Kuukausikatsaus syyskuu 2026 – säästöprosentti 84,19 %
Henkilökohtaisessa talouden hallinnassa kaikkein tärkeintä on tasapaino tulojen ja kulujen välillä. Unohtamatta...
Parhaat rahastot ovat lähes kaikilla sijoittajilla haussa ja itsekin pian katselen rahastojen suuntaan huomattavasti vahvemmin.
Tänään käynkin läpi kaikki suomalaiselle sijoittajalle helposti tarjolla olevat parhaat rahastot – varainhoitajittain ja pankeittain. Samankaltainen lista löytyy pelkistettynä Vaurastu viisaasti-kirjastani, mutta toisin kuin kirjaa – blogitekstiä voi päivittää reaaliaikaisesti asioiden muuttuessa ja tämän lisäksi voin rahastoja käydä hieman laajemmin tässä läpi.
Yksinkertaisuus on kuitenkin kaunista, joten parhaistakin rahastoista käyn läpi siis käytännössä pienikuluisimmat seuraavista: USA-indeksirahasto, Eurooppa-indeksirahasto ja Maailma-indeksirahasto. Uskon itse siihen, että sijoittaja ei muita rahastoja elämässään tarvitse ja en tule itsekään sijoittamaan kuin maksimissaan noihin kolmeen (todennäköisemmin vain kahteen – ehkä vain yhteen eli maailma-indeksirahastoon).
Mennäänkin suoraan asiaan, eli parhaisiin rahastoihin per pankki tai varainhoitaja.
Parhaat rahastot per pankki
Katsotaankin parhaista rahastoja siis per pankki. Huom! Rahastossa heti näkyvä juokseva kulu saattaa johtaa harhaan rahastojen kokonaiskuluista (eli kuinka paljon rahastojen kulut tarkalleen syövät vuosituotosta per vuosi pitkällä aikavälillä) ja tässä tekstissä nostankin esiin pankkien indeksirahastojen todelliset kulut.
Näihin todellisiin kuluihin kuuluu myös rahaston ns. kaupankäyntikulut/liiketoimintakulut, jotka vaihtelevat indeksirahastoittainkin yllättävän paljon. Näiden kulujen osalta pankit eivät aina osaa tarkkaa näkökulmaa etenkään pitkälle aikavälillä, joten joidenkin lukujen osalta vuosittaiset kulut ovat pankkien ja allekirjoittaneen paras arvio.
Näitä katsoessa todellisuudessa pankkien omat rahastot alkavat näyttää joissain tilanteissa jopa hieman kyseenalaisen hintaisilta – vaikka kyseessä olisi indeksirahastot. Löydät nämä todelliset kulut aina rahastojen avaintietoesitteestä ja ne eivät aina ole esillä rahaston esittelysivulla pankkien verkkopalveluissa, joissa näkyvät kulut saattavat sijoittajaa joskus johtaa harhaan.
OP-Pohjolan parhaat rahastot
USA-rahasto: OP-Amerikka Indeksi (vuosittaiset kulut arviolta 0,52 %)
Eurooppa: rahasto: OP-Eurooppa Indeksi (vuosittaiset kulut arviolta 0,55 %)
Maailma-rahasto: OP-Maailma indeksi (vuosittaiset kulut 0,39 %)
OP-Pohjolan rahastot ovat suhteellisen kalliita indeksirahastoiksi, mutta OP-bonukset toki korvaavat osan tästä. Etenkin, kun bonusuudistuksen jälkeen bonuksia voi laittaa suoraan rahastoihin. Kirjoitan tulevaisuudessa enemmän OP-Pohjolan bonusmuutoksista, mutta OP-Pohjolan asiakkaana, jos ei jaksa tiliä avata Nordnettiin, ovat nämä indeksirahastot tyydyttävä tapa sijoittaa pitkäjänteisesti.
Monesta muusta toimijasta riippuen harvinaista OP-Pohjolassa on se, että taloudellisinta on itse asiassa sijoittaa vain Maailma-rahastoon, eikä Amerikka- ja Eurooppa-rahastoon erikseen – jos siis haluaa käyttää samaa maantieteellistä jakoa kuin maailma-indeksissä. Jostain syystä maailma-indeksin kulut OP-Pohjolassa ovat yli kymmenyksen pienemmät, jolloin OP-Pohjolan asiakkaalle sinänsä riittää pelkästään kuukausisijoittaminen maailma-indeksiin, eikä oikeastaan mihinkään muuhun sijoitukseen tarvitse edes katsoa.
Kun OP-Pohjolan rahastobonukset ja verotus muuttuu vuoden 2026 alussa, saa indeksirahastoista jatkossa 0,245% bonusta (verojen jälkeen), jonka voi teoriassa vähentää näiden rahastojen kuluista, jos haluaa ymmärtää kokonaisvaikutuksen kuluihin. Todellisuudessa OP:n rahastot ovatkin siis kaikki kulut – bonus hyvällä tasolla ja OP:ssa rahastosijoittaminen on kannattavaa.
Danske Bankin parhaat rahastot
USA-rahasto: USA Indeksi W K (vuosittaiset kulut 0,28 %)
Eurooppa-rahasto: Europe Restricted (vuosittaiset kulut 0,32 % + merkintäpalkkio 0,24 % ja lunastuspalkkio 0,07 %)
Maailma-rahasto: Global AC Restricted (vuosittaiset kulut 0,38 % + merkintäpalkkio 0,12 % ja lunastuspalkkio 0,1 %)
Danske on ainoa pankki, joka erottelee indeksirahastoissa selvästi juoksevien kulujen lisäksi myös muut kulut. Tämä tekee rakenteesta hieman selkeämmän, mutta toisaalta Dansken indeksirahastot ovat myös suhteellisen kalliit (kuten myös OP:n) – tällä kertaa USA-rahastoa lukuun ottamatta, jossa ei ole ylimääräisiä merkintäpalkkiota tai lunastuspalkkiota.
Danskella rahastojen kulut ovat ok-tasolla, mutta keskimäärin Danskessa rahastosijoittaminen ei sijoittajalle kannata. Syynä on Dansken omat kustannukset. Danske perii jokaiselta rahastosijoittajalla lisäkuluja ja lisäkulut ovat 0,1%+ALV. Eli käytännössä lisäkulu kaikkiin rahastoihin on vielä 0,1255%-yksikköjä vuosikuluja lisää. Tämä laskutetaan erikseen kolmen kuukauden välein pankkitililtäsi siinä missä rahaston tavallinen kulu vähennetään suoraan tuotoista.
Tämä johtaa siihen, että jopa indeksirahastot nousevat hinnaltaan lähes 0,5%:n kohdalle, joka on jo suhteellisen kallis taso. Samaa kustannusta Danskella ei ole osakesijoittamisessa, joten tässä Danske tekee käytännössä rahastosijoittamisen siellä ei-järkeväksi asiakkaalle. Jos siis olet Dansken asiakas – kuten allekirjoittanut – kannattaa rahastosijoitukset viedä muualle.
Nordean parhaat rahastot
USA-rahasto: USA Passiivinen B (vuosittaiset kulut 0,4 %)
Eurooppa-rahasto: Eurooppa Passiivinen B (vuosittaiset kulut 0,4 %)
Maailma-rahasto: Maailma Passiivinen B (vuosittaiset kulut 0,4 %)
Nordea yllättää indeksirahastoillaan positiivisesti, koska kaikkien rahastojen vuosittaiset kulut asettuvat tarkalleen 0,4%:iin. Suomalaisista perinteisistä pankeista Nordean rahastot ovat keskimäärin jopa halvimmat, joka on hämmentävää ja jopa yllättävää.
Nordean asiakas voikin olla suhteellisen tyytyväinen indeksirahastovalikoimaan, mutta toki todellisuudessa myös heille tarjolla on jopa puolet halvempia indeksirahastoja – jos vain jaksaa optimoida.
Nordnetin parhaat rahastot
USA-rahasto: Storebrand USA A (vuosittaiset kulut 0,20 %)
Eurooppa-rahasto: Storebrand Europa A (vuosittaiset kulut 0,21 %)
Maailma-rahasto: Nordnet Maailma Indeksi (vuosittaiset kulut 0,3 %)
Nordnet on ainoa palvelu, josta löytyy oikeasti globaalisti kilpailukykyiset indeksirahastot hintatasoltaan. Tuntuu, että suomalaisilla pankeilla indeksirahastot on usein hinnoiteltu 0,4-0,6%:n tasolle, vaikka todellisuudessa tämä on globaalisti korkea taso.
Nordnetiltä löytyykin kaksi omaa rahastoa, joilla on matalat hinnat (USA-rahasto ja Maailma-rahasto) sekä sen lisäksi Nordnetin palvelusta löytyy myös Storebrandin rahastot, jotka ovat myös erittäin edullisia. Itse asiassa myös Storebrandin USA-rahasto ja Maailma-rahasto pystyvät hyvin hintakilpailemaan Nordnetin samaisten rahastojen kanssa ja en yllättyisi, vaikka ne aikanaan edullisimpia olisivat.
Täytyykin muistaa, että 0,2%-yksikön ero kuulostaa pieneltä, mutta todellisuudessa suomalaisten pankkien indeksirahastot ovat jopa 100% kalliimpia kuin yllä olevat rahastot, mikä on harmittavaa ja kertoo myös siitä, kuinka paljon tekemistä pankkikilpailun lisäämisessä edelleen Suomessa on. Vain kuluttajat jaloillaan voivat lisätä painetta myös pankkien indeksirahastojen kulusuhteisiin. Liiketoiminnallista syytä sille ei ole, että indeksirahastot ovat niin kalliita.
LähiTapiolan parhaat rahastot
USA-rahasto: LähiTapiola USA Ilmastoindeksi (vuosittaiset kulut 0,4 %)
Eurooppa-rahasto: LähiTapiola Eurooppa Ilmastoindeksi (vuosittaiset kulut 0,5 %)
Maailma-rahasto: LähiTapiola Maailma 50 (vuosittaiset kulut 1,2 %)
LähiTapiola ei edes pyri kilpailemaan indeksirahastojensa kanssa kuluilla, vaan vastuullisuudella. Sen lisäksi LähiTapiolalta ei edes löydy indeksirahastoa maailmaan, vaan Maailma 50 on aktiivinen rahasto (joka näkyy myös korkeissa kuluissa).
Joillekin rahastojen vastuullisuus voi olla positiivinen asia, joillekin negatiivinen asia, mutta todellisuudessa vastuullisuus sijoittamisessa on aina harmaalla alueella liikkumista, ja jonkun mielestä se mikä on vastuullista, ei toisen mielestä ole. Sijoittajan pitää siis kuitenkin aina syventyä tarkemmin siihen, haluaako juuri tällaiseen vastuullisuuteen sijoittaa. Tämän lisäksi moni muukin rahasto tällä listalla seuraa tiettyjä ESG-asioita täyttäviä listoja – vaikka niitä ei ole erikseen rahaston nimessä mainittu.
Seligson & Con parhaat rahastot
USA-rahasto: Seligson & Co Pohjois-Amerikka Indeksirahasto (vuosittaiset kulut 0,5 % + merkintäpalkkio 0,1% + lunastuspalkkio 0,1%)
Eurooppa-rahasto: Seligson & Co Eurooppa Indeksirahasto (vuosittaiset kulut 0,6 % + merkintäpalkkio 0,1% + lunastuspalkkio 0,1%)
Maailma-rahasto: Seligson & Co Global Top 25 Brands (vuosittaiset kulut 0,7 %)
Seligson toi ensimmäisenä indeksirahastot Suomeen, mutta on sen jälkeen jäänyt kilpailusta parhaista rahastoista puhuttaessa. LähiTapiola päätyikin Seligsonin ostamaan ja nykyään Seligson toimii osana LähiTapiolan sijoitustoimintaa.
