Posti listautumisanti-analyysi

Postin listautuminen – eli IPO – on helposti yksi tunnetuimmista yritysten listautumisista, jota pörssissä on tapahtunut suhteellisen pitkän sijoittajaurani aikana. Jokainen kun tietää Postin.

Posti onkin varmasti ihan jokaiselle tuttu yritys pintapuolisesti, jonka takia tämä listautumisanti-analyysi oli erityisen mielenkiintoista kirjoittaa. Löytyykö Postin liiketoiminnasta jotain, mitä ei tule arjessa ajatelleeksi? Kyllä vain – yllättävän paljon vastaan tuli asioita, joita en itse Postin annista olisi olettanut.

Mennäänkin suoraan asiaan, koska läpikäytävää on paljon. Postin listautuminen on monella tapaa tavallisesta listautumisesta eroava.

Postin listautumisanti alkoi tiistaina 30.9.2025 aamulla ja jatkuu 7.10.2025 klo 16.00 asti, mutta voidaan keskeyttää suosion ollessaa korkeaa jo 6.10.2025. Instituutioanti kestää kaksi päivää yleisöantia pidempään.

Kaupankäynti Postin osakkeilla Helsingin pörssin päälistalla 14.10.2025. Järjestäjinä annissa toimii DNB Carnegie, Danske Bank ja Nordea Bank.

Postin liiketoiminta

Posti on perustettu vuonna 1638 – eli siitä tulee Suomen pörssin vanhin yhtiö. Toinen pörssiyhtiö – Fiskars – on perustettu vain 11 vuotta tämän jälkeen ja on pitänyt ykköspaikkaansa aina listautumisestaan 1915 lähtien.

Mitä Posti tekee? Posti toimii Suomen postipalvelumarkkinalla jakamalla kirjeitä ja sanoma- ja aikakauslehtiä. Posti on markkina-asemaltaan ykköspostioperaattori Suomessa, ja sillä on johtoasema tärkeimmillä osoitteellisen paperipostin jakelusegmenteillä (kirjeet, sanoma- ja aikakauslehdet). Postin työntekijä käy viikossa n. kolmen miljoonan suomalaisen ihmisen ja yrityksen ovella.

Suomessa paperipostin määrät ovat laskeneet ja niiden odotetaan jatkavan laskemistaan, kun sekä julkisen että yksityisen sektorin toimijoiden digitaalinen viestintä korvaa yhä enemmän paperipostia. Tässä ei sinällään ole mitään uutta todennäköisesti kenellekään digitalisaation kasvaessa kaikkialla.

Suomi onkin edelläkävijä muun muassa sähköisessä laskutuksessa (kiitos Finvoice-standardin, jota käyttää jo n. 93 % suomalaisista yrityksistä). Digitaalisen postimarkkinan kasvua ajaakin turvatuksi sähköiseksi postiksi käännetyn paperipostin kasvava määrä sekä yritysten viestinnän siirtyminen digitaalisiin postilaatikoihin.  

Postin liiketoiminta on levinnyt kuitenkin myös Suomen ulkopuolelle, mitä ei välttämättä heti tulisi mieleen.

Verkkokauppa- ja jakelupalvelumarkkinalla Posti on markkinaosuudella mitattuna markkinajohtaja Suomessa, niin yksityisihmisten kuin yritysten palvelussa.

Kappaletavararahdin osalta Posti on toiseksi suurin markkinatoimija Suomessa. Posti keskittyy Baltian maissa yrityspakettipalveluihin, jossa se on markkinan toiseksi suurin toimija Virossa ja pienempi tekijä Latviassa ja Liettuassa.

Merkittävin osa liikevaihdosta nyt ja tulevaisuudessa kuitenkin tulee Suomesta. Postilla onkin yhteensä 14 819, joista merkittävä valtaosa on Suomessa. Postilla on Suomen lisäksi 1 113 työntekijää Ruotsissa, 374 Virossa, 153 Liettuassa, 114 Latviassa ja 22 Norjassa.

Varastointi- ja logistiikkapalvelumarkkinalla Posti toimii sekä sisälogistiikassa että sopimuslogistiikassa Suomessa ja Ruotsissa.

Postin valtio-omistus, lakisääteisyys ja sen merkitys liiketoiminnalle

Suomen laissa yleisjakeluvelvoite määrää tietyn minimitason palvelun kirjepostin jakelulle koko Suomessa. Ja tästä vastaa Suomessa – kyllä vain – Posti. Ja kuten voit kuvitella, mitä haja-asutetumpaan alueeseen mennään, sen vaikeampaa liiketoiminnasta on tehdä millään tavalla kannattavaa. Kaupungistuminen ja kuntien yhdistäminen sataakin Postin laariin positiivisella tavalla.

