Sijoitukseni

Sijoitussalkkuni rakentuu kolmesta eri kokonaisuudesta.

1. Pääsalkku (pääsalkku sisältää suuren osan pörssilistatuista ja listaamattomista osakesijoituksistani ja on Danske Bankissa yhdessä asuntolainojeni kanssa)

2. Spekulointisalkku, joka sisältää vähemmän rahaa ja enemmän spekuloivia sijoituksia (löytyy myös Sharevillestä nimimerkin Omavaraisuushaaste alta). Tähän salkkuun sijoitan maksimissaan vain 5% koko omaisuudestani.

3. Asuntosijoitussalkku

Osakesijoituksillani on kaksi tavoitetta.

1) Voita päävertailuindeksi pitkällä aikavälillä
2) Tuota vähintään 9,5%-vuodessa kymmenen vuoden ajan (CAGR)

Sijoitusteni tilanne 1.1.2024

Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa, joten seuraavassa vielä jokaisen salkkuni koko sekä jakauma graafisesti miellyttävässä muodossa.

Päivitän sijoitusteni tilannetta puolen vuoden välein, koska haluan kannustaa itseäni sekä kaikkia lukijoita ennen kaikkea pitkäjänteiseen osakesijoittamiseen, jossa päivä, viikko ja kuukausitason kurssimuutoksilla ei pitäisi olla väliä.

Ensimmäisenä kokonaissijoitussalkkuni menestys indeksejä vastaan.


Vihreä viiva kuvaa tämänhetkistä kaikkien osakesijoitusteni tuottoa vuoden 2020 alusta, kun aloin sijoitusten tuottoja indekseihin virallisesti vertaamaan. Kahdessa ja puolessa vuodessa sijoitukseni ovatkin voittaneet päävertailuindeksin, mutta on suhteellisen tasoissa Yhdysvaltais-indeksien kanssa ja salkku on tuottanut keskimäärin 9,7% vuodessa, joka ylittää vielä juuri ja juuri salkulle asettamani pitkän ajan tuottotavoitteen.

Päävertailuindeksini on kaikki maailman pörssit huomioonottava MSCI ACWI-indeksi (lila viiva), mutta vertailun vuoksi seuraan osakesijoitusteni menestystä myös Helsingin pörssin tuottoindeksiä sekä Yhdysvaltain Nasdaq-teknologiaindeksiä, että tietenkin S&P500:aa vastaan.

Entä mihin olen tällä hetkellä sijoittanut? Seuraavassa pää- ja kakkossalkkuni sijoitukset ja miten sijoitukseni ovat jakautuneet 1.1.2024. Tämäkin kuvaaja päivittyy aina puolen vuoden välein eli joka vuoden tammikuun ja heinäkuun ensimmäinen päivä.

Pääsalkku 1.1.2024 (308 718€)

 

Ykkössalkkuni on Danske Bankissa, missä myös asuntolainani on, jonka takia siitä ei saa reaaliaikaista seurantaa. Kakkossalkkuni on Nordnetissä. Työpaikkani emoyhtiö on vielä pörssilistaamaton Howden – iso kansainvälinen vakuutusalan yritys, jonka arvottamisesta olen kirjoittanut esimerkiksi täällä. Samalta alalta samankaltaisin listattu pörssiyhtiö on Arthur J. Gallagher Yhdysvaltain pörssistä, jonka tuottokäyrä vastaa myös Howdenin tuottokäyrää erittäin läheisesti.

Yleisön pyynnöstä myös pörssiosakeomistusteni keskihinta. USA-osakkeiden osalta laitan nykykurssin mukaisen euromääräisen keskihinnan.

Talenom: Ostosten keskihinta 6,53 €/osake
Medpace: Ostosten keskihinta 127 €/osake
Qt Group: Ostosten keskihinta 43,93 €/osake
Kempower: Ostosten keskihinta 28,76 €/osake
Kesko: Ostosten keskihinta 16,17 €/osake

Spekulointisalkku 1.1.2024

Spekulointisalkkuani voi seurata reaaliaikaisesti Sharevillessä täällä. Salkku on ns. spekulointisalkku eli se on tarkoitettu vain isoriskisiä sijoituksia varten tai sellaisia sijoituksia, joihin en ole jaksanut perehtyä, mutta haluan olla mukana.

