Mandatum tyhjentää isoa kassaansa maksaakseen osinkonsa, Fortum yksinkertaisesti ottaa velkaa maksaakseen osinkonsa.

Miltä kuulostaa, että yhtiö ottaa lisää velkaa, vain jotta se pystyy tällä velalla maksamaan nämä rahat jonkun toisen taskuun? Kestämättömältä ja järjettömältä? Kyllä vain. Ja sitä se myös Fortumin liiketoiminnan näkökulmasta onkin. Tänä vuonna Fortum maksaakin n. 108% tuloksestaan ulos osakkeenomistajilleen.

Fortum maksaa osinkonsa kerralla keväällä.

TietoEvry

Kerroin tämän tarinan myös viime vuonna, mutta mielestäni se on oleellista kertoa aina uudelleen, niin pitkään kuin se on ajankohtainen.

Muistan ikuisesti, kun olin TietoEvryn yhtiökokouksessa seitsemän vuotta sitten ja olin iloinen osakkeenomistaja – olihan osake tuottanut ihan tyydyttävästi plus osingot. Minulla oli kuitenkin paljon kavereita, jotka olivat aloitelleet uraansa IT-alalla ja kukaan ei sanonut TietoEvrystä mitään hyvää ja kukaan ei halunnut mennä sinne töihin.

Koska IT-alan yhtiöillä ei oikein ole mitään ilman työntekijöitä, meninkin siis TietoEvryn (sen aikaisen Tiedon) yhtiökokoukseen ja kysyin tätä yhtiön toimitusjohtajalta. Vastaus oli tasoa, että henkilöstömme voi hienosti ja tämä ei ole ongelma meille.

Myin osakkeeni nopeasti tämän jälkeen, koska mielestäni yhtiön toimitusjohtaja vähätteli koko liiketoiminnan ytimen suurinta ongelmaa. Tätä samaista ongelmien vähättelyä olen nähnyt myös muissa ongelmissa yhtiön puheenvuoroissa tämän jälkeen. Yhtiön osake on tuottanut tästä hetkestä – 40%. Mutta osinkoja yhtiö on maksanut koko tämän ajan. Yhtiön osaketuotolla ja osinkotuotolla tulos on kuitenkin ollut negatiivinen – aikana, jolloin pörssillä on mennyt isossa kuvassa maailmanlaajuisesti erittäin kovaa viimeiset seitsemän vuotta.

Oudointa tässä on, että samainen toimitusjohtaja on johtanut Tietoa jo 14 vuotta, vaikka tulokset osakkeenomistajille on ollut surkeita. Olen monesti pohtinut miksi on mahdollista, että näin ison pörssiyrityksen TJ pysyy samana, vaikka suorittaminen on ollut surkeaa yli vuosikymmenen, ja en vieläkään ole tähän vastausta ole löytänyt Tiedon kohdalla. Jos joku viisaampi osaa tämän minulle selittää, haluan ymmärtää, koska yleensä pörssiyhtiön TJ:n paikka on yksi tuulisimmista.

TietoEvry maksaakin tänä vuonna lähes koko tuloksensa ulos osinkoina – todennäköisesti jälleen siksi, että yhtiön pääomistaja on valtio – tai tarkemmin Solidium. Ja mikä pahinta, yhtiön kannattavuus on pysynyt erittäin epätasaisena. Koen, että TietoEvry on yksinkertaisesti pitkään epäoptimaalisesti johdettu yhtiö, koska saman alan CGI:n ja Accenturen kaltaiset jätit ovat onnistuneet arvoaan kasvattamaan samassa seitsemässä vuodessa 100-200%. Ja myös suomalaiset pienemmät IT-alan yhtiöt ovat onnistuneet varsin hyvin viimeisen seitsemän vuoden aikana.

Yhtiö on alkanut nyt myös harkitsemaan itsensä hajauttamista jo moneen kertaan ja tässäkin on nähty viime vuosien varrella mitä ihmeellisimpiä spektaakkeleja. Koko ajan liikkeessä oleva organisaatio ei ole hyvästä ja uskon, että TietoEvry tulee myös jatkossa olemaan osake, joka liikkuu paikallaan, samalla kun tätä lohtua pyritään korvaamaan vähän nousevalla osingolla, kassankin tyhjentämisen kustannuksella.

TietoEvry maksaa osinkonsa kahteen osaan jaettuna keväällä ja syksyllä.

Alexandria Group

Kirjoitin kaiken oleellisen Alexandriasta listautumisanti-analyysissäni. Yhtiö toimii varainhoidossa ja on tunnettu ennen kaikkea strukturoiduista tuotteistaan. Ja ennen vanhaan erittäin aggressiivisesta myyntistrategiastaan, josta on onneksi vähän parannettu selvästi vuosien varrella.

