Helsingin pörssin parhaat osingonmaksajat pitkällä aikavälillä

Helsingin pörssin parhaat osingonmaksajat pitkällä aikavälillä ovat yrityksiä, jotka ovat pystyneet kasvattamaan osinkoaan mahdollisimman monta vuotta putkeen. Tässä kirjoituksessa käynkin läpi kaikki ne suomalaiset yritykset, jotka ovat onnistuneet kasvattamaan osinkoaan pitkään ja paljon, sekä käyn läpi myös yrityksiä, joilla on saattanut olla yksi ryppy matkassa, mutta ovat muuten kasvattaneet osinkoaan erittäin mallikkaasti.

Muutama viikko sitten kirjoitin Helsingin pörssin parhaista osingonmaksajista vuonna 2023 ja analysoin myös niiden osingon kestävyyttä eli jos ne kiinnostavat, lue myös aikaisempi tekstini. Tänään keskitynkin siis suomalaisiin osingonmaksajiin, joilla on paras ansioluettelo osingonkasvattajina. Miksi juuri tällaisiin yhtiöihin? Koska keskimäärin tällaiset yhtiöt usein pystyvät indeksin voittamaan ja jos on osinkosijoittaja, nämä ovat juuri niitä yhtiöitä, joita haluat salkkuusi, sillä ne varmistavat kasvavan osinkovirran salkussasi – myös huonoina pörssivuosina.

Tämä on myös erinomainen aika katsoa osingonkasvattajia, sillä koronan ja korkojen nousun myötä monella yhtiöllä ei ole enää pelkkää myötätuulta ja vaikeuksien aikana mitataan oikeasti yhtiöiden osingonkasvatuskyvyt.

Analysoin parhaiten pitkäaikaisten osingonmaksajien osinkoennusteet, nykyisen osinkomaksukyvyn, yhtiön tuloskunnon yhtiön liiketoiminnan tulevaisuutta ja historiaa ajatellen. Tämän lisäksi pyrin selvittämään, miksi juuri nämä yritykset ovat pystyneet osingonmaksun kasvattamiseen ja ovatko nämä yhtiöt myös jatkossa parhaita osingonmaksajia.

Parhaat osingonmaksajat pitkällä aikavälillä – top5

Seuraavassa listaan viisi parasta pitkän aikavälin osingonkasvattajaa Helsingin pörssistä sen perusteella, kuinka monta vuotta peräkkäin yhtiöt ovat onnistuneet osinkoja kasvattamaan. Ensimmäisenä listasta löydät yhtiön, joka on kasvattanut osinkoaan pisimmän aikaa, toisena toiseksi pisimmän aikaa ja niin edespäin. Ykkösenä listalta löytyykin yksi alansa huippuja myös globaalisti – eli Huhtamäki.

1. Huhtamäki

Huhtamäki on suomalaisten osinkokasvattajien numero yksi pitkällä aikavälillä. Yhtiö on pystynyt kasvattamaan tänä vuonna osinkoaan jo 14 vuoden ajan, mikä on erittäin todennäköisesti Suomen ennätys.

Huhtamäki on perustettu yli 100 vuotta sitten ja nykyään toimiikin maailmanlaajuisesti noutoruoka ja elintarvikepakkausratkaisujen toimittajana. Yksinkertaisesti siis, jos ostat jotain pahvipakkauksessa oikeastaan mistä tahansa, on hyvin mahdollista, että Huhtamäki on suunnitellut ja tehnyt kyseisen pakkauksen.

Yhtiö on pystynyt kasvattamaan tulostaan läpi eurokriisin ja erityisesti koronan. Korona jopa hyödytti Huhtamäkeä, koska luonnollisesti verkkokauppa ja asioiden pahvipaketteihin pakkaaminen kasvaa koko ajan sen ympäristöystävällisyyden takia.

Megatrendien ollessa yhtiön puolella myös tulevaisuudessa ja yhtiö on maksanut menneisyydessä osinkostrategiansa mukaisesti 40-50% tuloksestaan osinkoina, joka suhteellisen konservatiivinen määrä.