Koska olen ihminen, tykkään spekuloida. Huomasinkin, että minulla oli aluksi vaikeuksia pysyä sijoitusstrategiassani kiinni, koska löysin markkinoilta koko ajan lisää mielestäni ”hyviä” sijoituskohteita.

Tämän takia perustinkin perussijoitussalkkuni oheen tämän kakkossalkun, johon sijoitan maksimissaan 5% koko omaisuudestani. Tämän salkun sisällä saan tehdä kauppoja hetken mielijohteesta ja voin toteuttaa ”hyviä” ideoitani rauhassa ilman, että se hidastaa vaurastumistani merkittävästi, jos hyvät ideat osoittautuvatkin huonoiksi.

Se mikä spekuloinnissa pitää muistaa on, että olen valmis menettämään kaikki nämä rahat eli panokset ovat huomattavan pienet verrattuna pääsalkkuuni. Tähän mennessä hyvät ideat ovat kuitenkin voittaneet huonot ideat, kuten spekulointisalkun tuotoista näkee. Euromäärät salkussa ovat vaihdelleet vuosien välissä 5000 ja 20 000 euron välillä.

 

Asuntosalkku 1.1.2024

 

 

Asuntosalkussa suurin osa tällä hetkellä on lainaa kuten kuvaaja karusti näyttää. Syynähän tähän on se, että olen kaikki asuntolainani ottanut seitsemän vuoden sisään ja laitoin niihin niin vähän omaa pääomaa kuin pankki antoi, koska nykyiselläkään korkotasolla en koe järkeväksi maksaa asuntolainoja nopeasti pois (kaikissa asuntolainoissa on myös maksimi 25 vuoden takaisinmaksusuunnitelma).

En ole asuntosijoittaja perinteisellä tavalla, vaan olen hankkinut asunnot vain, jotta voin käyttää niitä tulevien asuntojeni vakuuksina (esim. tulevan uuden kotini vakuutena). Toisaalta, voin harkita myös käyttää niitä vakuutena osakesijoituslainaa varten suurissa pörssiromahdustilanteissa. Aikomuksissa ei ole ostaa lisää asuntoja, vaan kun aikanaan muutan kodistani, jätän sen vuokralle ja kolmen asunnon vuokra-asuntosalkkuni on sillä valmis.

Sijoitusasuntojen sekä kodin arvon määritän sen mukaan, minkä osan lainasta olen maksanut takaisin ja asunnot arvotan ostohinnallani, vaikka molemmat kasvukeskuksissa (Helsinki ja Tampere) sijaitsevatkin.

Jos kiinnostuit ajatuksistani sijoittamisesta ja haluat olla entistä parempi sijoittaja, voit tilata huippuarvostelut saaneet bestseller-sijoituskirjani ”Viisas sijoittaja – tunne itsesi ja osakemarkkinat” nyt erikseen tai yhdessä muiden kirjojen kanssa edullisesti Adlibriksestä täältä tai Tammen omasta verkkokaupasta kirja.fi 

Äänikirjojen ystäville kirja löytyy esimerkiksi Bookbeatistä ja Storytelistä sekä kaikista muistakin suomalaisista äänikirjapalveluista.

Jos taas olet uusi blogissa, Aloita täältä ja syvenny syvemmälle sijoittamisen ja henkilökohtaisen talouden maailmaan. Olen kirjoittanut blogiin 8 vuoden aikana yli 800 kirjoitusta henkilökohtaisen talouteen ja sijoittamiseen liittyen, joten löydät varmasti etsimäsi!

Muista myös seurata Omavaraisuushaastetta käyttämässäsi sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista! 

Omavaraisuushaaste Threads
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter

Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville

30 kommenttia artikkeliin ”Sijoitukseni”

  1. Moi!

    Minkä verran koet olevan sattumaa tai ”säkää” ja minkä verran taitoa siinä, että olet valinnut salkkuusi osakkeet, mitkä ovat voittaneet vertailuindeksit heittämällä? Salkkuhan ei ole kovin hajautettu, eli periaatteessa suht. riskipitoinen kokonaisuus. Mutta tuottohan on ollut älytön, kun salkun sisältöä katsoo.

