Pörssi romahtaa – miten toimin?

Viime vuodet ovat olleet sijoittajalle sijoitusmielessä äärimmäisen mielenkiintoiset. Elimme pisintä nousumarkkinaa pitkään aikaan aina koronan tuloon vuoden 2020 alkuun asti. Sen jälkeen pörssi koki muutaman kuukauden täyden paniikin, jolloin pörssit ympäri maailman romahtivat hetkessä 30%.

Tästä huolimatta kuitenkin nopeammin kuin kukaan olisi voinut olettaa nähtiinkin viimeksi vuonna 2007 sijoitusmaailman ylikuumeneminen, jossa lähes jokainen omaisuusluokka ja toimiala sai oman osansa ja arvostustasot lähtivät aivan käsistä.

Vuonna 2021 ensimmäinen puolikas jatkoi kovaa rallatusta, jonka jälkeen laskuvesi alkoi hiipiä pörssiin. Vuoden 2021 toinen puolikas oli monelle sijoittajalle mollivoittoinen ja tämä jatkui aina vuoden 2022 alkuun, kunnes Ukrainan sota puhkesi ja alkoi viemään etenkin suomalaisia sijoituksia entistä syvemmälle upoksiin.

Pitkäjänteinen, historiaa lukenut sijoittaja tietää, että pörssi on menneisyydessä selvinnyt paljon pahemmastakin kuin tällä hetkellä käynnissä olevasta Ukrainan sodasta. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä, että esim. Helsingin pörssin OMX Helsinki 25-indeksi on laskenut vuoden alusta yli 20%.

Yksittäiset suomalaisten suosiossa olevat osakkeet Fortumista Nokian Renkaisiin tätäkin enemmän. Pörssiromahdus on siis tosiasia ja monen sijoittajan osakesalkku tai yksittäiset sijoitukset voivatkin hyvin olla pakkasella joskus jopa pahastikin. Käynkin tänään läpi, miten itse näen nykyisen tilanteen ja miten itse toimin sijoittajana harvinaisessa, mutta ei mitenkään poikkeuksellisessa tilanteessa pitkäjänteiselle sijoittajalle.

Maailma sodassa ja poliittisten riskien realisoituminen

Olen itse syntynyt puoli vuotta ennen kuin Neuvostoliitto hajosi keskellä 90-luvun alun lamaa. Tämän jälkeen maailmantalous on elänyt kuumenemisia ja viilenemisiä aika tasan 9 vuoden välein. Oli 90-luvun kuumaa taloutta sekä IT-kuplaa ja sen puhkeamista. Oli 9/11 terrori-iskua sekä jälleen supersyklin nousemista 2007 vuoteen asti. 2010-luku oli Eurooppaa lukuunottamatta suhteellisen pysyviä hyviä aikoja ja tämän takia itse olenkin sijoittanut henkilökohtaisesti lähinnä ”hyvinä aikoina”, viimeistä kahta vuotta lukuunottamatta, jotka nekin suurimmalta osin olivat hyviä.

Kuten kirjoitin viime viikolla, Ukrainan sota yllätti minut täysin. Olen seurannut nuoresta asti niin politiikkaa, yhteiskunnallisia asioita kuin talouttakin paljon, mutta silti Venäjän aggressiivisuus ja tyhmyys löi itseni täysin ällikällä. Vielä enemmän kuitenkin yllätyin siitä, kuinka yhtenäisenä sekä nopeasti Eurooppa ja länsimaat alkoivat koordinoida vastatoimia. Pakotteiden vahvuus sekä yritysten päätökset lähteä Venäjältä yksi kerrallaan, vahvistaa mielestäni kapitalismin hyviä/huonoja puolia muuten epätäydellisessä järjestelmässä – paljon isompaa ja laajempaa vahinkoa tässä maailmassa voidaan tehdä taloudella kuin ohjuksilla.

Venäjä-riskien realisoituessa onkin hyvä muistaa, että Venäjähän nyt vain näytti todelliset kasvonsa. Kaikki tiesivät, että nykyinen tilanne oli täysin mahdollinen skenaario, vaikkakin epätodennäköinen sellainen monen silmissä. Suomen maantieteellisen sijainnin takia, moni suomalainen yhtiö onkin lähtenyt luonnollisesti kasvattamaan liiketoimintaansa Venäjän tai Valko-Venäjän avulla. Tämä päätös on ollut monelle yhtiölle jo vuosikymmenen hyvä päätös, joka on auttanut nostamaan kannattavuutta sekä liikevaihtoa, mutta kuten kaikki riskit, usein ne aina realisoituvat aikanaan.

