Pienyhtiöihin sijoittaminen

Pienyhtiöihin sijoittaminen eli ns. Small cap -osakkeet nousivat monen sijoittajan tietoisuuteen etenkin vuosien 2020-2021 aikana, kun yhä useampi lupaava kasvuyhtiö muuttui prosenteissa pörssiraketiksi. Vähän samalla tavalla kuin prosenteissa roskakryptot vaikuttivat unelmien sijoitukselta, koska niiden kurssinousu prosenteissa oli aivan jotain satumaista.

Small cap -osakkeet ja yhtiöt ovatkin mielenkiintoisia kohteita sijoittajille, sillä niissä voi kuin voikin olla siemen äärimmäisen kovaan sijoitustulokseen. Mutta kuten aina sijoittamisessa, tuotto tulee aina riskin kanssa ja kun on mahdollisuudet saavuttaa kovia tuottoja, ovat riskit myös kovia. Tässä kirjoituksessa käynkin läpi millaisia small cap -yhtiöt ovat sijoituksina, miten small cap -yhtiö itse asiassa edes määritellään sekä pari erilaista casea läpi siitä, millaisia uniikkeja ominaisuuksia näillä yhtiöillä sijoituksina on.

Mikä on small cap osake?

Aivan kuten monessa muussakin asioissa small cap -osakkeiden ja pienyhtiöiden määritelmä vaihtelee maantieteellisen sijoituksen mukaan. Helsingin pörssissä pienyhtiö on yhtiö, jonka markkina-arvo on alle 150 miljoonaa euroa. Yhdysvalloissa taas small cap-yhtiöksi määritellään yhtiö, joiden markkina-arvo on yli 300 miljoonaa dollaria, mutta alle 2 miljardia dollaria. Syy tähän eroon on se, että jos Helsingin pörssissä käytettäisiin samaa rajaa, suurin osa Helsingin pörssistä olisi small cap -yhtiöitä! Esim. kaikki salkkuni suomalaiset yhtiöt: Talenom, Kempower, ja Qt Group menisivät tähän laariin Yhdysvalloissa.

Ero johtuu pitkälti siitä, että Yhdysvaltain kotimarkkina on niin paljon isompi, että saman alan yritykset pystyvät kasvamaan huomattavasti isommiksi Yhdysvalloissa kuin Suomessa. Ja tämän myötä, myös pörssiyhtiöitä Yhdysvalloissa on moninkertaisesti enemmän. Liian pienten yhtiöiden yleensä ei kannata edes listautua pörssiin aivan alkumatkallaan, jos ne pystyvät saamaan rahoitusta pörssin ulkopuolella. Usein pörssiin tuleminen tuo sen verran regulaatiota, ettei sinne kannata huvin vuoksi mennä.

Small cap ja pienyhtiöillä on kaksi tärkeää ominaisuutta, mistä sijoittajan täytyy olla tietoinen. Ensinnäkin, niiden vaihto on huomattavan vähäistä ja jopa vähän isommalla (esimerkiksi 10 000 euron osakeomistuksella) ei välttämättä pysty pääsemään osakkeista kerralla eroon osakkeen hintaa alentamatta. Osakkeet eivät ole siis yksinkertaisesti yhtä likvidejä.

Toinen, osaltaan edellisen asian aiheuttava asia on, että usein institutionaaliset sijoittajat eivät sijoita näihin yhtiöihin laisinkaan. Usein näihin sijoittavatkin ns. erikoisrahastot, kuten Proprius Partnersin erikoissijoitusrahasto Micro Finland. Syynä juuri mainittu osakkeiden epälikvidisyys, etenkin isommat rahastot menettäisivät myynneissään aina merkittäviä määriä rahoja, koska niiden myynti veisi kursseja vahvasti alaspäin, koska osakkeille ei riittäisi kerralla tarpeeksi ostajia.

Katsotaankin alkuun yhtä small cap -osaketta, joita itse olen viime aikoina itse tutkinut.

Small cap-yhtiön arvottaminen – Case: Build-A-Bear Workshop

Build-a-bear on yhdysvaltalainen kirjaimellisesti nallekarhuja ja muita pehmoleluja valmistava yritys. Tämän lisäksi yhtiöllä on paljon fyysisiä liikkeitä, joissa on ideana on, että lapsi voi itse rakentaa oman pehmolelunsa ja pitää syntymäpäiviä tai muita tapahtumia. Yhtiö on ollut olemassa vuodesta 1997 ja sillä on ollut omat hyvät ja huonot aikansa. Kirjoitushetkellä yhtiön markkina-arvo on noin 340 miljoonaa dollaria eli se on juuri ja juuri small cap-yhtiö.