Alexandria maksaa aika tarkalleen monen muun varainhoitotalon tapaan koko tuloksena ulos osinkoina, ja yhtiön tehdessä edelleen tasaisen varmaa tulosta, myös osinkoprosentti on pysynyt listautumisesta asti korkeana muiden finanssitalojen tapaan.

Alexandria maksaa osinkonsa kahteen osaan jaettuna keväällä ja syksyllä.

Aktia

Nyt kun taloudessa menee suhteellisen hyvin ja pankit ovat päässeet regulaatiomyrskystä eroon, pankit ja varainhoitajat ovat tällä listalla yliedustettuina – jo toista vuotta putkeen. Toisaalta näin tämän periaatteessa pitäisikin olla tilanteessa, jossa finanssialalla menee hyvin.

Aktia on Ålandsbankenin tavoin usein unohdettu pankki, joka kuitenkin on tehnyt jo pari vuotta erinomaista tulosta ja myös edellisenä vuonna löi ennusteet. Yhtiön osinko on erittäin terveellä pohjalla ja Aktia jää usein Nordean jalkoihin pankkibisneksessä ja sijoittajan silmissä, mutta kyseessä on joka tapauksessa laadukas osinko-osake, jos osinkoa hakee.

Aktia maksaakin vain noin 60% tuloksestaan tänä vuonna pois ja jättää samalla varaa myös osingon kasvulle jatkossa.

Aktia maksaa osinkonsa kerralla keväällä.

Nordea

Nordea on monen kriisivuoden tai sanotaanko kriisivuosikymmenen jälkeen saanut pakkansa kasaan erittäin mallikkaasti 2020-luvulla. Yhtiö on todistanut, että se pystyy tekemään kovaa tulosta niin nollakorko, että korkeampien korkojen aikana. Ja samalla se on onnistunut pitämään vakavaraisuutensa hyvissä kantimissa.

Nordea on myös vihdoin alkanut selättää suuret regulaatiohaasteensa ja mahdolliset sanktiot, jotka eivät sen liiketoimintaa enää merkittävästi rasita. Yhtiö on ottanut käyttöönsä myös omien osakkeiden ostot osingon jaon lisäksi ja tämä on hyvä uutinen myös osinkoja hamuavalle sijoittajalle. Kun osakkeita on vähemmän kierrossa, osinkoa pystytään hilaamaan ylöspäin, vaikka tulos ei merkittävästi nousisikaan.

Nordean vakavaraisuus yhdistettynä siihen, että se maksaa vain noin 65 % tuloksestaan ulos osinkoina kertoo, että ilman merkittävää talouden heikentymistä Pohjoismaissa, yhtiö pystynee kasvattamaan osinkoaan tästä erittäin pitkällekin omien osakkeiden ostojen tukemana

Nordea maksaa osinkonsa kerralla keväällä.

Ålandsbanken

Ålandsbankenin tilanne on erittäin samanlainen kuin Nordean – onhan se myös samalla vähän kilpaillulla pankkialalla. Yhtiö tekee korkojen laskusta huolimatta erittäin kovaa tulosta ja on erittäin vakavarainen. Yhtiö on hyvässä kunnossa ja pystyy todennäköisesti kasvattamaan sekä vähintään ylläpitämään nykyisen osinkonsa tästä eteenpäin, myös huonompina taloudellisina aikoina.

Ålandsbanken maksaa osinkonsa kerran keväällä.

Outokumpu

Outokumpu on outolintu tällä listalla. Pun intended. Yhtiö maksaa yli tuloksensa verran osinkoa ja kyllä suurin omistaja on jälleen valtio epäsuorasti Solidiumin kautta.

Outokummun liiketoiminta on kuitenkin kaikin puolin mielenkiintoisessa tilanteessa. Yhtiön liiketoiminta on erittäin syklistä, ja samaan aikaan erittäin globaalia. USA:n lietsoma kauppasota siis voi aiheuttaa niin hyviä kuin huonoja vaikutuksia Outokummun liiketoimintaan. Viime Trumpin kaudella Outokumpu kärsi lyhytaikaisesti USA:n tekemistä tulleista.

Samaan aikaan kuitenkin on yksi teollisuus, joka vaatii terästä enemmän kuin mikään muu – aseteollisuus. Ja miettien, millaisia investointeja Euroopassa tällä erää suunnitellaan tähän teollisuuteen, tässä voi Outokummulla on paikka parantaa tulostaa ja samalla onnistua pitämään osinko myös samalla tasolla.

Outokummun osinkopolitiikassa pyritään maksamaan tasaista, kasvavaa osinkoa vuosittain, mikä on vähän absurdi tavoite täysin sykliselle liiketoiminnalle, mutta saattaa olla mahdollista tulevina vuosina.