Eipä ole paljoa aikaa siitä, kun kiinalaisiin osakkeisiin sijoittaneet ihmiset kokivat samanlaista tiedostettujen riskien realisoitumista, kun milloin minkäkin kiinalaisen yhtiön kirjanpidossa nähtiin ongelmia, jonka jälkeen Kiinan valtio otti isot paikalliset IT-jätit silmätikukseen.

Jos vuosi 2020 ja vuoden 2021 alku olivat all-in riskisijoittajan kulta-aikaa, niin vuoden 2021 toinen puolisko ja tämän vuoden alku ovat olleet herätys sijoittamisen todellisuuteen. Riskit realisoituvat – ja usein silloin tappiot ovat isompia kuin voitot hyvinä aikoina. Viime kuukaudet ovatkin toivottavasti muistuttaneet montaa sijoittajaa monesti hyvinä aikoina unohdetusta faktasta – sijoittaminen on ennen kaikkea riskienhallintaa.

Riskienhallinta ei ole sitä, että kaikkia riskejä vältetään (se ei ole koskaan mahdollista), vaan että sijoitetaan siten, että ollaan riskeistä tietoisia. Parhaassa tapauksessa riskit tiedostaessa myös oma sijoitussuunnitelma rakennetaan sen ympärille, että oma sijoitussuunnitelma ja talous kestää nämä riskit – eikä riskien realisoituessa joudu sortumaan pakkomyynteihin tai äkkinäisiin liikkeisiin. Sijoittajan riskienhallintaan pitäisi kuulua myös suunnitelma sen varalta, että riskit realisoituvat. Huonommat ajat pörssistä ovat tervetulleita juuri sen takia, että muistuttavat sijoittajia todellisuudesta – joka sisältää aina kovia laskuja ja nousuja.

Pörssi romahtaa – pitääkö myydä vai ostaa?

Yli 20% laskua indeksissä voidaan jo kutsua pörssiromahdukseksi – etenkin sen takia, että moni osake indeksissä on laskenut merkittävästi tätä enemmän.

Suurin kysymys tässä kohtaa onkin – mitä tehdä, kun sijoitukset ovat vielä jonkun verran plussalla? Entä, jos sijoitukset ovat jo tappiolla? Pitääkö tässä kohtaa pörssien romahtamista myydä, ostaa vai kasvattaa käteiskassaa? Kyse on ehkä ennen kaikkea siitä, mihin sijoitat. Jos sijoitat yrityksiin, joilla on merkittäviä Venäjä-riskejä, voi myynti olla aidosti hyvä vaihtoehto, koska riskit saattavat jatkaa toteutumistaan ja Venäjää eristetään nyt kunnolla oikeastaan koko länsimaalaisesta kapitalistisesta järjestelmästä kuin kylmän sodan aikana.

Jos kuitenkin omistat vain osakkeita, joilla ei ole liiketoiminnallista riskiä Venäjään, mutta jotka ovat laskeneet silti sodan seurauksena, pitäminen tai lisää ostaminen on mitä todennäköisimmin yksi parhaista vaihtoehdoista myymisen sijaan. Tällaisia osakkeita löytyy jokaisen suomalaisen sijoittajan salkusta, joka on sijoittanut suomalaisiin osakkeisiin.

Tähän väliin pitääkin laittaa yleisluontoinen muistutus: pörssi vihaa epävarmuutta ja sodan lisäksi pandemia on ainoita asioita, jotka nostavat epävarmuuden täysin tappiin. Pörssit eivät laskekaan, koska sijoittajat tietävät, että asiat menevät huonompaan suuntaan liiketoiminnoille. Pörssi laskee, koska sijoittajat pelkäävät asian menevän huonompaan suuntaan tulevaisuudessa. Menevätkö ne oikeasti sodan myötä? Tätä kukaan ei tällä hetkellä osaa vielä sanoa.

