Puolivuosikatsaus 2018: Ensimmäinen 100 000 euroa näkyy jo tunnelin päässä

Tänään on yksi vuoden lempipäivistäni. Pääsen vihdoin laskemaan, miten matkani kohti taloudellista riippumattomuutta on edennyt vuoden ensimmäisellä puolisolla. Tästä tekstistä siis löytyy numeroita ja graafeja matkastani taloudelliseen riippumattomuuteen. Teen tällaisia tarkempia tarkistuksia nettovarallisuuteeni sekä muihin taloudellisen riippumattomuus-mittareihin kaksi kertaa vuodessa. Aina vuoden puolessa välissä sekä tietenkin vuoden lopussa.

Keskityn siis tässä puolivuosikatsauksessa tärkeimpiin taloudellisen riippumattomuuden saavuttamisen lukuihin, joita minulle ovat.

– Nettovarallisuuteni (=Varat – velat)
– Osingot vs. tavoite
– Passiiviset tuloni vs. kulutukseni

Aloitetaan nettovarallisuuteni kehityksestä viimeisen puolen vuoden ajalta.

Nettovarallisuus

Puoli vuotta sitten, viime vuoden lopussa nettovarallisuuteni oli 78 000 euroa. Nyt puoli vuotta myöhemmin nettovarallisuuteni on 84 400 euroa.  Kasvua siis puolen vuoden takaiseen oli 6 400 euroa eli 8,2% puolessa vuodessa. Kuvaajasta näkee, että myös kuvaajassa kasvun kulmakerroin taittuu selkeästi. Kasvu oli tyydyttävää, mutta ei mielestäni hyvää. Matalaan kasvuun oli pääsyynä kaksi tekijää. Kuten kuvaastaja näkyy, osakepainoni on aika lähellä sataa prosenttia ollut jo melkein 4 vuotta.

Erityisesti heikkoon kehitykseen vaikutti salkun huono tuotto ensimmäisellä puoliskolla. Qualcommin ja AT&T:n fuusioiden pitkittäminen piti arvostusta matalalla pitkään (joka toisaalta mahdollisti osakkeiden ostoksia halvalla) ja toisaalta Yhdysvaltain stressitestien tulokset eivät ehtineet vielä vaikuttaa ensimmäisellä puolivuotisella isoimman omistukseni – Citigroupin – osakkeen arvoon positiivisesti.

Toisena suurena syynä vaikutti se, että jouduin palauttamaan lähes 3000 euroa opintotukia alkuvuodesta, koska ylitin viime vuonna tulorajat. Tämä johti luonnollisesti siihen, että en saanut säästöön niin paljon alkuvuodesta kuin olisin tavallisesti saanut. Luonnollisesti myös Korean matkani nosti kulutustani lähes 1000 eurolla tavallisesta. Nyt valmistuttuani opintotuen kanssa säätämiset ovat kuitenkin takanapäin, joten voin keskittyä täysillä säästämiseen, tienaamiseen ja sijoittamiseen. Yksi Korean reissu todennäköisesti on syksyllä vielä edessä.

Osinkojen kehitys vs. tavoite

Osingot eli passiiviset tuloni näyttävät jäävän tavoitteesta

Mittaan osinkoja verojen jälkeen, joten osingot, joita yhtiöt ovat maksaneet, ovat oikeasti huomattavasti isommat. Kuitenkin, se tulo, mikä tulee pankkitililleni on ainut, joka on merkittävää joten sillä mennään. Olen vakavasti jäljessä tämän vuoden osinkotavoitteestani ja näyttää siltä, että en siihen tule pääsemään. Selkeää kehitystä on kuitenkin tapahtunut koko ajan, koska nyt jo kesäkuun jälkeen olen lähes samoissa numeroissa kun koko viime vuonna yhteensä. Tämä on merkittävää.

Olen kuitenkin varovaisen optimistinen, että pääsen vuoden 2020 tavoitteeseeni, ellei mahdollinen talousromahdus leikkaa jokaisen yrityksen osinkoja, jota kuuluu salkussani. Vuoden 2020 tavoitteeseen ajattelin päästä tutuin teoin. Tienaan enemmän. Kulutan vähemmän. Sijoitan yksinkertaisesti ja säännöllisesti.

 

Kulutukseni vs. passiiviset tuloni

Osingot vs. kulut
Ero passiivisten tulojeni ja kulujeni välillä pienenee hitaasti, mutta varmasti

 

Tämä graafi on ehkä kaikkein tärkein matkallani taloudelliseen riippumattomuuteen. Olen taloudellisesti riippumaton kun punainen ja vihreä viiva kohtaavat joka vuosineljännes samassa kohdassa. Ja kun vihreä viiva menee pysyvsti punaisen viivan yläpuolelle, voin virallisesti julistaa olevani taloudellisesti riippumaton. Käytännössä tuolloin passiiviset tuloni (jotka ainakin tällä hetkellä koostuvat täysin vielä osingoista), kattavat kulutukseni.

Koska kuluni ovat vaihdelleet suurestikin neljänneksestä riippuen, on kuviosta vaikea tehdä mitään suuria johtopäätöksiä. Tärkeintä kuitenkin on se, että vihreän käyrän trendi on nopeasti, mutta varmasti nouseva. Ensimmäinen neljännes tänä vuonna oli kulutukseltaan korkea, koska jouduin palauttamaan tuhansia euroja opintotukia viime vuodelta. Sama trendi näkyy aiempina vuosina. Ensi vuodesta lähtien en joudu kuitenkaan tukia enää palauttelemaan, joten saan toivottavasti kulutuksen pidettyä samassa kuin se oli Q2/18:sta. Alle 3000 euron kulut kolmessa kuukaudessa ovat itselleni täysin realismia ja pystyn varmasti parempaankin jos oikein yritän.