Outokumpu maksaa osinkonsa kahdessa erässä keväällä ja syksyllä.

Consti

Constin perusbisnes eli talotekniikka ja korjausrakentaminen ei tule koskaan menemään muodista. Samaan aikaan rakentamisen täysi jäätyminen ei myöskään ole sille hyväksi.

Yhtiö ei ole superkasvaja, mutta toisaalta sen liiketoiminta on erittäin tasaisen varmaa. Tästä jopa vähän huvittavan kuvaavaa on se, että kun yhtiö listautui pörssiin 2015, sen osake on noussut kymmenessä vuodessa vain noin 4% listautumisesta lähtien. Sen sijaan yhtiö onkin aina maksanut osinkoa hyvin sen 5-7%:n luokassa. Tästä osakkeesta on siis ainakin suhteellisen helppoa laskea vuosittainen tuotto.

Consti on vakavarainen ja tämän myötä hieman tylsäkin osake. Yhtiö pystyy maksamaan nykyisen tasoista vähän kasvavaa osinkoa tästä ikuisuuteen, mutta erinomaiseksi sijoitukseksi sitä on vaikea saada, ellei yhtiön kasvuluvut kasva merkittävästi, mikä on epätodennäköistä Suomen asuntomarkkinoita katsoessa keskipitkälläkin aikavälillä.

Consti maksaa osinkonsa kahdessa osassa keväällä ja syksyllä.

Oriola

Oriolan olo tällä listalla yllätti allekirjoittaneen, koska yhtiöllä on mennyt erittäin heikosti jo monta vuotta. Vaikka yhtiö on tehnyt tappiota viimeiset pari vuotta, pitää se edelleen kiinni tiukasti osinkotavoitteestaan. Tämä siitä huolimatta, että tappion myötä myös yhtiön omavaraisuusaste on laskenut heikohkolle tasolle.

On vaikea nähdä, miten Oriola pystyisi pitämään nykyisen tasonsa, koska lähitulevaisuus ei näytä erityisen valoisalta ja vaikka yhtiö ohjeistaa positiivista tulosta ensi vuodelle, se ei riittäisi vieläkään kattamaan yhtiön nykyistä osinkotasoa.

Oriola maksaa osinkonsa kerralla keväällä.

Cargotec

Cargotec on yhtiö, joka ei yleensä tällä listalla juhli. Syynä tänä vuonna Cargotecin korkealle osingolle on jälleen – yllätys yllätys .- se, että yhtiö maksaa huomattavasti enemmän osinkoa, kuin mikä on yhtiön vuoden tulos. Syy? Macgregor liiketoiminnan myynti pois yhtiöltä ja Kalmar spin-off omaksi osakkeekseen.

Yhtiö onkin nykyään huomattavasti pienempi kuin aikanaan ja tämänkertainen osingon suuruus on vain yksittäinen tapahtuma, jonka jälkeen osinko asettunee takaisin 2-3%:n tasolle, joka on yleinen kyseiselle yhtiölle.

Cargotec maksaa osinkonsa kerralla keväällä.

Telia Company

Telia ja Elisa löytyvät molemmat tältä listalta, mutta Telia maksaa prosenteissa edelleen enemmän osinkoa. Telia on rönsyili ensimmäisen vuosikymmenen 2000-luvulla päin seiniä ja pyrki pienentämään itseään toisen vuosikymmenen. Nyt yhtiö on vihdoin vähitellen päässyt menneisyyden synneistään eroon, mutta valitettavasti nämä synnit näkyvät edelleen yhtiön taseessa.

Yhtiö on pitkälti maksanut koko ajan enemmän kuin perus liiketoiminnan tuloksensa ulos osinkoina ja tämä vuosi ei ole poikkeus. Positiivista sijoittajan kannalta kuitenkin on se, että Telia tuntuu vihdoin kääntäneen kelkkansa liiketoiminnan osalta, keskittäneensä toimintaa tarpeeksi ja saattaa pystyä pelastamaan myös osinkonsa – eli pidettyä sen nykyisellä tasolla tästä nähtävillä olevaan tulevaisuuteen.

Yhtiö on samalla myynneillä onnistunut vähentämään nettovelkaisuusastettaan ja vaikka se ei ole ihan Elisan tasolla, alkaa yhtiön tase olla terveempi kuin koskaan erittäin pitkään aikaan. Telia onkin jatkossa ehkä vihdoin perinteinen 5%: osinkokone, mutta ei kauheasti enempää.

Telia maksaa osinkonsa kerran kvartaalissa kolmen kuukauden välein.

