Pörssin vaiheet – missä nyt mennään?

Pörssin vaiheet ja liikehdintä on ollut koko vuoden 2023 yllättävän rauhallista verrattuna oikeastaan jokaiseen aikaisempaan vuoteen tänä vuosikymmenenä. Etenkin Helsingin pörssissä vauhti on ollut suhteellisen mollivoittoista, kun taas Yhdysvalloissa on eletty etenkin isojen teknologiafirmojen renesanssia, joka on myös indeksejä vetänyt mukanaan ylöspäin hitaasti, mutta varmasti. Siinä, missä isot teknologiafirmat ovat vieneet Yhdysvaltain indeksejä ylöspäin, Suomen isoimmat yhtiöt, kuten Kone ja Nordea ovat taas vieneet Suomen indeksejä alaspäin.

Tänään käynkin läpi pörssisyklin 9 vaihetta, kuten olen ne ylätasolla esittänyt Viisas sijoittaja -kirjassani ja analysoin tarkemmin, missä vaiheessa niin Suomen kuin Yhdysvaltain markkinat menevät. Vai menevätkö eri markkinat suuntaerosta huolimatta sittenkin samassa pörssisyklin vaiheessa? Aloitetaan pörssivaiheiden tuntemuksien kuvaajasta ja mennään sitten jokainen vaihe yksi kerrallaan. Kirjaa tarkemmin otan myös esimerkkejä juuri nykyhetkestä.

Kuten yllä kirjasta otetusta kuvaajasta huomaat, pörssin syklit menevät vahvasti samalla tavalla kuin tunteet kuplien muodostuksessa. Syy tähän johtuu siitä, että nousumarkkinat luovat usein aivan huomaamatta kuplia, joka johtaa euforian myötä aina romahdukseen.  Härkämarkkinat johtavat vääjäämättä aikanaan euforiaan ja euforia johtaa aina pörssiromahdukseen.

Se, mitä kuvaaja ei kuvaa hyvin, on kuitenkin se, että pörssi-indeksithän menevät pitkällä aikavälillä tästä riippumatta aina koko ajan korkeammalle ja korkeammalle siinä missä pörssin tuntemukset ovat tässä ikuisessa 9 vaiheen syklissä. Lähdetään siis aivan syklin ja tuntemuksen pohjalta – eli syklin alusta – tai lopusta, miten ikinä asiaa haluaa katsoa.

Vaihe 1. Nousun alku

Tässä vaiheessa sijoittajat ovat läpikäyneet juuri usein pidemmän aikavälin pörssiromahduksen. Syklin ensimmäisessä vaiheessa osakekurssit ovat pörssiromahduksen jäljiltä jatkaneet laskuaan jo pitkään, ja koska lähihistoria on ollut taloudellisesti huono, talousennusteet ovat negatiivisia ja epävarmoja tulevaisuuden suhteen. Pientä optimismia saattaa kuitenkin olla jo ilmassa tulevaisuuden suhteen.

Ensimmäisessä vaiheessa osakekurssit kääntyvät pörssiromahduksen jäljiltä rauhalliseen nousuun, mutta epävarmuus markkinoilla on edelleen vahvaa. Sijoittamisen suosio on laskenut alemmas kuin moneen vuoteen, ja moni sijoittaja on poistunut markkinoilta isojen tappioiden saattelemana, koska etenkin viimeinen vuosi on ollut äärimmäisen huono suurimmalle osalle sijoittajista.

Tämä on aika, kun markkinoille tulee suhteellisen vähän uusia sijoittajia ja osakesijoittaminen ja FIRE:tys ei ole se päivän polttavin puheenaihe. Kun osakekurssit lähtevät tässä vaiheessa nousuun, ei nousu ole tasaista vaan pörssissä on pakkaspäiviä edelleen melkein yhtä paljon kuin nousupäiviäkin.

Vaihe 2. Nousumarkkinat alkavat, pörssikurssit nousevat.

