Raha suhteessa: kuinka järjestää perheen talous

Suomalaiseen mielenmaisemaan ei perinteisesti kuulu rahalla kerskailu – eikä ulkopuolisille hiiskuta
siitäkään, jos pätäkästä on pulaa. Parisuhteessa pyöritetään kuitenkin useimmiten samaa huushollia, joka
tarkoittaa väkisinkin (joskus varsin erilaistenkin) rahankäyttötottumusten yhdistämisen pakkoa. Ikävä
tosiseikka on myös se, että raha-asiat pitävät itsepintaisesti paikkaansa yhtenä pariskuntien yleisimmistä
riidan aiheista ja johtaapa joskus eri näkemys rahasta, sen käyttökohteista tai tulojensa ja menojensa
pimittämisestä joskus jopa eroon.

Kuvitellaanpa seuraavanlainen tilanne: pariskunnan toinen osapuoli sattuu tienaamaan huomattavasti
toista enemmän ja nauttimaan vapaa-aikanaan golfaamisesta, johon saakin kulumaan mukavasti rahaa.
Kumppani ei hänen harrastustaan kuitenkaan ymmärrä, vaan aiheesta riidellään säännöllisesti. Tämä on
valitettava realiteetti monessa parisuhteessa.

Miten esimerkkimme pariskunta sitten voisi välttyä riitelyltä ja pistää raha-asiansa kuntoon? No mitenpä
muutenkaan kuin puhumalla. Joka ikinen parisuhde on toki erilainen, eikä rahankäytön järjestämiselle ole
yhtä ainoaa oikeaa tapaa. Seuraavassa kuitenkin viisi mallia, joista valita omansa.

1. Kaikki ansaittu raha on omaa

Tässä mallissa parisuhteen osapuolilla on omat tilit ja omat rahat. Tämä toimii monilla siihen asti, kunnes
muutetaan yhteen, sillä yhteiseen talouteen täytyy tehdä hankintoja, vuokra tai lainanlyhennys maksaa ja
sähkölaskusta ja ruoastakin pitänee huolehtia. Tätä mallia noudattavat voivat laittaa kaikki yhteiset menot
puoliksi. Esimerkiksi MobilePay on menojen jakamiseen loistoväline.

Tämä malli saattaa sopia erityisesti pareille, jonka toinen osapuoli on luonteeltaan tuhlari ja toinen säästeliäs. Se sopii myös silloin, kun pariskunnan harrastukset ja mielenkiinnon kohteet ovat hyvin erilaiset. Riitoja ei synny, kun kasinoharrastajan tiliotteella komeilevat Zimpler-maksut ja nettikasinot.com löytyy sivuhistoriasta harva se päivä ja toisen osapuolen kulutus suuntautuu muotiin ja kauneustuotteisiin, ja niitä saapuukin kotiin tiuhaan tahtiin postin tuomana. Oma ansaittu raha on kummankin oikeus.

2. Mikä on minun, on myös sinun

Tässä, kenties vanhahtavassa mallissa parisuhteen kaikki ansaittu raha on yhteistä – ja niin ovat kaikki menotkin. Moni saattaa kokea tilanteen, jossa on tilivelvollinen ostoksistaan toiselle, jopa ahdistavaksi, joten malli ei sovi monelle. Kannattaa kuitenkin muistaa, ettei tämäkään malli poissulje mahdollisuutta sijoittaa ja säästää erillisesti tulevaisuutta varten.

3. Välimuotomalli yhteisellä tilillä varustettuna

Välimuotomalli sopii monelle pariskunnalle. Tässä molemmilla on omat tilinsä ja oikeus käyttää
ansaitsemiaan rahojaan haluamallaan tavalla. Lisäksi parilla on vielä yhteinen tili, jolle molemmat
tallettavat vaikka kuukausittain tietyn summan rahaa. Tililtä maksetaan sitten asumiskustannukset, ruoka, ravintolaillalliset ja niin edelleen. Isompiin hankintoihin, kuten kodin käsirahaan tai ulkomaanmatkaan voidaan säästää pidempäänkin – jotkin parit ovat päätyneet avaamaan jopa useampia yhteisiä tilejä hallitakseen talouttaan.

4. Tulotasojen huomiointi

Neljäs tapa jakaa raha-asiat on tulotasojen huomioiminen. Ei, emmekä tarkoita sitä, että enemmän
ansaitseva hoitaisi kaikki yhteiset kulut, vaan tätä tapaa noudattamalla molemmilla olisi yhä oma tili, mutta yhteiselle tilille siirrettäisiin rahaa sen mukaan, kuinka paljon sattuu tienaamaan. Jos kumppani ansaitsee kolme kertaa suuremman vuosipalkan, laittaa hän tilille kolme kertaa suuremman summan
pienempipalkkaiseen nähden. Tässäkin tilanteessa kannattaa huomioida se, että molemmilta jää vielä rahaa säästöjä varten, oli se sitten rahastot tai vaikkapa osakepoiminta pitkällä tähtäimellä.

5. Selkeää mallia ei ole

Viides vaihtoehto on huomattavan yleinen ja se taisi olla käytössä myös esimerkkimme pariskunnalla: kun selkeitä pelisääntöjä ei ole, rahasta tulee väistämättä jossain vaiheessa riitaa. Kummallakaan parisuhteen osapuolella ei ole selkeää ajatusta siitä, kuka maksaa ruokaostokset ja kuka sähkölaskun. Joskus menot puolitetaan ja joskus toinen tarjoaa.

Joskus tämä taktiikka toden totta toimii, mutta tällöin molempien täytyy olla rahankäytössään hieman
boheemeja. Olipa käytössä mikä malli tahansa, on tarpeen käydä rahakeskustelu – varsinkin, jos raha aiheuttaa riitaa tai turhautumisen tunteita. Kenties olisi aika normalisoida kulttuurillemme sopimatonta rahapuhetta ja tehdä vaikkapa kvartaaleittain käytävistä rahakeskusteluista normi.