    Itse olen pitkään sijoitellut indekseihin, koska tehokkaat markkinat. Ehkä sitä voisi joskus uskaltautua itsekin stockpickkaukseen. Ainakin sellainen olo tulee aina, kun näkee indeksiä selvästi voittaneita portfolioita 🙂

    Vastaa
    • Olen 10 vuotta sijoittanut ja vaihtanut sijoitusstrategiaa kolme tai neljä kertaa matkan varrella. Vasta tätä sijoitusstrategiaa muokatessani ennen koronaa tämän vuoden alussa, että olen alkanut vähän hamottaa sitä, mihin oikeasti kannattaa sijoittaa. Salkku on tosiaan tuottanut erittäin hyvin ja pessyt indeksin, mutta kyse on kuitenkin vain yhdestä vuodesta. Koska kuten sanoit, salkku on erittäin keskitetty (koska vain näin uskon indeksin voittamisen olevan oikeasti mahdollista) ja samalla huomattavan korkean riskinen perinteisessä mielessä.

      Ensimmäiset 9 vuotta ja ensimmäiset kolme osakesalkkuni tuotti indeksejä vähemmän. Tämä on hyvä huomata, että oppirahat on moninkertaisesti maksettu ja indeksirahastoihin sijoittaneena olisin huomattavasti vauraampi kuin tänään.

      Suurin osa osakesijoittajista häviää indeksistä ja vaikea sanoa, mikä on omankin salkun kohtalo oikeasti pitkällä aikavälillä 5-10 vuotta, mutta tällä hetkellä koen, että salkun osakkeet ovat edelleen niin laadukkaita, etten yhdestäkään niistä halua luopua.

      Jos suora stockpickaaminen tosiaan kiinnostaa, niin kannattaa valmistautua siihen, että kuinka paljon ikinä tekikään tutkimusta ja opiskelua, oppirahat tulee oikeastaan aina maksettua sijoittamista aloittaessa. Itse maksoin niitä periaatteessa ensimmäiset 9 vuotta. Tarvitsen aika monta indeksinvoittamisvuotta tässä tulevilla vuosilla, että saan kurottua tämän eron kiinni 😀

      Toivottavasti tämä vähän auttoi pohdinnoissa!

      Vastaa
  2. Miten tuo ”oman työpaikan” osuus on arvostettu? En tiedä pystytkö paljastamaan, mutta onko sopimuksessasi, joku kiinteä hinta, jolla osakkeet voisi myydä takaisin (toki jos toiset haluavat ostaa)? Pysyykö tuo arvo siis jatkossa muuttumattomana, onko potentiaalia arvon nousuun vai saatko vain mahdollisesti osinkoina kassavirtaa tulevaisuudessa?

    Itselläni on jonkun verran listaamattomia osakkeita ja ne olen omassa ”taseessa” arvostanut toistaiseksi hankintahintaan. Toki tässä on isompi vaara huijata itseään ja kun myynnin aika koittaa pitää olla valmis kirjaamaan nuo negatiivisina nettovarallisuuteen.

    Vastaa
    • Joo voin kertoa kyllä. Ulkopuolinen firma (joku iso investointipankki) arvottaa työpaikkani osakkeen aina kerran vuodessa. Ja kerran vuodessa kaikilla omistajilla on mahdollisuus ostaa ja myydä osakkeita tällä hinnalla (-10%, koska työntekijä-ale). Lähiaikoina ei ole näkyvissä, että yritys listautuisi pörssiin, vaikka market cap onkin jo yli miljardin, mutta jos se joskus tapahtuisi, se olisi todellinen palkkapäivä varmasti kaikille työntekijäomistajille.