Tämän lisäksi EU:n ja Suomen postin lainsäädäntö vaatii sen, että jokaisessa Suomen kunnassa on oltava toimipiste. Kustannusvaikutukset tästä ovat merkittäviä. Toisaalta, lainsäädäntö myös rajoittaa Postin tuloksentekokykyä. Maailman postiliitto (UPU) määrää, että Posti voi periä ulkomaalaisten postioperaattorien lähetyksestä vain UPU:n vahvistaman kiinteän hinnan – ei enempää, ei vähempää.

Tähän on hyvä huomata, että kaikki tiukennukset ja uudet säädökset ovat myös sellaisia, että Posti joutuu niitä noudattamaan, eikä sille useinkaan annetta kauheasti mahdollisuuksia soveltaa.

Tästä hyvä esimerkki on myös se, että nykyisen Postilain mukaan sanomalehtien jakeluun Posti saa määräaikaista valtionavustusta vuoden 2029 loppuun asti alueilla 8 miljoonan euron jälkeen, joilla ei ole kaupallista sanomalehtien varhaisjakeluverkkoa ja jotka eivät kuulu viisipäiväisen varhaisjakelun piiriin. Tulevina vuosina nykyhallituksen leikkuri osuu myös näihin tukiin ja myös nämä tuet on tarkoitus puolittaa seuraavien vuosien aikana – ja lopettaa täysin vuoteen 2029.

Alustatalouskaltaiset firmat kuten Wolt syö tämän lisäksi markkinaa Postilta. Tuntui absurdilta, että Wolt toimitti halvemmalla suoraan ovelle paketin Verkkokauppa.comista kuin Posti automaattiin täällä Helsingissä.

Toki tämä kuuluu peruslogiikkaan alustatalousfirmoilla, että ensin otetaan tappiolla haltuun markkina ja sitten nostetaan hintoja vielä korkeammalle. Posti ei toki tule mihinkään katoamaan lakisääteisten velvotteidensa takia, joten en tiedä, mikä Woltin loppupeli tässä on.

Postin listautumisen taloudelliset tavoitteet, arvostus sekä osinko

Postin osakkeen listautumishinta: 7,5 € €/osake
Postin markkina-arvo listautumisen jälkeen: n. 302 miljoonaa euroa
Liikevaihto 2024: 1 524,1 miljoonaa euroa
Liiketulos 2024: 68 miljoonaa euroa
Postin PE-luku 2024: n. 6,5

Aivan ensimmäiseksi pitää nostaa esiin Postin äärimmäisen alhainen P/E vuoden 2024 luvuilla. Monen arvosijoittajan silmät alkavat kiiltämään heti, kun he näkevät tällaisia lukemia, mutta ei kannata taaskaan nuolaista ennen kuin tipahtaa, sillä kuten aina liian hyvältä vaikuttava on myös sitä.

Viime vuosi oli Postilla poikkeus ja itse asiassa vuoden 2025 liiketulos on 80 % matalampi ensimmäisen puolivuosikkaan jälkeen verrattuna vuoteen 2024. Jos sama tahti jatkuu, P/E-luku olisi siis tänä vuonna 37,5. Yhtäkkiä hinta ei näytäkään niin halvalta. Tämän takia onkin merkittävää, P/E-lukua katsoessa, katsooko tulevaisuuden vai menneisyyden P/E-lukua.

Postin liiketoiminnan tavoitteet keskipitkällä aikavälillä ovat seuraavat:

• Keskimääräinen orgaaninen liikevaihdon kasvu (3–5 vuoden aikaväli) vähintään 2 prosenttia konsernitasolla ja vähintään 5 % ilman postipalveluita verrattuna vuoteen 2025;
• Oikaistun liiketuloksen keskimääräinen kasvu (3–5 vuoden aikaväli) yli 5 % verrattuna vuoteen 2025
• Nettovelka/oikaistu käyttökate alle 2,5x.

Jos miettii miltä tavoitteet näyttävät lyhyemmällä aikavälillä, niin ei hyviltä. Kaikki numerot kun ovat menneet väärään suuntaan tänä vuonna. Ja kannattavuuden osalta trendi on ollut jo monta vuotta väärään suuntaan. Myös liikevaihto on laskussa nyt jo kolmatta vuotta perätysten.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö Posti voisi kasvaa. Markkina nimittäin teoriassa pitäisi antaa sille kasvumahdollisuuksia – etenkin pakettien osalta.

