Partnera pörssilistautuminen-analyysi

Pörssi saa taas uuden yhtiön kun Partnera ilmoitti viikon alussa listautumisaikeistaan. Kuten niin monen muunkin viimeisen pörssilistautumisen osalta, myös Partneran pörssilistautuminen tuli itselleni aika tyhjästä. Tänään aiheena onkin tämä kaiken puolin aika omalaatuinen yritys ja sen pörssilistautuminen.

Tästä huolimatta yhtiö oli kuitenkin valmistautunut listautumiseen jo jonkin aikaa, sen osaketta oli pystynyt vaihtamaan Privanetissä. Partnera jättikin listautusmishakemuksen Nasdaq First North Growth Market Finland -markkinapaikalle maanantaina. Dokumentit listautumiseen liittyen löytyy täältä muutaman muun listautumisen oheisdokkarin kanssa.

Olen kirjoittanut vuosien varrella monta pörssilistautusmisanalyysiä, mutta Partneran listautumisessa on jälleen täysin uniikkeja piirteitä, joita en ole henkilökohtaisesti pörssissä aiemmin nähnyt. Tämänpäiväisessä kirjoituksessa perehdynkin Partneran antiin ja siihen, mikä siitä tekee uniikin – sekä tärkeintä – kannattaako siihen osallistua, tai siis tarkemmin – pystyykö siihen edes osallistumaan?

Kaupankäynnin Partneran osakkeella oletetaan alkavan First North listalla jo ensi viikon maanantaina 7.9.2020.

Lähde: Partnera.fi

Mitä Partnera tekee?

Omien sanojensa mukaan Partnera on liiketoimintakonserni, joka luo toiminnallaan omistaja-arvoa ja kestävämpää tulevaisuutta.

Yhtiö toimii siis aktiivisena omistajana ja kumppanina listaamattomissa yrityksissä- Se on omistamiensa yhtiöiden kumppani, jonka tavoitteena on kehittää yhtiöidensä liiketoimintaa ja arvoa pitkäjänteisesti.

Rakentaessaan liiketoimintakonserniaan strategiansa mukaisesti Partnera on myös vaikuttavuussijoittaja, jonka tavoitteena on käyttää pääomaansa sellaisen liiketoiminnan kehittämiseen, jolla voidaan edistää positiivista vaikutusta yhteiskunnassa sekä kestävän kehityksen tavoitteita – toisin sanoen Partnera pyrkii sijoittamaan lähinnä vihreisiin asioihin. Yhtiö rakentaa liiketoimintakonsernia pääasiallisesti omalla pääomalla eli velkaa ei kerätä paljoa ja pyrkiikin pääsääntöisesti olemaan omistamiensa yhtiöiden enemmistöomistaja.

Vuoden 2019 lopussa Partneran strategisia omistuksia olivat Uusioaines Oy (62,4%), Hasopor AB (62,4%), Nordic Option Oy (34,2%) sekä ESaaS Oy (100%). ESaas kuitenkin myytiin kesäkuun alussa pois, joten portfolion vaihtuvuus Partneralla on suhteellisen aktiivista. Uusioaines sekä Hasopor toimivat samalla alalla ja valmistavat vaahtolasia. Tämän lisäksi Partnera rahoittaa myös osia joistain projekteista ja se omistaa osuuden sijoituskonserni Findasta sekä matalariskisiä arvopapereita ja muita sijoitusinstrumentteja.

Vaahtolasi on ympäristöystävällinen eriste- ja kevennemateriaali, joka valmistetaan puhdistetusta kierrätyslasista. Aines näyttää tavalliselta murskeelta, mutta on huomattavasti kevyempää. Sitä näkee esim. lämmöneristeenä ja routasuojauksena tietöissä. Jokainen meistä on todennäköisesti joskus nähnyt vaahtolasia, mutta koska se näyttää tavalliseen silmään harmaalta kivimurskalta, ei siihen todennäköisesti ole koskaan kiinnittänyt huomiota.