Yhtiön jatkaessa samaa osinkostrategiaa jatkossakin, ei Huhtamäen osingonkasvulle ole todennäköisesti näkyvissä tulevaisuudessa hidastusta – edes, vaikka taantuma osuisi kohdalle. Yhtiöllä on vahva kassa ja kyky kestää parivuotisetkin huonommat ajat taloudessa – ja silti mahdollisesti kasvattaa tulostaan pahvitrendin ollessa sen puolella pitkään tulevaisuuteen.

2. Scanfil

Scanfil on onnistunut kasvattamaan osinkoaan jo 10 vuotta putkeen eli hyvästä suorituksesta huolimatta se on monta vuotta Huhtamäkeä jäljessä. Mitä Scanfil sitten tekee? Käytännössä Scanfil on sopimusvalmistaja ja järjestelmätoimittaja kansainvälisen elektroniikkateollisuuden asiakkaille, joista tällä hetkellä suuri osa on Euroopassa Scanfilin asiakaskannasta. Erityisesti kasvua Scanfil pystyykin saamaan jatkossa levittämällä maantieteellistä jalanjälkeänsä.

Yhtiö on pystynyt kasvattamaan liiketoimintaansa erittäin tasaisesti eteenpäin liiketoiminnan samalla maksaen vain noin 30% tuloksestaan osinkoina. Osingonjaon ollessa näin pientä suhteessa tulokseen, liiketoiminnan kasvattamiseen on jäänyt merkittävä määrä rahaa investoitavaksi, mikä on mahdollistanut äärimmäisen hyvän osakekurssin kehityksen yhdessä pitkään jatkuneen osinkokasvun kanssa.

Kuten pitkän aikavälin osingonkasvattajille on ominaista, Scanfilin tase on myös erittäin vahva, joten yhtiön osinkokyky kestää myös huonompia aikoja, jos sellaisia on tulossa. Scanfilin osakkeenomistajat voivat siis nukkua suhteellisen rauhassa myös huonoina vuosina ja tulevina vuosina odottaen osingonkasvun jatkuvan myös jatkossa.

3. Capman

Capman on onnistunut kasvattamaan osinkoaan jo 10 vuoden ajan. Capman on hyvin erilainen kahteen edelliseen yhtiöön verrattuna, sillä se on puhdas varainhoitaja, joka on keskittynyt sijoituksillaan täysin pörssilistaamattomiin yhtiöihin ja niiden kasvattamiseen.

Capmanin tuloksentekokyky on ollut historiassa suhteellisen vakaa viimeiset 10 vuotta, joka johtaa samalla tasaiseen osinkoon. Tämä tarkoittaa, että yhtiö on onnistunut sijoituksissaan, joita se on tehnyt myös haastavina aikoina. Capman onkin aina profiloitunut osinkoyhtiönä ja löytyykin myös parhaiden osingonmaksajien listalta vuodesta toiseen osingonkasvattajien lisäksi.

Pääomasijoitusyhtiöiden markkina on muuttunut korkoympäristön myötä haasteellisemmaksi, koska ilmaisen rahan aikakausi on ainakin hetkellisesti ohi. Tämä heikentää Capmanin suorituskykyä hetkellisesti, mutta yhtiö on kaikesta huolimatta vakavarainen. Jos yhtiö siis haluaa noudattaa myös jatkossa osingonjakopolitiikkaansa, joka kuuluu kunnianhimoisesti ”Capmanin tavoitteena on jakaa vuosittain kasvavaa osinkoa osakkeenomistajilleen”.

Jos korot pysyvät korkealla pitempään, voi Capmanin osingonkasvuputkeen tulla ryppyjä matkaan, mutta taantuman palauttaessa korot takaisin nollan tuntumaan, Capman todennäköisesti pysyy osinkoaan kasvattamaan myös tästä eteenpäin. Sijoitusyhtiönä se on kuitenkin erityisherkkä pankkikriiseille ja finanssijärjestelmän epävarmuuksille eli top3:sta Capman on kaikista epävarmin pitkän aikavälin osingonkasvattaja.