Myös Seligsonilla maailma-rahasto ei itse asiassa ole passiivinen, vaan aktiivinen rahasto – mikä kuvastaa sitä, miten korkeat joidenkin passiivisten rahastojen kulut todellisuudessa ovat, jos aktiivinen rahasto voi maksaa ”vain” 0,7%.
S-Pankin parhaat rahastot
USA-rahasto: Handelsbanken USA-indeksi (vuosittaiset kulut 0,25 %)
Eurooppa rahasto: Handelsbanken Europa Index Criteria (vuosittaiset kulut 0,3 %)
Maailma-rahasto: Handelsbanken Global Indeksi Criteria (vuosittaiset kulut 0,48 %)
S-Pankki taas osti Handelsbankenin rahastotoiminnan ja on nyt fuusioinut menneen vuoden aikana Handelsbankenin rahastoja itseensä. Todellisuudessa parhaat S-Pankin rahastot löytyvät itse asiassa edelleen Handelsbanken-nimen alta.
Eurooppa- ja Maailma-rahastot ovat S-Pankin Handelsbankenin yksiköllä huomattavasti halvempia kuin S-Pankin vastaava ja oikeastaan vain maailma-indeksi niin Handelsbankenin kuin S-Pankin osalta on niin kallis, ettei siihen kannata koskea.
Kuten näet, eroja vähäkuluisten indeksirahastojenkin välillä on yllättävän paljon pankista riippuen.
Keskimäärin sijoittamisen aloittaminen on aina helpointa omassa pankissa, mutta halvimmat ja parhaat indeksirahastot harvemmin omasta pankista suoraan löytyvät. Tämän takia esimerkiksi molempien, niin puolisoni kuin lapsemme rahastot ovat Nordnetissä, vaikka pääasiakkuuteni ja suurin osa lainoistani on Danskessa.
Syy tähän on yksinkertainen, Nordnetistä löytyy omaan makuuni parhaat rahastot, koska se tarjoaa muidenkin varainhoitajien rahastoja kuin omiansa, perheemme rahastot ovatkin niin Storebrandin kuin Handelsbankenin rahastoissa Nordnetistä sijoitettuna.
Miten määritellä paras rahasto?
Todellisuudessahan kyseessä onkin lista siis pienikuluisimmista indeksirahastoista. Mutta. Ihan tieteellisen tutkimuksen perusteella, niitä voi perustella parhaiksi rahastoiksi. Miksi? Koska indeksirahastot voittavat pitkällä aikavälillä niin amatööri- kuin ammattisijoittajat yli 90 % ajasta.
Toisena, se, missä indeksirahastoja miettiessä (etenkin jos vertaa indeksirahastoja toisiinsa) voi mennä harhaan on ennen kaikkea menneisyyden tuoton katsominen. Indeksirahastojen menneisyyden tuotot eivät koskaan kerro siitä, kumpi indeksirahasto on tulevaisuudessa parempi. Menneisyyden tuotto ei ole koskaan tae tulevaisuuden tuotosta. Ja tämän takia ainoa asia, mihin sijoittaja voi vaikuttaa on indeksirahaston kulut – ja mitä pienemmät kulut, sen varmempi riskitön tuotto.
Todellisuudessahan esim. OP:n USA-indeksirahasto voi voittaa vaikka Nordnet USA-indeksirahaston, vaikka OP:n kulut ovat tuplat Handelsbankenin kuluista (jos bonuksia ei nyt lasketa, koska se monimutkaistaa laskentaa) pelkästään korkeammalla tuotolla. Kumpi näistä rahastoista tuottaa paremmin sitten seuraavat 10 vuotta? Sitä ei tiedä, mutta todennäköisyydet ovat poikkeuksetta pienempikuluisemman indeksirahaston puolella, koska rahastojen vuosittaiset kulut vähennetään aina suoraan rahaston tuotoista.
Parhaiden rahastojen ja niiden helposti löytämisen lisäksi, pyrin tässä tekstissä taklaamaan myös yleisimmät kysymykset joita olen indeksirahastoihin liittyen saanut näiden yli 10 vuoden aikana, joten toivon, että tästä tekstistä on hyötyä mitä monenlaisimmille sijoittajille! Ja mikäli jotain oleellista indeksirahastoista puhuttaessa unohtui tai sinulla on kysymys johonkin rahastoihin liittyen, laita kommenttia tai kysymystä alle ja vastaan parhaani mukaan!
Kiinnostuitko ajatuksistani?
Tilaa bestseller-sijoituskirjani "Viisas Sijoittaja"
Kiinnostaako osakesijoittaminen ja haluat ymmärtää, miten tulla paremmaksi sijoittajaksi? Voit nyt tilata arvostelumenestys, Suomen Ekonomien Bisneskirja-yleisöäänestysvoittajan ja yli 20 000 kpl myyneen bestseller-sijoituskirjani ”Viisas sijoittaja – tunne itsesi ja osakemarkkinat” kaikista suomalaisista kirjakaupoista tai suoraan minulta signeerattuna!
Adlibris Kirja.fi Suomalainen Kirjakauppa Signeerattu versio kirjailijalta
Tilaa huippusuosittu "Vaurastu Viisaasti - Rahataidot haltuun"-kirja
Haluatko henkilökohtaisen taloutesi kerralla haltuun? Tilaa vuodessa yli 30 000 kappaletta myynyt ja huippuarvostelut saanut ilmiö ”Vaurastu viisaasti – rahataidot haltuun”, jossa tiivistän kaikki oppini matkaltani nollasta eurosta yli puoleen miljoonaan euroon!
Adlibris Kirja.fi Suomalainen Kirjakauppa Signeerattu versio kirjailijalta
Kuuntele äänikirjaa
Äänikirjojen ystäville bestseller-kirjani löytyvät myös kaikista suomalaisista äänikirjapalveluista.
Bookbeat Storytel Nextory Spotify - Vaurastu Viisaasti Spotify - Viisas Sijoittaja
Uusi lukija?
Jos olet blogissa ensi kertaa, olen kirjoittanut 10 vuoden aikana blogiini yli 1 000 kirjoitusta kaikkeen henkilökohtaisesta taloudesta sijoittamiseen asti. Jos sinua siis pohdituttaa mikään talousaihe, aloita tästä ja löydät todennäköisesti vastauksen askarruttavaan kysymykseesi. Ja jos et löydä, laita kommenttia ja kirjoitan aiheesta!
Onkohan nuo OP:n indeksirahastojen kulut oikein? Mielikuva, että kaikissa heidän indeksirahastoissaan hallinnointipalkkio olisi ollut sen 0,39 %. (Pankin omissa rahastoissa sitten ihan jotain muuta…)
Tätä samaa ihmettelin, että USA ja Euroopassa kulut näyttää olevan 0,39 % eikä muita kuluja?
Ovatko kaikki tässä mainitut maailmaindeksit synteettisiä? Pienikuluinen paremmin hajautettu indeksirahasto kiinnostaisi, mutta en halua sijoittaa johonkin jonka toimintaa en ymmärrä. Nyt kuukausisäästän nordnetissa suomi ja handelsbanken usa indekseihin.
Käsittääkseni Suomessa ei tosiaan ole saatavilla fyysistä maailma-rahastoa (ainakaan järkevillä kuluilla). Eli sinänsä jo haluaa enemmän hajautusta globaalisti, niin sitten kannattaa pitäytyä juuri tietyn alueen fyysisissä rahastoissa. Mutta itse en fyysinen vs. synteettinen erosta kauheasti välitä, koska synteettisistä ei ongelmia ei ole finanssikriiseissäkään syntynyt eli ne sinänsä ovat mielestäni fyysisiin rinnastettavia.
Joo nostin tämän lauseen esiin tekstissä juuri tästä syystä, että heti näkyvät luvut hämäävät näissä rahastoissa hieman:
”Rahastossa heti näkyvä juokseva kulu saattaa johtaa harhaan rahastojen kokonaiskuluista (eli kuinka paljon rahastojen kulut tarkalleen syövät vuosituotosta per vuosi pitkällä aikavälillä) ja tässä tekstissä nostankin esiin pankkien indeksirahastojen todelliset kulut. Näihin todellisiin kuluihin kuuluu myös rahaston ns. kaupankäyntikulut/liiketoimintakulut, jotka vaihtelevat indeksirahastoittainkin yllättävän paljon.”
Kun avaa siis OP:n rahastojen avaintietoesitteen, todelliset kulut löytyvät vasta sieltä.
0,02%-yksikköä syntyy siis ns. liiketoimintakuluista. Suora lainaus OP-Pohjolan avaintietoesitteestä:
”Liiketoimintakulut: 0,02% sijoituksen arvosta vuosittain. Tämä on arvio kustannuksista, joita aiheutuu tuotteen kohteena olevien sijoitusten ostosta ja myynnistä. Todellinen määrä vaihtelee sen mukaan, kuinka paljon ostamme jos myymme. Tämä kulu on huomioitu sijoituskohteen päivittäisessä hinnassa”
Klassinen pikkupräntti siis.
Toki ero ei ole iso, mutta tämän takia 0,39+0,02=0,41% on siis juuri se todellinen kulu, mitä rahasto syö tuottoja vuodessa lyhyellä aikavälillä ja pidemmällä aikavälillä luku muuttuu taas pikkupräntistä eteenpäin, josta johtuu korotettu numero.
Eli ilmoittamasi kulut 0,55 % ei tässä kohtaa pidä paikkaansa? Kirjassasi suosittelet laittamaan USA 75 % ja Eurooppaan 25 % henkilön itsensä valitsemaan indexrahastoon? OP:lla kuitenkin kulut ovat samat näillä kaikilla indexrahastoilla 0,39 % + 0,02 eli siis 0,41 %.
Tämä korotettu osuus johtuu siitä, että nuo liiketoimintakulut ovat tosiaan ARVIOLTA 0,02% (OP-Pohjola ei osaa niitä itsekään arvioida siis). Avaintietoesitteestä löytyy tuo pitkän aikavälin arvio, jossa arvioidaan, että 7 vuoden aikajänteellä vuosikulut liikkuvat 0,64%:n kohdalla.
Numero, jonka siis laitoin tekstiin on näiden kahden väliltä, koska todellista kulua on tässä kohtaa mahdoton arvioida (joten laitoin keskimääräisen luvun).
Suosittelen aina tutustumaan avaintietoesitteeseen, jos nuo desimaalit kiinnostavat, koska sieltä löytyy koko totuus. Mutta tosiaan tämä ei sinänsä muuta mitään siitä, mistä kirjassa kirjoitin jaon kanssa (koska tosiaan samaan jakoon suunnilleen pääsee myös tuolla yhdellä maailma-rahastolla tai erillisillä USA- Eurooppa-rahastoilla).
Myös OP Maailma Indeksi avaintietoasiakirjassa on tuo maininta, että kulujen vaikutus kokonaistuottoon on 0.52% 6 vuoden sijoitusajassa.
Tämä on esitetty OP asiakirjoissa melko epäselvällä tavalla, mutta näistä ei käy ilmeisen selväksi onko rahaston todellinen kulu todella vuosikulu tuolla 0.52 – 0.64% tasolla, vai onko tässä kyseessä vain erilainen laskentatapa esittää kuluja, koska myös vuosittaiset kulut vähentävät pitkällä ajalla tuottoa korkoa korolle vaikutuksen vuoksi.
