Pörssiromahdus, Koronavirus ja öljysota – näin paljon oma salkkuni on sulanut ja näin toimin seuraavaksi

Pörssiromahdus on vihdoin täällä! Oi tätä ilon ja onnen päivää. Tai ainakin näin sinun ja minun pitäisi ajatella – jos emme mieti tappaavaa pandemiaa, josta se osaltaan johtuu, vaan pelkkiä pörssin hintoja. Mutta jostain syystä pörssiromahdus aiheuttaa lähinnä negatiivisia fiiliksiä ihmisissä ja moni saattaa kokea enemmän ahdistusta siitä, että oma osakesalkku ja varallisuus on laskenut merkityksellisesti kuin Koronan potentiaalisesta uhasta. Tämänpäiväisessä kirjoituksessa siis hieman vertaistukea kaikille sijoittajille, jotka ovat katselleet oman osake/rahasto-omaisuuden sulavan silmissä.

Oma salkkuni on laskenut huipuista n. 17 000 euroa, mutta tämä ei haittaa menoa – uskallan silti uskoa, että nettovarallisuuteni jatkaa kasvua myös tämän vuoden ensimmäisellä puolikkaalla. Kunhan jatkan mantrani mukaista matkaa taloudelliseen riippumattomuuteen – kulutan vähemmän, tienaan enemmän ja sijoitan yksinkertaisesti ja säännöllisesti.

Koska olen saanut valtavasti lukijoilta kyselyä nykyisestä markkinatilanteesta ja mitä siitä pitäisi ajatella, tässä kirjoituksessa jaankin omat ajatukseni niin Koronasta, öljyn hinnan romahduksen aiheuttamasta syöksystä sekä muusta markkinamelusta ja siitä, mitä pörssiromahduksesta pitäisi ajatella niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Lopuksi kertaan vielä, miten itse aion toimia erilaisissa pörssin skenaarioissa, mitä tämä koko maapallon laajuinen tulipalo saattaa tuoda.

Koronavirus ja pörssiromahdus 2020

Kuten kirjoitin maanantaina, Korona alkaa tulla jo omista korvistani ulos. Työmatkani Lontooseen peruttiin, työpaikoilla suositellaan pelkkiä etäpäiviä – eli mökkihöperäidyn seuraavat 10pv) ja tuntuu, että koko maailma lamaantuu. Yhdestäkään keskustelusta ei selviä ilman, että Korona mainitaan jollain tavalla.

Epidemiat ovat aina vakava paikka, mutta koska kaksi tuntemaani ikäistä (28-vuotiasta) ihmistä on kuollut lähipiiristäni puolen vuoden sisään erilaisiin sairauksiin, jotka olivat superepätodennäköisiä, on oma asenteeni kuolemaa kohtaan varmasti kovin erilainen kuin monella muulla ikäiselläni.

Koska blogini keskittyy pääasiallisesti talouteen, kirjoitankin Koronasta ennen kaikkea sijoittajan näkökulmasta, enhän ole terveydenalan ammattilainen.

Koronan myötä markkinat ovatkin laskeneet merkittävästi. Tärkein kysymys tässä on, onko tämä ylireagointia vai ei? Mielestäni vastaus on selkeä – tämä ei ole ylireagointia. Ylireagointia on ollut jatkuva pörssijuhla ja ikuinen pörssinousu, joka on ollut lähes pysäyttämätöntä etenkin Yhdysvalloissa viimeiset 10 vuotta.

Korona iskee reaalitalouteen, sillä se vaikuttaa erityisesti Kiinan tehdastyövoimaan sekä globaalin talouden toimitusketjuihin, joka taas globaalissa taloudessa heijastuu kaikkialle maailmaan. Kun tehtaat Kiinassa hiljentyvät, samalla hiljenee koko maailman talous. Sama näkyy Italiassa, joka on lähes kokonaan jo kiinni ja on Euroopan suurimpia talouksia sekä muutenkin jo huonossa jamassa taloudellisesta näkökulmasta. Ja kun reaalitalous sakkaa, pörssien kuuluukin tulla alaspäin.