4. Uponor

Uponor toimittaa rakennusten sisäilmasto- ja putkijärjestelmiä ja on pystynyt kasvattamaan osinkoaan jo 9 vuoden ajan. Yhtiö onkin pystynyt kasvattamaan osinkojaan suhteellisen tasaisesti viimeiset 10 vuotta, koska rakennusinfrastuktuuria on rakentunut koko ajan lisää ja vanhaa on koko ajan enemmän huollettavissa. Uponorin liiketoiminta onkin saanut monta vuotta myötätuulta kahdesta eri suunnasta.

Yhtiön osinkopolitiikassa tarkoituksena on kasvattaa vuotuista osinkojakoa osakekohtaisesti, joka on onnistunut hyvin 10 vuoden ajan myös tuloksen kasvaessa tasaisesti.

Uponorilla suurimmat haasteet tulee hidastuneesta taloudesta ja nousseista korkotasoista, jotka molemmat vähentävät etenkin rakennusten uudistuotantoa. Tämä alkoi näkyä Uponorin tuloksessa jo vuoden 2022 loppupuolella, joten yhtiön tuloskunto on todennäköisesti hieman laskusuunnassa myös tänä vuonna.

Osingon kannalta tämä ei kuitenkaan ole aivan heti hälyttävää, sillä yhtiö on maksaa noin 50% tuloksestaan osinkoina ja kassa on vahva, joten jos osinkopolitiikkaan ei ole tulossa muutosta, yhtiö pystyy myös jatkossa kasvattamaan osinkoaan. Oikeasti pitkään kestävään osinkokasvuun Uponor kuitenkin tarvitsee takaisin myötätuulet, joita sillä oli ennen koronaa.

5. Elisa

Elisa ei esittelyjä kaipaa, sillä todennäköisesti yli puolet suomalaisista on tavalla tai toisella Elisan asiakkaita ja Elisa on viidenneksi omistetuin osake suomalaisten yksityissijoittajien joukossa.

Toisin kuin Elisan isoin kilpailija Telia, Elisa on onnistunut suorittamaan strategiaansa aina finanssikriisistä alkaen raudan lujaa. Yhtiön liiketoiminta on äärimmäisen tylsä, mutta samalla ennustettava ja yhtiön hyvän buugin jatkuessa, myös osinko on jatkanut kasvuaan 9 vuoden ajan.

Teleoperaattorikentän pysyessä myös jatkossa Suomessa samankaltaisena, Elisa jatkaa myös tulevaisuudessa tylsää, mutta varmaa taaperrustaan eteenpäin paremmalla tuloksella – ja paremmalla osingolla.

Sijoittajan on kuitenkin hyvä olla tietoinen siitä, että Elisa on myös historiallisesti maksanut erittäin suuren osan osingoistaan pois osinkopolitiikkansa mukaan, joka kuuluu seuraavasti: Elisan voitonjakopolitiikan mukaisesti varsinainen voitonjako on 80–100 prosenttia edellisen tilikauden tuloksesta. Tämän lisäksi osakkeenomistajille voidaan jakaa mahdollinen ylimääräinen pääoma.

Yhtiön tase on hyvässä kunnossa, joten jos yhtiö haluaa kasvattaa osinkoaan yli tuloksen yksittäisinä vuosina, se on mahdollista, mutta huonompien vuosien tullessa, osingonkasvun jäädyttäminen ei ole pois kuvioista – näin tapahtui viimeksi vuosina 2012-2014, kun Elisa piti osinkonsa saman kolme vuotta perätysten.

Valmet ja Revenio

Elisan ja Uponorin lisäksi yhdeksän vuoden klubiin kuuluu myös Valmet sekä Revenio. Valmetista kirjoitin enemmän kahden viikon takaisessa parhaat osingonmaksajat tekstissäni, joten löydät kaiken oleellisen tiedon Valmetin osingosta ja sen kestävyydestä sieltä.