Epäilen, että OP laskee mikä on 0.39% hallintopalkkion vaikutus kokonaistuottoon 6 tai 7 vuoden aikavälillä. Tämä selittäisi miksi laskettu ”vaikutus kokonaistuottoon” on 0.41% 1 vuoden sijoitukselle per vuosi, mutta 0.64% 7 vuoden sijoitukselle per vuosi.
Esimerkiksi verrataan 10% tai 10.4% tuottoa 7 vuodella 10000 euron summalle. 7 vuoden jälkeen sijoitus on kasvanut 19487€ tai 19988€ eli eroa on 500€, mikä on lähellä OP:n laskettua 7 vuoden kokonaiskulua 459€ rahastolle. OP laskee tästä, että 459€ jaettuna 7 vuodella on 65€ ”kuluja vuodessa”, mikä on lähes tuo 0.64% ”vaikutus vuotuiseen tuottoon” verrattuna alkuperäiseen 10k€ sijoitukseen.
Todella omituinen tapa laskea kuluja, mutta en usko että tämä tarkoittaisi rahaston todellisten vuosikulujen olevan tuo 0.64%.
Vastailen nyt tähän, kun menee niin pieneksi.
Tosiaan, tämä on aika kummallista, että pankit saavat aika paljon leikkiä pikkupräntin varassa. Mutta toisaalta pankit ovat aika paljon muutenkin viilanneet jo vuosikymmeniä suomalaisia sijoittajia silmään aktiivisilla rahastoilla, niin ainakin nyt passiivisia on tarjolla.
Aktialla on ihan julkisestikin esillä, että heillä on lunastus ja merkintäpalkkio, niin niiden todelliset kulut passiivisissa ovat lähes aktiivisten tasolla. Viiden vuoden aikajänteellä esim. USA-rahasto 0,8% todellisuudessa.
Hyvä kuitenkin huomata, että mikään näistä ei ole koskaan sijoitussuositus. Sinänsä onko kulu 0,2% vai 0,4% ei vielä ole niin merkittävä, mutta jos ero on kolmin-tai nelinkertainen, niin silloin halvempaan indeksirahastoon vaihtamista kannattaa harkita.
Laskin eri skenaarioita tuosta kulujen ympäriltä tässä tekstissä: https://www.omavaraisuushaaste.com/rahastojen-vaihtaminen/
Kiitos tiedoista. Tästä tulee kieltämättä vähän huijattu olo jos kerta todelliset kulut on ilmoittamaasi 0,55 -0,65 % välillä. Mielestäni pankkien pitäisi ilmoittaa mahdollisimman läpinäkyvästi kaikki kulut mitä esim vuositasolla. Onko esim Aktian indexrahastot sitten kalliita? Ilmoittavat USA ja Eurooppa indexrahastojen kuluiksi 0,44 % ja kehittyvien markkinoiden kuluiksi 0,55 %? Eli suosittelet siirtämään Nordnettiin indexrahastot, koska kulut ovat selvästi edullisimmat?
Olen myös haaveillut rohkaistuvani niin paljon että heivaan kaikki säästöni yhteen (Maailma) rahastoon tai oikeammin valinta olisi ETF.
Pieni palkkio on tärkeää minulle ja nyt olenkin sijoittanut WEBN. Kenties ei laajin ja hajautus mutta oikeastaan se holdingsin top ten määrä suunnan ja tuoton.
Kiitos hyvistä blogeista hyvää syksyä.
Kiitos! Ja tosiaan WEBN näyttää järkevästi hajautetulta maailman osalta, joten se on myös yksi hyvä vaihtoehto, jos ETF-sijoittaminen itselle sopii.
Mikä ero on Nordnet maailma indeksirahastolla ja samassa palvelussa olevalla Handelsbank USA indeksirahastolla, kun kummassakin niin paljon samoja yhtiöitä listalla?
Sinänsä maailma-indeksirahastot sisältävät usein aika lähelle sen 70-75% USA-osakkeita ja koska USA:ssa on isoimmat yritykset, maailma-rahasto sisältää luonnollisesti siis 70-75% myös samoja osakkeita kuin USA-rahasto. Ero maailma-rahastoissa onkin lähinnä sen puuttuvan 30-25%:n osalta, jossa on myös niin Euroopan kuin Japanin osakkeita Nordnetin maailma-indeksin osalta.
Mutta koska USA hallitsee maailman osakemarkkinoita (ja vaikea nähdä lähitulevaisuudessa ainakaan, että tämä muuttuisi), määrittää se tällä hetkellä paljolti myös maailma-indeksirahastojen suuntaa ison painon takia.
Op kuitenkin maksaa bonuksia sijoituksen arvosta 0,25%, joten eikö tämän voi käytännössä vähentää tuosta kulusta, jolloin OP:n rahastot muuttuvat kuluiltaan kaikista edullisimmaksi?
Juu tai tarkalleen 0,245% verouudistuksen ja bonusuudistuksen myötä ensi vuoden alusta lähtien (indeksirahastoista), jolloin osa niistä on edelleen kalliimpia kuin Nordnetin halvimmat rahastot.
En kuitenkaan bonuksia huomioninut ihan puhtaasti sen takia, koska lähes kaikilla pankkitoimijoilla on jotain etuja siitä, kun varallisuutta saa X-määrän kasattua hinnanalennuksina tai muina (esim. kaupankäyntikulujen alenemisena), niin vertailu olisi suoraan täysin mahdotonta ottaen huomioon jokaisen pankin eri kannustinmallit. OP-Pohjolan bonusmalli on vain siitä nerokas, että se tosiaan näkyy kaikista selvimmin ihmiselle, jolloin se usein muistetaan, mutta muiden pankkien etuja ei. Ei ole ihme, että OP on Suomen suosituin pankki.
Tässä päteekin vähän sama kuin ruokakorivertailussa. Ruokakorin voi vertailla, mutta mahdoton vertailla ruokakoria ja kauppojen bonusjärjestelmiä samanaikaisesti, koska kaikki riippuu siitä, kuinka paljon kulutat. Tässä tilanteessa etujen määrä taas riippuu siitä, kuinka paljon rahaa on sijoituksissasi.
Nordnetin rahastot ovat synteettisiä eli Nordnetin rahasto ei omista rahastoissa olevia osakkeita. Eikö vain? Olen ymmärtänyt että Storebrandin ja Handelsbankenin rahastot taas omistavat niissä olevat osakkeet. Onko näin? Jos on, niin mikä vaikutus tällä on suosituksiisi?
Olen kirjoittanut laajemmin juuri noista synteettisten ja fyysisten rahastojen eroista tässä tekstissä, joka kannattaa lukaista, jos asia syvemmin kiinnostaa: https://www.omavaraisuushaaste.com/synteettinen-vai-fyysinen-rahasto/
En itse sinänsä välitä siitä, onko kyseessä fyysinen vai synteettinen, koska tämä riski ei lauennut edes finanssikriisin aikana. On siis erittäin epätodennäköistä, että synteettisissä rahastoissa ongelmia tulisi – mutta toki tämä äärimmäisen pieni riski on silti aina olemassa. Eli, jos sen haluaa minimoida, silloin fyysiset ovat way-to-go.
Hei. Myös Op-Amerikka ja Op-Eurooppa Indeksi rahastoissa hallintokulut ovat 0.39%.
Juu näihin pätee sama kuin mitä ensimmäisissä kommenteissa käytiin läpi. Eli nämä hallinointikulut eivät sisällä kaikkia todellisia kuluja rahastoista – vaikka näin monesti luullaan. Todelliset kulut löytyvät avaintietoesitteestä ja ne on tähän tuotu parhaiden arvioiden mukaan allekirjoittaneen ja pankin arvion keskimäärästä.
Tämä oli hyödyllinen ja yllättävä tieto. Tähän asti olen halunnut itse päättää painotuksesta ameriikan ja euroopan välillä, mutta nyt pitää ainakin harkita, että siirtyisi jatkossa maailmaindeksiin.
Hienoa, että tästä oli hyötyä! Tosiaan, maailma-rahasto tulee useimmiten halvimmaksi, mutta toki erot ovat näissä niin pieniä, että oman painotuksen päättäminen voi jollekin sijoittajalle hyvin olla sen arvoista,
Hei,
oisi kannattanut ottaa vertailun vuoksi muut tavalliset pankit mukaan. Esimerkiksi Aktia, Oma Säästopankki ja Ålandsbanken. Voi olla että on muitakin. Mainitsen nyt nämä sillä jos Aktian esimerkiksi ottaisi vertailuun huomaisi nopeasti että siellä kyllä osataan rahastaa asiakkaita jotka eivät ymmärrä kuluista mitään. Kulut ovat korkeat.
Itse asiassa hyvä pointti! Alkuajatus oli, että listaan tähän vain ns.”järkevät” vaihtoehdot, mutta on tärkeää nostaa esiin myös nuo huomattavasti huonommatkin vaihtoehdot, jos kyseisen pankin asiakkaille tämä tulisi yllätyksenä ja voisi vaihtamaan fiksumpiin rahastoihin. Täytyy päivittää heti kun ehdin!
Osaatko sanoa mikä Storebrand Global All Countries rahaston ”todellinen” kulu on (jos siis eri kuin 0,31%) ja mistä minä tämän tiedon itse löydän jatkossa?
Storebrand ei onneksi piilottele kulujaan eli sen todellinen vuosikulutus on sama 0,31% mikä luvattu. Pystyt tarkistamaan tämän avaintietoasiakirjasta, joka löytyy kyseisen rahaston etusivulta: https://www.nordnet.fi/rahastot/lista/storebrand-global-all-countries-eur-7b75fb8b
Sinänsä rahasto on siis yhtä hyvä vaihtoehto kuin Nordnet-maailma.
Kiitos!
Oliko nämä Nordnetin rahastot synteettisiä ja Storebrand fyysinen tjsp. En itse ymmärrä, mutta neuvottiin laittamaan kuukausisäästö Storebrand Globaliin ja unohtamaan asia. Näin on toimittu, täyttä ymmärrystä vailla.
Storebrandin maailma rahasto on fyysinen. Ja erittäin hyvä neuvo ja sijoitusstrategia mielestäni. Täysin sama käytössä meillä esikoisellemme.
Tervehdys parahin Esa! En pääse valitettavasti enää jakamaan mainioita blogikirjoituksiasi sharevilleen tai muutenkaan kehumaan sinua siellä, sillä sain bannit! En kuitenkaan edellä mainituista syistä, vaan heidän sijoituslainan ahneen korkotason kritisoimisesta!
Hyvää jatkoa Esa esimerkillisellä tielläsi ja terveiset muille sharevilleen, että tilanne on nyt tosiaan tämä!
Kiitos! Ja enpä edes tiennyt, että Sharevillessä on moderointia, yllättävää!
Kiitoksia loistavista analyyseistä! Haluaisin kysyä, kuinka näet usempampaan indeksirahastoon sijoittamisen – onko mitään väliä sijoittaako kolmeen vai kolmeentoista rahastoon, kunhan vuosikulut pysyvät max 0,30% tasolla? Olen itse sortunut ostelemaan yli kymmentä erilaista indeksirahastoa, mutta koska kaikissa kulut ovat kohdillaan, en oikein näe järkeä niiden myymisessä ja yhdistelemisessä. Eli jos sijoittaa vain yhteen rahastoon useamman sijasta, niin onko syy lähinnä se, että haluaa pitää homman yksinkertaisena, vai onko tuoton logiikassa jotain mitä ei ole vaan tullut ajateltua?