      Esim. nyt kun pari kuukautta sitten osakkeet arvotettiin uudelleen, niin osakkeiden arvo nousi vuodessa lähes 50% ostohetkestäni! En vain ole sitä tähän vielä päivittänyt, kun päivittelen näitä lukuja kerran puolessa vuodessa. Ja ensi kerralla, kun osakkeita voi taas ostaa, ostan varmasti lisää osakkeita, koska luotan yhtiön tulos- ja kasvukuntoon erittäin valtavasti (tuo 50% arvonnousu vuodessa kertoo paljon, koska tämä on kuitenkin konservatiivisesti laskettu tase ja tulopsohjainen arvostus eikä mikään pörssikupla-arvostus). Nousumahdollisuutta on siis paljonkin – osakkeen arvo oli noussut 5-kertaiseksi viidessä vuodessa ennen kuin aloitin työni.

      Kirjoittelen tästä aiheesta tekstin ensi vuonna, niin siellä avaan koko kuviota vielä tarkemmin.

      Vastaa
      • Ok, joo eli ei kyseessä mikään muutaman ukon hikipaja saunasopimuksella 😀 Kuulostaa tosiaan varsin hyvältä järjestelyltä ja pääsee arvonnousustakin hyötymään selvästi vaikka työpaikkaa vaihtaisikin.

        Vastaa
        • Joo juurikin näin. Ja varmaan muutaman ukon hikipaja hinnoittelisi osakkeensa aika samalla tavalla 😀 Jep ja tosiaan sitä en maininnut, että osakkeita voi omistaa vain työntekijä eli osakkeet saa/joutuu myymään, kun vaihtaa työpaikkaa.

          Vastaa
    • Lueskelin samaa, mutta vielä ainakin olen menossa mukana ihan entiseen tahtiin. Megatrendit ovat edelleen samat ja uskon DLR:n kasvavan etenkin yritysostoilla myös jatkossa, joten orgaaninen kasvu varmasti onkin suhteellisen matalaa.

      Koronadipissä toi yllättävän paljon rauhallisuutta omaan tekemiseen, kun oli yksi tällainen osake, joka ei missään kohtaan dipannut merkittävästi ja sen takia sen salkkuun hankinkin noiden muiden kasvufirmojen kylkeen.

      Tällä hetkellä ei itsellä ole siis mitään muutosta sijoitusstrategiaan ja jatkan kuukausittaisia ostoja salkun firmoihin (lähinnä niihin, joiden osakkeet eivät ole raketoineet viime aikoina) ja samalla kasvatan käteiskassaa hitaasti, mutta varmasti seuraavaa yleisromahdusta varten.

      Vastaa
    • Ymmärrän hyvin kysymyksen ja vastaus on ei, haha. Tähän syy ei ole oma laiskuus, vaan se, että haluan kannustaa muita ja itseäni ennen kaikkea sijoittamisen pitkäjänteisyyteen. Tämä onnistuu esim. omalla kohdallani juuri siten, etten päivittelen sijoituksia ja varallisuuttani vaikka joka kolmas kuukausi kuten ennen vanhaan, vaan ihan tarkoituksella puolen vuoden välein. Tämä antaa perspektiiviä pörssiromahduksiin ja manioihin, koska puolen vuoden välein muutokset eivät ole pörssissä läheskään yhtä rajuja kuin se päivä – tai viikkotasolla pahimmillaan tuntuu – suosittelen tätä ihan jokaiselle sijoittajalle! Ja tosiaan, eipä tässä enää ole kuin yksi kuukausi aikaa, kun oikeasti päivitän tämän suunnitelmanmukaisesti 1.7. joten siihen asti pitää vielä kestää 😀

      Vastaa
  3. Pystyiskö pääsalkun arvostuksia (esim. keskihinta) avaamaan hiukan enemmän – sekä myös pääsalkkusi eteenpäinkatsovaa sijoutussuunnitelmaa: minkä kokoisia kuukausiostoja eri kohteisiin suunnitteilla? Nämä saattaa toki olla jossain erillisessä blogipostauksissa jo avattunakin ja silloin pelkkä linkkaus riittäisi 🙂

    Vastaa
    • Nuo keskihinnat voisin ehdottomasti lisäillä, kun niitä on viime aikoina sen verran kyselty – kiitos ehdotuksesta! Päivittelen en tuossa ensi puolivuosikatsauksessa eli 1.7. Ja kuukausiostoni ovat keskimäärin tällä hetkellä sen 2000e kuukaudessa, mutta toki markkinatilanne vaikuttaa paljon siihen, mitä salkussani lisäilen, joten sitä on mahdoton ennustaa etukäteen. Esim. viime aikoina Talenom on lasketellut, niin olen sitä lisäillyt kun samalla muu salkku on noussut tai pitänyt hyvin pintansa. Ja toisaalta, haen edelleen aktiivisesti salkkuuni lisää potentiaalisia kohteita, koska salkku on edelleen aika keskitetty, joten niiden mukaantulo saattaa myös aina sekoittaa hieman sijoitusmääriä – ja kohteita tulevaisuudessa.