Revenio taas puhtaana kasvuyhtiönä ja äärimmäisen vahvalla kassalla pystyy kasvattamaan osinkojakoon suhdanneriippumattomasti todennäköisesti pitkään. Yhtiön kassa on nettovelaton ja kassatilanne vahvempi kuin millään yhtiöllä tässä vertailussa, joten vaikka osinkotuotto% onkin matala Revenion osakkeen ollessa edelleen suhteellisesti kallis muuhun pörssiin verrattuna, osinkokasvattajana se pystyy jatkamaan erittäin pitkään.

Extraosingon kasvattajat: Sampo ja Nordea

Sampo ja Nordea eivät kumpikaan ole kunnostautuneet osingon tasaisessa kasvattamisessa, mutta se on itse asiassa se syy, miksi haluan niitä erikseen vielä käsitellä. Nordea on suomalaisten sijoittajien suosituin osake ja Sampo on kolmanneksi suosituin, suuri syy tässä on niiden maksama suhteellisen tasainen ja korkea osinko.

Jos yhtiöt kuitenkin tuottavat hyvin kassavirtaa, miksi yhtiöt eivät ole ylläolevan viisikon tapaan pystyneet maksamaan kasvavia osinkoja? Syy ei ole liiketoiminnassa, vaan liiketoiminta-alassa, jota säätelee regulaatio. Sampo omisti muutaman vuoden merkittävän osan Nordeaa, jonka seurauksena Sampo kärsi Nordean mukana tulleesta pankkialan regulaatiosta.

Koronan myötä Euroopan keskuspankki linjasi, että eurooppalaiset eivät saa maksaa osinkoja vapaalla kädellä, jotta yhtiön vakavaraisuus pysyy hyvänä, jos talouskriisi olisi syntynyt. Toisaalta, nyt USA:ssa ja Euroopassa pankkikriisi jo heiluttelee hieman Nordean häkkiä, vaikka ei suoraan siihen liitykään.

Finanssialaan sijoittaessa on kuitenkin hyvä muistaa, että jos finanssimarkkinoilla epävarmuus tai epäluottamus leviää, se leviää usein nopeasti ja kulovalkean tavoin, jonka takia pankkialoihin liittyvät toimijat eivät pysty koskaan erittäin pitkiä aikavälejä osinkojaan kasvattamaan. Pankit ovat loppupeleissä regulaattoreiden ja keskuspankkien talutusnuorassa ja niiden sana on laki myös pörssilistatuille pankeille.

Pankit voivatkin siis maksaa mojovia osinkoja, mutta vastatuulen puhaltaessa, ne puhaltavat usein myös lujaa.

Vakuutusyhtiöiden osalta taas epävarmuus finanssimarkkinoilla näkyy sijoitustuottojen heikentyessä ja myös kasvaneena vahinkosuhteena, jotka molemmat näkyvät yhtiöiden kannattavuudessa. Vakuutusala on loppupeleissä suhteellisen varma ja tylsä ala, mutta se ei ole täysin immuuni talouden potentiaaliselle heikentymiselle.

Maailman parhaat osingonmaksajat ovat valovuosia Suomea edellä

Jos mietitään, että Huhtamäki on kasvattanut Suomessa kauiten osinkoputkeaan, mutta sekin ”vain” 15 vuotta, on maailmalla kaikki vaihteeksi isompaa. Top 3 osingonkasvattajat pitkällä aikavälillä esimerkiksi Yhdysvaltain pörssissä ovat kasvattaneet osinkojaan yli 50 vuotta putkeen.

Myös suomalaiselle osingonkasvun perässä olevalle sijoittajalle nämä yhtiöt voivat olla mielenkiintoisia sijoituskohteita, sillä osinkojen verotus toimii ainakin vielä Yhdysvalloista oikein arvo-osuustilillä ollessa. Osakesäästötilillähän ei kannata omistaa kuin suomalaisia osingonmaksajia. Otetaan nopea katsaus myös Yhdysvaltalaisiin pitkän aikavälin osingonkasvattajiin eli niin sanottuihin osinkokuninkaisiin.