Vähän ennen koronaa yhtiö kuitenkin tuntui päässeen taas yhdysvaltalaisten tietoisuuteen ja vuosien hyvällä markkinoinnilla ja lisensoimalla esimerkiksi Pokémon pehmoleluja itselleen. Yhtiön kurssi nousikin koronapohjilta yli 12 000 % parissa vuodessa. Luit oikein, 12 000%. Ja toisin kuin moni muu osake, joka nousi samalla tavalla koronavuosina, Build-A-Bearin osake ei koskaan laskenut, koska yhtiö jatkoi itse asiassa entistä vahvempaa suorittamista vielä koronan jälkeenkin haastavassa makrotalousympäristössä.

Mikä tekee Build-a-Bearin omissa silmissäni mielenkiintoiseksi on kolme asiaa. Yhtiö kasvaa edelleen kannattavasti (tuloskasvu n. 10-15% vuodessa) ja tuntuu siltä, että sen brändi ja liiketoimintamalli ovat erittäin vahvoja Yhdysvalloissa. Yhtiöllä on velkaa huonoilta ajoilta jonkun verran, mutta tuloskunnon ollessa nyt erinomainen, tämä ei ole huolenaihe, josta yhtiö on viestinyt myös selvästi maksaen erityisosinkoja vähän väliä.

Mahdollisesti tästä johtuen yhtiön P/E-luku onkin liikkunut valtavasta kurssinoususta huolimatta 6 ja 7:n välillä – jo pari vuotta! Yhtiö on siis arvotettu aivan äärimmäisen edullisesti, jos se pystyy pitämään tuloskuntonsa, jos katsoo vain perinteisillä mittareilla yhtiötä. Ja tähän mennessä se on tuloskuntonsa onnistunut pitämään ja jopa parantamaan epäilijöistä huolimatta. Ja kolmantena, yhtiön osakkeista jatkuvasti 10-20% on shortattuina. Tämä kertoo siitä, että iso raha on Build-A-Bearia vastaan erittäin vahvasti, joko tuloskunnon epäilemisen tai velkataakan takia – tai yksinkertaisesti siksi, että kun huonot uutiset iskevät, Build-A-Bearin osake tulee laskemaan muuta markkinaa vahvemman pienemmän vaihdon takia.

Olen seurannut Build-a-Bearia muutaman vuoden nyt sivusta ja voin myöntää en rehellisesti sanottuna ymmärrä yhtiön arvostusta juuri sen takia, koska se on small cap. Jos yhtiö olisi monen miljardin yhtiö, yhtiön osakkeen arvo olisi todennäköisesti vähintään tuplat yhtiön liiketoiminnan laatua katsoen. Samalla shorttaajia olisi vähemmän. Mutta Build-a-Bear onkin äärimmäisen riskinen sijoitus, koska sillä sen osaketta vaihdetaan vähän. Jos yhtiön tuloskunto heikkenisikin ja osaketta alettaisiin myymään, etenkin nykyisellä shorttaajien tasolla, romahdus olisi erittäin väkivaltainen ja nopea. Puhutaan 30-40% päivätason muutoksista.

Ja tämä onkin syy, miksi en ole yhtiöön sijoittanut. En tunne juuri Yhdysvaltain lastenlelujen markkinaa yksinkertaisesti tarpeeksi hyvin. Vaikka olen tutkimusta pyrkinyt yhtiön ympärillä tekemään Internetin avustuksella, en tiedä kuka on oikeassa – markkinat vai yhtiöön uskovat. Jos yhtiö kuitenkin jatkaa kasvamistaan ja pystyy pitämään tuloskuntonsa, on 30-40% päivätason muutokset taas ylöspäin kurssissa myös täysin mahdollisia.

Pienyhtiön arvottaminen Suomessa – Case: Aallon Group

Pienyhtiö, jota itse taas olen seurannut aktiivisesti on salkussani sen listautumisesta lähtien ollut Aallon Group. Aallon Group on siis suomalainen tilitoimisto, joka pyrkii kasvamaan ennen kaikkea ostamalla muita pienempiä kulttuurinsa sopivia tilitoimistoja yhtiöön.