Jos sijoittaa vaikka 13 eri indeksirahastoon, niin tosiaan tuoton kannalta sillä ei ole väliä. Puhutaan ns. ylihajautuksesta. Ylihajautus ei enää itsessään lisää hajautusta, jolloin se ei paranna riski/tuottosuhdetta eikä siitä ole mitään hyötyä sijoittajalle. Mutta toisaalta, se ei myöskään heikennä sitä eli siitä ei myöskään ole mitään haittaa.
Jos jollain olisi yli 10 indeksirahastoa, niin siitä ei ole mitään haittaa. Ehkä kuitenkin tulevaisuuden rahavirrat kannattaisi tässä tilanteessa keskittää vähän tarkemmin, ihan yksinkertaisuuden vuoksi itselle. Periaatteessahan yksi maailma-rahasto voisi riittää korvaamaan kaikki nuo rahastot ihan hajautukseltaankin. Ajatuksesi on siis ihan oikein, että koska puhutaan prosenttipalkkiosta, niin sen merkitys on tässä se suurin – oli se keskimääräinen kulu yhdessä tai viidessä rahastossa.
Kiitoksia – näin sen olin itsekin suunnilleen kelaillut, mutta pieni epävarmuus jäänyt vielä kiusaamaan.
Hyvä vertailu! Itse olen sumplinut niin, että sijoitan suurimman osan Nordnetin kautta vähäkuluisiin rahastoihin (ja muutaman kerran vuodessa ETF:in) kuukausisäästämällä. Tämän lisäksi sijoitan oman pankkini (Nordea) kautta maailma-rahastoon, sillä pystyn käyttää niitä jatkossa osana asuntolainan vakuuksia ja ajattelen, että tämä tekee minusta ’paremman’ lainanottajan heidän silmissä. Vaikka kulut ovat hieman isommat, uskon sen olevan tämän arvoista.
Tuo Dansken Maailma osake K taitaa johtaa erittäin kalliiseen rahastoon, vuosittaiset kulut 1,4 % +merkintä/lunastus jne. Itsellä on tuo kyseinen rahasto liipasimella korkeista kuluista ja huonosta tuotosta johtuen, joten siksi kiinnitti huomion. Rahaston minimisijoitus on 250keur ja siihen ei myöskään näytä saavan säännöllistä säästämistä. Kuukausisäästösivuston (alla) mukaan edullisin maailman vaihtoehto lienee Global AC Restricted, mutta tämä oli ihan pintapuolinen tarkastelu.
https://danskebank.fi/sinulle/saastaminen-ja-sijoittaminen/kuukausisaastaminen/kuukausisaastamisen-rahastot
Hyvä huomio! Siihen oli jäänyt väärä linkki, vaikka kulut olivat kohdallaan. Global AC Restricted tosiaan on edullisin maailma-indeksi Danskessa. Päivitin linkin.
Hei,
Itsellä tuli valittua tuo Dansken global AC tuon edellisen tilalle. Tässä yhteydessä huomasin vielä nuihin mainittuihin rahastoihin liittyvän kulukikkailun kun ihmettelin tililtäni perittäviä palvelumaksuja. Nuiden (jakelupalkkiovapaiden) rahastojen ostaminen vaatii Danskessa kaupankäynti Online -palvelun. Tässä palvelussa on rahastojen omien kulujen lisäksi 0,50%:n säilytyskulu rahastojen arvosta, jota peritään ilmeisesti kuukausittain kaupankäynti Online -tililtä, ei siis rahaston arvosta. Eli kulun perii pankki, ei rahasto. Asiakkaan näkökulmasta kuitenkin kyseessä on rahaston omistamisen kannalta välitön kulu.
Tämän vuoksi tuo Global AC -rahaston vuosittainen kulu on siis yhteensä 0,9% Dansken kautta omistavalle. Pankki ottaa edelleen korkeammat (”perinteiset”) kulut, mutta ei vain suoraan rahastopalkkioista vaan on siirtänyt osan rahastopalvelun säilytyspalkkioksi. Pelkkiä rahastokuluja vertailemalla rahasto näyttää edulliselta, mutta on tosiasiassa omistajalle kallis.
Tässä vertailussa ei oteta kantaa tosiasialliseen vuosimaksuun säilytysmaksuineen, mutta yleensähän pankkien salkkupalvelut maksavat maksimissaan vain muutamia euroja kuukaudessa. Tässä kohtuuton prosenttiosuus leikkaa aika paljon rahastojen houkuttelevuutta, ja muodostuu euromääräisesti isoksi vähänkin isommilla summilla.
Tämä on myös parilta muulta ulottuvuudelta aika kyseenalaista. Alhainen rahaston oma kulu luonnollisesti parantaa rahaston kustannuksia (eli nettotuottoa) vuosittain tuon 0,5% rahastovertailuissa ja siten varmasti myös välillisesti esim morningstar arviointeja katsoessa. Nyt se rahastoyhtiön ja rahastoraportin esittämä tuotto ei tosiasiassa ole lähelläkään asiakkaan saamaa tuottoa, kuten yleensä rahastoissa on. Eli ajatellen että yleensä kulut vähennetään rahaston arvosta pois ja asiakkaalle esitetään se arvon kehitys, jonka asiakas on nettona kulujen jälkeen rahastosta saamassa (poislukien lunastuskustannus).
Tämän lisäksi tuon 0,5% kulun kuittaaminen perinteisesti ajatellen sijoituksella ja sen tuotoilla vaatii lunastuksen rahastosta, joka lisää kustannusvaikutusta ainakin verojen ja lunastuskulujen muodossa. Mikäli kulut ovat täysin verovähennyskelpoiset, on vaikutus hieman pienempi mutta rajoittaa myös alle tuhannen euron kauppojen soveltuvuutta rahastojen omistajalle jos ei halua kuitata palvelumaksuja muista tulolähteistä.
Omaan silmään toiminta on sen verran epämiellyttävää, että taitaa nuo kyseiset roposet siirtyä muualle.
Joo tämä on hyvä huomio, että jokaisella pankilla on vielä omat kulunsa ja muut jutut näissä (kuten vaikka OP:lla bonukset). Itsellä Danskessa pääasiakkuus, mutta koska kaikki Danske-sijoitukseni ovat osakkeita, niin en ole tuohon kuluun vielä osunut – osakesijoittajalle kun ironisesti Danske on edullisin pankki.
Tämän takia juuri puolisoni ja lapsemme rahastot ovat Nordnetissä, koska siellä on pienimmät kulut + ei sitten muita ylläreitä. OP olisi toinen iha hyvä vaihtoehto bonareiden takia, mutta en ole jaksanut asiakkuutta sinne siirtää ja OP:lla on sen lisäksi tosi huonot osakemaavaihtoehdot, mutta rahastosijoittajalle toimii hyvin.
Hei,
Kiitos erinomaisesta tekstistä, joka avasi itselle aivan uusia juttuja indeksesirahastoista vaikka niihin tovin olen jo sijoittanut. Jos nyt tästä tekstistä viisastuneena haluaisin vaihtaa indeksirahastoja joihin sijoitan, kuinka lähtisit toimimaan? Antaa edellisten olla ja vain jatkossa sijoittaa uuteen (tulee maantieteellistä päällekkäisyyttä)? Nostaa kaikki kerralla tai osissa pois ja siirtää kerralla tai osissa uuteen indeksirahastoon?
Kiitos kaikesta tekemästäsi työstä Suomen kansan rahaviisastumisen eteen.
Löysinkin sinulta parin kk takaa ihan oman blogitekstin rahaston vaihtamisesta parempaan, lienee sama pätee edelleen?
Kiitos Esa.
Jes joo sitä olin linkkaamassaki! Eli jep, jos vaihtaa indeksirahastoista toiseen indeksirahastoon, niin varmaan itse vain alkaisin sijoittamaan toiseen – erot ovat sen verran pieniä kuitenkin, jos veroseuraamukset ovat isoja, että vanhojen rahastojen voi alkaa rullata, jos niissä kulut ok.
No mitä ihmettä, voisin melkein vaikka vannoa että nuo OP Amerikka ja Eurooppa indeksit olivat ihan oikeasti kaikilta kuluiltaan tuon 0.39% vielä silloin kun aloitin niihin säästämisen, muistan niin elävästi kun selasin suurennuslasin kanssa jokaisen pdf:n läpi..
Maria. Näin minäkin muistan ettei muita kuluja mainittu kuin tuo 0,39% hallinnointi. Itselläni jää OP Indeksit rullaamaan ja säästäminen vaihtuu Nordnetin puolelle
Joo näitä on saanut itsekin lukea aika suurennuslasin kanssa, koska jopa avaintietoesitteestä saa joskus vähän ristiriitaisen kuvan. Mutta toki ei ne OP-Pohjolan rahastot tosiaan onneksi niin pahoja ole, kiitos bonuksen. Periaatteessa maailma-rahastonhan kulut ovat bonarit laskien vain 0,145%, joka on halvin maailma-rahasto kaikista vaihtoehdoista. Eli, jos rahastosta saatavat bonarit vain sijoittaa rahastoon takaisin, niin radikaaleja muutoksia ei onneksi tarvitse tehdä.
Hei Esa! Kiitos hyvästä tekstistä.
Muistaakseni olet aiemmin kirjoittanut Handelsbanken USA indeksin ja Handelsbanken Eurooppa indeksin olevan parhaat Suomesta löytyvät indeksirahastot.
Miten Storebrand USA ja Europa indeksit eroaa näistä Handelsbankenin vastaavista rahastoista? Kulut näyttäisi olevan samat Nordnetissä.
Joo eivätkä ne vieläkään huonoja ole. Handelsbankenin rahastot tosiaan kuten S-Pankki -kategoriasta huomaa. Isoimmat erot ovat lähinnä painotuksissa, kun Handelsbankenin rahasto seuraa ESG-indeksiä ja Storebrand ns. ”puhtaampaa” indeksiä eli MSCI USA Indexiä.
Koska kuluerot ovat pieniä ja seurattavat indeksit hieman erilaisia, tuotot ovat keskimäärin samanlaisia, mutta mahdoton sanoa absoluuttisesti kumpi on parempi. Teoriassa Storebrand, koska pienemmät kulut indeksirahastoissa aina parempi.
Mitä olet mieltä kullan ja hopean mahdollisuuksista rahastoissa ja esim. Nordnetin Evli Silver and Gold B:stä? Kuluiltaan ei ole ihan halvimmasta päästä.
En itse usko raaka-aineisin sijoittamiseen. Ja tämä ehkä korostuu etenkin nyt, kun molemmat kulta ja hopea ovat nopeasti poikkeuksellisen paljo tuottaneet – tilaa tulla alas on siis enemmän kuin koskaan aiemmin myös.
Vähän samaa itsekin miettinyt, mutta useiden arvioiden mukaan kuitenkin nousu jatkuisi ensi vuonnakin. Saa nähdä. Haluatko avata, miksi et itse usko raaka-aineisiin sijoittamiseen?
Juu, toki markkinoiden ennustaminen lyhyellä aikavälillä on mahdotonta. Kuten Viisas sijoittaja-kirjassani kirjoitan, ennusteiden tarkoitus on vain viihdyttää. Jos joku oikeasti osaisi ennustaa tulevaa markkinoilla, hän olisi maailman rikkain ihminen – heittämällä.