1. American States Water 

American States Water on kasvattanut osinkoaan jo 68 vuotta perätysten. Kuten kaikki parhaimmat osingonmaksajat pörssissä, ASW toimii erityisen tylsällä, ennustettavalla ja reguloidulla alalla – tarkemmin ASW on vesi- ja sähköyhtiö, joka ylläpitää ja tarjoaa vettä ja sähköä kasvavalle osalle yhdysvaltalaisista.

Vaikka Yhdysvalloissa vesiyhtiöt ovatkin yksityistetyt, ovat ne edelleen kovasti reguloituja, joka tarkoittaa ennustettavia, mutta hitaasti kasvavia kassavirtoja. Jatkuvilla yritysostoilla ja järkevällä johtamisella ASW onkin kasvattanut osinkoaan useamman vuoden perätysten kuin todennäköisemmin yksikään muu yhtiö maailmassa.

2. Dover Corp

Dover Corp taas on kasvattanut osinkoaan jo 67 vuotta perätysten. Dover on monialayhtiö, joka erikoistuu erilaisiin koneisiin ja automaatio-osiin, joita tarvitaan erilaisilla aloilla öljy- ja kaasuyhtiöistä aina ruoka -ja kodinkoneisiin.

Vaikka yhtiö ei ole täysin defensiivinen, eli talouden syklit vaikuttavat sen toimintaan, konservatiivisella kassan ja liiketoiminnan hallinnalla yhtiö on pystynyt selättämään monet lamat ja kriisit kasvattaen osinkoaan vuodesta toiseen.

3. Genuine Parts

Genuine parts valmistaa varaosia autoihin ja on onnistunut kasvattamaan osinkoaan 66 vuotta perätysten. Näyttää siis siltä, että yksi asia pitää vuosikymmenestä toiseen paikkansa – autojen osat hajoavat!

Mielenkiintoista on myös se, että Genuine Partsin kasvu ei ole hidastunut merkittävästi viime vuosina, vaikka sähköautojen suosio onkin lisääntymään päin ja niistä on pitkään puhuttu vähemmän varaosatarvitsevimpina kuin perinteisiä autoja, koska yksinkertaisesti osia sähköautoissa on vähemmän.

Jos yhdysvaltalaiset osingonkasvattajat kiinnostavat enemmän, voin kirjoittaa niistä myös erillisen tekstin, mikäli lukijoita kiinnostaa. Jätä siis kommentti, jos haluat näistä enemmänkin lukea!

Korkea osinko vai pitkä osingonkasvun putki?

Osinkosijoittajan tärkein pohdinta on päätös sen välillä, mitä haluaa metsästää – korkeita osinkotuottoja vain jatkuvasti orgaanisesti kasvavaa osinkovirtaa. Osinkovirtaa pystyy pitämään sijoittajana kasvavana usein pelkästään, sillä että sijoittaa joka vuosi uutta pääomaa omiin sijoituksiin. Etenkin isojen osinkojen maksajia seuratessa, tämä voi antaa vääristyneen kuvan siitä, miten yhtiöiden osingonmaksu on oikeasti kehittynyt.

Kirjoitan kirjassani Viisas sijoittaja – tunne itsesi ja osakemarkkinat seuraavasti:

”Osinkoja ajatellessa onkin aina hyvä muistaa, että liiketoiminnan kaikkien kulujen kattamisen jälkeen yhtiö voi tehdä liikevoitollaan viisi eri asiaa:

1. palauttaa voittoja osakkeenomistajille (osingoilla tai omien osakkeiden ostamisella)
2. sijoittaa rahat takaisin yhtiöön esimerkiksi tuotekehityksellä tai yritysostoilla
3. maksaa velkojaan
4. makuuttaa rahoja pankkitilillä
5. sijoittaa rahat sijoitusmarkkinoille

Monesti erittäin korkea osinko voi olla viesti siitä, että yhtiön johto ei keksi rahalle parempaa käyttöä yhtiön liiketoiminnan kehittämisessä. Jos yhtiö maksaa vaikkapa 90 % tuloksestaan osinkoina, jää liiketoiminnan kasvattamiseen 10 %.