      Vastaa
  4. Hei onko sinulla perhe-elämää? Vaimoa tai lapsia? Vai oletko poikamies-eläjä? Tai onko sinulla ystäviä? Äkkiseltään kuulostaa, että koko elämäsi pyörii vain sijoittamisen ympärillä?

    Mietin vain, että tuollaiset ”normaalin” elämän tekemiset ja kulut vaikeuttaa säästämistä ja sijoittamista, kun rahaa kuluu elämiseen.
    Ovatko kaikki taloudellisesti riippumattomat yksineläjiä?

    Blogista ei käy selville miten olet saanut säästettyä palkastasi. Ovatko kaikki tulosi palkkatuloja? Asuitko pitkäänkin vanhempien luona, kun sait opiskeluaikana noin hyvin säästöön?
    Tai minkälainen kuukausibudjettisi on ollut? Oletko saanut perintöä?

    Luuletko, että jossain välissä vanhempana ajattelet, että harmi etten elänyt nuorempana vaan kaikki sija meni sijoittamiseen?

    Vastaa
    • Paljon hyviä kysymyksiä! Tosiaan kaikkiin noihin löytyy vastaus blogikirjoituksista historiassa, mutta ymmärrän ettei 7 vuoden blogitekstejä ehkä jaksa selata läpi 😀 Koetankin siis vastata tässä kysymyksiin yksitellen.

      1. Onko sinulla perhe-elämää? Vaimoa tai lapsia? Vai oletko poikamies-eläjä? Tai onko sinulla ystäviä? Äkkiseltään kuulostaa, että koko elämäsi pyörii vain sijoittamisen ympärillä?

      Vastaus: Ymmärrän, että kun lukee blogia, jonka aihe on raha, niin näyttää nopeasti siltä, että elämä pyörii vain rahan ympärillä. Mutta tosiaan kuten parissa lehtihaastattelussakin olen sanonut, käytännössä nykyään kaikki on niin automatisoitua, että mietin rahaa lähinnä, kun kirjoittelen blogiini siitä – ja tekstipohjatkin ovat usein valmiina, kun olen tätä niin pitkään tehnyt. Ja tosiaan löytyy niin avovaimo kuin kavereitakin enemmän kuin tarpeeksi. Lapsia vielä ei ole, mutta nekin suunnitelmissa pian ovat, jos niitä siunaantuu.

      2. Mietin vain, että tuollaiset ”normaalin” elämän tekemiset ja kulut vaikeuttaa säästämistä ja sijoittamista, kun rahaa kuluu elämiseen. Ovatko kaikki taloudellisesti riippumattomat yksineläjiä?

      Vastaus: Kokemukseni mukaan FIRE:ttäjät ovat lähes aina parisuhteissa, monella saattaa olla omakotitalokin, lapsia ja jopa elävät aivan tavallisesti! Olen kirjoittanut paljon kuluttamisesta ja sen ympärillä olevasta psykologiasta, joten suosittelen tutustumaan ainakin näihin teksteihin.

      https://www.omavaraisuushaaste.com/hedonistinen-adaptaatio/
      https://www.omavaraisuushaaste.com/onnellinen-elama/
      https://www.omavaraisuushaaste.com/kadesta-suuhun-yli-100-000-eurolla/
      https://www.omavaraisuushaaste.com/elin-vuoden-minimalistina/

      Nämä tekstit avaavat hyvin sitä, miten rahaa pystyy kuluttamaan huomattavasti vähemmän – oikeasti karsimatta mistään merkittävästä. Kapitalismi on vain niin vahva voima, että se saa monet meistä kuvittelemaan, että korkea kulutus ja pieni säästöaste on ”normaalia”. Suomessa toki kulttuuri on onneksi säästäväisempi kuin esim. Yhdysvalloissa, mutta amerikkalainen kulutuskulttuuri on tännekin vähitellen valunut.