Mitä raaka-aineisiin tulee, ongelmani etenkin kullan ja hopean kanssa on sama kuin vaikka kryptoissa. Niillä ei ole fundamentteja, eli niiden hintaa heiluttaa eniten treidaajat, sekä sijoittajien pelko tai ahneus – mikä ikinä tunteista onkaan eniten juuri nyt vallalla. Mikä tahansa sijoitustuote, joka ei tuota kassavirtaa on itselleni no-no, koska en ymmärrä niiden sielunelämää tai arvostusta.
Aivan, hyviä pointteja, kiitos!
Hei Esa! Kiitos valaisevasta artikkelista ja erityisesti Vaurastu viisaasti -kirjastasi, jonka juuri kuuntelin äänikirjana. Tälläinen kysymys: olen hiljattain aloittanut sijoittamaan Nordnetin Handelsbanken Eurooppa indeksiin ja Nordnet Usa indeksiin. Jos olisit tilanteessani, vaihtaisitko vielä Nordnet Usa indeksin (kulut 0,25%) Handelsbankenin Usa indeksiin (kulut 0,20%, fyysinen)? Toisaalta mietin tulisiko tätä allogaatiota halvemmaksi kuitenkin tuohon Storebrandin maailma indeksiin sijoittaminen? Tämä lienee enää hienosäätöä mutta tuli nyt mieleen kysyä kun olen juuri aloittanut niin ehkä vielä helpompi vaihtaa (sijoitussumma tällä hetkellä yhteensä reilu 2000e).
Handelsbankenin todelliset kulut löytyvät myös ylläolevasta listasta S-Pankin alta ja tosiaan ne todelliset kulut ovat samat 0,25% eli sinänsä vaihdosta ei tarvitse tehdä.
Storebrand tosiaan vähän halvempi, mutta 0,05% ero on jo niin marginaalinen, että sen tosiaan voi tehdä, jos haluaa kulut maksimioptimoida – isossa kuvassa sillä ei mielestäni enää merkityksellistä väliä tuotolle ole.
Ainakin tuo Dansken USA indeksi rahasto on tarkoitettu instituutionallisille sijoittajille (minimi merkintä 250.000€), eli ei ihan tavan tallaajille mahdollinen. Vakuutus kuorien sisällä näihin ainakin aikoinaan pystyi muistaakseni sijoittamaan pienemmillä summilla. Ehkä tuohon kannattaisi joku muu vastaava rahasto valita?
True, päivitin sen tuohon W K:hon, jossa 10 euroa minimimerkintä. Itse asiassa yksityissijoittajalle kulut ovat jopa vähän pienemmät kuin institutionaalisille.
Moi.
Aivan loistava kirjoitus.
Yksi mielestäni oleellinen rahasto on jäänyt pois listalta, minulla olisi siitä valmiina kirjoitettuna tässä:
https://rahatojennukseen.com/esittelyssa-ikivihrea-vol2-nordnet-suomi-indeksi-rahasto/
Julkaise kirjoitus jos mainonta ei häiritse, ja poista jos häiritsee. Kiitos kirjoituksesta 🙂
Nordnetin Suomi-indeksirahasto oli hieno esimerkki siitä, kuinka halpaa indeksirahastosijoittaminen voi parhaimmillaan olla. Mutta koska se sisältää vain Suomen markkinan, ei siihen sijoittaminen juuri tarpeellista ole, koska se ei tarjoa niin laajaa (ja tarpeellista) maantieteellistä hajautusta kuin vaikka Eurooppa-rahasto, johon Suomi kuuluu itsessään.
Ymmärrän pointtisi.
Toisaalta henkilökohtaisista mieltymyksistä johtuen on pakko vähän perustella:
1.
Suomi Indeksi on täysin kuluton rahasto, mikä antaa yhden varman voiton heti alkuun.
2.
Sinänsä Suomi Indeksi ei ehkä käy täysin Euroopan sisäiseen hajautukseen.
Mutta jos katsotaan hintahistoriaa:
Suomi seuraa aika hyvin Euroopan trendejä pörssissä.
Lisäksi, kymmenen vuoden ajalta Nordnet Suomi Indeksin tuotto on 164%, kun taas Handelsbanken Eurooppa Indeksin kymmenen vuoden tuotto on 102%. Joten ainakin menneessä tuotto-odotus on ollut parempi tuolta ajalta Suomi Indeksillä.
Omasta mielestäni tämä korvaa melkein kokonaan euroopan sisäisen hajautuksen, kun pääpaino on sijoituksissa kuitenkin Yhdysvalloissa. Tässä rahastossa hajautuksen puolesta ei ole muuta pelättävää kuin se, että rakas naapurimme hyökkää tänne, enkä nyt puhu Ruotsista. (Ei tänne kyllä kukaan hyökkää..moderni aika ja Nato jne).
-Euroopan sisäistä hajautusta voi lisätä myös niin, että yhdistää Suomi Indeksi + Norge Indeksin, joka on myös kuluton 🙂
Juu historia ei ole takuu tulevaisuuden tuotoista ja kyse onkin ehkä lähinnä näkökulmasta. Suomella on korkeammat tuotot, koska se on keskitetympi markkina (ks. riski on korkeampi, jolloin myös tuotot voivat luonnollisesti olla korkeammat).
Mutta samaan aikaan on väärin sanoa, että Suomi ja Norja korvaisivat Euroopan markkinat, koska ne ovat kuitenkin häviävän pieni osa siitä – jos siis ihan rahoitusteknisesti puhutaan. Suomea ei juuri lämmitä vaikka se, että Espanjan talous olisi hurjassa vireessä, jonka takia maantieteellinen hajautus kirjaimellisesti hajauttaa riskejä, niin hyvässä kuin pahassa.
Mutta jos näkemystä haluaa ottaa, silloin Suomi on varsin validi vaihtoehto. Tämän kirjoituksen pointti oli korostaa juuri rahastoja, joilla voi ottaa miniminäkemyksen ja mahdollisimman neutraalin maantietellisen hajautuksen maailma-indeksin näkökulmasta.
Tämä on tosiaan jo hieman eri aihetta kuin itse kirjoitus, mutta niin mielenkiintoinen ja keskeinen aihe sijoittajan kannalta. Eli kuinka paljon on järkeä hajauttaa. Nordnetin suomi-indeksirahasto sisältää 25 yritystä. Jos olisi osakepoimija, niin tätähän pidettäisiin jo liian suurena määränä yrityksiä kun salkku alkaisi olla sillisalaatti mitä ei pysty kunnolla seuraamaan. Lisäksi monet indeksin yritykset toimivat globaalisti, joten kyllä tuossakin hyötyy maailmantalouden kasvusta. Toki toimialahajautus ei ole täydellinen, mutta onko siihen edes pyrittävä?
Omistamalla Eurooppa indeksiä omistaa Euroopan suurimpia yrityksiä jotka ovat monet myös globaaleja. Talouskasvuhan ei ole sama asia kuin pörssin tuotto. Espanjan talouskasvukin sataa monelle listaamattomalle ravintola/hotelli yms. bisnekselle joiden hyötyä ei saa olennaisesti omistamalla Eurooppa indeksiä. Euroopparahastojen 0,2% kulujen lisäksi toinen merkittävä tuottoa heikentävä asia on korkeat osinkojen lähdeverot. Keski- ja eteläeuroopan maat eivät edes ole niin kapitalistisia, että osakkeen omistajien tuotot olisivat tärkein asia. Siellä porukka lakkoilee jatkuvasti, eikä tehokkuus ole samaa tasoa kuin Pohjoismaissa tai usassa.
Hajauttamalla liikaa laskee siis tuotto-odotusta. Mikä kullekin sitten sopii, on jokaisen oma asia.
Ps. Pahoittelut aiheesta poikkeavasta kommentista
Juurikin näin.
Kiitos hyvästä kirjoituksesta! Osaatko sanoa onkohan ETF:llä näissä palveluissa samalla tavalla kuluja paljon ”piilossa”? Jos nyt katsoo vaikka Nordnetista iShares Core S&P 500 ETF USD Acc niin näyttää juokseviksi kuluiksi 0,07% ja samaa näyttää esim justETF-sivusto. Toki ETF:llä kaupankäyntikulut voivat olla korkeat, mutta jos sijoittaa Nordnetin kuukausisäästöllä ja sijoittaa isoja summia (useampi tonni) kerrallaan niin kulut jäävät varmaan aika minimaalisiksi. On tullut välillä pohdittua juurikin näitä piilokuluja, mutta ei ole tullut hirveästi selviteltyä, kun vaikutelma ainakin itsellä on, että näissä isoimmissa maantieteellisissä ETF:ssä kulut ovat aika joka tapauksessa aika minimissään.
Kiitos! ETF:ssä on sama ilmiö, mutta liiketoimintakulut ovat huomattavasti pienempiä (koska ne ovat usein globaalisti tarjolla, eli ei kukaan ostaisi niitä, jos kulut tosiaan korkeita olisi). Esimerkiksi juuri mainitsemassasi esimerkissä todelliset kulut ovat 0,03% korkeammat arviolta avaintietoesitteen mukaan. 0,1% siis kokonaisuudessaan. Eli ETF:ssäkin on ns. piilokuluja, mutta ne ovat erittäin marginaalisia.
Kiitos havainnollisesta vertailusta. Jos nyt sijoittaa OP Maailmaindeksiin, niin lienee mahdollista, että siihenkin rahastoon ui vastaavia lisäkuluja kuin vaikka OP USAssa. Onko pankki velvollinen ilmoittamaan rahaston omistajille tekemistään muutoksista avaintietotositteen pikkupräntteihin vai onko seurantavaatuu asiakkaalla?
OP maailman pidemmän aikavälin arvioidut kokonaiskulut ovat avaintietoasiakirjassa jo nyt 0,52%, vaikka liiketoimikulurivi nollaa näyttääkin.
Palasin säästämään OP:n indeksirahastoihin elokuun puolivälissä, jolloin avaintietoasiakirjoissa liiketoimikulut olivat huomattavasti pienemmät kuin nykyisessä 27.8.25 päivätyssä versiossa (uten jo joissain aiemmissa viesteissä kerrottiin). Ainakaan minä en erikseen saanut ilmoitusta muutoksesta.
Joissain muuallakin on avaintietoasiakirjoihin tullut päivityksiä tänä syksynä, joten olisikohan jotkut säädökset muuttuneet/muuttumassa?
Kun pankit tulevaisuuden kuluja arvioivat, niin onkohan heillä keskenään sama realistisuuden taso..
Jotenkin olisin olettanut, että tästä pitäisi aina ilmoittaa, mutta ehkä tässä on taas klassinen, että juoksevista/hallintokulujen muutoksesta pitää ilmoittaa, mutta transaktiokulujen muutoksista ei (koska ne eivät ole ennustettavissa tai muuta schaibaa). Mutta tosiaan en itsekään tunne lakia noin tarkalla tasolla.
Uskon myös siihen, että eri pankit arvioivat kulut eri tasolla ja toisaalta varmasti myös tehokkuuseroja on varmasti ihan puhtaasti senkin osalta, kuinka isoja euromääriä liikutellaan – isommalla euromäärällä saa aina pienemmät prosentuaaliset kulut sijoitusmaailmassa.
Vertasin taannoin Nordnetin pitemmän aikavälin tuottoa Säästöpankin tuottoihin Suomi-indeksi vs Säästöpankki Kotimaa B. Ero melkoinen. Nordnetin tuotto 32% kun taas Säästöpankki Kotimaa B vain 25%. Indeksi on tietenkin eri kuin rahasto mutta kohde sama – Suomen pörssilistatut yhtiöt ja niiden osakkeet. Nordnet ei peri miksi mitään kuluja myynnistä kun taas Säästöpankki (ja monet muut pankit 1%).