Koronassahan tämä pörssin logiikka nähtiin parhaimmillaan. Kaikkien pörssin osakkeiden osakkeet laskivat pandemian alussa, mutta vähitellen alkoi käymään selväksi, että moni liiketoiminta itseasiassa jopa hyötyi pandemiasta ja osaan se ei vaikuttanut mitenkään. Tämä realisaatio yhdistettynä kovaan elvytykseen aiheuttikin täysin vastakkaisen kumilanka-efektin ja pörssit lähtivätkin nousuun.

Ukrainan sota ei eroa sijoittajan näkökulmasta pandemiasta mitenkään. Kukaan ei tällä hetkellä tiedä, mitä sota tarkoittaa maailmantaloudelle ja liiketoiminnoille – öljyn ja energian hinnat nousevat, mutta samalla talouskasvuarvioita lasketaan läpi länsimaailman (ja myös Kiinan). Inflaation ja koron nousuilla pelotellaan, mutta samalla puhutaan stagflaation mahdollisuudesta. Sota ei olekaan poikkeus – myös siinä tietyt yritykset nousevat voittajina esiin ja tietyt tulevat kärsimään huomattavasti toisia enemmän. Toisiin se ei taas vaikuta yhtään mitenkään kuin erittäin lyhyellä aikavälillä.

Miltä maailma ja pörssi näyttää puolen vuoden päästä? Emme voi sitä tietää, mutta sen tiedämme, että pitkällä aikavälillä pörssi jatkaa matkaansa ylöspäin hitaasti, mutta varmasti aina kompuroiden todellisen maailman ongelmiin hetkellisesti. Haluankin muistuttaa, että sodassa ei ole mitään uniikkia sijoitusmaailmalle. Pörssi on kestänyt läpi kaikkien pienempien ja isompien sotien aina mennessä vain pidemmällä aikavälillä ylöspäin. Historia toistaakin itseään myös nyt.

Lyhyestä siis virsi kaunis: pörssiromahdus on aina ostopaikka, jos olet oikeasti mukana sijoittajana pitkällä aikavälillä.

Oma suunnitelmani epävarmoihin aikoihin

Ensinnäkin tärkeää on ymmärtää, että juuri tällaisia kriisejä varten maantieteellinen hajauttaminen on äärettömän arvokasta. Ukrainan sota onkin jokaiselle sijoittajalle hyvä paikka kerrata ja muistuttaa itseään sijoittamisen aivan perusasioista. Pörssikurssit eivät pelkästään nouse, vaan usein myös laskevat aggressiivisesti. Samalla, kaikkien sijoitusten sijoittaminen yhteen yritykseen, maantieteelliseen alueeseen tai liiketoimintaan on aina vain jättiriski odottamassa realisoitumista. Tämän kokee tällä hetkellä etenkin sijoittajat, jotka ovat sijoittaneet pelkästään suomalaisiin yhtiöihin.

Venäjän aiheuttama sota on ennen kaikkea geopoliittinen kriisi, joka näkyy aivan eri tavalla Etelä-Euroopassa, Suomessa ja Yhdysvalloissa. Yhdysvalloissa pörssi on edelleen paljon huolestuneempi kasvavasta inflaatiosta kuin sodasta. Suomessa pörssi taas on jo tuntunut unohtavan koronan tai inflaation ja sodan pelko hallitsee käytännössä kaikkea kaupankäyntiä samalla kun ulkomaalaiset sijoittajat valuvat pois hitaasti, mutta varmasti Helsingin pörssistä.

Omasta salkustani n. 40% Suomessa, 30% Euroopassa sekä 30% Yhdysvalloissa. Suomen pörssistä salkkuuni ovat valikoituneet erittäin defensiiviset liiketoiminnat eli tilitoimistoala sekä terveysteknologia. Euroopassa olen sijoittanut riskienhallinnan asiantuntijaan (oma työpaikkani) ja Yhdysvalloisssa kiinteistöihin sekä lääketutkimukseen.

Olen kirjoittanut aiemmin sijoitusstrategiastani pörssiromahdusta varten ja sama suunnitelma pätee nykyiseen tilanteeseen. Sota on riski, jonka en uskonut realisoituvan vielä näin aikaisin, mutta se ei sinällään muuta strategiaani. Maailma on nähnyt niin paljon sotia ja silti olemme täällä edelleen, että tämäkään sota ei ole maailman, Suomen tai pörssin loppu vaan pitkällä aikavälillä tästäkin noustaan.

Moni saattaa tässä kohtaa kyseenalaistaa, mutta entä jos syttyy kolmas maailmansota, joka johtaa ydinsotaan? Vastaukseni on siihen selkeä – silloin olen huolissani kaikesta muusta paitsi osakkeista ja sijoituksistani, jonka takia ydinsota ei kuulu omaan sijoitusriskienhallintaani. Ja jos historiaa on uskominen, pörssi todennäköisesti selviäisi ydinsodastakin meitä paremmin.

Tulevaisuus on täynnä huonoimpia mahdollisia skenaarioita, mutta mielestäni kaikkiin näistä on turha edes sijoittajan valmistautua. Tästä syystä oma suunnitelmani onkin selkeä – kun seuraava palkkani tulee ensi viikolla, olen ostoksilla Helsingin pörssissä ja jatkan suunnitelmani mukaisesti nykyisen defensiivisen salkkuni osakkeiden lisäämistä.

Niin Talenomia, Aallon Groupia kuin Reveniotakin saa absoluuttisesti ja suhteellisesti halvempaan kuin pitkään aikaan, vaikka pitkällä aikavälillä yhdenkään näiden yrityksen näkymät eivät ole muuttuneet. Päinvastoin, uskon vahvojen yrityksien nousevan kriisistä vielä vahvempana kuin aiemmin, aivan kuten aina ennenkin historiassa on käynyt ja kaikkien näiden yritysten näkymät ovat tällä hetkellä vielä paremmat kuin esim. kaksi vuotta sitten.

Yhdysvaltoihin käännän katseeni, jos sodan pelko tai inflaation pelko leviää entistä rajumpana sinne, sillä Yhdysvaltain pörssissä suhteelliset hinnat ovat edelleen huomattavasti korkeammat kuin Helsingin pörssissä suurimmassa osassa osakkeita. Tällä hetkellä ulkomaiset sijoittajat myyvät sijoituksiaan pois Suomen kaltaisilta periferia-markkinoilta, joka avaa mahdollisuuden suomalaiselle sijoittajalle ostaa paikallista halvempana.

Kun sota unohtuu, liennytys alkaa ja vuodet vierivät, voi Suomeen tänään sijoittanut nauttia noususta, kun ulkomaalaiset sijoittajat taas palaavat Suomen markkinoille – nostaen myös Helsingin pörssin osakkeiden arvostustasoa entisestään. Tämä sama tanssi tapahtuu aina isojen kriisien kohdalla ja tulee toistumaan myös tällä kertaa (viimeksi tämä pako nähtiin finanssi-ja eurokriisin välissä 2009-2014.

Tämäkin sota tulee menemään ohi ja maailma tulee myös tulevaisuudessa olemaan toivottavasti entistä rauhallisempi ja parempi paikka asua kaikille meistä, vaikka matka parempaan tulevaisuuteen tuntuukin tällä hetkellä taas pelottavan pomppuiselta.

Oletko uusi lukija ja oletko kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta? Aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa yli 500 tekstiä, joten olen varma, että löydät uutta mielenkiintoista luettavaa.

P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!

Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville

 

6 kommenttia artikkeliin ”Pörssi romahtaa – miten toimin?”

  1. Aloitin sijoittamaan 2015 eli pari vuotta sun jälkeen. Joulukuuhun 2019 asti markkinoilla oli rauhallista nousua, mutta itse myin, veivasin ja spekuloin amatöörimäisesti. Viimeiset 2 vuotta onkin sitten ollut kunnon höykytystä, mutta vastapainoksi itse olen lähinnä seurannut sivusta ja välillä ostellut. Toki inhimillinen kontrollintarve ajaa välillä ajoittamaan (tai siis yrittämään), mutta vahingot jäävät silloinkin pieniksi kun ei vaan myy.

    Tähän käsillä olevaan kurssien laskuun olen varautunut laittamalla taas jäitä hattuun ja listaamalla ostokohteita. Hain jopa 5000e superluoton, ettei sijoitettava loppuisi ihan heti kesken :D. Yksi tämän vuoden tavoitteistani oli poistua mukavuusalueelta ja aktivoitua tuottamaan sijoitusaiheista sisältöä instagramiin, jonne kirjoitin juuri helmikuun lopussa koronadipistä oppimistani asioista ja suhtautumisestani nykytilanteeseen.

    Vastaa
    • Joo ajoittaminen on kyllä äärimmäisen vaarallista, etenkin jos alkaa myymään laskuun. Vanha sanonta pätee tähänkin hyvin: on kahdenlaisia sijoittajia, niitä jotka eivät osaa ajoittaa ja niitä, jotka eivät tiedä osaavansa ajoittaa 😀

      Itsekin hain itse asiassa Danskesta sijoituslainaa, koska isompi salkkuni on siellä, mutta itselläni ei vieläkään ollut tarpeeksi vakuuksia lainan ottamiseen. Tämäkin dippi siis jää käteissijoittamisen varaan, vaikka mieluusti olisin nyt lainaa jo ottanut. Onneksi tämän kuun palkka on huomattavasti keskimääräistä isompi, niin saan ainakin tiistaina ison määrän osakkeita ostettua, koska pörssit näyttävät vieläkin suhteellisen alamaissa olevan.

      Vastaa
  2. Ja jos omavaraisuushaasteen ajatusten mukaisesti haetaan lähinnä piensijoittajan näkökulmaa, niin koko neuvostoliiton valloitussota on lähinnä stressitesti salkulle.

    Aloitin itse melkolailla kaksi vuotta sitten sijoittamisen, eli siinä koronan alkuvaiheissa. Olihan tuossa toki voittajafiilis, kun salkun arvo oli parhaimmillaan jossain 25% plussalla. Mutta tosiaan se stressitesti. Ehdin käydä viitisen prosenttia miinuksellakin. Ei ahdistanut, kun suhtautuu aiheeseen juurikin tuolla pitkäjänteisyydellä. Niin pitkään kun firma ei ole konkurssissa ja osakkeet on salkussa, niin mitään konkreettista ei ole menetetty. Konditionaalin kaltaiset haihattelut on oma lukunsa.

    Vai olenko ihan väärässä? Mielestäni osakkeella on oikeaa konreettista arvoa vasta, kun sen myy.

    Vastaa
    • Tämän vuosikymmenen alku on ollut kieltämättä erittäin poikkeuksellinen, koska suomalaisia uusia sijoittajia on ollut markkinoilla ennätyksellisen paljon, mutta olemme nähneet nyt kahdessa vuodessa jopa kaksi isompaa laskua ja yhden hurlumhei nousun. Tämä on erittäin poikkeuksellista ja oletan, että jos sota ei eskaloidu enempää, loput vuosikymmenestä pitäisi olla vähän tasaisempaa myös pörssissä.

      Ja juurikin näin. Tärkeintä on tuijottaa liiketoiminnan kehittymistä sekä sen tulevaisuuden prospekteja. Jos liiketoiminta dippaa hetkeksi, tai ei dippaa hetkeäkään edes sodan takia, silloinhan kurssilasku on oikeastaan täysin perusteeton ja johtuu 100%:sesti pörssissä vellovasta epävarmuudesta. Joka taas avaa hyviä ostopaikkoja sijoittajalle. Myyminen tässä tilanteessa on oikeastaan se pahin vaihtoehto, ellei toki omista pelkkää Venäjä-riskisiä osakkeita, joiden kohtalo on tällä hetkellä oikeasti vain iso kysymysmerkki.

      Vastaa
  3. Ei taida olla näyttöä siitä, että ulkomaisia pääomia olisi poikkeuksellisen paljon lähtenyt Helsingin pörssistä. Esim. Suomessa arvo-osuusjärjestelmää hallinnoiva Euroclearin tilastojen mukaan ulkomaisten sijoitukset suomalaisiin pörssiyhtiöihin ovat pysyneet viime viikkoina ennallaan (HS 8.3.2022). Eli en puhuisi hitaasta ja varmasta muutoksesta. Itsekin kyllä yllätyin, ettei tällaista pääomapakoa ole nähty täällä reunamarkkinalla 🙂

    Vastaa
    • Hmm, tuntuu erittäin epäintuitiviiselta, koska keskimäärin näin suuria muutoksia ei saa aikaiseksi pelkästään yksityissijoittajien paolla markkinoilta. Täytyypi odottaa Euroclearin virallisia tilastoja huhtikuun alussa maaliskuulta, niin näkee tällainen tavallinen pulliainenkin tilanteen! 😀 Suomi periferia-markkinana on kuitenkin keskimäärin aina se, mistä ulkomaalainen raha katoaa.

      Vastaa

Vastaa käyttäjälle Jenna Peruuta vastaus