Koronavirus on nyt jo osoittautunut kestävämmäksi pöpöksi kuin esim. vuoden 2003 SARS, joka tuntui aikanaan vain katoavan maailmankartalta. Erilaisten arvioiden mukaan Koronan kaltaiset epidemiat kestävätkin 3-6 kuukautta, joten tämä voi olla epidemian loppua tai sitten olemme vasta puolessa välissä ja asiat menevät maailmalla vielä pahempaan jamaan kuin ne nyt ovat.

Vahinko on kuitenkin jo sattunut. Talous on hidastanut, keskupankit ympäri maailman on pakotettu laskemaan korkojaan ja Euroopassa todennäköisesti suunnitellaan erittäin aggressiivista elvytyspakettia.

Myös pörssiromahduksella on reaalitalouden vaikutuksia, sillä ihmiset, jotka ovat olleet täydellä sijoituslainalla mukana osakkeissa (missä ei ole näin pitkän pörssinousun jälkeen päätä eikä häntää), joutuvat pakkomyymään ja pahimmassa tilanteessa menettävät maksukykynsä ottamiinsa lainoihin, joka johtaa jälleen dominoefektiin myyntien muodossa.

Ja finanssikriisistä tuskin on niin kauan, että minun pitäisi muistuttaa mitä käy kun ihmiset eivät pysty maksamaan velkojaan takaisin. Mikäli et finanssikriisiä muista, pahimmassa tapauksessa tämä kaikki aiheuttaakin dominefektin, joka johtaa isoon maailmanlaajuiseen lamaan ja pörssiromahdus on vasta alussa.

Korona ei kuitenkaan selitä kaikkea hermoilua markkinoilla ja liikkeellä onkin paljon muita voimia kuin yksi virus. Venäjän ja Saudien aloittama öljysota sekä Kreikka-Turkin pakolaiskriisi osuivat kaikki myös viime viikonloppuun. Kuinka hassu sattuma!

Öljysota

Korona aiheuttikin vain pienen osan tämän viikon pörssiromahduksesta. Suurin syy sille on se, että Saudi-Arabia aloitti öljyn hintasodan, koska öljyntuottajamaiden järjestö Opec ja sen ulkopuoliset öljyntuottajamaat eivät viime viikolla onnistuneet sopimaan öljyntuotannon leikkaamisesta. Opec on siis tiettyjen öljyntuottajamaiden kartelli.

Kartelli on ryhmä, jonka tarkoituksena on keskinäistä kilpailua rajoittamalla saavuttaa monopoliasema markkinoilla Kartellin jäsenet pyrkivät jäädyttämään hintatason, rajoittamaan hyödykkeen tarjontaa ja tukahduttamaan kilpailua sopimalla keskenään hyödykkeiden toimittamisesta ja hintatasosta – eli kaikkea, missä kuluttaja häviää.

Opec olikin viime viikonloppuna kutsunut koolle kokouksen, jossa se ehdotti ulkopuolisille öljymaille 1,5 miljoonan tynnyrin leikkausta päivittäiseen öljyntuotantoon. Tuotannon vähentämisellä Opec halusi jarruttaa öljyn hinnan laskua (koska mitä enemmän öljyä tuotetaan, sen enemmän sen hinta laskee). Maat ovat aiemmin pystyneet sopimaan vähennyksistä, mutta nyt Venäjä (joka ei siis ole OPEC:n jäsen) torjui uudet leikkaukset öljyn tuotantoon.

Ensiksi täytyy tietää, mitkä 14 maata kuuluvat OPEC:iin. Siihen kuuluu: Algeria, Angola, Ecuador, Gabon, Irak, Iran, Kongo, Kuwait, Libya, Nigeria, Päiväntasaajan Guinea, Saudi-Arabia, Venezuela ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat. Ei siis puhuta mistään maailman tasapainoisimmista ja demokraattisimmista maista maapallolla.

Mikäli öljypolitiikka on muuten vierasta, tässä on muutama asia, jotka on hyvä ymmärtää. Vaikka öljyllä on tietty markkinahinta, on eri maille öljyn tuottaminen kalliimpaa kuin toisille. Saudeilla on maailman halvin öljy, koska maaperästä sen pumppaaminen on suhteellisen halpaa, jos verrataan esim. Norjaan, joka poraa öljynsä keskeltä merta valtavilta öljylautoilta.