Fiskars

Fiskars on siitä mielenkiintoinen osingonmaksaja, että historiallisesti se on tykännyt maksaa epämääräisiä bonusosinkoja noin viiden vuoden välein. Tänä vuonna se pääsee kuitenkin listalle puhtaasti perusosinkonsa avulla, joten se ei bonusosinkoa ole isoon osinkoprosenttiin tarvinnut – vain huonoa osakkeen kehitystä ja jatkuvaa osingon kasvamista.

Fiskars onkin joutunut kasvuinvestointien sijaan tekemään kulukuuritoimia monen muun suomalaisen yhtiön tapaan, jolla se saa varmistettua todennäköisesti jopa kasvavan osingon tulevina vuosina (yhdistettynä satunnaisiin bonusosinkoihin), mutta tällä hetkellä yhtiön liiketoiminta näyttää sen verran haastavalta, että suurta osingonkasvua ei olla tulevaisuudessa näkemässä.

Fiskars kuuluukin mielestäni samaan kategoriaan kuin Telia jatkossa. Tylsää ja varmaa 4-5% osinkoa, mutta ei mitään sen ihmeellisempää.

Fiskars maksaa osinkonsa kahdessa erässä keväällä ja syksyllä.

UPM-Kymmene

Metsäteollisuudella meni muutama vuosi erittäin kovaa, UPM-Kymmene etunenässä, mutta viime vuodet ovat olleet haasteellisia. Yhtiö maksoikin niin viime, että tänä vuonna huomattavasti enemmän osinkoja, kuin mitä se on tehnyt tulosta, näin tyhjentäen yhtiön kassaa.

Olin jo viime vuonna UPM:n tuloksentekokyvystä skeptinen ja arvioni osui oikeaan. Tänäkin vuonna yhtiö maksaa noin 180 % tuloksestaan osinkoina ulos. Yhtiön odotetaan parantavan tänä vuonna tulostaan huomattavasti viime vuodesta, mutta jos osingosta pidetään kynsin ja hampain kiinni, tämä saattaa johtaa siihen, että vielä ensi vuonnakin osinkoa maksetaan yli tuloksen verran.

Toki UPM:llä on tähän varaa ja yhtiöllä on edelleen vahva kassa, joten oletettavissa on, että yhtiö tulee joka tapauksessa osinkonsa samassa 1,5 eurossa pitämään myös ensi vuonna, vaikka tuloskunto ei paranisi odotetusti.

UPM Kymmene maksaa osinkonsa kahdessa osassa keväällä ja syksyllä.

Elisa

Ostin Elisaa itse korvaamaan lyhyen koron rahastoja noin kuukausi takaperin. Elisa on vain parempi versio Teliasta. Yhtiö ei ole rönsyillyt 2010-luvulla ja se on onnistunut rakentamaan varman ja vakaan tuloskoneen itsestään, joka kasvaa hitaasti, mutta varmasti niin liikevaihtoa kuin liikevoittoaan.

Yhtiö pystyy näkemykseni mukaan kasvattamaan tulostaan ja osinkoaan hitaasti, mutta varmasti todennäköisesti tästä ikuisuuteen ja onkin onnistunut tässä jo yli 10 vuotta perätysten. Elisa pystyy liiketoimintansa luonteen takia (vähän kuin pankitkin) maksamaan vuodesta toiseen 90-100 % tuloksestaan osinkoina ilman, että se haittaa yhtiön kasvua tai tulevaisuuden investointeja.

Tänä vuonna Elisa maksaakin pitkästä aikaa yli 100 % tuloksestaan (noin 105 %) ulos eli joutuu ottamaan hieman velkaa osingon maksuun. Vuosi 2024 oli kuitenkin Elisalle poikkeuksellisen heikko, eli odotettavissa on, että tänä vuonna Elisa pääsee jälleen kiinni hieman alle 100%:n osingonjakosuhteen.

Elisa maksaa osinkonsa kahdessa osassa keväällä ja syksyllä.

Valmet

Valmet on siitä harvinainen osake tällä listalla, että se pyrkii maksamaan osinkopolitiikkansa mukaan vain yli 50 % tuloksestaan osinkoina. Tämä on johtanut siihen, että yhtiö on pystynyt pitämään osingonjakosuhteensa vakaasti alle 100%:n vuodesta toiseen, vaikka on lähes koko ajan osinkoaan kasvattanut.

Tuloksen osalta Valmetin vuosi 2024 oli huonoin yli viiteen vuoteen ja tämä näkyy myös siinä, että sen osingon kasvuputki pysähtyi. Osinkoa ei kuitenkaan leikattu, koska varaa yhtiöllä oli edelleen maksaa saman verran osinkoa, ja silti osingonmaksu pysyi alle 90 %:n yhtiön tuloksesta.