      3. Blogista ei käy selville miten olet saanut säästettyä palkastasi. Ovatko kaikki tulosi palkkatuloja? Asuitko pitkäänkin vanhempien luona, kun sait opiskeluaikana noin hyvin säästöön? Tai minkälainen kuukausibudjettisi on ollut? Oletko saanut perintöä?

      Vastaus: Olen kirjoittanut kuukausikatsauksia tuloista ja menoista blogiini blogin alusta asti eli kaikki tämä tosiaan on dokumentoitu. Miten kulutukseni on jakautunut, mistä rahat ovat tulleet jne. joka kuukausi. Mutta lyhyesti. Kävin paljon osa-aikatöissä perus toimistotöissä samaan aikaan kun opiskelin, jonka takia jouduin palauttamaan kaikki opintotuet lähes joka vuosi. Tuloja on tullut palkkana, satunnaisina blogituloina sekä tietenkin osinkoina sijoituksista.

      Muutin kotoa pois heti lukion jälkeen. Olen lähtenyt nollasta, en ole saanut perintöä ja jokainen euro on itse tienattua, säästettyä ja sijoitettua. Vuosi/kuukausibudjetista olen kirjoittanut yhteenvedot joka vuosi ja tässä kaksi esimerkkiä.

      Opiskelijavuoden budjetti vuosi 2016: https://www.omavaraisuushaaste.com/mihin-ne-opiskelijan-rahat-oikeasti-menevat-kulutusanalyysi-2016/

      Viime vuoden budjetti 2022: https://www.omavaraisuushaaste.com/nain-paljon-kulutin-rahaa-vuonna-2022/

      Ja tosiaan opiskeluaikoina asuin kimppakämpässä opiskelukaverin kanssa koko ajan, jonka takia vuokramme TOAS:n asunnoissa oli vain 250 euroa pekkaansa. Opiskelija-asuminen on aivan naurettavan halpaa, jos ei asu ihan yliopiston vieressä ja jakaa kämpän kämppiksen/puolison kanssa. Nykyään vain tuntuu, että kaikki opiskelijat haluavat keskustayksiöihin, jonka takia opiskelijoiden kulutus on noussut ihan tajuttomalle tasolle. Yksin asuminen ylipäätänsä on paljon kalliimpaa kuin yhdessä.

      4. Luuletko, että jossain välissä vanhempana ajattelet, että harmi etten elänyt nuorempana vaan kaikki sija meni sijoittamiseen?

      Vastaus: Tämä myös usein kysytty kysymys. Lyhyesti: en. Pitkästi: https://www.omavaraisuushaaste.com/firetys-on-aito-yolo/

      Hyvä myös muistaa, etten ole koskaan jättänyt mitään mitä haluan tekemättä sen takia, että ”pihistelisin” jne. Opiskeluaikoina kävin kaksi kertaa Japanissa, puolen vuoden vaihto Koreassa, ja muualla Euroopassa. Ja toki Jenkeissä olen käynyt 6-7 kertaa.

      Ymmärrän hyvin, miksi tämä saattaa tuntua mahdottomalta, koska oma reaktioni kun FIRE:ttäjistä jne. luin ensimmäisen kerran oli täysin sama. Kun kuitenkin aloin seuraamaan tarkemmin, mihin kaikkeen rahaa käytän, tajusin, että siellä on valtava määrä asioita, joilla en tee mitään tai jotka eivät anna minulle mitään – jotkut asiat olivat jopa haitallisia oma hyvinvoinnin kannalta! Nämä rahat pystyi laittamaan säästöön tai ohjaamaan asioihin, mistä oikeasti pidän (esim. matkailu, urheilu, elokuvat ja videopelit). Ja kaverien ja perheen näkeminen ei maksa mitään kuin juna/bussilippujen verran, joten parhaat asiat elämässä ovat kuin ovatkin ilmaisia.