Mikäli öljyn hinta laskee tietyn pisteen alle, öljyn pumppaaminen muuttuu kannattavaksi vain niille maille, jotka saavat tuotettua sen halvemmille. Ensimmäisiä uhreja tässä ovatkin käytännössä Norja sekä Yhdysvallat. Yhdysvallat onkin koko öljysodan avain, koska se ei ole OPEC:n jäsen ja on pyrkii nykyään olemaan täysin omavarainen öljyn suhteen.

Koska Texasin öljykentät eivät kuitenkaan riitä koko Yhdysvalloille, on Yhdysvallat alkanut tuottaa ns. liuskeöljyä, josta voit lukea lisää esim. täältä. Toisin kuin perinteinen öljy, on liuskeöljy kiinni kivessä, joten sen irrottaminen vaatii paljon energiaa eli rahaa.  Vielä enemmän rahaa kuin Norjan öljy merenpohjasta. Ja koska liuskeöljyn tuottaminen vaatii paljon rahaa, on sen tuottaminen kannattavaa vain jos öljyn hinta pysyy järkevissä luvuissa. Erilaisten arvioiden mukaan viikonloppuna öljyn hinta laski vihdoin alle tason, jonka jälkeen liuskeöljy yritykset eivät enää ole kannattavia. Usein kannattavaksi liuskeöljyn hinnaksi lasketaan yli 40-50 dollarin tynnyrihinta (ja öljyn hinta laski pahimillaan nyt n. 30 dollariin).

Ja tällä on jälleen valtava dominoefekti-potentiaali, vaikka kyse on vain yhdestä teollisuuden sektorista Yhdysvalloissa. Mikäli öljyn hinta pysyy matalalla pitkään, alkavat liuskeöljy-yhtiöt tehdä tappiota. Ala on valmiiksi jo erittäin velkaantunutta, joten pääsemme jälleen tuttuun skenaarioon. Mikäli nämä yhtiöt alkavat menemään konkurssiin Yhdysvalloissa, joka on toinen globaalin talouden moottori, menettävät ihmiset työpaikkoja, pankit alkavat tekemään luottotapioita ja noidankehä on jälleen valmis. Shokki maailmantaloudelle saattaa olla merkittävä.

Kokonaisuus öljyn hinnan kanssa on kuitenkin erittäin monimutkainen, koska niin moni eri ala (esim. lentoyhtiöt, jotka kärsivät Koronasta), hyötyvät laskevasta öljyn hinnasta, koska öljy on edelleen merkittävä energianlähde monella eri alalla – eli kuluerä. Koska tällä on siis samaan aikaan niin negatiivisia kuin positiivisia vaikutuksia eri aloille, on öljysodan ja Koronan yhteisvaikutusta käytännössä mahdoton ennustaa varmasti.

Pörssiromahduksen merkitys sinulle lyhyellä – ja pitkällä aikavälillä

Lyhyellä aikavälillä tämän kokoinen korjausliike usein on erittäin hyvä testi jokaiselle meistä. Jos hermoilet ja teet nopeita myyntipäätöksiä paniikissa, ei osakesijoittaminen ole sinua varten. Jos kuitenkin sinun tekee vain mieli myydä, mutta et myy, sopii sijoittaminen sinulle hyvin.

Tärkeintä laskumarkkinoissa onkin olla myymättä ja mieluiten vain ostaa lisää osakkeita. Aivan kuten ostaisit vaatteita ja ruokaa alennusmyynneistä, pitäisi osakekurssien alennysmyyntikin olla vain iloinen mahdollisuus ja sinun pitäisi olla innoissasi ostamassa kaikkea halvalla sen sijaan, että stressaisit siitä, minkä värinen tai merkkinen sijoitustesi tuotto on juuri tällä hetkellä.

Pitkällä aikavälillä tämänkokoinen korjausliike on käytännössä aina mahdollisuus. Pörssit tulevat olemaan 5 vuoden sisään korkeammalla kuin juuri tällä kirjoitushetkellä lähes 100%:n varmuudella, joten mitä pitempi sijoitushorisonttisi on, sitä parempi aika tämä on sijoittaa – tai aloittaa sijoittaminen!