Katsotaan Aallon Groupin osakekohtaisen tuloksen kehittymistä viimeisen neljän vuoden aikana.

Vuonna 2020 osakekohtainen tulos oli: 0,36€/osakkeelta
Vuonna 2021 osakekohtainen tulos oli: 0,48€/osakkeelta
Vuonna 2022 osakekohtainen tulos oli: 0,66€/osakkeelta
Vuonna 2023 osakekohtainen tulos oli: 0,61€/osakkeelta

Miten yhtiön osake on siis kehittynyt vuoden 2020 alusta tähän päivään saakka, ku osakekohtainen osake on melkein tuplaantunut. No laskenut n. 30% tietenkin!

Aallon Group tekee huomattavasti enemmän rahaa nyt kuin neljä vuotta sitten. Ja siitä huolimatta yhtiön arvostus on itse asiassa koko ajan vain laskenut kahta reittiä samanaikaisesti (markkina-arvon laskiessa ja tuloksen noustessa).

Ja toisaalta yhtiön osakkeen arvostus alkaa olemaan jo niin konservatiivisella tasolla defensiiviseksi yhtiöksi (ei kuitenkaan läheskään yhtä konservatiivisella kuin Build-a-Bearilla), että osakkeessa on nousuvaraa pelkästään kertoimien näkökulmasta, jos yhtiö tulee sijoittajille tunnetuksi.

Omat tunnelmani Aallon Groupiin sijoittaneena ovatkin olleet pitkään kaksijakoiset. Yhtiö on tehnyt juuri sitä mitä lupasi juuri sillä tahdilla millä lupasi. Yhtiön osake ei kuitenkaan ole tästä huolimatta elänyt, vaikka osakekohtainen osinko onkin toki joka vuosi kasvanut. Sijoittajana Aallon Groupin omistaminen onkin haastavaa, koska yhtiö voi milloin tahansa pompata kovaa ylöspäin pelkän Kauppalehden uutisen tai Inderesin analyysin takia, joka osuu isoon osaan sijoittajien silmistä. Se tapahtuuko tämä huomenna, vuoden vai viiden vuoden päästä on mahdotonta tietää – nyt vastoinkäymisiä toki on tavallistakin enemmän Suomen heikon taloustilanteen takia.

Yhtiön osakkeella onkin sama likviditeettiongelma, että etenkin ylöspäin mennessä, vauhti voi olla kovaa – ja vauhti voi tulla täysin puskasta. Tähän mennessä alaspäin mennessä Aallon Group on ollut suhteellisen rauhallinen defensiivisen toimialansa takia. Tästä syystä johtuen myin itse kaikki omat Aallon Groupini viime vuonna. Tajusin, että yhtiön tuloskunnolla ei ollut markkinoille tarpeeksi väliä, koska likviditeetti oli erittäin matala ja yhtiö ei onnistunut kasvamaan tarpeeksi nopeasti, että se keskipitkälläkään aikavälillä markkinoita alkaisi kiinnostaa.

Myyntieni jälkeen yhtiön osake onkin laskenut entisestään vielä 20 % yhtiön kasvun ja liikevoiton mörniessä paikallaan – matalasta arvostustasosta huolimatta. Pienyhtiöihin sijoittajalla ei todellakaan siis ole helppoa – etenkään heikossa taloudellisessa tilanteessa. Vaikka omistin Aallon Groupia muutaman vuoden, tänään katson yhtiötä erittäin erilaisesta näkökulmasta. Eli jos minulta tänään kysyttäisiin, että jos olisi pakko päättää mihin laitan kaiken rahani, Aallon Groupiin vai Build-a-Beariin, valitsisin Build-a-Bearin käytännössä sata kertaa sadasta, koska loppupeleissä kyseinen yhtiö.

Small cap osakkeet – riski ja tuotto kulkee käsi kädessä

Small cap osakkeissa riski ja tuotto kulkevatkin käsi kädessä vahvemmin kuin missään muussa osakeluokassa. Samat tekijät, jotka tekevät yhtiöistä innostavia sijoituksia, tekevät niistä tikittäviä aikapommeja, jotka voivat räjähtää salkussa minä hetkenä hyvänsä, jos yhtiön liiketoiminta sakkaa. Tai vaihtoehtoisesti ne ovat sijoituksia, jotka eivät tee mitään salkussa vuosikymmeneen.