Vertailu osoitti myös vuoden aikaperspektiivillä että pankkien rahastoihin sijoittavat häviävät muutakin kuin vain 1,7-1,9% ”hallinnointipalkkiot”. Ero vuositasolla oli näet lähes 5%.
Vielä täsmennän yhdellä esimerkillä. Ajalla 1.1.2022-13.11.2025 nousi Nordnet Suomi-indeksi 24,7% kun taas Säästöpankki Kotimaa B vain 6,77%. Ajanjakso kattoi siis Ukrainan sodan ym tuoman alamäen ja tämän vuoden nousujakson.
Merkittävä ero tästä tulee varmasti ihan juuri tuosta Nordnetin ilmaisuudesta. Noin isot kulut aktiiviisissa rahastoissa tosiaan syövät ison osan kuluista ja käytännössä mikä vain rahasto yli 0,6%:n on mielestäni puhdas ei-ei sijoittajalle.
Hyvä havainto Seligsonin rahastoista. He mainostavat edelleen että kuluilla on merkitystä, mutta kilpailu on tosiaan ajanut ohi. Olen itse aikoinani aloittanut sijoittamaan juuri noihin rahastoihin pienten kulujen takia, kun muita vaihtoehtoja ei silloin vielä ollut. Olen nyt vähän jumissa. Jos nostan varat pois ja sijoitan uudelleen, joudun maksamaan tuotoista veroa, joten sijoittamiseen jää vähemmän. En keksi miten voisin arvioida kannattaako osuuksien myynti ja siirtyminen halvempiin verojen vuoksi. Olisiko ideoita? Nykyään kun on vaihtoehtoja, valinta kannattaa tehdä huolellisesti, ettei jää jumiin.
Jos on lapsia tai lasten lapsia tai vaimo, niin lahjoittamalla osuuksia välttyy pääomaverolta. Toki kulut ja muut verot kannattaa huomioida.
Todennäköisesti Seligsonin rahaston ja kilpailijan rahaston tuottoeroon vaikuttaa paljon enemmän niiden sisällöt kuin palkkiotaso. Paitsi jos satut löytämään jostain samaa indeksiä seuraavan vaihtoehdon.
Mitä vaihdon kannattavuuteen tulee, voit tietysti tehdä laskuharjoituksen, jossa huomioit eron vuotuisissa juoksevissa kuluissa, tulevan sijoitusajan pituuden, verot ja mahdolliset lunastus- ja merkintäpalkkiot. Mutta tosiasiassa tärkein tieto sinulta puuttuu, ja se on tulevaisuuden arvonmuutos näillä rahastoilla.
Itse jättäisin vanhat sijoitukset olemaan ja tekisin vain uudet sijoitukset sinne, mikä tällä hetkellä näyttää parhaalta vaihtoehdolta.
Tosiaan suosittelen lukemaan tämän tekstin, jossa juuri käyn tuota dilemmaa rahastojen vaihtamisesta ja kulujen osalta: https://www.omavaraisuushaaste.com/rahastojen-vaihtaminen/
Mutta jos rahastot tosiaan ovat olleet pitkään, tekisin itsekin kuten x totesi eli ei vain laita uusia rahoja rahastoon, vaan antaa sen rullata (todennäköisesti ne ovat kuitenkin sen verran paljon voitolla, että veroseuraamukset täysivaihdosta olisivat liian isot, joka tuhoaisi hyödyn) JA sitten aloittaa uusissa halvemmissa rahastoissa ja laittaa kaiken uuden pääoman vain noihin uusiin rahastoihin.
Nuo OP-Aasian piilokulut sai veren kiehumaan. Ettäs kehtaavat!
Onneksi on nämä Esan erinomaiset blogit pitämässä meidän sijoittajien puolta. Esa tekee pyyteettömän hienoa työtä auttamalla meitä muita. Iso kiitos tästä!
Eli oma OP-Aasia menee myyntiin. Sen nykyinen arvo on n. 11300€ ja voitolla se on n. 2500€. Vero jää alle 800€ eli yli 10 vuoden sijoitusajalla vaihto kannattaa Esan suosittelemaan Storebrand global all countries-rahastoon. Eikö?
Entäpä Seligsonin Global Top Brands, mitä tehdä sen kanssa? Nykyinen arvo on n. 21000 ja on voitolla reilu 5000€. Onko fiksumpaa myydä sekin pois ja sijoittaa rahat Storebrandiin? Jos rahaston jättää vain makaamaan kymmeneksi vuodeksi, niin meneehän siitä kuitenkin kohtuulliset kulut vuosittain?
Moi Esa!
Voisit joskus käydä läpi rahastojen hyödyntämistä lainan vakuutena. Se kun matemaattisesti olisi aika järkevää, olettaen toki että lainan marginaali+korko olisi ”sopiva”.
Itse törmäsin pieneen dilemmaan kun lähdin käymään lainoja läpi pankin kanssa. Mulla on sievoinen summa erinäköisiä ETF rahastoja Nordnetissa sekä Nordnetin indeksirahastoja, noh näitähän ei tietenkään voi käyttää suoraan vakuutena toiseen pankkiin vaan joutuisin myymään omistukset ja ostamaan pankin tuotteita. Ei kiitos. Yllättävää oli ettei ainakaan OPlla pystynyt käyttämään ETF rahastoja ollenkaan lainan vakuutena, toki ei tuota casea ihan täysin perattu pankin kanssa loppuun.
Tuo sinällään puoltaa pankin omien rahastojen puolesta, niitä kun voisi käyttää lainan vakuutena, ja ainakin oman matikkapään mukaan se voisi olla jopa kannattavaa ellei jopa suositeltavaa. Mikä olisikaan parempi kuin jättää sievoinen summa indeksirahastoon kasvamaan korkoa korolle 30V asuntolainan ajan?
Tämä tekee parhaan rahaston valinnan hieman haastavammaksi? 🙂
Joo samaan olen Danskessa törmännyt, että sijoituksilla ei ole kauheasti vakuusarvoa VAIKKA sijoitukset ovat Danskessa. Usein sijoituksia kannattakin käyttää vakuuksia vain sijoituslainaan (ja siihenkin äärimmäisen harkiten). Tämän takiahan esim. Nordnetin sijoitusluotton hyvä, koska esim. rahastosijoittaja saa helposti sitä kautta vipua omiin sijoituksiin, jos näin haluaa.
En sinänsä koe, että tämä vaikuttaa siihen, mihin sijoittaa (paitsi, että Nordnetillä todnäk on myös parhaat sijoituslainat). Mutta tästä voisin ehdottomasti kirjoitella tekstin – lainat vain aina sellaisia, että en oikein halua niitä suositella, koska väärinkäytettynä sijoittaja pystyy oman taloutensa niillä tuhoamaan – vaikka olisi kuinka pitkäjänteinen.
On tosiaan erittäin ikävää, että pankit tätä harrastavat. Ja monena vuosikymmenenä ennen tätä meno on ollut vielä asiakasepäystävällisempää. Onneksi asiat menevät nyt vähän parempaan suuntaan.
Mitä vaihtamiseen tulee, niin Aasian vaihtaminen maailmaan voi olla ihan hyvä vaihtoehto – ihan hajautuksenkin kannalta – jos sen tekee vielä ajallisesti hajautettuna vähitellen.
Global Top Brandsin vaihtaminen tuossa tilanteessa riippuu taas enemmän juuri aikajänteestä. Suosittelen siis referoimaan tuohon tekstiini noista prosenttien eroista ja laskemaan itselle todennäköisimmän skenaarion (kuinka pitkä aika jne.) Tekstin lopusta löytyy linkki laskimeen, jonka kanssa tuota on hieman helpompi laskea.
Omasta salkusta löytyy sekä Nordean maailma indeksi että iShares core msci World ETF. Käytännössä siis samaa tavaraa eri paketissa, Nordean versio kuluiltaan tuplasti kalliimpi.
Menneitä vuosia katsellen, joka toinen vuosi iSharesin ETF tuottaa hitusen paremmin, mutta joka toinen vuosi voittaja onkin Nordean rahasto. Ero on koko vuodelta jotain prosentin kymmenyksiä. 10 vuoden kumulatiivinen tuotoksi näyttää ETF:llä 187 % ja Nordean rahastolla 182 %.
Mennyt ei ole tae tulevasta, mutta tällä lähinnä tarkoitan sanoa, että ei sillä oikeasti ole kovin suurta väliä, jos rahaston kulutasolla on 1-2 kymmenysosaprosentin suuruinen ero kulutasossa (sadasosista puhumattakaan). Suurempi merkitys voi olla sillä, aloitatko tänään vai ensi kuussa.
Hifistelijät ja penninviilaajat voivat unohtaa edellisen.
Samaa mieltä. 0,1%-yksikön viilaaminen ei ole enää merkityksellistä, jolloin tärkeintä on vain löytää itselle se sopivin halpa rahasto ja mennä sillä.
Kiitos taas erinomaisesta blogitekstitäsi Esa! Rahastosijoitan tällä hetkellä Nordnetissa itselleni ja lapsilleni, mutta törmäsin juuri vuoden 2021 Viisas raha-lehden artikkeliin (https://www.viisasraha.fi/oma-talous/muutan-ulkomaille-mita-sijoituksilleni-tapahtuu/), josta minulle selvisi että jos muutan ulkomaille minun täytyy myydä rahastoni Nordnetissa ja maksaa verot myyntivoitoista, jonka jälkeen voin ulkomailla aloittaa rahastosijoittamisen uudelleen paikallisessa pankissa. Rahastojen kohdalla asia on siis toisin kuin suorissa osakkeissa, jotka voi ilmeisesti varsin helposti ja verotehokkaasti siirtää toiseen pankkiin toiseen maahan muuttaessa. Artikkelin perusteella vaikuttaisi siltä, että Danske Bankin olevan ainoa paikka, jossa rahastoja ei olisi pakko myydä vaikka muuttaisi ulkomaille ja ilmeisesti sijoitustoimintaa voisi jopa jatkaa. Sillä sijoitan pitkällä aikavälillä enkä haluaisi siinä välissä myydä kaikkia sijoituksiani ja ostaa rahastoja taas uudelleen ja näin olleen maksaa samoista sijoituksista veroja useampaan kertaan mikäli päätyisin työskentelemään toiseen maahan, aloin harkita rahastosijoittamisen aloittamista Danske Bankissa. Tämän artikkelisi perusteella indeksirahastojen vertailu helpottui heittämällä. Kiitos kovasti!
Lapsille ETF on mielestäni turvallisin – voi siirtää toiselle palveluntarjoajalle. Kun säästöaika voi olla kymmeniä vuosia, niin mistä sitä tietää onko vaikka jotain Nordnettiä olemassakaan 30 vuoden kuluttua.
Nyt tuli virhe kommenttiin enkä näköjään enää pääse sitä muokkaamaan, joten korjaan kommentoimalla. Danske ei siis olekaan ainoa jolla rahastot voi pitää muuton jälkeen. Tuon linkkaamani artikkelin mukaan ainakin Nordnetin rahastot saattaa kuitenkin joutua myymään jos muuttaa kauemmas ulkomaille.