Talouden ennusteet kääntyvät koko ajan positiivisempaan suuntaan. Tietyille maantieteellisille alueille luvataan jo talouskasvua seuraavan vuoden sisään, kun tällä hetkellä suurin osa on vähintään teknisessä taantumassa – usea alue myös saattaa olla lamassa tai juuri lamasta ponnistamassa.

Työllisyystilanne on paranemaan päin, ja samalla paranee työllisyysastekin ja työttömyys laskee huippuluvuista. Trendikkäillä ja vahvasti kasvavilla aloilla aletaan olla huolestuneita työvoimapulasta jatkuvien yt-neuvotteluiden sijaan.

Vaihe 2 on erittäin merkityksellinen, koska tässä tilanteessa moni sijoittamista jo harrastava yksityissijoittaja ajattelee tilaisuutensa menneen jo ohi, sillä näyttää aivan siltä kuin osakkeet olisivat nousseet ”liikaa”, koska ne ovat korjanneet jo pohjista jonkun verran ylöspäin. Fakta kuitenkin on, että nousu on todennäköisesti vasta alussa, jos myötätuuli pysyy hyvänä.

Vaihe 3. Pörssissä käydään kauppaa historiallisen korkeilla tasoilla.

Kolmannessa vaiheessa keskuspankki, talousmedia ja muut julkiset tahot alkavat toisaalta varoitella ja toisaalta hehkuttaa osakekurssien korkeaa tasoa. Riippuu, keneltä kysytään. Talouskasvuennusteita nostetaan ylöspäin ja inflaation sekä korkojen nousua odotellaan jo seuraavalle vuodelle. Työttömyys on historialliseen tasoon verrattuna matalalla, ja pörssikurssit liikkuvat viime syklin huippujen yläpuolella.

Pörssit ovat siis kaikkien aikojen huipuissaan. Alan ammattilaiset saattavat varoitella lehtien palstoilla osakkeiden kalleudesta ja sanovat hyvien ostosten tekemisen olevan markkinoilla vaikeaa. Toisaalta median ja sosiaalisen median vastakkaisessa päädyssä hypetys on kovempaa kuin koskaan, analyytikot nostavat tavoitehintojaan pörssikurssien perässä ja sosiaalinen media täyttyy graafeista, joissa yksityissijoittajat hehkuttavat hurjia tuottoprosenttejaan.

Koska pörssikurssit ovat nousseet jo pitkään, osakkeilla on saatu ennätystuottoja. Media kertoo yhä enemmän tavallisista ihmisistä, jotka ovat tehneet tuottoisia osakesijoituksia, ja iltapäivälehtien kommenttipalstat täyttyvät kateellisista kommenteista. Samalla huomaat, että sijoittamisesta alkavat puhua myös sellaiset ihmiset, jotka eivät ole koskaan aiemmin olleet asiasta kiinnostuneita.

Tässä kohtaa sijoittajan on hyvä huomata eräs asia. ATH eli kaikkien aikojen pörssihuippu ei todellakaan tarkoita, että pörssit eivät voisisi enää nousta. Oikeastaan juuri toisinpäin. Yleensä kaikkien aikojen huiput tullaan jokaisen uuden syklin kohdalla ylittämään aina lukuisia kertoja.

Vaihe 4. Pörssikurssien huiput lähestyvät.

Osakkeet jatkavat neljännessä vaiheessa vieläkin matkaansa ylöspäin kaikista ympärillä kuuluvista varoitushuudoista huolimatta. Yleisin merkki pörssikurssien huippujen lähestymisestä on se, että pörssissä uusien yhtiöiden listautumisintokin on huipussaan. Ympäri maailman uusia yhtiöitä listautuu pörsseihin koko ajan kiihtyvään tahtiin, kuten IT-kuplassa tai koronan jälkeisenä aikana vuonna 2021, kun Helsingin pörssissä tehtiin uusi listautumisennätys.