Pienyhtiöistä on myös yleisesti ollut paljon vähemmän tietoa saatavilla kuin perinteisistä isoista yhtiöistä ja ne vaativat yksinkertaisesti enemmän tutkimusta yksityissijoittajalta. Inderes on tuonut Suomessa erityisesti juuri pienyhtiöitä sijoittajien tietoisuuteen, mutta monelle sijoittajalle tämä on samalla karhunpalvelus – informaatioetua ei ole tutkimuksensa tekevällä sijoittajalla, kun ammattianalyytikot astuvat kehiin.

Pienyhtiöt voivatkin olla erinomaisia sijoituksia (kuten Build-A-Bear ennen koronaa) tai äärimmäisen huonoja sijoituksia (lähes kaikki Helsingin pörssin pienyhtiöt vuoden 2022 jälkeen). Koenkin, että jos pienyhtiöitä alkaa metsästämään, on Yhdysvaltain markkinat edelleen paras paikka siihen – siellä hiomattomia ja alianalysoituja pienyhtiöitä on tuhatkertaisesti enemmän kuin Suomen osakemarkkinoilla.

Esimerkiksi juuri aika tasan vuosi sitten lopettamaan joutunut erikoissijoitusrahasto Coeus Invest GRIT pyrki sijoittamaan juuri pieniin ja keskisuuriin yrityksiin Pohjoismaissa. Rahaston tuomioksi koitui juuri se, että koska rahasto aloitettiin juuri markkinoiden viilentyessä, kurssireaktiot etenkin pienten kasvuyhtiöiden osakkeissa olivat rajuja – sinne väärään suuntaan. Koronakuplan jälkeiset vuodet ovat etenkin suomalaisille pienyhtiöille olleet koko pörssihistorian karmeimpia.

Tärkeintä sijoittajan onkin mielestäni huomioida, että small cap yhtiöitä ei saa katsoa samalla suurennuslasilla kuin perinteisiä pörssiyhtiöitä. Perinteiset rajat arvostustasoissa eivät ole millään tavalla käytännöllisiä, koska pienentynyt likviditeetti tekee yhtiöistä aina riskisempiä sijoituksia ja ne voivat olla erittäin pitkäjänteisiä arvoansoja tästä likviditeettiongelmasta johtuen.

Aivan liian harvoin mainittu sijoittamisessa onkin se, että osakkeen likviditeetti osaltaan selittää myös yhtiön arvostustasoa. Ja pienyhtiöissä likviditeettiansa voi tehdä yhtiöistä ikuisia arvoloukkuja, jos niitä erehtyy katsomaan samoilla kriteereillä kuin isoja pörssiyhtiöitä.

Pienyhtiöt ovat äärimmäisen tutkittu ja mielenkiintoinen osa sijoittamista, koska sieltä on ”helpointa” löytää niitä sijoittajan Graalin maljoja eli multibaggereita, jotka pystyvät moninkertaistamaan osakkeensa muutamissa vuosissakin. Huomattavasti todennäköisempää kuin löytää multibagger pienyhtiöiden joukosta, on kuitenkin osua ikuiseen arvoansaan tai lupaukseen.

————————————–

Voit tilata huippuarvostelut saaneet bestseller-sijoituskirjani ”Viisas sijoittaja – tunne itsesi ja osakemarkkinat” nyt erikseen tai yhdessä muiden kirjojen kanssa edullisesti Adlibriksestä täältä tai Tammen omasta verkkokaupasta kirja.fi 

Äänikirjojen ystäville kirja löytyy esimerkiksi Bookbeatistä ja Storytelistä sekä kaikista muistakin suomalaisista äänikirjapalveluista.

Jos taas olet uusi blogissa, Aloita täältä ja syvenny syvemmälle sijoittamisen ja henkilökohtaisen talouden maailmaan. Olen kirjoittanut blogiin 8 vuoden aikana yli 800 kirjoitusta henkilökohtaisen talouteen ja sijoittamiseen liittyen, joten löydät varmasti etsimäsi!

Muista myös seurata Omavaraisuushaastetta käyttämässäsi sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista! 