Esimerkki omasta elämästäni. Aloitin oman sijoitusurani keskellä finanssikriisiä, mutta en aivan pohjalla. Ensimmäinen amerikkalainen sijoitukseni oli Citigroup, jota ostin 42 dollarin hintaan ja myöhemmin 40 dollarin hintaan. Vuosi myöhemmin Citigroupin kurssi oli 26 dollaria ja sijoitukseni olivatkin yli 40% tappiolla.

Opintotuella elävälle 20-vuotiaalle aloittelevalle sijoittajalle, jonka puoli omaisuutta oli tämän yhden yrityksen osakkeissa, tämä oli se hetki, jossa moni heittää kirveen kaivoon, nielee tappionsa ja toteaa, että sijoittaminen on rikkaiden harrastus ja uhkapeliä. Sen sijaan, että heitin kirveen kaivoon, pidin pääni, sijoitin lisää Citigroupiin ja uskoin siihen, että aika tekee tehtävänsä – aivan kuten se on aina ennenkin tehnyt.

Pidin Citigroupeja salkussani aina viime vuoden loppuun asti kunnes myin Citigroupin osakkeet vihdoin pois. Osakkeen arvo oli n. 80 dollaria eli 3 kertaa enemmän kuin 7 vuotta aikaisemmin. Aika oli tehnyt tehtävänsä ja menneisyyden Omavaraisuushaasteen kärsivällisyys palkittiin. Muistoiksi Citigroupista jäivätkin kolminumeroiset tuottoprosentit eikä se verikylpy, joka salkussani oli vuoden verran.

Tämä on hyvä muistutus siitä, että aika tekee sijoittamisessa käytännössä aina tehtävänsä – etenkin jos sijoittaa yrityksiin, jotka ovat merkittävästi aliarvostettuja niiden oikeaan potentiaaliin nähden tai vain indeksirahastoihin.

Mikäli liiallinen punainen haittaa omassa salkussa ja aiheuttaa jonkinnäköisiä paniikkitoimia, suosittelen vahvasti vain hautaamaan pään hiekkaan ja lopettamaan pörssin seuraaminen kunnes asiat rauhoittuvat. Sijoittamisessa tieto lisää usein tuskaa ja samalla tyhmiä päätöksiä.

Miten omat sijoitukseni ovat reagoineet

Periaattessa minulla olisi saattanut olla täydellinen ajoitus. Jos olet lukenut blogiani pitempään, tiedät, että myin koko osakesalkkuni juuri vuoden vaihteessa kun uudistin sijoitusstrategiani uudelleen. Päätin kuitenkin ostaa osakkeita takaisin salkkuun samaa tahtia kuin myin niitä, joten olen edelleen 100% painolla osakkeissa.

Myönnän, että mielessäni on käynyt ajatus, mitä jos olisinkin vain pitänyt käteiset tai sijoittanut myydyt rahat hitaammin markkinoille! Tämä on kuitenkin sinänsä turha ajatusleikki, koska vuoden alku oli niin hurjaa tykitystä ylöspäin, on tämänhetkinen salkkuni edelleen voitolla ostohintaansa verrattuna. Ei huono tulos tässä verikylvyssä.

Tilanne kuitenkin olisi huomattavan erilainen, mikäli en olisi rakentanut salkkuani uudelleen. Seuraavassa karu esimerkki siitä, kuinka paljon vanha yli 20:iin yhtiöön hajautettu salkkuni olisi kärsinut pörssin romahduksen alusta lähtien verrattuna uuteen salkkuun. Kurssit laskettu 20.2.2020 alkaen kirjoitushetkeen saakka eli n. kolmessa viikossa.

Järjestyksessä, osakkeen nimi, paino salkussa pyöristettynä sekä (kurssikehitys 20.2.2020 alkaen).