Sen lisäksi, että pörssiin listautuu yhtiöitä, listautuneiden yhtiöiden arvostustasot nousevat yhä korkeammiksi. Pörssiin alkaa myös ilmestyä yhtiöitä, joilla ei ole liikevaihtoa lainkaan, vaan yhtiöt myyvät lähinnä ideoita tulevaisuuden liiketoiminnasta samalla, kun sijoittajat maksavat näistä ideoista satojen miljoonien, joskus jopa miljardien markkina-arvoa. Moni muistaa tämän ajan vielä erittäin hyvin, koska elimme tätä aikaa oikeastaan vain puolitoista vuotta takaperin pörssissä!

Listautumisinto on erittäin hyvä indikaattori kuumentuneesta markkinasta, ja se on toistuvasti osoittanut paikkansapitävyytensä Suomessakin vuosikymmenestä toiseen. Voimassa oleva listautumisennätys tehtiin Helsingin pörssissä vuonna 2021, jolloin pörssiin listautui 29 yhtiötä. Edeltäneenä epävarmuuden täyteisenä vuotena 2020 listautujia oli vain neljä. Edellinen ennätys tehtiin vuonna 1999, juuri IT-kuplan kuumimmassa vaiheessa, kun pörssiin listautui 28 yhtiötä. Vuonna 2000 listautumisia oli 20, mutta kuplan puhjettua vuonna 2001 niitä oli 9 ja vuonna 2002 enää 3. Nyt vuonna 2023 emme ole nähneet vielä yhtäkään listautumista, vaikka lähes puolet pörssivuodesta on mennyt!

Valitettava ilmiö huipun lähellä on myös se, että vaihtoehtoisia sijoitustapoja ja uusia sijoitustuotteita markkinoidaan aggressiivisesti ylisuurilla tuottolupauksilla. Ei ole harvinaista nähdä sijoittamisaiheisia mainoksia sosiaalisessa mediassa, valtamediassa tai vaikka bussin selkänojissa. Samalla sijoituslainojen määrä kasvaa räjähdysmäisesti niin yksityis- kuin institutionaalistenkin sijoittajien keskuudessa. Nämä asiat yhdistettynä ovat aika hyvä resepti katastrofille.

Vaihe 5. Huippu.

Huipulla media tuntuu puskevan sijoittamista joka tuutista. Menestyjiä löytyy etenkin aloilta, jotka ovat juuri nyt kovimmassa huudossa – nykymaailmassa siis usein joltain uudelta kuumalta teknologia-alalta. Julkisuudessa keskustellaan siitä, että maailma on muuttunut. Vanhat säännöt ja talouden lainmukaisuudet eivät pidä enää paikkaansa. On tapahtunut mullistus. Maailmalla yhtiökaupat ovat suurempia kuin koskaan ja niitä tehdään enemmän kuin koskaan.

Samalla yksityistalouksien osakeomistukset ovat kasvaneet vahvasti ja kansankapitalismi kukoistaa kauniimmin kuin koskaan. Media on pullollaan menestyneitä tavissijoittajia. Tämä on se hetki, kun lähes jokaisella on antaa toinen toistaan parempia sijoitusvinkkejä ja yksi jos toinen voi esitellä omaa tuottograafiaan valikoidulla – eli lyhyellä – aikavälillä ja tituleerata itsensä guruksi. Huipulla jokainen meistä on nero ja kuka tahansa voi olla mestarisijoittaja.

Jos julkista keskustelua on uskominen, tällä kertaa kaikki on toisin ja pörssikurssit jatkavat nousuaan tästä ikuisuuteen ilman yhtään pomppua matkassa. Noh, onneksi me tiedämme, mikä se todellisuus tämän hypekuplan jälkeen tulee aina olemaan.

Vaihe 6. Huippu on ohitettu.