Toisaalla kilpaileva saman alan yhtiö saattaa maksaakin samankokoisesta liiketuloksestaan 0 % osinkoja ja sijoittaa kaiken takaisin yhtiön kasvuun, mahdollisiin yritysostoihin sekä tuleviin kehityskuluihin. Kumpi yhtiö menestyy todennäköisesti paremmin pitkällä aikavälillä, sekö joka jakaa suurimman osan tuloksestaan osakkeenomistajille vai se joka panostaa rahat omaan kasvuunsa ja yhtiön kehittämiseen?

Osinkojen perusteella sijoittamisessa onkin aina hyvä muistaa, ettei osingot ole ilmaista rahaa ja on aina pois yhtiön tulevaisuudesta. Huolimatta siitä, millaisen kulman sijoittamiseen ottaa, sijoituksia keskimäärin kannattaa tehdä juuri pitempää aikaväliä ajatellen. Usein korkeimman osingon maksavat osakkeet eivät olekaan niitä, joilla on loistava tulevaisuus, vaan loistava menneisyys. Poikkeuksia toki löytyy aina, mutta usein isommat osingot maksetaan syklien huippujen jälkeen, kuten esim. tämän vuoden huippu osinkomaksajan SSAB:n tapauksessa.

Toisaalta Scanfil ja Huhtamäki ovat erinomaisia tarinoita siitä, mitä pystytään saavuttamaan järkevällä osingon ulosmaksulla ja järkevillä investoinneilla liiketoimintaan. Molemmat yhtiöt ovat yli kuusinkertaistaneet osakekurssinsa sinä aikana, kun ne ovat maksaneet kasvavaa osinkoa – osakkeenomistajalle tämä on ollut siis valtava win-win.

Pitkäjänteiselle osinkosijoittajalle erityisen mielenkiintoisia ovatkin yhtiöt, jotka ovat kasvattaneet osinkoaan pitkällä aikavälillä pisimpään. Tällaiset yhtiöt ovat mitä todennäköisemmin löytäneet kestävän kasvun työkalut ja mitä pitempään osinkoa on pystytty kasvattamaan, sen paremmin yhtiön liiketoiminta ja kassa on myös kestänyt kaikki talouden vastatuulet.

————————————–

Voit tilata huippuarvostelut saaneet sijoituskirjani Viisas sijoittaja nyt erikseen tai yhdessä muiden kirjojen kanssa Adlibriksestä täältä tai Tammen omasta verkkokaupasta kirja.fi erittäin edulliseen 29 euron hintaan! 

Äänikirjojen ystäville kirja löytyy esimerkiksi Bookbeatistä ja Storytelistä sekä muista suomalaisista äänikirjapalveluista.

Jos olet uusi lukija ja olet kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa jo yli 700 tekstiä, joten olen varma, että löydät etsimäsi. 

Muista seurata Omavaraisuushaastetta käyttämässäsi sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!

Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter

Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville

10 kommenttia artikkeliin ”Helsingin pörssin parhaat osingonmaksajat pitkällä aikavälillä”