Vaikka verkkokauppa- ja jakelupalvelumarkkinalla Posti markkinajohtaja Suomessa paketeissa, muualla sillä on kasvuvaraa. Tämän lisäksi suomalaiset eivät yllättäen osta niin paljon turhaa roskaa kuin voisi kuvitella. Suomen asukaskohtainen pakettimäärä onkin huomattavasti matalampi kuin monessa muussa länsimassa, joka mahdollistaa kasvuvaraa myös Postille.

Esimerkkinä vuonna 2023 pakettien määrä asukasta kohti oli Suomessa ”vain” 20, kun Baltian maissa 16 ja Norjassa se oli 31, Ruotsissa 34 ja Tanskassa 35.

Ero kasvaa entistä suuremmaksi käytännössä, jos maassa on Amazon. Briteissä ja USA:ssa samana vuonna pakettien määrä vuonna 2023 asukasta kohden oli 59 ja 60. Periaatteessa pelkästään siis Suomen pakettimarkkinassa on potentiaalia kolminkertaistua, jos suomalainen kuluttaja joskus muuttuu angloamerikkalaiseksi kuluttajaksi. 

Alla sama kuvaajana.

Pakettiautomaatit ovat iso tekijä Postin tehokkuudessa. Posti toi pakettiautomaatit ensimmäisenä Suomeen, ja kilpailijoihinsa verrattuna Postilla on tällä hetkellä suurin pakettiautomaattiverkosto Suomessa ja kolmanneksi suurin Baltian maissa.  Noutopistetoimitusten preferenssiaste Suomessa on 85 % ja Baltian maissa 75 %.

Postia myydäänkin siis suomalaisille sijoittajille ennen kaikkea osinko-osakkeena, eikä kasvuosakkeena, vaikka teoriassa kasvumahdollisuuksia olisi. Osinkopolitiikka Postilla on, että yhtiön tavoitteena jatkuvasti kasvavaa varsinaista osinkoa ja jakaa vähintään 60 % nettotuloksesta osinkona. Viime vuoden osinkotuottoa ei voi laskea järkevästi syystä, jonka käyn myöhemmin tekstissä läpi.

Jos katsotaan matematiikkaa, jokin ei kuitenkaan täsmää. Jos yhtiön tilikauden jatkaa tänä vuonna samaa tahtia kuin ensimmäisellä vuosipuolikkaalla – yhtiön osinko tulee ensi vuonna olemaan 60 % noin 0,2 euron tuloksesta eli noin 12 senttiä. IPO-hintaan osinkoprosentiksi tulisikin 1,6 % – eli nykytulostasolla ollaan kaukana osinko-osakkeesta.

Ei pidä unohtaa, että koska valtio jaksaa pääomistajan myös jatkossa – osinkoja todennäköisesti maksetaan kassasta huomattavasti enemmän kuin tuo 60 % – etenkin huonoina vuosina. Uskonkin siis, että yhtiö tulee pitämään korkean osingon myös tänä vuonna heikentyvästä tuloksesta huolimatta ja listautumishinnalla ensi vuonna saatava osinko tulee olemaan 7-10%:n tasoa, mikä on erittäin korkea.

En yllättyisi, että Posti joutuisi joinain vuosina ottamaan velkaa vain osinkoja maksaakseen eli osinkomaksuprosentti voi hyvinkin ylittää 100 % tulevina vuosina, jos tulosta ei saada korjattua.

Tulosta rasittaa vielä pitkään myös taseen heikentyminen, ja vuoden ensimmäisellä puoliskolla pelkästään Postin velkojen koroista aiheutuneet kulut kasvoivat n. 41 % verrattuna aikaisempaan vuoteen. Yhtiön tulos heikkenee siis ihan puhtaasti siksi, että sillä on liikaa velkaa. Syy taseen heikentymisestä löytyykin osinkotoimista, joista seuraavaksi.

Postin osakeannin rakenne ja antiin osallistuminen

Valtio pyrkii hankkimaan uutta pääomaa annilla (tai virallisemmin osakemyynnillä) n. 100 miljoonaa euroa valtiolle itselleen – ei Postille. Uutta omaisuutta ei siis kerrytetä annissa Postille vaan Suomen valtiolle, joka tällä hetkellä 100 % yhtiöstä omistaa.

Toinen mielenkiintoinen pointti on, että annissa ei ole mukana laisinkaan ankkurisijoittajia eli isoja institutionaalisia omistajia, jotka varmistavat annin läpi menemisen. Valtio onkin varma, että suomalaiset ostavat Postin osakkeita ja institutionaaliset isot varainhoitajat ovat tähän suoraan pakotettu näin ison yrityksen listautuessa. Eivätkä ole väärässä. Anti ei sinänsä ankkurisijoittajia tarvitse, vaan on ns. varma nakki.

Valtion tarjoamat osakkeet ovat n. 29,5 % kaikista osakkeista ja niiden tuottamista äänistä. Valtiolle jää n. 70,5 % Postin omistuksesta. Kaikki osakkeet ovat siis jatkossakin saman äänen arvoisia.

Valtio tarjoaa myynnissä ostettavaksi alustavasti enintään 11 600 000 olemassa olevaa osaketta yleisö- ja instituutiomyynnissä ja henkilöstöannissa enintään 300 000 uutta osaketta, joiden merkintähinta perinteisesti on 10 prosenttia alhaisempi kuin yleisömyynnin myyntihinta, kuten nytkin.

Postin listautumista on suunniteltu jo vuoden verran tämä tuokin pienen kuprun listautumiseen. Posti maksoi tämän vuoden tammikuussa 150 miljoonan euron lisäosingon valtiolle. Sekä ensimmäisen osan osingostaan samalla.

Suomeksi? Kyseessä on ihan aito Suomen valtion rahastus, eikä sitä millään tavalla edes piilotella. Tase on pumpattu tyhjäksi juuri ennen listautumista, aivan kuten yleensä tapana on. Useimmiten tämä on vain tehty Private Equity sijoittajan toimesta, ei Suomen valtion toimesta. Käytännössä Valtio pumppasikin yhtiön kassasta pois puolet yhtiön koko markkina-arvosta juuri ennen listautumista.

Ensimmäiseksi Postin tasetta tyhjennetään 181,8 miljoonalla valtion kassaan ja nyt annilla kerätään 96,7 miljoonaa euroa kulujen jälkeen lisää valtion kassaan tällä myyntiannilla. Järkeä? Ei ole, paitsi valtio-omistajan näkökulmasta, sillä posti ei käytännössä saa tästä annista kuin pari miljoonaa – joka on itse asiassa vähemmän kuin 4,3 miljoonan kulut, jota listautuminen maksaa yhtiölle.

Posti itse asiassa siis köyhtyy listautuessaan, mikä on ironista, josta termi myynti tuleekin. Antiin osallistuminen on vähän kuin vapaaehtoisen lisäveron maksamista Postin omistuksesta. Tällaiset annit harvemmin valtio-omisteisissa yrityksissä ovat sijoittajan näkökulmasta järkeviä.

Postin yleisömyynnissä on myös uusi ominaisuus eli bonusosakkeet. Listautumiseen osallistuva sijoittaja saa bonusosakeoikeuden jokaista heille myytyä kymmentä myyntiosaketta kohden – ilmaiseksi kuin ämpärin ikäänsä.

Edellytyksenä bonusosakkeen saantiin on, että sijoittaja pitää bonusosakkeisiin oikeuttavat bonusosakeannissa hankitut osakkeet yhtäjaksoisesti vuoden ajan omistusoikeuden siirtymisestä lukien eli arviolta 10. lokakuuta 2026 saakka. Tällä varmistetaan se, että ihmiset eivät osta läjää osakkeita ja kun saavat ilmaisen yhden osakkeen, myisivät he nämä ilmaiset osakkeet heti ensimmäisenä päivänä. Bonusosakkeet kirjataan sinulle vuosi listautumisen jälkeen, kunhan olet niitä hakenut samaan aikaan listautumisessa. Bonusmyynteihin pystyy osallistumaan vain yksityissijoittaja, mikä on mielenkiintoinen twisti ja saattaa olla myös osasyy siihen, miksi ankkurisijoittajia ei tässä annissa mukana ole.

Minimimerkintä yleisöannissa on 100 osaketta (750 euroa) ja enimmäismerkintä 14 000 osaketta (mukaanlukien bonusosakkeet). Antiin voi osallistua Dansken, Nordean sekä Nordnetin sivuilla kaikilla suomalaisilla verkkopankkitunnuksilla. Osakkeita Postin listautumisannissa voi merkata niin arvo-osuustilille kuin osakesäästötilille.

Jos osallistut yleisömyyntiin, valitse ensin kuinka monta osaketta haluat yleisömyyntiin. Sen jälkeen sinun pitää erikseen osallistua bonusmyyntiin, jokaista merkkaamaasi osaketta kohden. Bonusosakkeiden hakeminen pitää tehdä samana päivänä kuin listautumismyyntiin osallistuminen tai yksi päivä myöhemmin.

