Pienet yritykset kuolevat ja isot jyräävät – tämä on yksi asia, joka jokaisen sijoittajan pitää ymmärtää

Tänään kerrankin jotain muuta kuin listautumisanti-analyysejä! Jos olet koskaan lukenut eri alojen sijoitusanalyysejä tai listautumisanti-analyysejäni, et ole voinut olla törmäämättä ehkä tärkeimpään aikamme yritysjargon sanaan – konsolidaatioon. Konsolidaatio tarkoittaa käytännössä keskittymistä eli sijoitusmaailmassa sitä, että tietyn toimialan sisällä olevat yritykset yhdistävät ja ostavat kilpailijoitaan pois.

Tämä on tällä hetkellä suuri trendi niin Suomessa monella alalla, sekä myös maailmanlaajuisesti huomattavasti isommalla mittakaavalla. Lähes kaikki maailman alat ovatkin keskittyneet huomattavasti viimeisen 20 vuoden aikana ja vaikka uusia yrityksiä perustetaan koko ajan enemmän kuin koskaan aiemmin, ostetaan niitä myös pois markkinoilta yhä kovenevaan tahtiin.

Keskittyminen on asia, jota sijoittaja ei saa unohtaa sijoituspäätöksiään tehdessä, koska ei ole alaa, joka on turvassa keskittymiseltä ja yritysostoilta. Tämä kehitys onkin johtanut siihen, että koko ajan isommat yritykset ovat muuttuneet entistä isommiksi ja kovassa kasvuvaiheessa olevat yritykset saatetaan usein ostaa pois markkinoilta ennen kuin ne alkavat uhata alan isoimman yrityksen toimia. Samalla tämä myös johtaa siihen, että moni brändi, jonka kuvittelet olevan itsenäinen, onkin useimmiten vain jonkun jättikorporaation alabrändi.

Tänään aiheena onkin alojen keskittyminen ja miten sijoittajan kannattaa ottaa se huomioon sijoituksissaan ja miten minä olen ottanut asian huomioon omissa sijoituksissani.

Isot jyräävät, pienet kuolevat – tai ostetaan pois

Keskittymistä tapahtuu koko ajan alalla kuin alalla. Ja tämä johtaa selkeään ilmiöön – pienet yritykset kuolevat tai ne ostetaan pois. Syynä tähän on ennen kaikkea skaalaedut. Oli kyse perinteisestä teollisuusalanyrityksestä kuin vaikka teknologiayrityksestä, skaalaedut tulevat mukaan aina mitä suuremmaksi kasvat. Mitä suuremmaksi kasvat, sen enemmän pystyt tuottamaan samaa asiaa halvemalla yksikköhinnalla ja mitä suuremmaksi kasvat, sen enemmän pystyt panostamaan rahoja pitkäaikaiseen tuottavuuden kehittymiseen.

Hyvä esimerkki skaalaeduista etenkin tuottavuuden osalta löytyy tilitoimistoalalta, jossa itselläni on iso määrä sijoituksia kiinni. Tilitoimistoala on Suomessa määrällisesti edelleen aivan järjettömän hajautunutta ja Suomi on täynnä 1-2:n hengen tilitoimistoja, jossa työt tehdään vanhanaikaisilla tietojärjestelmillä ja huomattavan tehottomasti.

Alan isoimmat toimijat pystyvät teknologian kehittyessä tekemään työn paremmin, tehokkaammin ja halvemmalla kuin yhden ihmisen putiikit – samalla kuitenkin säilyttäen tarvittavan henkilökohtaisuuden palvelussa. Pienemmillä yrityksillä taas ei ole resursseja käyttää rahaa kehitykseen yhtä paljoa, joka johtaa suoraan huonompaan tuottavuuteen.

Toimin itse paljon työssäni robotiikan ja automaation parissa ja olen alkanut ymmärtämään niiden voiman ja merkityksen liiketoiminnan tehostamisessa ja asiakastyytyväisyyden parantamisessa vasta viime aikoina. Ja samalla olen ymmärtänyt sen, että pienet yritykset eivät yksinkertaisesti pysy tässä teknologian kehityksessä mukana. On siis väistämätöntä, että tietyillä aloilla pienet kuolevat – tai ne ostetaan aikanaan pois osaksi isompia kokonaisuuksia.

Samaa tapahtuu myös meille kaikille tutuille kuluttajatuotteissa. Jos mietitään, kuinka paljon markkinoilla on nykyään vegaanituotteita esim. hampurilaispihveissä. Uusia innovatiivisia yrityksiä on äärettömän paljon, mutta suurin osa näistäkin yrityksistä on ostettu jo osaksi isompaa monikansallista kongolomeraattia.

Monella alalla isoimpien yritysten ei tarvitse olla innovatiivisia, koska ne voivat vain ostaa innovaation. Läheinen esimerkki suomalaisille on esim. nyhtökauran kehittäjä Green&Gold Foods, jonka Paulig osti jo ennen kuin Green&Gold Foods pääsi työssään edes kunnolla alkuun. Iso koko ja kassa on siis joillain aloilla kilpailetu siinä, missä moni muukin asia.