  1. Sain eilen luettua kirjasi, tässä jotain varsin jäsentelemättömiä ajatuksia:

    Olen (onneksi) keskittänyt suurimman osan rahoistani ETFiin, mutta tehnyt myös suoria osakeostoja. Kirjasi lukeminen vaati aika raadollista itsereflektiota, kun itsensä tunnisti melkein kaikista luvuista. 😅 Hypeosakkeeseen sijoittaminen FOMOn takia? Sijoituspäätöksen perustaminen pelkästään yhtiön maksamaan osinkoon? ”Gurujen” tai muiden nettityyppien suositusten seuraaminen? Osakkeiden ostaminen ilman vakaumusta yrityksen liiketoiminnasta? Kyvyttömyys irtautua 60 % tappiolla olevasta osakkeesta, koska ”kyllä se sieltä vielä nousee…”? Osui ja upposi. Siivosin eilen salkusta pois muutamat tappiolliset hypeosakkeet, joiden liiketoiminnasta en oikeastaan tiennyt mitään, mutta luottanut maagiseen nousuun jossain vaiheessa. Rupesin laskeskelemaan paljonko 60 % tappiolla olevan osakkeen täytyy nousta, jotta pääsisin edes nollille ja päätin ottaa tappiot talteen. Salkkuun jäi vielä muutamia (kurssinousun) puolesta onnistuneita ostoja, mutta nekin täytyy perata läpi ja pohtia mitä mieltä niiden liiketoiminnasta oikeasti olen.

    Kirjasta jäi mieleen myös suomalaisten sekoilu putoavien puukkojen, kuten Finnairin, Norwegianin ja Talvivaaran kanssa ja suomalaismedian osinkouutisointi. Näihin osaa varmasti tulevaisuudessa kiinnittää enemmän huomiota. Kiitos kirjasta, kovan työn olet tehnyt!

    Vastaa
    • Kiitos paljon kivasta palautteesta! Hienoa kuulla, että kirja sai itsereflektoimaan. Se oikeastaan on avain siihen, että kirjasta saa kaiken irti, koska jokainen sijoittaja on joskus käyttäytynyt tavalla, jota kirjassa kuvaan – myös allekirjoittanut aivan liian moneen kertaan, kuten kirjassakin kerron 😀 Mutta tärkeintä onkin ottaa oppia mokista, joita tekee sijoitusuran varrella ja parantaa omaa tekemistä.

      Mukava myös kuulla, että noin monta esimerkkiä jäi elävästi mieleen – se auttaa kyllä omissa päätöksissä, kun on konkreettisia esimerkkejä, joita voi sitten seurata tapahtuvan reaaliajassa oikeassa maailmassa. Sijoitusmaailma kuitenkin toistaa samoja ilmiöitä vuosikymmennestä toiseen, joten kirjasta tuttuihin ilmöihin varmasti törmää jatkossakin.

      Vastaa
  2. En ihan ymmärrä minkä megatrendien varassa Huhtamäki ratsastaa. Se on hyötynyt kun muovipakkauksia on korvattu pahvisilla. Huhtamäki ratsastaa edelleen kertakäyttötuotteilla, jotka EU haluaa kieltää.

    Vastaa
    • Joo hyvä pointti! Tämä on erittäin mielenkiintoinen linjaus, vaikka toki ei vielä ole voimassa. Mielestäni on vaikea nähdä, että tuo EU:n linjaus menisi tuollaisenaan läpi, koska ei ole yksiselitteisesti ympäristöystävällisempi ja lisäisi muovin käyttöä, joka tuntuu vähän absurdilta. Täytyy myös muistaa, että Huhtamäen isoin markkina-alue on Pohjois-Amerikka, ei niinkään Eurooppa.

      Jos linjaus kuitenkin menisi voimaan sitten 7 vuoden päähän, niin toki sillä voisi olla vaikutuksia Huhtamäen liiketoimintaan ellei yhtiö ala tekemään EU-alueelle EU:n vaatimusten mukaisia tuotteita, mitä en näe myöskään mahdottomuutena, koska kyse kuitenkin pakkausalan yhdestä isoimmasta tekijästä.

      Vastaa
  3. ”Osakesäästötilillähän ei kannata omistaa kuin suomalaisia osingonmaksajia.”

    Tarkennus tähän että esim. Brittien pörssin osingoista ei mene lähdeveroa, joten niitä voi laittaa OSTille ihan samaan tapaan kuin suomalaisia.

    Vastaa

Jätä kommentti