Talousennusteet jatkavat positiivista trendiä. Syklisimmät ja riskisimmät sijoitukset alkavat laskea. Jyrkkiä päivälaskuja nähdään tiettyjen toimialojen osakkeissa sekä yhtiöissä, jotka edustavat etenkin tulevaisuuden toimialoja. Vaikuttaa siltä, että pörssin arvostustasot alkavat järkevöityä toimiala ja osake kerrallaan.

Taloudessa näkyy jo vaaran merkkejä, kun yhtiöt vähentävät tai peruvat investointejaan ja saattavat käynnistää pieniä yt-neuvotteluita. Yhtiöt eivät myöskään osu liian korkealle asetettuihin ennusteisiin ja kasvutavoitteisiinsa vaan tuottavat tulospettymyksiä.

Vaihe 7. Karhumarkkinat – pörssikurssit laskussa

Pörssikurssit ovat menneet monta viikkoa tai jopa kuukautta vain yhteen suuntaan – alaspäin. Liialla velalla sijoittaneiden osakkeita pakkomyydään, mikä vain kiihdyttää romahdusta. Reaalitalouden numerot talouskasvuennusteista työllisyyslukuihin painuvat punaiselle. Yhtiöt antavat enenevissä määrin tulosvaroituksia, ja niiden tulokset huononevat viimeisimpiin vertailukausiin verrattuna. Samalla tosielämässä alkavat laajamittaiset lomautukset ja irtisanomiset, etenkin syklisillä yhtiöillä.

Korot laskevat, vaikka saattavat olla jo valmiiksi negatiivisia keskuspankkien ohjeistusten mukaisesti, kun inflaation ja talouskasvun rippeet sakkaavat entistä pahemmin tai pahimmassa tapauksessa menevät eri suuntiin inflaation noustessa ja talouskasvun laskiessa, kuten juuri nyt on tapahtumassa. Keskuspankit kasvattavat jo ennestään laajamittaista elvytystä, ja valtiot velkaantuvat kiihtyvää tahtia.

Suurimman muutoksen pystyy näkemään etenkin julkisessa keskustelussa niin Internetissä kuin kaveripiirissä sijoittamisen ympärillä. Kaikkien lempiharrastus tuntuu katoavan täysin keskusteluista ja keskustelun määrä vähenee niin Internetfoorumeilla kuin kahvikeskusteluissakin. Muutos on hienovarainen, mutta selkeä pörssin hyviin aikoihin verrattuna.

Tälle syklin vaiheen ominaista ovat myös niin sanotut ”karhurallit”, joissa pörssit saattavat kääntyä pariksi viikoksi nousuun ja joista voi virheellisesti saada käsityksen, että lasku on vihdoin ohi. Pörssi harvemmin laskee kuin kivi tippumalla suoraan alas, vaan kovissakin romahduksissa nähdään vahvoja plusmerkkisiä päiviä, mikä tekee ajoittamisesta mahdotonta. Onko kyseessä oikea pohja vai sittenkin vain karhurallin pieni pomppu ennen tiputusta vielä syvemmälle? Tätä on mahdoton tietää juuri sillä hetkellä.

Tämän vaiheen jälkeen sykli saattaa palata takaisin ensimmäiseen vaiheeseen – tai sitten vauhti kiihtyy entisestään.

Vaihe 8. Kurssilaskun loppunäytös

Pörssikurssit jatkavat romahdustaan, joka johtaa lopulta järjettömään myyntipaniikkiin, jolloin hyviäkin yhtiöitä rangaistaan markkinoilla ja kovaa. Kurssilaskulle ei näytä tulevan loppua, ja suurin osa niin isoista kuin pienistä sijoittajista myy osakkeensa, kun niillä on vielä jotain arvoa. Markkinatoimijat pelkäävät, että osakemarkkinat eivät toivu enää koskaan, ja osakkeita myydään yli 50 %:n tappioilla. Markkinat ovat irrationaalisen paniikin tai vaihtoehtoisesti syvän masennuksen vallassa. Silloin jokainen yhtiö on aliarvostettu ja sijoituspäätöksensä liiketoimintoihin perustava sijoittaja löytää pörssistä pelkkiä kultakimpaleita.