Nordic Option taas on pääomasijoitusyhtiö, joka keskittyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin Pohjois-Suomen alueella. Partneran koko yritysrakenne on suhteellisen monipuolinen, mutta keskittyminen on selkeästi perinteisessä pääomasijoittamisessa sekä uusiutuvien ja kestävien materiaalien valmistuksessa – tiivistettynä kestävän kehityksen megatrendissä.

Partneran taloudelliset tavoitteet, arvostus sekä osinko

Partneran osakkeen arvioitu listautusmishinta: 2,2 euroa/per osake
Partneran markkina-arvo listautumisen jälkeen: 85 miljoonaa euroa
Liikevaihto 2019: n. 22 miljoonaa euroa
Liikevoitto 2019: n. 7,2 miljoonaa euroa
Osinko: n. 3%

Yllä olevat luvut ovat parhaita arvioita, koska kyseessä ei ole listautumisanti vaan tekninen listautuminen (siitä, mitä tekninen listautuminen tarkoittaa, tarkemmin seuraavassa kappaleessa).

Suurin osa liikevaihdosta, mitä Partnera nykyään synnyttää on orgaanista liikevaihtoa ja pieni osa arvopaperikauppaa. Tärkeintä vuoden 2019 luvuissa onkin huomata, että liikevoiton taso ei ole noin hurja joka vuonna. Vuonna 2019 Partnera teki exitin erinomaisesti onnistuneesta Hoivatilojen kehittämisestä, joka onnistui suunnilleen niin täydellisesti kuin pääomasijoittaja voi onnistua. Tälle vuodelle ei olla todennäköisesti näkemässä samantasoista liikevoittoa suhteessa liikevaihtoon.

Osingon lähtökohtana on 50 % konsernin vuosituloksesta ottaen lisäksi huomioon yhtiön strategiset tavoitteet ja taloudellinen asema. Tämä jargon tarkoittaa käytännössä sitä, että Partneran osinko vaihtelee vuodesta toiseen täysin tuloksesta riippuen. Partnerakaan ei siis lupaa vuodesta toiseen kasvavaa osinkoa – aivan kuten ei kukaan muukaan suomalainen yritys. Osingosta on myös hyvä huomata, että monelle nykyiselle Partneran omistajalle Partneran listautuminen pörssiin on jopa negatiivinen asia. Tämä johtuu siitä, että pörssiin listaamattoman yhtiön osinkoja verotetaan hieman kevyemmin kuin listatun pörssiyhtiön. Ero ei ole valtava, mutta ero on kuitenkin olemassa.

Ylipäätänsä Partnera kuitenkin on huomattavasti kilpailijoitaan terveemmällä pohjalla ja myös historiassa tulos on ollut vähintäänkin tyydyttävä. Toki monet huonot sijoitukset (Loudspringin tapaan), voivat tuhota nopeastikin varallisuutta ja riski Partneran kaltaisissa yrityksissä tulee enemmän niistä yrityksistä, joihin se on sijoittanut, eikä Partnerasta itsestään.

Partneran osakeannin rakenne ja antiin osallistuminen

Tässä kohtaa homma menee mielenkiintoiseksi, sillä Partneran listautuminen ei sisällä osakeantia. Kyseessä on ns. ”tekninen listautuminen”, jossa yritys ei hae lisärahoitusta, nykyiset omistajat eivät myy osakkeitaan ja omistajarakenne ei muutenkaan muutu. Tarkoitus on vain listata Partnera pörssiin, jotta sen osake olisi likvidimpi ja reaaliaikaiset markkinat voivat määrittää yrityksen hinnan. Huomioitavaa tässä kaikessa on myös se, että Oulun kaupunki omistaa isoimpana omistajana n. 47% Partneran osakkeista.

Suomessa tällainen listautuminen on suhteellisen harvinaista, koska yleensä pörssiin listautuminen tehdään suurelta osin juuri nykyisten omistajien exitin tarpeen takia tai sen takia, että osakeanti on helppo tapa tasapainottaa kasvavan yrityksen tasetta hankkimalla lisää rahaa markkinoilta.

Partneran esityksessä tuli kuitenkin moneen kertaan esille, että yritys on vakavarainen, omistaa merkittävän määrän omia osakkeitaan, eikä tarvitse lisärahoitusta. Vaikka ihailen itsevarmuutta, en pysty silti olla ihmettelemättä johdon päätöstä. Lähes jokainen osakeanti Suomen pörssissä viimeisen 2-3 vuoden aikana on ollut ylimerkattu ja suuri menestys, jolloin pörssiin listautuminen olisi ollut helppo tapa kerätä rahaa – ihan vaan tulevaisuudenkin varalta – samalla laajentaen yrityksen omistusrakennetta.

Erityisen outoa tästä tekee sen, että Partneran hallitus on tästä huolimatta saanut yhtiökokoukseltaan luvan päättää osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhteensä enintään 7 480 000 osakkeen antamisesta osakeannilla. Partneran hallitus voikin päättää antaa uusia tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Valtuutuksen enimmäismäärä vastaa noin 20 % yhtiön kaikista osakkeista.

Tätä Partneran hallituksen saamaa valtuutusta voidaan käyttää yhtiön pääomarakenteen kehittämiseen, omistuspohjan laajentamiseen, yrityskauppojen tai muiden järjestelyiden rahoittamiseen tai toteuttamiseen, osakepalkkiojärjestelmän toteuttamiseen taikka muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin – tästä huolimatta asiaa ei kuitenkaan tehdä nyt – listautuessa kun se olisi kuitenkin luonnollisinta toteuttaa. Mielenkiintoista.

Ennen listautumista Partneran osakkeilla pystyi käymään kauppaa Privanetissa. Tämä on jo toinen tällainen lyhyellä aikavälillä, sillä myös Tamturbon osakkeilla pystyi käymään kauppaa aiemmin listaamattomien osakkeiden pörssissä. Osakkeenomistajia Partneralla on tällä hetkellä n. 27 000, joka on kuitenkin suhteellisen iso määrä yritykselle, joka on listaamaton.

Miten sitten tällä hetkellä on mahdollista sijoittaa Partneraan, jos se ei antia järjestä? Tämä tekeekin mielestäni Partneran listautumisesta äärimmäisen mielenkiintoisen.

Käytännössä Partneran hinta määräytyy listautusmishinnan perusteella + sillä, onko joku osakkeita myymässä kaupan alkaessa First Northissa. On todennäköistä, että joku nykyinen omistaja pyrkii omistuksestaan pääsemään eroon selvällä preemiolla nykyiseen osakkeen hintaan nähden (joka on n. 2,2 euroa/osake).

Mutta onko kukaan valmis maksamaan enempää – tai edes 2,2 euroa Partneran osakkeesta kun se listataan pörssiin? Tämä on jotain, mitä on mahdoton ennustaa, vaan asian näkee vasta kun pörssi aukeaa maanantaina 7.9.2020. Ensimmäiset tunnit Partnerassa tulevat olemaan joko erittäin villejä tai sitten täyttä radiohiljaisuutta, kun ostajat ja myyjät eivät löydä yhteistä tasoa pörssissä.

Partneran listautuminen – yhteenveto

Pörssilistautumiset ovat varmasti yksi lempiasiani suorassa osakesijoittamisessa, koska tuntuu, ettei ole yhtään listautumista, joka olisi tehty aivan samalla tavalla. Partneran listautuminen on jälleen yksi uniikki lumihiutale listautumisten villissä maailmassa.

Mutta, onko Partnera sitten omiin silmiini mielenkiintoinen sijoituskohde ja olenko harkinnut siihen sijoittamista, kun kaupankäynti osakkeella alkaa? En. 

Partnerassa ei ole omiin silmiin, mitään erittäin mielenkiintoista verrattuna verrokkeihin Panostajaan, Sievi Capitaliin tai Loudspringiin, joiden minkään liiketoiminta tai kurssikehitys ei ole vuosien varrella sijoittajia juuri palkinnut vaan päinvastoin tuhonnut omistaja-arvoa. Partnera vaikuttaa hieman laadukkaammalta kuin verrokit, mutta ala, jolla Partnera vain toimii ei ole omaan makuuni keskittyneiden sijoitusriskien takia.

Mitä ajatuksia Partneran listautuminen First Northiin herättää sinussa?