Omavaraisuushaaste Threads
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter

Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville

8 kommenttia artikkeliin ”Pienyhtiöihin sijoittaminen”

  1. Moikka!

    Taas hyvä kirjoitus. Nyt minulla olisi kaksi kysymystä. Olet aiemmin kirjoittanut tuosta Build-a-Bear (jos muistan oikein) ja nyt mietin koska/miten kuulit yhtiöstä?

    Samalla mietin mitä avainlukuja tai tietoja tarkastelet kun haet/sijoitat pienyhtiöihin?

    Itse olen sijoittanut Remedyyn ja tärkeimmät kriteerit olivat itselleni kasvava ala, Remedyn kulttipelit (+laatu) ja ns. peliaihiot, yhteistyösopimukset ja juoksevat kulut (+lisenssit).

    Vastaa
    • Joo olen kirjoitellut myös aiemmin! Suurin osa vuoden 2021 jälkeen löytäneistäni yhtiöistä on tullut vastaan vain jossain kohtaa SeekingAlphan etusivulla. Selailen sitä yleensä kerran päivässä ja jos fiidiin tulee joku uutinen ja en tunne yhtiötä, tsekkaan sen uutisen nopeasti ja laitan itselleni talteen myöhempää tutkiskelua varten, kun tulee mielenkiintoinen vastaan. Build-a-Bearin kohdalla taisin nähdä uutisfiidissä vain, että osavuositulos vuonna 2021 Q3:lla oli hyvä.

      Käytän itse toimialakohtaisia mittareita kaikissa pien- , keski ja isoissa yhtiöissä eli ne eivät vaihtele yhtiön koon, vaan toimialan mukaan. Tunnusluvuista tosiaan aiemmin kirjoittanut niin Viisas Sijoittaja kirjassani kuin täällä. https://www.omavaraisuushaaste.com/sijoittajan-parhaat-tunnusluvut/
      https://www.omavaraisuushaaste.com/sijoittajan-tarkeimmat-tunnusluvut/

      Ainoa ero pienissä tosiaan on se, että jos en ole varma tulevaisuudesta tai yhtiön tuntemisesta (kuten Build-a-Bearin kohdalla), jättäydyn sivuun vaikka tunnusluvut olisivat erinomaiset. Jos Build-a-Bear olisi 10x isompi yhtiö samoilla parametreilla, olisin siihen jo sijoittanut. Olen tällä tavalla välttänyt paljon katastrofeja, mutta myös satunnaisia hyviä sijoituksia (kuten vaikka Blue Birdin kohdalla, jota on tullut tuijotettua nyt sivusta 2 vuotta samalla menettäen parinsadan prosentin nousut). Tämä ei siis millään tavalla helppoa hommaa 😀

      Vastaa
  2. Tästä sinun kirjoituksestasi saisi hyvän jatko-osan ”Small-/Microcap-rahastot”.

    Monessa on törkeät kulut, esimerkiksi Aktialla on ~2% juoksevat kulut ja vaikka nimessä on Pohjoismaat niin rahastot sijoittaa myös muihin maihin ja tuossa Nordnetin Småbolagsfonden suurin osa on jo aika isoja yhtiöitä. Nordeallakin oli jossain vaiheessa isot kulut ja ”pienyhtiöt” vaikka rahasto ei ollut nähnyt pienyhtiöitä koko olemassaolon ajan. Sijoittajan pitää olla tarkkana näissä, vaikka helposti sitä ajattelee että pääsenpä tähän helposti kiinni rahaston kautta. No ei pääse, sillä liian usein pankki ajattelee että asiakas on tyytyväinen tyhmä.

    Vastaa
  3. Avainlukuihin ja myyntikriteereihisi liittyy minunkin kysymykseni: Päätit myydä Aallon Groupin mutta Talenomit sulla lienee edelleen(?). Miksi näin, voitko vertailla? Itsellänikin on Talenomia, eikä ihan syytä juhlaan ole viime aikoina ollut…

    Vastaa
    • Joo! Suosittelen lukemaan kun aikaa tämän Talenom syväanalyysini. Siinä selitän tarkalleen oman ideani – sekä aikatauluni Talenomin kanssa. https://www.omavaraisuushaaste.com/talenom-sijoituskohteena/

      Lyhyesti sanottuna, en tältä vuodelta mitään Talenomilta odota (niin liiketoiminnan kuin kurssin osalta), vaan odotukset on ladattu ennen kaikkea ensi vuoden ensimmäiseen puolikkaaseen. Jos silloin muutos ei ole alkanut näkyä ulkomailla, harkitsen vakavasti myyntiä ja myönnän virheeni.