Jos sijoittaja uskaltaa ostaa silloin, kun muu maailma pelkää taivaan tippuvan niskaan, hänen on vaikea hävitä. Tällaisessa tilanteessa ihmiset valtaa usein maailmanlopun tai vähintään koko talouden kaatumisen pelko. Tosielämässä tilanne ei välttämättä ole lainkaan näin paha. Finanssialan tasapainoa kuitenkin epäillään, eikä nykyiseen taloussysteemiin luoteta lainkaan, koska ihmiset ja yhtiöt ovat ottaneet jälleen hyvinä aikoina liikaa velkaa.

Tällaista tilannetta pörssissä ei ole tapahtunut sitten vuoden 2008 finanssikriisin ja tilanne onkin äärimmäisen harvinainen. Pahinta myrkkyä ihmisten sijoituskiinnostukselle onkin hidas, pitkäaikainen ja tasainen lasku, joka vie sijoitushalut täysin, kun tunnelin päässä ei näy valoa välttämättä moneen vuoteen. Äkkinäiset romahdukset taas saattavat toimia jopa toiseen suuntaan ja lisätä kiinnostusta pörssiin ja tuoda sinne uusia sijoittajia, kuten nähtiin esim. koronaromahduksessa, jossa lasku jäi erittäin tynkälaskuksi.

Vaihe 9. Lasku loppuu.

Mitä sijoittamiseen tulee, media on hiljentynyt. Helsingin pörssin elinkelpoisuudesta uutisoidaan, koska osakkeiden kaupankäyntivolyymi on laskenut huomattavasti niin isojen kuin pienten sijoittajien kaikottua markkinoilta. Ulkomaiset sijoittajat ovat häipyneet Helsingin periferiamarkkinoilta lähes jäljettömiin. Kukaan ei enää tuo yhtiötään pörssiin, listautumiset ovat pysähtyneet kuin seinään.

Ja vihdoin, eräänä päivänä pörssissä palataan taas syklin ensimmäiseen vaiheeseen ja jatkaa matkaansa entistä korkeammalle pitkällä aikavälillä. Pörssimaailma jatkaa kulkuaan syklin läpi aivan niin kuin se on tehnyt koko viime vuosisadan ihmisten unohtaessa sijoittamisen lainalaisuudet aina uudestaan ja uudestaan.

Pörssin vaiheet, missä menemme nyt?

Voi olla, että pörssin vaiheet ovat sinulle jo entuudestaan tutut, joten tärkeintä on ajatella ehkä ennen kaikkea, missä olemme nyt. Ja mitkä ovat sijoitusmarkkinoiden fiilikset juuri tällä hetkellä? Aloitetaan katsanto Yhdysvalloista, jossa uutistoimisto CNN pitää yllä niin sanottua pelko&ahneus-indeksiä (Fear and Greed-Index).

Etenkään pelkästään Suomeen sijoittavan sijoittajan on vaikea ajatella, että Yhdysvaloissa pörssi on kehittynyt niin hyvin, että siellä ollaan jo selkeästi ahneuden puolella. Momentum on ollut vahva pienestä pankkikriisistä selviämisen jälkeen ja se onkin jo unohtunut. Nyt rekeä vetää tekoälyn kehitys sekä isojen teknologiayhtiöiden keskittyminen kulujen hallintaan.

Missä siis olemme Yhdysvalloissa pörssin syklissä? Sanoisin, että olemme aivan syklin alussa vaiheessa yksi – nousun alku. Inflaatiota ei ole vielä saatu hallintaan, mutta inflaation tavoin, myös Yhdysvaltain sisämarkkina on ollut odotettua kestävämpi korkojen nousun ja inflaation kanssa.