Valmetin osinko on kestävällä tasolla ja jos ennusteet talouden kasvusta toteutuvat, pystyy Valmet todennäköisyydessä jatkaa entisestään osinkonsa kasvattamista tämän välivuoden jälkeen.

Valmet maksaa osinkonsa kahdessa erässä keväällä ja syksyllä.

Nokia

Jos et ole lukenut vielä, suosittelen lukemaan Nokia-syväanalyysini, jossa avaan yhtiötä tarkasti, pitkästi ja selvästi. Suurin osa Nokian osingonmaksukyvystä syntyykin sen äärimmäisen hyvin kassavirtaa tuottavasta patenttiliiketoiminnasta, joka on elinehto myös jatkovuosien osingoille.

Nokian pääliiketoiminnan kannattavuus sen sijaan on yksi iso kysymysmerkki, vaikka tällä hetkellä näyttää, että Nokia on onnistunut parantamaan menoaan erittäin vaikean vuosikymmenen jälkeen.

Nokia on erittäin vakavarainen yhtiö, joka pystyy parhaimmillaan tuottamaan vahvaa kassavirtaa, mutta yhtiön kannattavuus on heittelehtivää vuodesta ja jopa neljänneksestä toiseen. Tästä syystä paljon tulevaisuuden osingonmaksusta riippuu pitkälti yhtiön osinkopolitiikasta. Tällä hetkellä tavoite kuuluu ”tavoitteena maksaa tasaista ja ajan kanssa kasvavaa osinkoa ottaen huomioon edellisen vuoden tulos ja yhtiön taloudellinen tilanne”. Tällainen osinkopolitiikka jättää erittäin paljon liikkumavaraa ja voi yksittäiselle vuodelle tarkoittaa vähän mitä vain.

Yhtiö pystyisi maksamaan huomattavasti enemmän osinkoa, jos vain haluaisi, mutta teknologiayhtiölle ominaiseen tapaan rahaa on kassassa paljon niin kehitystä kuin mahdollisia yritysostoksia varten.

Nokia maksaa osinkonsa kerran kvartaalissa kolmen kuukauden välein.

Neste

Neste on ollut viime vuosien surullisimpia suomalaisia sijoitustarinoita. Yhtiö oli valmis valloittamaan maailmaa ja siinä onnistuikin, kunnes monta vastoinkäymistä osui tuulettimeen yksi kerrallaan ja Nesteellä onkin nykyään takanaan vain loistava menneisyys – ja 80 % osakekurssin lasku.

Neste on Fortumin tavoin Suomen valtion pääomistama, jonka takia se tänä vuonna osinkoa maksaa. Vaikka yhtiö teki tappiota menneenä vuonna ja vuodet 2025-2026 eivät tunnu suurta helpotusta Nesteen tuloskuntoon vieläkään tuomaan – edes yhtiön oman ohjeistuksen mukaisesti.

On lähes varmaa, että Neste ei osinkoa tänä vuonna maksaisi, jos valtio-omistaja ei sitä vaatisi ja vaikka osinko saattaa olla lohtu sijoittajalle, joka on Nestettä holdannut salkussaan, ei se liiketoiminnan kannalta ole paras mahdollinen vaihtoehto. Koska kuten aiemminkin todettu, Neste joutuu tyhjentämään kassaansa, jotta onnistuu tämän vuoden osingot maksamaan. Nesteen kassa ei ole heikko, mutta ei poikkeuksellisen vahvakaan, joten osingon maksussa juuri tällä hetkellä ei kauheasti ole järkeä.

Tulevina vuosina Nesteen osingon leikkaus on todennäköistä tai sitten valtio-omistaja pitää nykyosingontasosta kiinni – vaikka se tarkoittaisi Nesteelle lisävelan ottamista.

Neste maksaa osinkonsa kerran keväällä.

Kesko

Omistan itse Keskoa ja olen kirjoittanut Keskosta analyysin. Tällä hetkellä kun Suomen taloudella ei mene lujaa, Kesko ei ole parhaimmillaan. Mutta tästä huolimatta yhtiö on onnistunut luovimaan ehkä yllättävänkin hyvin, vaikka se on markkinaosuuksia hävinnyt ennen kaikkea päivittäistavarakaupassa.

Kesko tunnetaan perinteisenä suomalaisena osakkeena – eli hyvänä osingonmaksajana. Ja se ei ole tästä suunnitelmaa vaihtamassa. Kesko pyrkii tasaisesti maksaa n. 80 % tuloksestaan osinkoina, josta johtuen tänä vuonna osinkoa leikattiin noin 10% viime vuodesta myös tuloksen ollessa huomattavasti viime vuotta heikompi.

Osinkodippi jäänee kuitenkin yhden vuoden kokoiseksi, koska yhtiön tuloskunto parantunee tänä vuonna ja osinko lähtee takaisin kasvu-uralle. Paljoa pelivaraa Keskolla ei kuitenkaan ole osingon kanssa, jos yhtiön tulos ei kasva, koska yhtiö on yritysostojen myötä ottanut paljon velkaa, eikä pysty maksamaan yli tuloksensa verran osinkoa, koska velkalastia pitää maksaa vähitellen pois vuodesta toiseen.

Kesko maksaa osinkonsa neljässä erässä joka kolmas kuukausi.

Finnair

Finnairin osake lähti hurjaan nousuun, kun yhtiö ilmoitti palaavansa takaisin osingonmaksajaksi – kuuden vuoden tauon jälkeen. Yhtiö on onnistunut navigoimaan yllättävän hyvin Venäjän ilmatilan sulun kanssa ja koronan jälkimainingeissa. Tämä ei toki ole yllättävää, jos katsoo maailman tilastoja – maailmassa lennettiin enemmän kuin koskaan historiassa viime vuonna.

Yhtiö on ottanut menneinä vuosina paljon velkaa ja onnistunut sitä maksamaan pois nopeasti, joten oletettavaa on, että osingonjako jatkuu myös tulevaisuudessa. Markkinoille osinko oli yllätys, mutta koen, että takana tässä onkin jälleen pääomistaja – Suomen valtio kun omistaa tästäkin yhtiöstä yli 50%.

Tänä vuonna osingonmaksussa valtio-omisteisissa yhtiöissä onkin selvä trendi osingonmaksun osalta, koska yhtiöt maksavat osinkoa oikeastaan juuri niin paljon kuin ne yksinkertaisesti voivat – jotkut jopa enemmän kuin olisi järkevää. Finnairin osalta voidaan kuitenkin sanoa, että osingon maksu ei ole sieltä järjettömimmästä päästä, vaikka joku toinen omistaja olisikin saattanut keskittyä vielä velan vähentämiseen.

Finnair maksaa osinkonsa kahdessa erässä keväällä ja syksyllä.

Lukijoiden toiveet (lisätty 9.3.2025)

Ja kuten luvattu, tässä vielä analyysi kaikista osakkeista, joita lukijat olivat toivoneet.

Atria

Atria oli koronan jäljiltä muutaman vuoden jopa tappiota ja nollatulosta tekevä, mutta siitä huolimatta se oli erittäin antelias osingonmaksaja. Tämä tyhjensi yhtiön kassaa, mutta siitä huolimatta yhtiö on edelleen suhteellisen vakavarainen.

Tälle vuodelle Atria kuitenkin sai liiketoimintansa kuprut vihdoin kuntoon ja onnistui tekemään parhaan tuloksen lähes kymmeneen vuoteen. Tästä huolimatta osinko ei noussut valtavasti, mutta aiheuttaa sen, että osinko on jälleen terveellä pohjalla.

Nykyisellä tuloksella Atria maksaakin vain noin puolet tuloksestaan ulos osinkoina. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Atria on ongelmansa selättänyt ja pystyy jatkossa maksamaan jopa kasvaa osinkotuottoa. Yhtiön liiketoiminta on kuitenkin ennenkin tuonut ikäviä yllätyksiä, joten Atria ei ole niitä varmimpia osinko-osakkeita, vaikka sen liiketoiminnan pitäisi olla suhteellisen tasapainoista.

Anora

Anora toimii kaiken järjen mukaan tasaisessa markkinassa – eli alkoholijuomissa. Tästä huolimatta yhtiön tuloskunto on ollut yllättävänkin heittelevää ja kasvuluvut pitkälti negatiivisia parin vuoden sisään – viime vuotta lukuun ottamatta.

Yhtiö on leikannut osinkoaan rajusti huippuvuosilta, mutta tämä toki antaa samalla terveen pohjan osingolle tasolle, joka pitäisi pystyä pitämään huonoinakin vuosina. Tänä vuonna yhtiö maksaa vielä enemmän kuin tuloksensa osinkoina, mutta pohjat pitäisi liiketoiminnan olla takanapäin. Osinkokasvattajaksi Anorasta ei kuitenkaan lähiaikoina todennäköisesti ole.

Kalmar

Kalmar on alunperin listalla olleesta Cargotecista spin-offattu yhtiö, joten sillä on suhteellisen lyhyt historia osinkoyhtiönä tai pörssiyhtiönä laisinkaan. Yhtiö kuitenkin maksaa konservatiivisesti osinkoa tuloksestaan ja on erittäin vakavarainen, joten nykyisen tason kanssa sijoittaja saa nukkua rauhassa.