Kilpailun vähentyminen on yritysten etu

Kuten huomaat, kyse on ennen kaikkea yritysten elämästä ja kuolemasta. Ja juuri tämän takia asiaa ei voi ohittaa sijoittajana. Jos sijoitat isoihin yrityksiin kuten Amazoniin, Appleen, Googleen, Microsoftiin; Facebookiin jne. olet todennäköisesti saanut nauttia keskittymisen tuomista hedelmistä. Kaikki isot teknojätit ostavat käytännössä joka vuosi kymmennittäin lupaavia yrityksiä pois markkinoilta, ja integroivat ne osaksi omaa tuotekokonaisuuttaan.

Pinnalla tämä ei vaikuta haitalliselta, mutta sitten otetaan esimerkiksi Facebook. Facebookin päästrategiaan on käytännössä alusta asti kuulunut varteenotettavien kilpailijoiden ostaminen pois, ennen kuin ne kasvavat oikeaksi uhaksi. Tästä julkaistiin erittäin mielenkiintoisia Mark Zuckerbergin sähköposteja viime vuoden kesällä, jos asia kiinnostaa. Tämä toimi Instagramin kohdalla ja tämä toimi Whatsappin kohdalla.

Kun Facebook kuitenkin lähestyi Snapchattia, ei yritykset päässeet yhteisymmärrykseen hinnassa, joten Snap päätti listautua pörssiin. Mitä teki Facebook? Facebook ei jäänyt katsomaan vierestä Snapin suosiota, vaan käytännössä kopioi kaikki Snapchatin toiminallisuudet omiin palveluihinsa. Etenkin Facebookin toiminta kuvaa hyvin sitä ongelmaa, mikä on worst-case-scenario, mikäli teknojättien annetaan kasvaa liian isoiksi.

Ne voivat ensin tarjota porkkanaa kiinnostavalle yhtiölle (eli liity meihin, tässä paljon rahaa), mutta jos et suostu liittymään, seuraavaksi tarjotaan keppiä ja yritetään kuristaa kilpailu kuoliaaksi ylivoimaisilla resursseilla. Toiminta on harmitonta niin kauan, kun kaikki menee jättien toiveiden mukaan, mutta muuttuu nopeasti kilpailua haittaavaksi ja hallitsevan markkina-aseman käytöksi. Tässä käytännössä isot yritykset voittavat lähes aina ja ainoa häviäjä on kuluttaja.

Jos mennään pienemmälle tasolle – kaikilla meillä on valitettavasti hintamme. Ja tästä kärsii myös Suomen talous, koska tulemme jäämään vääjämättömästi tytäryhtiötaloudeksi, jollaiseksi olemme olleet matkalla jo pitkään. Nokia oli meidän mahdollisuutemme päästä kiinni näihin jättiläisiin, mutta tulemme olemaan todennäköisesti tästä ikuisuuteen Jenkkien, muiden isojen länsimaiden ja tulevaisuudessa kiinalaisten isojen yritysten tytäryhtiötalous, ellei ihmeitä käy. Tämä on jokaisen hyvä ymmärtää – itsekin työskentelen suomalaisessa yrityksessä, joka on vain kansainvälisen jätin tytäryhtiö.

Tytäryhtiötaloudessa on se ongelma, että suurin osa yritysten voitoista saadaan helposti ajettua haluttaessa tytäryhtiöistä muille, jolloin häviäjänä on Suomen valtio verotuloineen. Riippuu yhtiöistä, kuinka aggressiivista verosuunnittelua tytäryhtiöiden avulla halutaan tehdä, mutta hommaa tehdään jo niin paljon, että se on uusi normaali. Erittäin suuri osa suomalaisista työskentelee jo muualla kuin suomalaisessa yhtiössä, eikä sitä ainakaan tule edes ajatelleeksi.

Kaikki tämä on kuitenkin jättikorporaatioiden etu. Perus talouden lakeihin kuuluu, että kun kilpailu vähenee, usein samalla katteet nousevat eli bisneksen kannattavuus nousee. Vähempi kilpailun määrä vähentää myös hintakilpailua monella alalla, joka aiheuttaa osakkeenomistajalle nautintoa ja kuluttajalle tuskaa.

Modernien yritysten on vaikea tehdä Nokioita

Kiitos konsolidaation nykyisten vallassa olevien yritysten on vaikea tehdä Nokiaita. Suomella ja Nokialla kävikin äärimmäisen huono tuuri siinä, että Nokian valtakausi osui aikaan, jolloin jättiteknot eivät pystyneet vielä ostamaan jokaista kilpailijaansa ja jolloin ekosysteemit eivät olleet jakaneet maailmaa winner-takes-it-all malliin kuten nykyään.

Jos miettii, miten Applen iOS:n ja Androidin kanssa voi kilpailla mobiililaitteissa, vastaus on yksinkertainen – ei voi, koska näiden valmis ekosysteemi takaa sen, että ne ovat voittajia tänään ja niin pitkään kuin mobiililaitteet hallitsevat maailmaa. Sama on pätenyt Microsoftiin jo pitkään niin PC käyttöjärjestelmänä kuin myös yritysohjelmistojen osalta.