On selvää, että pakkaspäiviä tulee vielä paljon ennen kuin markkinat pääsevät tasaisempaan nousuun, koska korkojen noston vaikutukset näkyvät taloudessa aina jälkeenpäin. Ja niin kauan kuin korkoja vielä nostetaan, niin kauan riski on aidolle kuluttajataantumalle, joka tulee näkymään myös laaja-alaisesti pörssissä. Isoon pörssiromahdukseen en kuitenkaan edes tässä skenaariossa enää usko ilman Musta Joutsen-tapahtumaa.

Helsingin pörssin lähihistoriallinen kehitys on kuitenkin ollut jotain aivan muuta. Ero on oikeastaan aika karu. Siinä, missä S&P500-indeksi on Yhdysvalloissa n. 10% plussan puolella, Helsinki GI 4,34% tappiolla tältä vuodelta. Suomi onkin yksi huonoiten suoriutuneita osakemarkkinoita tänä vuonna koko maailmassa, jos katsotaan hintaindeksejä (jotka eivät siis laske osinkoja, kuten GI).

Bloombergin vertailussa, jossa on mukana 92 pääpörssiä maailmalta, niin Suomi on sijalla 83 ytd-tuotoissa! #Suomi #pörssi pic.twitter.com/ytdLeygEYY

— Juha Varis (@JuhaVaris) May 26, 2023

Tämä tekee mielestäni osakesijoittamisen etenkin Suomen markkinoille tällä hetkellä äärimmäisen mielenkiintoiseksi. En muista, milloin olisin itse viimeksi ollut näin kiinnostunut Suomeen sijoittamisesta vs. Yhdysvaltain osakemarkkinoista, koska olen kuitenkin suuri Yhdysvallat-uskoja, mitä puhtaaseen osakesijoittamiseen tulee. Osa Twiitissä mainitusta sijoituksesta johtuu luonnollisesti osinkokeväästä, joka on leikannut etenkin isojen osingonmaksajien osakkeiden hintoja, mutta myös Helsingin tuottoindeksi, joka laskee osingot, on selvästi pakkasella.

Sanoisinkin, että Suomi tulee inflaation ja korkojen tavoin tällä hetkellä Yhdysvaltoja n. puoli vuotta jäljessä ja olemme Suomessa edelleen syklin vaiheessa 7-9, jossa pettymys ja varovaisuus vaihtelevat päätunnelmana. Korjausliikkeeseen ylöspäin tulee toki vaikuttamaan kaksi isoa asiaa: se talttuuko inflaatio tänä vuonna, kuten itse oletan ja mikä on Ukrainan sodan tulevaisuus? Sodan loppuminen oikeastaan melkein millä tavalla tahansa on todennäköisesti osakemarkkinoille hyvä uutinen ellei lopputulos lisää pelkoja kolmannesta maailmansodasta.

Aina on hyvä aika sijoittaa osakkeisiin, mutta sanoisin, että todennäköisesti 2020-luvulla ei kauheasti ole ollut parempia aikoja sijoittaa etenkään Suomen pörssiin kuin juuri tänä vuonna tunnelman vaihdellessa lakonisesta masentuneeseen.

————————————–

Kirjoitan kirjassani Viisas sijoittaja -tunne itsesi ja osakemarkkinat tarkemmin pörssin vaiheista ja siiten, miten sijoittajana niihin kannattaa suhtautua. Käyn myös tarkemmin läpi, kuinka pitkiä syklin vaiheet ovat historiallisesti olleet ja miten ne ovat ajan mukana muuttuneet.

Voit ostaa Viisaan sijoittajan nyt erikseen tai yhdessä muiden kirjojen kanssa Adlibriksestä täältä* 29 euron hintaan tai Tammen omasta verkkokaupasta kirja.fi. Äänikirjojen ystäville kirja löytyy esimerkiksi Bookbeatistä* ja Storytelistä* sekä muista suomalaisista äänikirjapalveluista.

Jos olet uusi lukija ja olet kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa jo yli 700 tekstiä, joten olen varma, että löydät etsimäsi. 

Muista seurata Omavaraisuushaastetta käyttämässäsi sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!

Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville