Puolivuosikatsaus 2021 – nettovarallisuuteni nousi yli 60 000 euroa puolessa vuodessa!

Vuoden 2021 ensimmäinen puolikas on nyt takanapäin, joten on aika katsoa, miten varallisuuteni on kertynyt vuoden varrella. Onko varallisuudenkasvu jatkunut tuttuun tyyliin vai onko heiluva pörssi aiheuttanut heiluntaa myös varallisuuden kasvuun?

Viimeisen varallisuuskatsaukseni puolen vuoden takaa löydät täältä. Tuttuun tapaan tämä puolivuosikatsaus on pitkälti graafinen, kommentteineen allekirjoittaneelta asioiden kehittymisestä.

Puolivuosikatsauksen tekeminen onkin aina yhtä mukavaa, koska pyrin siihen, etten seuraa varallisuuteni tai sijoitusteni kehitystä kauhean aktiivisesti arjessa. Syy tähän on se, että, koska varallisuus ja sijoitukseni tavoitteet ovat vuosikymmenen pituisia, ei ole millään tasolla järkeä seurata varallisuuteni kehityksiä esim. kuukausitasolla. Tämä voi aiheuttaa turhaa stressiä ja toimenpiteitä, jotka eivät ole järkeviä. Luotankin prosessiin varallisuuden kasvattamisessa erittäin vahvasti ja samalla pystyn keskittymään arjessani kaikkiin muihin juttuihin kuin rahaan.

Tänään keskitynkin siis tärkeimpiin lukuihin matkallani taloudelliseen riippumattomuuteen. Nämä luvut ovat:

– Nettovarallisuuteni, osakesijoitusteni kehitys sekä FIRE-tilanne
– Kulutukseni kehitys vuosien varrella
– Velkamääräni kehitys

 

Nettovarallisuuteni kehitys

Nettovarallisuus lasketaan seuraavalla kaavalla: Omaisuuteni (kolmen asuntoni arvo + osakkeideni arvo + käteinen) – velat (opinto- ja asuntolainani).

Osakepääoma sisältää pörssiosakkeeni sekä pörssilistaamattomat yritysten osakkeet, jotka omistan.

Nettovarallisuuteni 30.6.2021 olikin 321 407 euroa ja osakepääomani 222 376 euroa. Kasvua nettovarallisuuteen puolessa vuodessa tuli 60 580 euroa eli 23,21%.

Matka kohti ultimaattista tavoitettani jatkuikin siis enemmän kuin tasaisesti myös tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Niin nettovarallisuuteni kuin osakevarallisuuteni kasvoivat nätisti ja oikeastaan niiden osalta minulla ei ole mitään valitettavaa. On muutama asia, jonka haluan nostaa ensimmäisestä puolesta vuodesta esiin, jotka vaikuttavat näihin lukuihin.

1) Nettovarallisuuteni on tällä hetkellä edellä FIRE-tavoitettani

Maalini on siis, että vuonna 2030 nettovarallisuuteni olisi yhteensä tällä hetkellä järjettömän tuntuinen 2,5 miljoonaa euroa – eli n. 2,2 miljoonaa euroa enemmän kuin tänään. Sijoituskehityksen ja tulokehitykseni arvioiden, varallisuustavoitteeni per vuosi olivat seuraavat joka vuoden lopussa.

2021: 300 000€
2022: 420 000€
2023: 630 000€
2024: 800 000€
2025: 1 000 000€
2026: 1 300 000€
2027: 1 500 000€
2028: 1 800 000€
2029: 2 200 000€
2030: 2 500 000€

Alkuperäisen tavoitteen mukaan nettovarallisuuteni oli siis tarkoitus olla 300 000 euroa vuoden 2021 lopussa. Rikoin 300 000 euron rajan kuitenkin hyvissä ajoin jo tämän vuoden huhtikuussa ja nyt puolessa välissä vuotta olen hyvin tavoitetta edellä – ja puoli vuotta vielä aikaa ottaa kaulaa tavoitteeseeni! Tällä hetkellä olenkin erittäin hyvin siis tavoitettani edellä, mutta koska suuri osa tästä on kiitos pörssien erittäin hyvän kehityksen, en voi tähän tuudittautua millään tasolla.

Kuten tavoitteista näkyy, vuodesta toiseen nettovarallisuuteni kasvun tavoite tulee kasvamaan entistä isommaksi, joten samalla oma tulotasoni ja sijoitusteni absoluuttiset tuotot täytyvät parantua koko ajan.

Ja missään kohtaa kulutukseni ei saa räjähtää käsistä, koska jos alan tuhlailemaan, ei nousseella palkkatasolla juuri mitään väliä ole – etenkään Suomen erittäin rajulla progressiivisella verotuksella tässä oman tuloluokkani kohdalla. Olisi mukavaa, jos 400 000 euron nettovarallisuus menisi rikki jo tänä vuonna, mutta tämä vaatisi uskomatonta tuuria – tai vaihtoehtoisesti erittäin onnistuneita sijoituksia.

2) Sijoitusstrategiani on jatkanut menestymistä

Samalla kun olen jatkanut pääsijoitusstrategiani mukaista kerran kuukaudessa sijoittamista, on myös aktiivisempi ja riskisempi sijoituspuoleni menestynyt suhteellisen hyvin. Spekulointisalkkuni, jossa on huomattavasti vähemmän rahaa, mutta enemmän riskejä (ja löytyy Sharevillestä täältä), on tuottanut kolmessa vuodessa vähän yli 300%:ia, joka on aivan eri tasoa kuin pääsalkkuni, mutta toki myös heilunta on ollut vahvempaa.

Olen tyytyväinen nykystrategiaani, koska pienemmällä rahamäärällä saan olla aktiivisempi menettämättä yöuniani ja samalla iso salkkuni jatkaa varmaa varallisuuden kasvattamista.

Kirjoitan torstaina vielä tarkemmin auki ensimmäisen puolen vuoden sijoitukseni sekä sen, miten sijoitukseni ovat pärjänneet indeksejä vastaan, mutta keskimäärin tärkeintä on se, että sijoitukseni ovat tukeneet varallisuuden kasvua, eivätkä tuhonneet varallisuuttani. Tällä hetkellä sijoitusstrategiassani ei ole siis odotettavissa muutoksia ja toivon, että pystynkin vielä monta vuotta jatkamaan samalla sijoitusstrategiallani, koska se on niin vähän aikaa vievä.

Kulutukseni kehittyminen

Yllä olevan graafin tarkoitus on pitää minut maan pinnalla. Tulotasoni ja varallisuuteni saattaa kasvaa vuodesta toiseen, mutta tarkoitus olisi, että kulutukseni ei kasvaisi ainakaan läheskään yhtä kovaa tahtia.

Olen siinä onnellisessa asemassa, että olen seurannut kulutustani opiskeluajoista lähtien, koska silloin oli oikeasti pakko. Graafista näkeekin mukavasti mikä oli kulutukseni taso opiskellessa (2015-2017), mikä valmistumisen jälkeen (vuonna 2018) ja miten kulutus on kehittynyt, nyt kun myös palkkatasoni on kehittynyt.

On kaikin puolin mukavaa nähdä, että kulutukseni ei ole räjähtänyt, vaikka tulotasoni on yli kolminkertaistunut opiskeluajoista. Eläminen luonnollisesti tietyin osin maksaa enemmän kuin opiskelijana ja tietyt kertaostokset (TV:t, huonekalut jne.) sekä asuminen maksavat näin aikuisena huomattavasti enemmän, mutta isossa kuvassa mikään ei ole muuttunut. En ole alkanut tuhlailemaan mihinkään turhuuksiin ja tästä on tarkoitus pitää kiinni pitkälle tulevaisuuteen.

On erittäin mielenkiintoista, kuinka kulutukseni absoluuttiset määrät eivät ole liikkuneet lähes laisinkaan kuudessa vuodessa, vaikka elämäni ja elämäntilanteeni tässä ajassa on muuttunut paljon. Ainut piikki tulee siitä, kun ostin toisen asuntoni ja ostin sinne kerralla ison määrän huonekaluja.

Muuten kulutukseni on per puoli vuotta liikkunut pitkään 6000 euron ja 8000 euron välillä. Syynä tähän on pitkälti se, että opiskelijana vaikka eläminen oli halvempaa, olivat viihdekulut huomattavasti suuremmat.

Nyt taas työarjessa muut elämisen kulut ovat korkeammat, mutta viihteen vähentyminen merkittävästi on selkeästi tasannut näitä kuluja. Uskon kuitenkin koronan loppuessa graafin nousevan pysyvästi hieman korkeammalle, kun matkustaminen palaa takaisin kuvioihin. Nyt en ole moneen vuoteen päässyt matkaamaan, mikä laskee kuluja parilla tuhannella eurolla vuodessa.

Kaikki on siis hyvin kulutuslandiassa.

Velkamääräni kehitys

Kun mediassa puhutaan lainoista – ja etenkin asuntolainoista, käytetään usein sanaa velkataakka. Tämä sanavalinta ja muutenkin Suomessa käytävä keskustelu kotitalouksien velkaantumisesta ja asuntolainoista on omasta näkökulmastani ainakin täysin vääristynyt. Tulen kirjoittamaan asiasta vielä täysin oman tekstin tässä kuussa myöhemmin, mutta itselleni velka on ennen kaikkea mahdollistaja, ei taakka tai uhka.

Velkamääräni onkin alkanut kasvamaan siitä lähtien kun aloin nostamaan opintolainaani vuonna 2015 – ja kyllä nostin täydet 20 000 euroa opintolainaa. Tämän jälkeen näet graafista kolme nopeaa pomppua lainapompusta. Vuonna 2018 ostinkin ASP-lainalla ensiasuntoni (joka on nyt sijoitusasuntona), vuonna 2019 toisen kotini, missä nykyään asun ja vuonna 2021 ostin toisen sijoitusasuntoni.

Vaikka toki vähennän lainojani jatkuvasti pari tuhatta euroa kuukaudessa, on edessä todennäköisesti vielä kaksi pomppua ylöspäin. Tarkoituksenani on ostaa kolmas sijoitusasunto käytännössä heti kun mahdollista – sen jälkeen olen sijoitusasuntojeni kanssa tyytyväinen enkä todennäköisesti osta enää lisää sijoitusasuntoja.

Toinen pomppu tulee, kun muutan aikanaan (varmaan viiden vuoden sisään) asuntoon, joka toimii toivottavasti minun ja perheeni kotina seuraavat 20 vuotta – ellei pitempäänkin. Tämä asunto tulee todennäköisesti olemaan iso ja PK-seudulla, joten pomppu tulee olemaan erittäin korkea.

Jonkun mielestä velkataakkani kuvaaja saattaakin mennä täysin väärään suuntaan, mutta tässä kohtaan itselleni velan määrän kasvattaminen on se oikea suuntaa. Jos saisin, ottaisin lisää asuntosijoituslainaa (ennen kaikkea korkotason takia), jos pankki vain antaisi, mutta koska säännökset ovat sen verran tiukat, joudun ensin makselemaan vanhoja lainojani pois ennen kuin pystyn lainaa lisää nostamaan.

Tarkoitus onkin ottaa mahdollisimman nopeasti mahdollisimman paljon lainaa ja maksaa sitä koko ajan pois – ajan kanssa tämä velka muuttuukin varallisuudeksi ja sysää minut taas väistämättä entistä vauraammaksi.

Ja tosiaan, jäljellä olevasta lainamäärästäni n. 15 000 euroa on opintolainaa ja loput ovat asuntolainoja.