Euroopan talousinvestoinnit miettien, Kalmar todennäköisesti pystyy vähintään pitämään osinkonsa tulevina vuosina ja jopa nostamaan sitä. Euroopassa tapahtuva investointiaalto puolustusteollisuuden, elvyttämisen sekä mahdollisen Ukrainan sodan rauhan kanssa sataa osaltaan Kalmarin lariin, vaikka se onkin vain sivusta hyötyjä.

Tokmanni

Tokmannilla on eri asiakkaat kuin Keskolla, mutta pitkälti samankaltainen osinkotarina. Yhtiö pyrkii maksamaan 70-80% tuloksestaan osinkoina ja vaikka yhtiön tuloksen lasku koronahuipuista on ollut aivan yhtä karua katsottavaa kuin Keskollakaan, viime vuosi oli todennäköisesti pohja tässäkin.

Tokmanni pystynee osinkoaan nostamaan taas jatkossa sekä vähintään pitämään sitä yllä seuraavat pari vuotta, vaikka Suomen talous ja ihmisten ostovoima junnaisikin paikallaan.

Puuilo

Puuilon tarina on erittäin samanlainen kuin Keskolla ja Tokmannilla myös, sillä erotuksella, että se on onnistunut kasvamaan myös koronan jälkeen. Yhtiö maksaa vuodesta toiseen osinkopolitiikkansa mukaisesti n. 80 % tuloksestaan osinkoina, joten osinko on suoraan sidonnainen yhtiön tuloksentekokykyyn.

Tällä hetkellä Puuilo näyttää kasvavan niin orgaanisesti kuin voittavan markkinaosuuksia, mutta kysymys kuuluu, kuinka paljon Suomessa markkinaa on Puuilolla otettavana. Todennäköistä kuitenkin on, että Puuilo pystyy osinkonsa pitämään yllä – ja todennäköisesti myös kasvattamaan sitä yhdessä liiketoiminnan kanssa.

Pihlajalinna ja Terveystalo

Yksityiset terveysyhtiöt ovat pitkälti samasta puusta veistettyjä Suomessa ja myös niiden kurssikehitys on ollut erittäin samankaltaista viime vuodet. Tällä hetkellä näyttää siltä, että yhtiöt ovat hyötyneet ja tulevat jatkossakin hyötymään sote-rahoista, jotka niille valuvat.

Pihlajalinna on vakavarainen ja maksaa vain vähän tuloksestaan osinkoina, joten myös kasvuvaraa on. Tämä johtuu pitkälti siitä, että ala on konsolidoituva ja yritysostoja sekä yhdistymisiä on markkinoilla vielä nähtävissä. Pihlajalinnaa nurkkaavat vakuutusyhtiöomistajat laskevat tämän varaan.

Terveystalo taas ei ole niin vakavarainen ja maksaa huomattavasti isomman osan tuloksestaan osinkoina, mutta toki on niin paljon Pihlajalinnaa isompi, ettei välttämättä saa kilpailuviranomaisten takia kauheasti enää yritysostoja tekemään.

Sijoittajien kannalta hyvä asia, mutta yhteiskunnan kannalta huono asia, on se, että trendi ei tule todennäköisesti muuttumaan. Yksityiseen terveydenhuoltoon käytetään koko ajan enemmän rahaa, sairaskuluvakuutukset yleistyvät ja julkinen terveydenhuolto rapistuu. Tässä voittajia ovat todennäköisesti juuri nämä yhtiöt.

Kreate

Krate on onnistunut kasvattamaan tyyliin sentti kerrallaan osinkoaan listautumisestaan lähtien. Yhtiö pyrkiikin selvästi kasvavaan osinkoon vaikka on monena vuotena tehnyt sen oman kassansa uhalla. Parina vuotena yhtiö onkin maksanut yli tuloksensa verran osinkoa ja tämän myötä yhtiön kassa ei olekaan enää niin vahva kuin se listautuessa oli.

Kreate on rakentamisen puolella sillä vähemmän syklisellä – eli infrastruktuurin rakentamisen puolella, joten se pystyy anteliasta osinkopolitiikkaa todennäköisesti jatkossakin jatkamaan. Yhtiö todennäköisesti jatkaa osingon kasvattamista sentillä vuosi kerrallaan aina siihen pisteeseen saakka, kun yhtiön kassa ei sitä oikeasti kestä. Mutta siihen menee aikaa ja voikin olla, että Kreate löytyy 5 vuoden päästä harvoista Helsingin pörssin ”osinkoaristokraateista”, jotka ovat korottaneet osinkoaan yli 10 vuotta.