Tämä graafi on erittäin tärkeä siksi, että se muistuttaa minua, etten anna elintasoinflaation yllättää itseäni. Joka kerta kun päivitän graafia puolen vuoden välein, nään kuukausikautsaukseni lisäksi vähän eri tavalla kulutukseni. Tärkeintä ei ole absoluuttinen kulutukseni, vaan se miten se suhteutuu niin ansio, että passiivisiin tuloihini.

Passiivisten tulojen ja kulujeni suhteen minulla on kolme eri merkkipaalua:

1. Saatujen passiivisten tulojen määrä ylittää kulutukseni yhtenä kuukautena
2. Saatujen passiivisten tulojen määrä ylittää kulutukseni yhtenä neljänneksenä
3. Saatujen passiivisten tulojen määrä ylittää kulutukseni koko vuotena

Tänä vuonnakaan en päässyt vielä yhteenkään merkkipaaluun, mutta uskon, että tämä on täysin mahdollista jo ensi vuonna etenkin merkkipaalu numero 1 osalta. Vuonna 2020 pääsen mahdollisesti jopa 2 tavoitteeseen. Ja kun pääsen tavoitteeseen numero 3. – olen erittäin lähellä taloudellista riippumattomuutta.

Yhteenveto

Vaikka viimeinen puoli vuotta ei ole ollut numeroiden valossa allekirjoittaneelle mikään suuri menestys, olen ottanut paljon oikeita askelia pitemmällä aikavälillä. Olen saanut vakituisen työsopimuksen, selkeän palkankorotuksen sekä omistukseni ovat myös suurimmalta osin kasvattaneet osinkojaan tänä vuonna.

Vuosi 2018 on ensimmäinen, jolloin olen täysipäiväisesti työelämässä ja uskonkin, että loppujen lopuksi tästä tulee kokonaisuudessaan myös allekirjoittaneen paras vuosi numerollisesti nyt kun olen palauttanut kaikki opintotuet takaisin Kelalle. Tästä eteenpäin Kela ei ole enää painolasti kute menneinä vuosina, vaan ystävä, koska ensi vuoden alusta lähtien alan saamaan opintolainanvähennystä. Mikäli pörssiromahdus ei osu tälle vuodelle, tähtään siihen, että tuleva puolivuosi on sijoitushistoriani paras Qualcommin ja Citigroupin johdolla.

6 kommenttia artikkeliin ”Puolivuosikatsaus 2018: Ensimmäinen 100 000 euroa näkyy jo tunnelin päässä”

    • Jep kun suurin osa omaisuudesta kuitenkin kerätty palkalla, jota olen saanut opiskeluaikana, ja sijoittaminenkin on suurelta osin ollut parhaan kurssinousun aikaan oppirahojen makselua, niin tulos on varsin hyvä 😀 Voin aidosti sanoa, että jos minä pystyin tähän, pystyy niin moni muukin.

      Vastaa
  1. Hitsi tuo alin kaavio on kyllä mielenkiintoinen! Älyttömän helposti esitettynä omat tulot ja menot. Täytyy melkein itsekin väsätä joskus samanlainen, tosin pitäisi ensin alkaa kyttäämään menojaan entistä tarkemmin Excelissä :D.

    Vastaa
    • Henkilökohtaisesti myös lempparikaavio 😀 Odotan aina innolla joka neljännes kun pääsen kaavion päivittämään, koska siitä näkyy aidosti kehitys, joka toki on hidasta, mutta aina silti askeleen lähempänä maalia. Pysyypä myös kulutus hallinnassa, kun kaavio muistuttaa siitä.

      Ja oikeastaan tuon tekeminen on helppoa niin kauan kuin seuraa passiivisia tuloja aktiivisesti. Ei tarvitse turhan paljon Exceliä selata, kun voin vain katsoa verkkopankista kulutuksen tietyltä ajalta ja vähentää siitä summasta osakesijoitukseni. Tästä saakin helposti jokoko kulutuksen määrän alle minuutissa! Ei siis tarvitse onneksi suurta Excel-kikkailua, mikäli on vain yksi pankkitili, jota käyttää.

      Vastaa
  2. Olipas tämä mielenkiintoista luettavaa.
    Motivoi tekemään itsekkin vastaavan taulukon (Passiiviset tulot vs. kulut).
    Taidan apinoida kirjoituksestasi muutamia juttuja suoraan itselle 😀

    Mielekkäämpää näin, kuin pelkkien tulojen seuranta. Taloudellisen riippumattomuuden saavuttaminen vaatii kuitenkin myös säästämistä.

    Vastaa
    • Apinointi enemmän kuin sallittua 😀 Ehdottomasti kulujen ja tulojen seuraaminen yhdessä antaa ihan erilaisen kuvan, siitä miltä talous oikeastaan näyttää. Pelkät eurot ovat kuitenkin vain euroja, jos niihin ei ole mitään vastinparia. Säästäminen ja kuluttaminen on paljon tärkeämpiä taloudellisen riippumattomuuden saavuttelussa kuin pelkkä tienaaminen ja sijoittaminen, koska säästöaste määrittää sen, milloin oikeastaan on taloudellisesti riippumaton.

      Vastaa

Jätä kommentti