Jos jokin uusi yritys päättäisi haastaa esim. Microsoftin O365-ekosysteemin (joka siis sisältää pilvipalvelut, Wordit, Powerpointit, Outlookit jne. mitä moni meistä käyttää töissään joka päivä), olisi siinä aikamoinen vuori kiivettävänä. Ja vaikka tämä uusi olisi kaikin puolin parempi, kuin Microsoftin ohjelmisto, ei sillä ole väliä, koska jättiyritysten muskeleilla voi helposti vain kopioida mitä vain ilman seuraamuksia. Esimerkkejä. Microsoft Teams kopioi Slackin. Instagram kopioi vuorotellen Twitterin Periscopen, Snapchatin ja nyt viimeisimpänä TikTokin! Immateriaalioikeudet eivät suojaa käyttöliittymiä, joten paras tuote ei enää voita, vaan se kenellä on eniten rahaa ja resursseja.

Tämä johtaakin siihen, että nämä menestyneetkin yritykset päätyvät yrityskauppoihin. Salesforce osti Slackin. On vain ajan kysymys, kun Snapchat kaapataan jonkun muun yrityksen alle ja uskon saman koskevan myös Twitteriä.

Sama tapahtuu monelle muulle uraauurtavalle ja uutta keksivälle yritykselle. Pääomasijoittajat haluavat rahansa ja isot yritykset ovat valmiita maksamaan paljon siitä, ettei disruption uhkaa tarvi pelätä. Kuvaavaa onkin, että esim. Googlen emoyhtiö Alphabetin yritysostoja varten on luotu ikioma Wikipedia-sivu. Wikipedia sivu vain yrityksen yritysostoja varten – se on todellisuus, jossa elämme. Ja todellisuus, jossa Nokiakaan ei enää pystyisi asemaansa menettää.

Miten sijoittajan pitää ottaa tämä huomioon?

Miten tämä sijoittajan kannattaa ottaa huomioon? Keskittyminen on niin iso trendi (josta ei mielestäni puhuta tarpeeksi), ja itse olenkin ottanut sen oikeastaan aivan pääteesikseni sijoituspäätöksiäni tehdessä. Itse otankin keskittymisen huomioon kahdella tapaa sijoituksissani.

Ensimmäisenä omistan isolla painolla yrityksiä alalla, joka keskittyy huomattavasti tulevina vuosina Suomessa ja Pohjoismaissa ylipäätänsä – tilitoimistoliiketoiminnassa. Lähes 50% koko osakesalkustani on tällä hetkellä kiinni kahdessa tilitoimistoissa – Talenomissa ja Aallon Groupissa.

Yrityksillä on erilainen strategia liiketoiminnan suhteen, mutta keskittymisessä niillä on sama strategia – toimia ostavana osapuolena, ei ostettavana osapuolena. Yritykset siis pyrkivät käyttämään tätä keskittymisen trendiä oman liiketoimintansa vahvistamiseen, koska isoilla muskeleilla pystyy tekemään ihmeitä alalla, jossa tehokkuus on kaiken A&O. Tämän lisäksi myös oma työpaikkani (joka on listaamaton yritys), kasvaa tälläkin hetkellä erittäin aggressiivisesti läpi Euroopan yritysostoilla.

Toisaalta omistan myös kahta yhtiötä, jotka ovat alansa haastajia, mutta joissa näen erittäin suuren potentiaalin mahdolliseen yrityskauppaan – tai vaihtoehtoisesti oman alansa jättiläiseksi kasvamiseen – Reveniota ja Medpacea.

Revenio on tällä hetkellä erikoistunut vain silmäteknologiaan, mutta on käytännössä mielenkiintoinen lisäys minkä tahansa ison terveysteknologian yrityksen portfolioon – jos yritys on vain valmis maksamaan tarpeeksi. Medpace taas on kovaa kasvava haastaja lääketestausbisneksessä, jonka en usko olevan yritysostokohde ison pääomistajan takia, mutta joka voi aikanaan yhdistyä jonkun isomman kanssa.

Toimialojen keskittyminen on megatrendi, josta puhutaan aivan liian vähän ja toivonkin, että tämä kirjoitus avasi silmiäsi sille ja missä mittakaavassa sitä on maailmassa tapahtumassa. On yksinkertaisesti järkevää ottaa trendi huomioon tulevia sijoituksiaan pohtiessa ja suosittelenkin katsomaan niitä aloja, mihin itse sijoittaa (jos sijoittaa suoriin osakkeisiin), erittäin kriittisesti keskittymisen saralta. Omistatko voittajia, ostettavia vai niitä, jotka sysätään kylmästi ojaan?

Otatko itse keskittymistä huomioon sijoituspäätöksissäsi ja oletko itse huolissaan keskittymisestä?

Oletko uusi lukija ja oletko kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta? Aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa yli 500 tekstiä, joten olen varma, että löydät uutta mielenkiintoista luettavaa.

P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!

Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville