Pelialalla käy nyt kova kuhina ja se porskutti vastavirtaan Helsingin pörssissä myös pörssilaskussa. Alalla on nähty yleisesti nousua lataamisten määrässä ja pelaamiseen käytetyssä ajassa muuttuneen maailman myötä. Ihmisillä on enemmän tarvetta vapaa-ajan viettoon kotona, ja tämä näkyy yleisesti kaikkien viihdepalvelujen kasvuna.
Jos sijoittamisen terminologiaa pitää vaikeana, pelialalle sijoittavan pitää tuntea niin sijoittamisen avainluvut kuin kyseisen toimialan tunnusluvut enemmän kuin hyvin – ennen kun voi päätellä, onko sijoitus pelialan yritykseen hyvä.
Tänään avaankin siis toimialaa hieman sekä pelialan avainlukuja. Vaikka olen henkilökohtaisesti konsolipelaaja henkeen ja vereen, usein suurin osa parhaista sijoitusmahdollisuuksista löytyy muualta kuin perinteisen konsolipelaamisen puolelta.
Kotimaisen pelialan mammutit
20 suurinta kotimaista peliyhtiötä tekivät yhteensä 1999 miljoonan euron liikevaihdon, ja tästä potista suurimman osuuden (69,7%) teki pelijätti Supercell. Supercellin omistaa kiinalainen teknologiajätti Tencent ja suomalainen voikin sijoittaa Supercelliin Tencentin kautta. Suomalainenkin voi siis sijoittaa Supercelliin jos haluaa – Tencentin kautta, kuten juuri viime viikolla kirjoitin kiinalaisista osakkeista puhuessani kerroin.
Yli sadan miljoonan liikevaihtoa teki jo kolme muutakin yritystä, kuten Rovio (löytyy Helsingin pörssistä), Small Giant Games (Zyngan omistamana, joka löytyy USA:n pörssistä) ja Seriously (jonka osti kasinomobiilipeleistään tunnettu Playtika ja joka miettii tällä hetkellä pörssilistautumista). Kotimaisista kasinopeliyhtiöistä 20 suurimman yhtiön listalle pääsi Air Dice, joka lisensoi rahapelejä ulkomaisille rahapelioperaattoreille.
ABC peliummikolle
Mitä siis pelialasta kiinnostuneen sijoittajan tarvitsee tietää ennen kuin valitsee yhtiötä, johon sijoittaa? Millaisia lukuja oman lemppari pelin takana mahtaa piillä? Laadin seuraavan sijoittajan ABC-sanakirjan avuksi tutkimusmatkalle pelien maailmaan.
Suurin osa näistä termeistä on tärkeitä etenkin mobiilipeleille sekä tietokonepeleille, tosin yhä enenevissä määrin myös konsolipeleille, joiden monetisaatio on muuttumassa koko ajan lähemmäks mobiilipelien maailmaa.
ARPDAU on lyhenne sanoista average revenue per daily user. Se tarkoittaa keskimääräistä liikevaihtoa päivittäistä käyttäjää kohden. Tämä luku kertoo kuinka paljon aktiiviset pelaajat kuluttavat rahaa peliin. Erityisen tärkeä jokaiselle mobiilipelille, jotka ovat käytännössä aina ”free-to-play”.
ARPMAU on lyhenne sanoista average revenue per monthly user. Se kertoo kuukausittaisen liikevaihdon käyttäjää kohden.
GAAS on lyhenne sanoista game as a service. Peli on lisensoitu ja sitä kehitetään yhdessä lisenssin omistajan kanssa pitkäaikaisesti. Pelinkehittäjä vastaa julkaisusta ja sen kehityksestä, kun se on julkaistu. Etenkin First North-listalta löytyvä Next Games on erikoistunut lisentuihin peleihin.
DAU-luku tarkoittaa päivittäisiä kirjautuneita käyttäjiä. Mitä suurempi luku, sitä suurempi määrä aktiivisia pelaajia pelillä on. Kysymys kuuluukin, muuttuuko DAU merkittäväksi rahavirraksi. DAU kertookin usein tulovirtojen potentiaalista.
In App-myynti tarkoittaa myyntiä sovelluksen sisällä. Peleissä on usein ominaisuuksia, joita pelaaja voi ostaa edetäkseen pelissä nopeammin, tämä yksinomainen kikka on käytännössä se syy, miksi mobiilipelit usein tekevät enemmän rahaa kuin perinteiset videopelit pitkällä aikavälillä.
Konversioluku liittyy pelissä tapahtuvaan rahankäyttöön. Se kertoo kuinka suuri osuus pelaajista on tietyn ajanjakson sisällä laittanut rahaa peliin. Suuri luku kertoo, että peli monetisoi tehokkaasti. Luku kertoo kuinka suuri osa pelaajista on esimerkiksi 30 päivää lataamisen jälkeen kuluttanut peliin rahaa.
Maksetut lataukset kertoo pelin latauksien määrän kohdistetun markkinoinnin avulla. Mitä suurempi on suhde orgaanisiin latauksiin, sitä enemmän yhtiön tarvitsee panostaa markkinointiin.
Monetisaatio eli mitä enemmän pelaajat kuluttavat pelin sisällä esim. In app -palveluihin, sitä
paremmin peli monetisoi.
Retentio kertoo pelin koukuttavuudesta. Mitä korkeampi retentio, sitä useampi pelaaja palaa pelaamaan peliä päivästä ja kuukaudesta toiseen. Retentio onkin myös yksi tärkeimpiä mittareita pitkällä aikavälillä, koska loppujen lopuksi vain korkearetentioiset pelit pystyvät olemaan muutakin kuin hetken ihmeitä.
Esim. juuri Next Games sekä Rovio ovat kärsineet tästä. Pelien retentio on pitkällä aikavälillä sakannut, jonka takia uusia pelejä on tarvittu – ja jos uusi peli ei menesty, alkaa peliyhtiö aika nopeasti muuttua kannattamattomaksi.
Kannattaako peliyhtiöihin sijoittaa?
Peliala on kasvava mutta volatiili markkina sijoittajille. Ja kuten kuuluista Warren Buffetin lausahdus kuuluu, kannattaa aina sijoittaa yhtiöön, jonka tuntee, ja jonka brändillä on kestävää arvoa. Onko pelialan yrityksillä jo kestävää brändiarvoa vai vaihtuuko johtotähti aina vähän väliä?
Monille on jo sellaiset brändit tuttuja kuten Rovion Angry Birds, Supercellin Clash of Clans tai rahapeleistä Kindredin Otto Kasino, mutta tärkeintä sijoittajalle on ennen sijoituspäätöstä tutustua yritykseen ja brändiin kokonaisvaltaisesti ja tutustua eri peliyhtiöiden kasvustrategiaan. Kindredhän löytyy Tukholman pörssistä.
Esimerkiksi kahden kevään suurimman nousijan Rovion ja Remedyn tilanne ja liiketoiminta ovat täysin erilaiset. Remedy on edennyt tasaisesti linjassa omaan strategiaan, kun taas Rovion toiminta on ollut vaihtelevampaa.
Siinä missä Rovion liiketoiminta elää data-analytiikan ja käyttäjähankinnan investointien mukana, Remedyn hankkeet ovat pitkäaikaisia projekteja, joita eivät niinkään kvartaalit heilauta. Rahapelit ovat Suomessa ja muualla maailmalla myös kovan turbulenssin keskellä.
Rahapelaaminen on siirtynyt vahvasti nettiin ja ulkomaiset rahapeliyhtiöt ovat yhä useamman suomalaisen pelaajan pelipaikka, tätä muutosta entisestään on jouduttanut rahakoneiden sulkeutuminen ruokakaupoissa sekä kasinoiden sulkeutuminen ympäri maailman. On myös spekuloitu, että osa näistä rahoista on mennyt myös pörssiin, joka on aiheuttanut viime viikkoina eriskummallisia reaktioita etenkin Jenkkipörssien osakkeissa.
Usein on huomattu, että laskusuhdanteessa ihmiset karsivat ylimääräisiä menoeriä, mutta tästä huolimatta rahapeliyhtiöiden pörssikurssit ovat olleet nousujohteessa ja osakesijoittajan kannattaakin tutustua myös kansainvälisiin peliyhtiöihin ja niiden osakemarkkinaan, koska tämä laskusuhdanne on hieman poikkeuksellinen esim. verrattuna 2009 vuoden lamaan.
Yhteenveto
Osakesijoittamisessa on aina omat riskinsä ja peliala on suhteellisen nuori, joten sen ennustettavuus on myös hieman haastavampaa kuin perinteisten toimialojen. Uskon kuitenkin, että pelien suosio tulee jatkamaan kasvuaan entisestään mitä pitemmälle ajassa mennään. Pelit ovat nykyään jo täysin valtavirtaa ja tämä ei tule todennäköisesti koskaan enää muuttumaan. Nykyään pelejä pelatakseen ei tarvitse enää olla nörtti (vaikka toki allekirjoittanut sitä on).
Pelialan suosio tuleekin aiheuttamaan sen, että pelialan osakkeissa voi olla paljonkin mielenkiintoisia mahdollisuuksia etekin pitkän tähtäimen sijoittajalle. Oikeat peliyhtiöt valitakseen on kuitenkin sukellettava syvälle peliyhtiöiden tunnuslukuihin ja toivon, että tämä kirjoitus auttaa pääsemään tässä alkuun, mikäli kyseiset yritykset sijoituksina kiinnostavat!
P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tieto uusimmista kirjoituksista.
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville
Omavaraisuushaaste Bloglovin’
Omavaraisuushaaste Blogit.fi
Mielenkiintoinen kirjoitus. Itseäni kiinnostaa paljon pelifirmat, mutta veikkaan, että aika ei riitä niiden riittävään opiskeluun.