      Toivottavasti tämä avasi! Kannattaa myös tsekata tuo Aloita tästä välilehti, mistä löytyy tiivistettynä tärkeimmät tekstini kaikkiin näihin liittyen: https://www.omavaraisuushaaste.com/aloita-tasta/

      Vastaa
      • Kiitos hyvistä vastauksistasi. En tosiaan ehtinyt vielä tarkemmin blogejasi lueskelemaan, mutta aion kyllä. Ehkä tässä vielä itsekin alkaa sijoittajaksi.

        Vastaa
  5. Ainiin, tietysti lapsista menee 3-500€ per lapsi kuukaudessa. Joten tekee jo 10 vuodessa 40-60t€ loven. Itsellä kaksi 15v 😂 lovea eli jo n. 150t€
    Korkoa korkoineen vielä enemmän…

    Vastaa
    • Näyttää kyllä olevan sinulla salkku vasta hyvä palkkaisessa työssä lopulta kasvanut kunnolla. 2008-18 kertymä on ollut vielä aika pientä 4 viimeiseen vuoteen. Eli opiskelu kannattaa. Firettäminen pienipalkkaisella työllä on aika kaukaa haettu.

      Vastaa
      • Mahtava kuulla, että vastaukset avasivat tuota kokonaisuutta!

        100 000 euron ylittämisessä tosiaan tapahtui monta asiaa samaan aikaan, kun korkoa korolle ilmiö alkoi toimimaan samaan aikaan sijoituksiini ja tuloni kasvoivat selvästi. Ja tämän lisäksi muutin sijoitusstrategiaani, jonka jälkeen sijoitukseni ovat myös tuottaneet paremmin. Ensimmäiset 10 vuotta hain aika paljon itseäni myös sijoittajana, jonka takia tuotot ovat noin huonoja – indeksirahastoille varallisuuteni olisi ollut kaksinkertainen jo vuonna 2019!

        Tärkein tekijä mielestäni onkin ehdottomasti aika. Suurin onneni oli, että kiinnostuin sijoittamisesta nuorena ja korkoa korolle efekti on jo toiminnassa täysillä. Toiseksi tärkein se, etten koskaan ole kuluttanut päättömästi, vaikka tulot ovat moninkertaistuneet. Ja viimeisimpänä vielä tulotason tasainen nousu, joka juuri on korkean koulutuksen ja kovan työn lopputulos.

        Jos olisin elänyt pelkkä raha mielessä, omaisuuteni olisi todennäköisesti vielä tuplat nykyisestä eli olen erittäin kaukana optimoinnista. Tähän olisi pitänyt esim. valmistua 3-4 vuodessa, skipata intti, olla menemättä vaihtoon, sijoittanut aina vain indeksirahastoihin jne.

        Mutta joo kaikkia kolmea pilaria tarvitsee, jos haluaa saavuttaa ultimaattisen FIRE:n. Mutta esim. avovaimoni, joka aloitti sijoittamisen vasta pari vuotta sitten pyrkii 3-4-päivän työviikkoon, mikä on juuri sopiva tavoite hänelle. Tärkeintä onkin, että säästämällä, sijoittamalla ja tienaamalla tekee elämästään aidosti omannäköisensä ja vähemmän stressaavampaa. Loppupeleissähän raha on vain työkalu.

        Vastaa
  6. Hei,

    Olisi mielenkiintoista nähdä kuinka paljon nettovarallisuudestasi on säästetty palkasta ja kuinka iso osa on arvonnousua ja korkoa korolle ilmiöstä!

    Vastaa
    • Kiitos ehdotuksesta! Ja täysin samaa mieltä. Voisin ottaa työn alle tällaisen, mutta luonnollisesti homma elää koko ajan kun on osakesijoituksia, asuntosijoituksia sekä erilaiset velat muokkaamassa tätä lukua. Muuttujia 15 vuoden aikana on niin paljon, että arvion pystyy helposti antamaan, mutta oikeasti tarkat numerot sitten huomattavasti vaikeampia.

      Samalla täytyisi pyytää pankilta kaikki yli 15 vuoden sijoitushistoriani ja tuottoni. Tutkimisessa menee varmasti yksi kokonainen päivä tyyliin, joten teen sen aikanaan, mutta varmaan osana jotain 500 000 nettovarallisuuden saavuttamista tai jotain toista rajapyykkiä!