Sampo

Sampo on mielestäni yksinkertaisesti koko Helsingin pörssin varmin liiketoiminta. Kisa on tiukka Elisan ja Sampon välillä, mutta Sampo ottaa mieleeni pitemmän korren. Yhtiön vakuutusliiketoiminnat lähes kaikissa maissa on huippuunsa viritetty ja kun vakuutusliiketoiminta on huippuunsa viritetty, sitä on käytännössä lähes mahdoton syrjäyttää. Uusia tulijoita, kun markkinoille ei juuri ole.

Sampo on vakavarainen yhtiö, joka pystyy todennäköisesti nostamaan osinkoaan aina vähän vuodesta toiseen. Olen itse jo nyt lähes varma, että kun FIRE:n aikanaan saavutan, Sampo löytyy tylsästä salkustani silloin ellei Suomen vakuutusmarkkinoilla tapahdu jotain erittäin suurta mullistusta.

Loihde

Loihde on ollut pitkään erittäin vakavarainen, jonka takia tänä vuonna se on päättänyt maksaa merkittävän määrän osinkoa tänä vuonna kassasta omistajilleen. Tämä saattaa jatkua Mandatumin tapaan myös ensi vuonna, mutta tärkeintä sijoittajalle on tietää se, että nykyinen taso ei ole millään tavalla kestävä.

Osinkoa tullaan leikkaamaan todennäköisesti jo ensi vuonna paljon ja sitä seuraavana sekä siitä eteenpäin. Yhtiöllä on paljonkin varaa maksaa osinkoa ulos kassastaan, jotta se voi optimoida omaa rahoitusrakennettaan, mutta tätä ei usein tehdä paria vuotta pitempää kunnes lopulta kassassa on sopiva määrä rahaa (sekä velkaa).

Loihteen osingon tulevaisuutta onkin vaikea arvioida, koska kyse on ennen kaikkea taseen hallinnasta, ei niinkään yhtiön liiketoiminnan kehittymisessä lyhyellä aikavälillä.

Parhaat osinko-osakkeet ovat liian usein osinkoansoja

Osinkokevät on sijoitusmedian mukaan suomalaiselle sijoittajalle elämän parasta aikaa. On osinkokahveja ja osinkojuhlaa. Todellisuudessa se on monelle sijoittajalle kuitenkin osinkoansoja ja huonoja sijoituspäätöksiä täynnä.

Korkea osinkotuotto on minkä tahansa pörssimarkkinoilla olevan korkean tuoton tavalla indikaattori vain yhdestä asiasta – korkeasta riskistä eli osinkojen tilanteessa viesti mahdollisesti osingon leikkauksesta ensi vuodelle.

Kuten huomaat listan osakkeista, erittäin monella sijoituksella ”parhaan” osinkomaksajan osinko on kestämättömällä tasolla pitkällä aikavälillä – syystä tai toisesta. Tämä sama päti myös listaan viime vuonna ja suurin osa viime vuoden parhaista osingonmaksajista ei tänä vuonna koko listalla enää olekaan! Muistatko esim. parhaat osingonmaksajat viime vuodelta kuten Reka Industrialin ja Fondian? Kaikki nämä maksoivat poikkeuksellisen isoja kertaosinkoja tälle vuodelle kuitenkin merkittävästi niitä leikaten.

Monesti yhtiöillä onkin tapana pitää kiinni kynsin ja hampain osinkopolitiikastaan, sen sijaan, että ne luovuttaisivat ajoissa. Tämän voi tulkita usein siten, että ”johdolla on uskoa tulevaan”, mutta todellisuudessa osinkopäätöshän on hallituksen käsissä ja voi olla, että omistaja vain vaatii sitä, vaikka se olisi haitallista liiketoiminnalle. Tällaisia tilanteita on mielestäni tänä vuonna ennätyspaljon.

Nostin moneen kertaan myös Suomen valtion omistajana tikun nokkaan. Syy tähän on se, että sijoittajan on aina hyvä muistaa, että etenkin osingonjakopolitiikka noudattaa aina pääomistajan toiveita. Ja pääomistajan toiveet voivat usein olla ristiriidassa esim. liikejohdon näkemyksen kanssa, siitä mikä olisi liiketoiminnalle kaikista järkevintä. Suomen valtio tarvitsee rahaa ja hakee sitä tällä hetkellä hinnalla millä hyvänsä.

Jos haluat, että laajennan listaa tai käyn jonkun tietyn Helsingin pörssin yhtiön osingonmaksukykyä tarkemmin läpi, laita kommenttia ja päivitän yhtiöstä osinkoanalyysin listaan! Ja toki jos joku korkea osingonmaksaja jäi listasta paitsi, laita kommenttia silloinkin.

Varovasti osinkokevääseen.