Jos tosiaan ulkomaille muutto on todennäköinen tai suunniteilla, niin silloin ETF:t ovat paras vaihtoehto puhtaiden rahastojen sijaan, koska ne ovat pörssilistattuja, kuten Rankki yllä totesikin (ne ovat useimmiten aina siirrettävissä palveluntarjoajalta toiselle ilman myyntejä, koska toimivat kuten osakkeet).
Rahastoista puhuttaessa kannattaa olla suoraan yhteydessä itse varainhoitajaan ja pyytää heiltä neuvoa, koska joissain tilanteissa toki voi olla, että rahastoja ei ole pakotettu myymään – jos muutto ulkomaille olisi vaikka vain X-vuoden pituinen.
Mulla on yksi Amundin rahasto
nordnetilä. Kulut mainostaa olevan 0,35. Kaupankäynti kuluja perii kuitenkin 40€ kerta. Kova minun mielestä. Olen muuutaman kerran myynyt ja taas ostanut takaisin. Trumpin tullijutut pudotti kurssia mukavasti ja kikkailusta jäi hyvin itselle. Tasainen tuotto tuolla näkyy olevan 40 pinnaa puolessa vuodessa. Mulla vähän enemmän kikkailun ansiosta. Tuo käypankäyntikulu kyllä tehnyt mieli kysyä,että miksi.
Kuulostaa tosiaan erittäin isoilta kuluilta rahastoilla. Onkohan kyseessä ETF-rahasto? Tämä osaltaan voisi selittää kaupankäyntikulujen korkeuden, koska ETF:llä kaupankäynti on aina erittäin kallista, jos ei ole kuukausisäästöohjelmaa.
Hei,mitä mieltä olet Nordnet One Tasapaino- ja Tegnologia rahastoista? Niissäkin toki päällekkäisiä yhtiöitä vrt.Usa indeksiin. Japania on jnkv.,vrt.Maailma rahasto,
mutta eri määrä. Kulut merkitty näissä vähän alle 0.5%. Tämä kommentti lähinnä jos ei viitsi vaihdella rahastoja :D.
Itse mietin isomman summan kertasijoittamista joko Nordnet maailma (kulut 0,30 %) tai Nordnet maailma 125 (kulut 0,49 %) indeksiin, jossa saisi pienen velkavivun avulla paremman tuoton oletettavasti pitemmällä sijoitushorisontilla.
Kulut tosin 0,19% suuremmat, ja riski sijoituksen arvonvaihteluun on suurempi. Näetkö, että tuo riski kannattaisi ottaa, näiden kahden rahaston välillä. Luulisi tuoton olevan parempi pidemmällä aikavälillä 25% velkavivun vaikutuksesta, kulut huomioiden.
Riskinottokyky on jokaisella aina henkilökohtainen, joten tähän ei sinällään itsellä ole mielipidettä. Päätös siis pitää tehdä oma talous huomioiden.
Kannattaa kysyä itseltä, että ottaisitko 25% sijoituslainaa tuohon perus indeksirahastoon? Lopputuloshan sinänsä on lähellä samaa. Jos ottaisit, ei välttämättä edes järkeä ottaa vivutettua rahastoa, vaan ottaa laina ihan itse (koska sen kulut saa vähennettyä sitten verotuksessakin).
Tasapaino on omasta mielestäni pitkäaikaiselle sijoittajalle suhteellisen heikko vaihtoehto, koska se ei ole 100% osakkeissa – joten myös sen vuosituotto pitkällä aikavälillä jää selvästi alemmaksi kuin indeksirahastoissa.
Teknologia-indeksi on mielestäni ok, jos haluaa ottaa näkemystä juuri siitä, että teknologia-ala vetää jatkossakin indeksejä ylöspäin. Mutta on hyvä huomata, että toki sitten se on aidosti näkemyksen ottamista vs. indeksit, jossa voi luottaa vain siihen, että keskimääräinen tuotto tulee aina.
Kiitos,mielipiteesi on aina tervetullutta!
kusetusta koko shit, vain yksilölle suorat osakesijoitukset rules
OP rahastoista Kirjoitat: ”OP-Pohjolan asiakkaalle sinänsä riittää pelkästään kuukausisijoittaminen maailma-indeksiin, eikä oikeastaan mihinkään muuhun sijoitukseen tarvitse edes katsoa”. Olen sijoittanut nyt n. 5 vuoden ajan myös OP-Rohkea A rahastoon, mutta tämä on tuottanut selvästi (=dramaattisesti) heikommin verrattuna kuukausisijoittamiseen OP-Maailma indeksi A rahastoon.
Juu OP Rohkealla on juuri tämä perusongelma, että ammattisijoittajatkin häviävät melkein aina indekseille kuten tavallinenkin sijoittaja. Myös ennen kuluja. OP Rohkean kulut ovat myös täysin poskettomat, joten vaikka en sijoitussuosituksia saakaan suoraan antaa, hankkiutuisin itse kyseisestä rahasta nopeasti eroon.
OP Rohkeassa maksat isot kulut siitä, että rahasi sijoitetaan OP:n omiin indeksi- ja korkorahastoihin. Lisäksi sen salkkuun kuuluu pieniä määriä ulkomaisia ETF-rahastoja.
Yhdistelmärahaston tuottoa ei varmaan pitäisi verrata puhtaisiin osakerahastoihin, mutta kulutasoa pääset optimoimaan sijoittamalla osakkeisiin ja korkoihin erikseen.
Näinpä juuri. OP-Rohkea on oikeastaan monella tapaa moninkertaisesti huonompi kuin indeksirahastot.
OP ilmoitti eilen strategisista kumppanuuksista BlackRockin, Goldman Sachs Asset Managementin ja JP Morgan Asset Managementin kanssa. Tiedotteessa mainitaan, että asiakkaat saisivat käyttöönsä vielä kattavampia sijoitusmahdollisuuksia. Mielestäni mielenkiintoista nähdä, että vaikuttaako tämä esimerkiksi rahastotarjontaan tai tuleeko muita järkeviä kustannustehokkaita tuotteita saataville.
Tämä voi olla erityisesti osakesijoittajalle hyviä uutisia. OP ei kuitenkaan osakesijoittajalle tarjoa vieläkään kauhean laajaa pääsyä eri maiden osakemarkkinoille. Kustannustehokkaiden ratkaisujen lisääntymisen osalta olen hieman skeptisempi, mutta aika näyttää.
Näetkö mitään järkeä pyrkiä eri pankkien kanta-asiakasohjelmiin sijoitusmielessä? Itse vasta liityin Danske Premium palveluun pienten kaupankäyntikulujen vuoksi, mutta jos kauppaa käy esim. kerran kuussa, ei tässä kuitenkaan voitolle jää Premium maksun jälkeen. Alunperin nyt Danskelle siirryin OST kk-säästön takia, ja siihen voisi säästää ilman premiumiakin Osakesäästäjien jäsenenä.
Terve,
Mikäli sijoittaja toteasi saman, kuin sinä, ettei ole pystynyt enää lyömään indeksiä ja harkitsi vakavasti siirtymistä indeksisijoittamiseen niin miten sinä hoitaisit tämän käytännössä? Hajauttaisitko esimerkiksi viiteen eri rahastoon vai kaikki yhteen? Entä mikä mielestäsi tulisi olla aikajänne, millä rahastoja ostaa? Hitaasti ja tasaisesti parin vuoden aikana vai korjausliikettä odottaen vai sekä, että?
Itse varmaan maksimissaan kahteen rahastoon. Eli USA ja Eurooppa. Mahdollisesti myös pelkästään vain yhteen maailma-rahastoon (tai jos haluan näkemystä ottaa, niin pelkästään USA-rahastoon kuten vaikka puolisoni tekee).
Aikajänne riippuu ennen kaikkea siitä, kuinka paljon osakkeiden rahojen rahastojen laittamisen jälkeen voi sijoittaa kuukaudessa. Itse tähtään siihen varmaan, että noin kahdessa vuodessa olen saanut turhat osakesijoitukset ja käteiskassan rahastoihin eli ajallinen hajautus tulee olemaan suhteellisen laaja.
Sinun summilla ja vuosien saatossa antamiesi kommenttien valossa veikkaan että valitset kohteeksi iShares Core S&P 500 ETF USD Acc varsin pienten kulujen takia, jotka sinun rahamäärillä vaikuttavat merkittävästi.
Hyvää ensimmäistä perhejoulua!
Jotain tuon tapaista varsin mahdollisesti. Toki saa nähdä haluanko alkaa säätää ETF:ien kanssa, vai menenkö vain rahastoilla. Aika näyttää.
Valitsit Nordnetin maailmarahaston parhaaksi mieluummin, kuin Storebrand cloball all countries rahaston.
Oletan, että valitsit pelkästään hieman pienemmän kulun takia? (0.3% vs 0.31%)
Muuttuisiko valintasi, mikäli ottaa huomioon, että Nordnetin rahasto on synteettinen ja Storebrandin on fyysinen?
Pidätkö synteettisyyttä ylipäätään ongelmana?
Kiitos mikäli jaksat vastata.
Olitkin näköjään jo vastannut tähän.
Luulin lukeneeni kaikki kommentit, mutta niitä olikin about miljoona lisää. 😀
Joo hienoa, että löysit vastaukseni 😀 Tässä tekstissä tosiaan aika paljon normaalia enemmän kommentteja, niin ymmärrän, jos ihan kaikkia ei tule ensisilmäyksellä scrollattua.
Hei, kiitos mielenkiintoisesta tekstistä! Itsellä olisi mahdollista sijoittaa noin 60k. Mietin rahastoja hyväksi vaihtoehdoksi niiden pienemmän riskin suhteen. Miten kuitenkin, että tuommoisen summan kanssa kannattaisi ns ajallisesti hajottaa. Osaatko neuvoa tästä tai onko muita sijoitusvinkkejä jos liikutaan ns tavantallaajille isoilla summilla. Tilillähän tuota ei kannattaisi pitää…:)
Ratkaiseva tekijä ajallisen hajautuksen pituuteen on se, että kuinka paljon pystyt sijoittamaan tämän sijoitussumman jälkeen. Eli esimerkiksi, jos pystyt laittaa vaikka tuhat euroa kuukaudessa tämän jälkeen, riittää, että sijoitat 60k 12 kuukauden aikana rahastoihin ja sen jälkeen sen 1000e/kk.
Mutta jos pystyt sijoittamaan esim. 200 euroa kuukaudessa tai vähemmän tämän summan jälkeen, kannattaa sijoitus jakaa 18-24 kuukaudelle, jotta ajallisesta hajautuksesta saa täyden irti.
Tärkeintä on siis suhteuttaa aika siihen summaan, mitä laitat nyt ja mitä tulevaisuudessa. Toivottavasti tästä oli vähän apua!
Miten jos summa olisi 100 000 € ja jatkuva säästö 1000 €, olisiko esim. 2 vuotta hyvä aika ajalliselle hajautukselle? Mikä on mielestäsi paras alusta ETF-sijoituksille? Koitin jo aiemmin kysyä onko Danske Premium järkevä (kommentti varmaan hukkui muiden kysymysten lomaan)? Muuten minulla on pankkiasiat Nordeassa, jossa kuukausittain säästäminen ETF-rahastoon tulisi maksamaan 8 €/kk. Danske Premiunin kautta 2 €, mutta päälle se Premiumin maksu 6,5 €.
Hei Esa! Kommentti S-Pankin parhaat rahastot -kohtaan liittyen. Kirjoitat, että ”S-Pankin rahastot löytyvät itse asiassa edelleen Handelsbanken-nimen alta”. Tästä olen samaa mieltä. Rahastojen linkkeihin, nimiin ja kustannuksiin näyttäisi kuitenkin jääneen muutama virhe.