      Vastaa
  7. Hei,

    Kiitos blogeista, niitä tässä lueskellut jokusen jo pois.
    Mainitsit tässä blogissa muutaman asian mistä kysyisin seuraavaa.

    1. Qt Group: Puhuit, että ajattelit sitä tankata lokakuussa. Olen tässä pari päivää miettinyt olisiko nyt hetki ottaa se salkkuuni. Sinulla varmasti kokoemusta sen ääreltä, niin kerroppa näkemyksesi mitä voisi tapahtua Q3-rapsaa ennen tai jälkeen. Käydäänkö 40.ssä esim sen jälkeen? Vetääkö esim mopo-diili hommia eteenpäin ja voidaanko vielä lähitulevaisuudessa nähdä isompia nousuja?

    2. Kempowerin kiitoon lähdin tässä vkl aikana myös mukaan, toki olisi pitänyt olla aikaisemmin. (Tosin aloin salkun rakentelun tosissaan vasta tällä viikolla ).Toivottavasti vielä loppuvuosi näyttäisi hyvältä, vaikka merkkejä hidastumisesta on paljon. seuraavaien 2-3 vuoden ajalla varmasti kuitenkin tulee olemaan vielä lentoa ja taivas on rajana, jos kaikki menee hyvin. Miten itse näet tämän? Olisko panostus tässä kohtaa parempi kuin loppuvuodesta. Luin tuon hyvin tehdyn analyysisi tästä, mutta kerro vielä mikä saisi sinut ostamaan tätä ja missä kohtaa tarkemmin?

    Vastaa
    • 1. Tällä hetkellä käytännössä kaikkien Helsingin pörssien yhtiön ympärillä pyörii tulosvaroituspilvi, joten ennen osavuositulosta ostaminen on aina vähän riskialtista – ainakin lyhyemmällä aikavälillä. Toisaalta, jos osavuositulos on parempi kuin oletetaan, niin sitten mennään ylöspäin. Itse kuitenkin pyrin aina analysoimaan ostoksiani tiedon perusteella eli katselen ostoja todennäköisesti osavuosituloksen / tulosvaroituksen jälkeen, kun on ajankohtaista dataa.

      2. Lyhyen aikavälin kurssimuutoksia mahdoton Kempowerin kohdalla ennustaa, koska Momentum on nyt niin raju. Jälleen, osavuositulosta (ja tuloksia odotellessa), koska ne ohjaavat kurssimuutosta suuntaan tai toiseen. Itsellä edelleen ostoraja menee alle 40 eurossa nykytuloksella ja näkymillä, joten katsonen Kempoweria kiitos vierestä jatkossakin 😀 Vain siis raju kurssireaktio alaspäin saa minut ostamaan nykytilanteessa.

      Vastaa
  8. Milloin olet asuntosi ostanut? Iästäsi päätellen ehkä vuosina 2019-2021.Voit huoletta laskea niille velkaosuudeksi 100% 73% sijaan. Tämä siis tämän hetken markkinahinta. Tosiasia on, että pääkaupunkiseudun hinnat ovat tulleet 20-30% alas. Aika korjannee tilanteen jos ja kun korot kääntyvät alaspäin ja hinnatkin nousuun.

    Vastaa
    • Joo hyvin arvioitu! Asunnot tosiaan ostettu vuosina 2018 (Tampere), 2019 (Helsinki), 2021 (Helsinki). En päivittele asuntojen hintoja laisinkaan mihin suuntaan ihan yksinkertaisuuden vuoksi, kun myyn ne pois aikaisintaan noin 20 vuoden päästä ja asuntojen hintojen arviointi pelkästään Oikotien ilmoituksia tutkimalla on aina vähän sinnepäin arviointia. 20 vuoden jälkeen tavoite on vain saada omat takaisin välityskustannusten ja verojen jälkeen, ja jos enemmän tulee, niin se on vain plussaa.

      Vastaa
  9. Moi,
    Jostain kumman syystä en saa tuota spekulointisalkkuasi näkyviin? Shareville herjaa että salkussa ei olidi mitään omistuksia tällä hetkellä.

    Vastaa

Jätä kommentti