      Vastaa
  4. Kiitos hyvästä kirjotuksesta.

    Build-a-Bearia en tunne, mutta muutama ajatus Aallon Groupista:
    Luen tällä hetkellä uudestaan Aswath Damodaranin kirjaa Narrative and Numbers ja siitä tuli mieleen, että Aallon Groupilta puuttuu mielestäni tällä hetkellä molemmat, sekä numerot että pitkän aikavälin tarina.

    EPS on kyllä kasvanut, mutta se on tullut pääosin yritysostojen kautta. Näytöt orgaanisesta kasvusta ovat suhteellisen heikkoja ja samalla kannattavuus on heikentynyt selvästi odotuksia enemmän eikä toimitusjohtaja tarjonnut kauheasti konkretiaa sille, että mistä tämä johtuu ja onko kyseessä vain hetkellinen ongelma.

    Aallon Groupin pitkän aikavälin tarinassa on myös kysymysmerkkejä. Jos nyt oletetaan, että Aallon Groupin tekemät yritysostot ovat arvoa luovia niin jatkossa arvonluonnin yritysostoilla pitäisi olla vaikeampaa, koska yhtiön kasvaessa myös yritysostoista pitäisi tulla enemmän euroja, jotta kasvuvauhti säilyisi. Samalla kuitenkin konsolidaation myötä kuvittelisi, että sopivia yrityksiä, jota voisi ostaa sopivalla hinnalla olisi koko ajan vähemmän, joka tekee tästä yhtälöstä vaikean ainakin itselleni ymmärtää. Eli mielestäni kyky tehdä orgaanista kasvua korostuu pitkällä aikavälillä ja myös näiden ostettujen yritysten pitää olla parempia osana Aallon Groupia, jotta tässä olisi mitään järkeä.

    Jotta tulee vähän kehuttua, niin Aallon Groupilla on varmasti kilpailuetua asiakaslähtöisestä tulokulmasta ja Aallonilla voi olla ”preferred buyer” etu, koska yritysostoprosessi on asiakas- ja henkilöstöystävällisempi kuin esimerkiksi Talenomilla, johon yhtiötä usein verrataan.

    Vaikka Talenomilla on ollut viime vuosina omat haasteensa, niin mielestäni Talenomin tarina on paljon parempi kuin Aallon Groupilla. Tämä ei tarkoita, että Aallon Groupin pitäisi Talenomin tapaan lähteä valloittamaan Eurooppaa, mutta koen että Aallon on ainakin osittain epäonnistunut sijoittajaviestinnässä ja on sitä kautta itse syyllinen osakkeen matalaan arvotukseen.

    Aika on näyttää sitten kumpi näistä tuottaa paremmin.

    Vastaa
    • Tämä on ihan totta, että Aallon Groupin kannattavuuden heikkeneminen on ollut kyllä vähän yllättävää viimeisen vuoden aikana. Synergiaedut tuntuvat jääneen inflaatio – ja muiden paineiden jalkoihin. Samalla orgaaninen kasvu ei ole lähtenyt millään tavalla käyntiin, toisin kuin Talenomilla, mikä on aidosti vähän huolestuttavaa ja orgaanisen kasvun puute oli se suurin syy siihen, miksi itse Aallonista luovuin aikanaan.

      Samaa mieltä myös sijoittajaviestinnästä, Aallonnissa periaatteessa olisi hyvääkin tarinaa tarjottavana, mutta yhtiö ei todennäköisesti ole tarpeeksi iso, että sitä IR kiinnostaisi niin paljon.

      Uskon kuitenkin myös siihen, että yrittäjät liittyvät keskimäärin Suomessa mieluummin Aallonin kuin Talenomin kelkkaan yrityskulttuurien ja yritysprofiilin ollessa selvästi erilaisia.

      Talenomhan on ilmoittanut, että yritysostot Suomessa alkavat olla jo vähän liian kalliita, ja osakekurssin romahtaessa, niiden tekeminen ei muutenkaan enää kauhean järkevää ole. Orgaaninen kasvu onkin elinehto sille, että Talenomin homma alkaa toimimaan – sekä tietenkin kannattavuuden kasvu niin Espanjassa kuin etenkin Ruotsissa.

      Vastaa

Jätä kommentti