S-Pankin kautta ostettaville Handelsbankenin rahastoille ei vaikuttanut löytyvän omia erillisiä sivuja, joihin voisi linkata. Paras vaihtoehto lienee linkata Handelsbankenin rahastojen kokoomasivulle https://www.s-pankki.fi/fi/saastaminen-ja-sijoittaminen/handelsbanken-rahastot/. USA-rahaston kohdalla linkki osoittaakin tuolle kokoomasivulle, mutta Eurooppa- ja maailma-rahastojen linkit osoittavat joihinkin S-Pankin omiin rahastoihin (joiden kulutkin ovat ihan eri luokkaa).
Kokoomasivulla USA-rahaston nimi on ”Handelsbanken USA Indeksi Criteria (A1 EUR)”. Vastaavasti Eurooppa-rahaston nimi on ”Handelsbanken Eurooppa Indeksi Criteria (A1 EUR)” ja Maailma-rahaston ”Handelsbanken Global Indeksi Criteria (A1 EUR)”. Avaintietoasiakirjoissa nimet ovat aavistuksen eri muodossa, mutta ehkä selkeintä olisi käyttää blogitekstissä kokoomasivun nimiä? Pohdin myös: voisiko kunkin rahaston kohdalla mainita sen ISIN-tunnisteen? Vaikka nimissä olisikin pieniä eroja tai rahaston nimi vaihtuisi jossain vaiheessa, ISIN:in pitäisi käsittääkseni olla yksiselitteinen ja pysyvä tunniste.
Vaikuttaisi, että olet poiminut USA-rahaston ja Eurooppa-rahaston vuosittaiset kulut rahastojen avaintietoasiakirjoista kohdassa ”Ajan myötä kertyvät kulut” olevasta taulukosta sarakkeesta ”Jos sijoittaja irtautuu 5 vuoden kuluttua”. Jos maailma-rahaston vuosittaiset kulut katsoo sen avaintietoasiakirjan vastaavasta kohdasta, ne ovat 0,48 %. Ei siis 0,78 % kuten blogitekstissä nyt lukee. Jos oikea luku on 0,48 %, onko ”maailma-indeksi niin Handelsbankenin kuin S-Pankin osalta on niin kallis, ettei siihen kannata koskea” yhä mielestäsi pätevä johtopäätös?
Olen itse sijoittanut Handelsbanken Global Indeksi Criteriaan monen vuoden ajan ensin Handelsbankenin ja nykyisin S-Pankin asiakkaana. Kiinnostuin rahastosta aikoinaan muita vastaavia maailma-rahastoja laajempien poissulkukriteerien vuoksi. Voisi sanoa, että halusin ottaa näkemystä mm. indeksiin/rahastoon sisältyvien yhtiöiden ilmastovaikutusten suhteen. Toki myös rahaston kustannuksilla oli iso merkitys valinnassa, mutta päädyin silti tähän rahastoon, vaikka se ei ollut kustannuksiltaan edullisin. Kuuntelin hiljaittain Vaurastu viisaasti -kirjasi ja se sai minut pohtimaan, kannattaisiko sittenkin sijoittaa rahani jatkossa johonkin toiseen”puhtaampaa” indeksiä seuraavaan maailma-rahastoon, tai vaihtoehtoisesti erillisiin USA- ja Eurooppa-rahastoihin. Tämä blogiteksti oli mielestäni hyvä päivitetty listaus rahastovaihtoehdoista. Kiitos siis sekä kirjasta että blogitekstistä!
Hyvä huomio, tuohon oli jäänyt se aikaisempi kulu. Eli 0,48% tosiaan on se todellinen kulu. Itse näen, että 0,4% on se kipuraja (mieluiten toki 0,3%:ia lähempänä). 0,48% ei ole toki ihan täysin älä koske kepilläkään, mutta lähes 0,5%:n vaikutus tuottoon joka vuosi on esim. kymmenenessä vuodessa tarkoittaa hieman yli 5% vähemmän tuottoa eli jo jollain tavalla merkityksellinen.
Jos ei ole muuta vaihtoehtoa, niin tämä on ihan ok, mutta toki kun lähes saman jaon saa halvemmilla USA- Ja Eurooppa-rahastoilla yhdistettynä, niin en sinänsä näe maailma-rahastoa järkevänä.
Ja joo voisin nuo tunnukset ja linkit päivittää, kun aikaa on. Olet ihan oikeassa, että osa rahastoista vaihtaa useammin nimeään kuin itse sukkia, että ISIN on sinänsä parempi myös tämän tekstin ajantasaisuuden kannalta.
Moikka! Ensinnäkin, kiitos äärettömän paljon mahtavasta blogista ja huikeista kirjoista!
Tulipas huijattu olo, kun luin tekstiäsi ja siinä kerrottiin, että OP Amerikka ja OP eurooppa rahastot eivät olekaan kuluiltaan 0,39% mitä luulin.
Olen kerinnyt niihin jo sijoittaa, mutta summat eivät ole vielä isoja (1850€ laittanut). Mitä itse tekisit, vaihtaisitko rahastot nordnetiin ja millä tavalla?
Vai auttaako uudistunut bonus järejestelmä siihen, että kannattaisi pitää OPssä? Bonukset yleensä mennyt vakuutuksiin, eikä niitä hirveästi kerry.
Kiitos, jos jaksat vastata ❤️
Joo tämä on valitettavan yleistä, mutta tosiaan OP:n tilanteessa ongelma ei ole niin iso. Uudistettu bonusohjelma on varsin hyvä sijoittajalle ja OP on hyvä paikka sijoittaa näihin passiivisiin indeksirahastoihin kiitos bonareiden luoman edun. Eli voit hyvin jatkaa OP:ssa ilman muutoksia!
Moi,
Kiitos taas Esalle ja kanssalukijoille hyvistä pohdinnoista.
Kirjoituksen lopussa oli maininta
”rahastojen vuosittaiset kulut vähennetään aina suoraan rahaston tuotoista”.
Olen itse ollut käsityksessä, että kulut vähennetään pääomista, joka puolestaan vähentää tuottoa.
Tarkoitus ei ole saivarrella, vaan selventää, että kulut maksetaan aina, oli tuottoa tai ei.
Aikoinaanhan oli sellaisiakin (ryöstö)aktiivirahastoja joissa maksettiin rahastonhoitajalle lisäpalkkioita jos onnistui valitun indeksin/korin tuoton ylittämään. Lähtökohtaisesti kuullosti ihan mielenkiintoiselta, mutta tarkemmin ajatellen kannustaa häntä pelaamaan toisten rahoilla:)
Kiitos! Ja joo tämä ihan totta! Sanamuoto oli itselläni tuollainen siksi, että indeksirahastot keskimäärin aina tuottavat, haha. Ainakin pitkällä aikavälillä, toisin kuin moni muu rahastotyyppi, jossa tosiaan maksettavaksi voi jäädä vain nuo kulut, jotka syövät kulut ja saavat tuoton miinukselle. Ja toki tuottoa, se negatiivinenkin tuotto.
En tiedä onko muillakin pankeilla käytössä, mutta ainakin Danskella on sopimuksessa 0,4% +alv. rahastokulu hoitotililtä 4 kertaa vuodessa laskutetaan noiden kulujen lisäksi!! Aivan käsittämätöntä ryöstöä.
Onko Nordnetin tarjoamien Storebrand- ja vastaavien Handelsbankenin USA- ja Eurooppa-rahastoilla suurtakin eroa? Kulut ainakin miltei samat. Jos on jo aloittanut sijoittamisen jälkimmäisillä, niin en näe syytä miksi ei kannattaisi jatkaa näin.
Käytännössä ero ei ole niin iso, että vaihdos suuntaan tai toiseen on järkevää. Eli tosiaan kannattaa jatkaa vain vanhaan malliin.
Hei,
äkkiseltään katsoin, että Seligsonin USA vaikkapa hallinnointipalkkio on 0,42%, kun kirjoitit 0,5%.
Lähitapiola USA indeksissä vastaavasti 0,32%, kun kirjoitit 0,4%.
Mistä ero syntyy? Vai onko hallinnointipalkkion lisäksi muitakin kuluja jossain piilossa…? Ainakin rahaston kaupankäyntikulut luulisi olevan sellaisia, että kaikilla muillakin tulee vastaavat, jos kauppaa käydään… vai onko muiden luvuissa kaupankäyntikulut mukana?
Joo tähän tosiaan vastaus tuossa blogitekstin alussa eli:
Huom! Rahastossa heti näkyvä juokseva kulu saattaa johtaa harhaan rahastojen kokonaiskuluista (eli kuinka paljon rahastojen kulut tarkalleen syövät vuosituotosta per vuosi pitkällä aikavälillä) ja tässä tekstissä nostankin esiin pankkien indeksirahastojen todelliset kulut.
Näihin todellisiin kuluihin kuuluu myös rahaston ns. kaupankäyntikulut/liiketoimintakulut, jotka vaihtelevat indeksirahastoittainkin yllättävän paljon. Näiden kulujen osalta pankit eivät aina osaa tarkkaa näkökulmaa etenkään pitkälle aikavälillä, joten joidenkin lukujen osalta vuosittaiset kulut ovat pankkien ja allekirjoittaneen paras arvio.
—
Tarkat kulut löytää aina avaintietoesitteestä, josta näkee näiden kaikkien kulujen yhteiset vaikutukset tuottoon vuodessa pitkällä aikavälillä. Siitä siis myös Seligsonin kohdalla tuo ero vs. vain hallinointikulut.
Hei
Missäs on Säästöpankin rahastot
Säästäpankki ei tosiaan indeksirahastoja laisinkaan tarjoa vana pelkästään kalliita huonoja rahastoja eli Säästöpankin asiakkaalle suosittelisin Nordnet tilin avaamista ja siellä indeksirahastosijoittamista. Tai jos on asiakkuus myös jossain muussa pankissa, niin siellä sijoittamista.
Osaisitko antaa mielipiteesi tästä? Olen säästänyt Nordnetissä noin vuoden ajan näihin kahteen rahastoon:
Handelsbanken USA Indeksi
Handelsbanken Eurooppa Indeksi
Kannattaisiko mielestäsi jatkaa näihin sijoittamista vai vaihtaa jatkossa näihin mainitsemiisi Nordnetin rahastoihin:
Storebrand USA A
Storebrand Europa A
Sinänsä molempi parempi. Erot näissä rahastoissa ovat niin pieniä, että todellisuudessa ei ole väliä kumpaan sijoittaa.
Tämähän näkyy esim. siinä, että itse asiassa Handelsbanken USA-indeksi on tuottanut lähes kaikilla aikavälillä (kulujen jälkeen) vähän enemmän kuin Storebrand, vaikka kulut ovatkin Handelsbankenissa isommat. Ero on kuitenkin niin pieni, että todellisuudessa ei ole väliä kumpaan sijoittaa – lopputulos on kuitenkin niin lähellä sama, että on mahdoton tietää kumpi sitten taas vähän enemmän tuottaa tulevaisuudessa.
Jos alottaisit nyt indeksisijoittamisen, valitsisitko handelsbankenin vai storebrandin rahastot (usa/eurooppa) ja miksi?
Valitsisin Storebrandin ihan puhtaasti, koska kulut ovat vähän pienemmät. Mutta todellisuudessa lopputulos on todennäköisesti lähes identtinen molemmilla pitkällä aikavälillä eli valinnalla ei isossa kuvassa väliä ole.