Eli jos vaikka otit yleisömyynnistä 200 osaketta, voit bonusmyynnissä hakea korkeintaan 200 bonusmyyntiosaketta, josta 20 saat sitten vielä kaupan päälle vuoden päästä – eli 1 jokaista kymmentä bonusosakemyynnissä haettua osaketta kohden. Eli vuoden päästä sinulla olisi 420 osaketta ostetun 400 sijaan.

Bonusmyynnissä saadut osakkeet merkataan tilillesi, mutta et pysty automaattisesti niitä myymään tuon ensimmäisen vuoden aikana. Jos kuitenkin haluat näistä osakkeista eroon ennen vuotta, voit muuttaa bonusosakkeet ns. normiosakkeiksi olemalla yhteydessä pankkiisi. Tämä kuitenkin maksaa 50-100 euroa pankista riippuen, joten se on epätodennäköisesti kannattavaa.

Osallistunko minä Postin listautumisantiin?

En. Mutta jouduin tällä kertaa asiaa harkitsemaan hetken.

Isoin ongelma Postissa ei ehkä yllättäen kuitenkaan ole valtio-omistus, mikä monelle sijoittajalle saattaa punainen lippu olla.

Todellisuus on, että Posti joutuu tekemään liiketoimintaansa toinen käsi selän taakse sidottuna valtavan regulaation ja vaatimusten takia, jotka sälyttyvät vain sille koko kilpailukentällä Suomessa.

Posti onkin täysin niin UPU:n kuin Suomen valtion lainsäädännön ja regulaation vanki, mikä heikentää sen liiketoiminnan kannattavuutta automaattisesti. Ai niin ja kriittiseen infrastruktuuriin kuuluessaan Posti on myös velvollinen varautumaan valmiuslain mukaisesti.

Taseen pumppaaminen tyhjäksi myös valtio-omistajan toimesta on sellainen temppu, että on vaikea keksiä syytä omistaa Postia nyt, kun temppu on jo tehty. Jos lisäosinko olisi maksettu myös yleisöomistajille – eikä vuotta aiemmin – olisi listautuminen ollut paljon tyylikkäämpi ja voisi Postia oikeasti kutsua osinko-osakkeeksi.

Mielenkiintoisimmillaan Postin osake voi olla tasan vuoden päästä kun bonusosakkeet laukeavat. Tämä voi hetkellisesti aiheuttaa myyntipainetta yhtiön osakkeen hintaan, joka saattaa tarjota mielenkiintoisimpia ostopaikkoja.

Yhteenveto Postin listautumisannista

Postin listautuminen on mielenkiintoinen monella tapaa. Valtio harvemmin listaa Postin kaltaisia yrityksiä postiin. On myös hyvä huomata, että yhtiö ei ole millään tavalla ylihinnoiteltu, jos se onnistuisi pitämään edes viime vuoden tuloskuntonsa.

Samalla listautumisessa on erikoisia elementtejä kuten bonusosakkeet sekä ankkurisijoittajien täysi puuttuminen. Postin osakkeen kehitys voikin olla vaikeasti ennustettavaa tiettyinä hetkinä kuten ensimmäisen pörssipäivänä sekä kun bonusosakkeet laukeavat tileille ja näitä ympäröivinä päivinä. Bonusosakkeet myös tekevät sen, että osake voi laskea 5 % ennen kuin sijoittaja jää tappiolle tässä annissa, jos holdaa osakkeita vuoden verran.

Positiivista virettä saattaakin ensimmäiselle pörssipäivälle antaa se, että monet institutionaaliset sijoittajat saattavat joutua ostamaan osaketta vasta listautumisen jälkeen, koska ei sopivaa määrää sitä saa (esim. rahastoihinsa) listautumisesta. Tämä tekninen paine oli yksi syitä, miksi harkitsin antiin osallistumisesta jopa hetken.

Vaikka en Postin listautumiseen osallistukaan liiketoiminnan fundamentaalisten ongelmien ja regulaation takia, mielestäni anti ei ole laisinkaan niin huono ja iso rahastus kuin, millainen se olisi voinut olla taseen tyhjennyksestä huolimatta.

Uskon myös, että Postista tulee kansanosake ja anti todennäköisesti on erittäin suosittu etenkin yksityissijoittajien puolesta. Onhan se äärimmäisen tunnettu ja lupaa aina yhtä ihania osinkoja. Näen siis oikean mahdollisuuden, että tästä tulee vuoden ensimmäinen onnistunut IPO myös siihen osallistuneille, vaikka todennäköisyys tälle korkea ei olekaan.