Vanhan salkun paino ja (kurssikehitys) 20.2.2020 lähtien: 

Nordea 19,6% (-32,7%)
Citigroup 16,7% (-43,3% – auts)
Telia Company 11,2% (-19,3%)
AT&T 10,8% (-14,2%)
TietoEvry 8,8% (-22,3%)
Kone 8,5% (-16,4%)
Orkla 6,7% (-13%)
Nokian Renkaat 5,9% (-25,2%)
Macy’s 2,4% (-47,1% – omg)
Apple 2,4% (-18,1%)
Welltower 2,4% (-36,4%)
Sampo 1,4% (-29,3%)
IBM 1,3% (-25,5%)
Abbvie 2,4% (-13,7%)

Hurjaa on ollut meno vain kolmen viikon aikana.

Uuden salkun paino ja (kurssikehitys) 20.2.2020 lähtien:

Talenom 28,3% (-16,2%)
Aallon Group 17% (-16,8%)
Revenio 15% (-28,3%)
Medpace 10,5% (-14%)
Digital Realty Trust 10% (+1%)
Restaurant Brands International 9,3% (-30%)
McDonald’s 5,3% (-17%)
Alibaba 4,1% (-10%)

Kuten luvuista näkyy, uusi keskitetty salkkuni onkin toiminut huomattavasti paremmin myös tässä laskumarkkinassa kuin vanha hajautettu salkkuni, joka puhuu mielestäni myös sen puolesta, että yhtiöt salkussani ovat yksinkertaisesti laadukkaampia sekä defensiivisempiä, jonka takia strategiaani muutinkin. Myös vertailuindeksi MSCI World ACWI Index on laskenut yli 21%, joka on enemmän kuin lähes kaikki salkkuni osakkeet.

On myös huvittavaa huomata, että turvasatamiksi olemattamani ravintolayhtiöt ovat ottaneet suhteettomasti pataan romahduksessa ja sen sijaan kiinalainen Alibaba on ottanut erittäin vähän iskua! Hyvä esimerkki siitä, että tulevaisuutta ja markkinaa on erittäin vaikea ennustaa.

Arvoin kauan terveys-REIT:ien (kuten Wellowerin) ja Digital Realty Trustin välillä kun tein uutta sijoitusstrategiaani ja kun katsoo, miten niiden kurssit ovat kehittyneet viime viikkoina – tässä minulla kävi vain tuuri. Digital Realty Trust on pitänyt pintansa uskomattomasti kun Welltower ja muut terveysalan REIT:t ovat romahtaneet käsittämättömästi.

Kun katsoo uuden ja vanhan salkkuni isoimpien omistusten prosenttimääräisiä eroja, ero on lähinnä kauhistuttava. Vanhalla salkullani olisi salkkuni menettänyt yli kaksi kertaa enemmän arvoaan kuin uudella salkullani. Sijoitusstrategiani muutos ei siis olisi voinut osua parempaan väliin ja tämä antaa myös uskoa tulevaisuuteen siihen, että olen valinnut keskimääräistä parempia yrityksiä salkkuuni, vaikka toki vasta aika näyttää sen olenko oikeasti oikeassa.

Lyhyellä aikavälillä voin siis sanoa olevani ainakin erittäin tyytyväinen siihen, miten salkkuni on reagoinut markkinamyllerryksessä.

Mutta kuten näkyy. Defensiivinen salkku tai ei, on myös oma salkkuni laskenut merkittävästi pörssiromahdusten alusta lähtien. Mitä sitten teen, jos meno jatkuu samanlaisena? Siitä vielä lopuksi.

Sijoitussuunitelmani pörssiromahdusta varten on ennallaan

Vähän yli vuosi sitten löin lukkoon suunnitelmani pörssiromahdusta varten, koska tiesin, että se on parempi tehdä silloin kun menee hyvin – eikä laskupaniikissa. Sijoitusstrategiani ei ole kiinnostunut siitä, miksi pörssit laskevat, vaan siitä, että pörssit laskevat, oli syynä Korona, öljy, zombiet tai vaikka yksisarviset.

Romahdusstrategiani ensimmäinen askel aktivoituu jos/kun Dow Jones iskee 21 000 pisteeseen – tästä ei olla tämän päivän Jenkkipörssin aukeamisen jälkeen edes kauhean kaukana ja soitinkin jo pankilleni, että kuinka nopealla aikavälillä saan sijoituslainani käyttöön.

Tässä kohtaan ostan käteiskassallani osakkeita niin paljon kuin irtoaa ja aktivoin jo vuosi sitten saamani sijoituslainalupauksen Danskelta, jolla 1/3:lla ostan osakkeita lisää.

Seuraava askel tulee jos/kun Dow Jones-indeksi laskee 18600:een pisteeseen, jolloin käytän jälleen 33% sijoituslainastani. Tästä eteenpäin seuraan indeksejä ja ostan säännöstellen lopulla sijoituslainallani osakkeita juuri niin paljon kuin niistä irtoaa, menivät pörssit ylemmäs tai alemmas. Pyydän samalla lainavapaata niin opinto- kuin asuntolainoistani.

En ole valmistautunut yli 50%:n pörssilaskuun, joten silloin velkani tulee olemaan tapissa ja käteisvarani nollassa. Toivottavasti maksimointivuoteni pitää kuitenkin huolen siitä, että rahaa riittää sijoituksiin läpi vuoden, vaikka pörssit jatkaisivat laskuaan ja ehtisin polttaa koko sijoituslainani ennen kuin käymme pohjalla.

Näen, että seuraava iso pörssiromahdus on se, joka vie minut jättimäisen harppauksen kohti taloudellista riippumattomutta ja jos se on tämä, olen tyytyväinen. Olen odottanut pörssiromahdusta jo lähes vuosikymmenen.

Kuten kuitenkin näet markkinoilta, emme ole vielä siellä, minkä itse lasken pörssiromahdukseksi. Lasken nykyisen laskun tavalliseksi korjausliikkeeksi, joka olisi voinut syntyä hitaammin jopa ilman Koronaakin. On mahdoton ennustaa tulevaisuutta, jonka takia olenkin varautunut kaikkiin eri skenaarioihin.

Jos pörssit jatkavat laskuaan, aktivoin strategiani pörssiromahdusta varten. Jos pörssit elpyvät, jatkan tavallista säännöllistä osakkeisiin kuukausisijoittamista strategiani mukaan. Hyvin valmisteltu on puoliksi tehty – ja vähentää stressiä huomattavasti!

Tänään on täydellinen aika aloittaa osakesijoittaminen!

Loppuun haluan antaa rohkaisun sanan. Jos et ole vielä aloittanut sijoittamista, mutta mietit pitäisikö aloittaa, nyt on mahtava hetki siihen. Viimeksi osakkeita sai näin halvalla yli 4 vuotta sitten. Avaa siis arvo-osuustili Nordnettiin ja aloita pitkäjänteinen matkasi kohti vaurastumista*.

Avasin pörssilaskun myötä nyt itse vihdoin myös tyttöystävälleni arvo-osuustilin Nordnettiin, koska hänen säästämisensä on ollut tähän asti ASP-tilipainotteista ja 5%:n veroton ja riskitön tuotto on etuoikeus tähän aikaan. Sijoittamismatka tulee olemaan aina kivinen, mutta sijoittaminen on yksi niistä lajeista, joissa lopussa kiitos seisoo – kunhan ei lopeta kesken.

Jos taas olet kuten minä ja sinulla on sijoituksia, joiden arvo sulaa silmissä joka päivä, minulla on sinulle yksinkertainen vinkki. Käyttäydy aivan samalla tavalla kuin silloin kun pörssit nousivat. Sijoittaminen ei ole rakettitiedettä tai korkean matikan vaativaa tekemistä – sijoittaminen on itsensä ja tunteidensa hallitsemista.

Sijoita yksinkertaisesti sekä säännöllisesti, niin pörssiromahduksen kuin pörssinousun aikaan ja loppupelissä tulet olemaan vauraampi kuin silloin kun alotit.

P.S. Loppuun vielä muistutus siitä, että pörssiromahdus on tulossa ja miksi sillä ei pitäisi olla mitään väliä sinulle!

P.P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksistani.

Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram

Omavaraisuushaaste Shareville
Omavaraisuushaaste Bloglovin’
Omavaraisuushaaste Blogit.fi

*affiliate-linkki