Onko muuten tulevaisuudessa tulossa millaisia katsauksia sijoituksistasi ja salkkusi kehityksestä? Muistaakseni aikaisemmin teit joka kuukausi erillisen raportin tästä?
Kiitos! joo peliala on suhteellisen haastava sijoittajalle, jonka takia itsekin tyydyn tällä hetkellä vain videopeleistä nauttimiseen enkä niihin sijoittamiseen.
Tällä hetkellä pysyn tiukasti kiinni sijoitusstrategiassani, joten ostelen vain salkussani olevia 5-6 yrityksen osakkeita kerran kuussa. Sijoitus- ja salkkupäivitystä on kuitenkin nyt tulossa heinäkuun aikana kun seuraan salkkuni kehitystä indeksiä vasten puolen vuoden välein, eli piakkoin!
Ja hyvä kun mainitsit, niin voisin ehkä elokuusta lähtien miettiä noiden osakeostosten lisäämistä myös kuukausikatsauksiin, niin että mainitsen niissä, mitä salkkuni osakkeita olen lisännyt minäkin kuukautena mukaan.
Osui silmään, että Nordnet lanseerannut maanantaina 4 uutta indeksirahastoa (USA, Eurooppa, Maailma ja vielä joku neljäs). Ootko ehtinyt tutustua vaikka itse sijoitatkin suoraan osakkeisiin? Odotan painavaa mielipidettäsi näistä 🙂 Ainakin toi jenkkirahasto näyttää seuraavan S&P 500 – indeksiä… Vilkaisin nopeasti itse niin vaikuttaa kovalta kilpailijalta Handelsbankenin rahastoille kulujen puolesta.
Joo näistä on tullut jo muutama tekstipyyntöä, niin pyrin saamaan tekstin eetteriin tämän kuun aikana noista uusista rahastoista. Suurinta osaa huolettaa se, että ETF:t eivät sijoita fyysisiin osakkeisiin, vaan ovat ns. synteettisiä rahastoja (avaan sitä, mitä tämä käytännössä tarkoittaa sitten tarkemmin kirjoituksessa). Mutta tosiaan yritän saada tekstin aikaiseksi ASAP!
Tällaisena vanhan koulukunnan pelaajana on todella vaikea ymmärtää pelibisneksestä muuta kuin että kannattaa pysyä kaukana. Tai kannattaisi, erehdyin joskus sijoittamaan yhteen pelifirmaan, mutulla tietysti. Ongelma on siinä että sellaiset asiat jotka minua on peleissä kiehtoneet on vedetty pöntöstä alas. Sen sijaan itselleni vastenmieliset ideat kuten pay to win ja, kosmeettiset tilpehöörit ja loot boxit ovat vallanneet markkinat. Sen takia on sijoittajana mahdotonta suhtautua objektiivisesti alan innovaatioihin.
Seurasin joku aika sitten Teknologia messuilla Small Giant Gamesin esitystä performanssimarkkinoinnista. Oli todella mielenkiintoinen setti. Aiheena siis että miten pieni tiimi voi päihittää alan suuret tekijät, sama esitys löytynee youtubesta. Kertoo siitä miten firma nousi lähes tyhjästä huipulle todella vauhdikkaasti.
Parhaat tuotot tulee siis aivan mitättömän kokoisista firmoista, joihin perus tuulipuvun taitaa olla mahdoton päästä mukaan. Ensin pitäisi löytää lupaavat yritykset (jotka eivät ole pörssissä) ja pääomaa pitäisi olla riittävästi että huolitaan mukaan. Avoimille rahastoille nämä firmat taas ovat aivan liian pieniä ja lunastukset aiheuttaa ongelmia epälikvidillä markkinalla. Jollain suljetulla rahastolla näihin saattaisi päästä kiinni. Harmi ettet ehdi perustaa sellaista enää tälle vuodelle, olisit saanut hyvin lisätuloa 😀
Jaan täysin mielipiteesi nykypeleistä. Tällaisen old school-pelejä rakastavan näkökulmasta kaikki nykyiset free-to-play, mobiilipelit jne. ovat painajaisia verrattuna oikeisiin peleihin kuten ne itse miellän. Toisaalta se tekee niistä huomattavasti parempia sijoituksia, koska ne on usein tehty raha- ja koukuttuminen edellä, eikä hyvä tarina tai pelikokemus edellä. Omalla tavallaan ei voi kuin ihailla, kuinka kovaa esim. Supercell printtaa rahaa niin pienellä porukalla.
Olisi mielenkiintoista nähdä tuo Small Giant Gamesin video, en ainakaan nopealla löytänyt videota Youtubesta, täytyypi jatkaa etsintää!
Eipäs löytynytkään juuri sitä. Tässä taitaa kuitenkin olla sama materiaali – puhuja, kieli ja paikka vain vaihtuneet. https://www.youtube.com/watch?v=Gwo-RWnb5O8
Kiitos, laitanpa katselulistalle!