Yhteenveto

Viime vuonna varallisuuteni kasvoi yli 100 000 euroa koronasta huolimatta. Tänä vuonna olen onnistunut kasvattamaan varallisuuttani n. 10 000 euroa kuukaudessa. Olen toki tehnyt erittäin paljon töitä ja oppinut valtavasti, että olen päässyt tähän pisteeseen, mutta onhan nettovarallisuuteni kasvu ollut tänä vuonna ihan törkeää. Ei ole kuitenkaan kauhean kauan aikaa siitä, kun vuosituloni olivat 20 000 euroa. Ja nyt varallisuuteni kasvaa tämän verran kahdessa kuukaudessa…

Korona on aiheuttanut sen, että pääoman omistaminen on kannattanut ja pääoman arvostustasot ovat nousseet kauttaaltaan. Samanaikaisesti inflaatio on pysynyt erittäin maltillisena. Näin ei kuitenkaan voi jatkua maailman tappiin asti ja pyrinkin rajoittamaan innostustani, että vauhtisokeus ei iske.

Pakko myöntää, että vauhtisokeus itselläni on vähän iskenyt etenkin viime vuoden takia, koska nyt tuntuu, että 100 000 euron nettovarallisuuden kasvu on minimi johon haluan päästä yhdessä vuodessa. Ja laittaakseni asiat jälleen perspektiiviin, minulla tosiaan meni 10 vuotta päästä ensimmäiseen 100 000 euroon. Ja nyt varallisuuteni kasvaa sen verran vuodessa. Korkoa korolle-ilmiö, nousseet tulot ja hallitut menot ovat ihmeellinen yhdistelmä.

Loppuun mitä oikeastaan voin sanoa? En oikein edes ymmärrä varallisuuteni määrää tällä hetkellä tai sen kasvun vauhtia. Olen äärimmäisen tyytyväinen nykyiseen tilanteeseeni ja uskon edelleen optimistiseenkin tavoitteeseeni 10 vuoden päähän erittäin vahvasti. Talouteni on paljon paremmassa tilanteessa kuin koskaan osasin kuvitella sen olevan 30-vuotiaana, kun blogini aloitin viitisen vuotta sitten ja tarkoitus on jatkaa samaan malliin myös tulevaisuudessa!

Torstaina muuten vielä luvassa tarkempi katsaus sijoitusteni menestymiseen vuoden ensimmäisellä puoliskolla, mutta sneek-peakia näet jo Vapaus-rahasto välilehdeltä, johon olen päivitellyt nykyistä salkkuni kokonaisuutta puolessa välissä vuotta.

Oletko uusi lukija ja oletko kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta? Aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa yli 500 tekstiä, joten olen varma, että löydät uutta mielenkiintoista luettavaa.

P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!

Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville

11 kommenttia artikkeliin ”Puolivuosikatsaus 2021 – nettovarallisuuteni nousi yli 60 000 euroa puolessa vuodessa!”

  1. Vau, onneksi olkoon! Olen lukenut blogiasi pidemmän aikaa (ekaa kertaa kuitenkin kommentoimassa :D), on todella inspiroivaa seurata matkaasi. En itsekään tule kovin varakkaasta taustasta ja olen ensimmäinen suvustani, joka opiskelee kauppakorkeassa – kaikki vinkkisi mm. sijoittamiseen ja työelämään liittyen ovat olleet kultaakin arvokkaampia, kiitos.

    Kuulisin mielelläni lisää esim. työmarkkinoiden muutoksesta – mihin kohta valmistuvan kannattaisi tällaisessa työtilanteessa suunnata? Miten maksimoida omat mahdollisuudet (hyvään) työpaikkaan kun kilpailua on paljon? Valmistun ensi vuonna KTM:ksi, ja työpaikka haussa (edellinen lähti alta). Olen miettinyt mm. IT -puolelle hakemista, onko tähän mitään vinkkejä, jos ei ole kauppakorkeassa jo tähän suuntautunut?

    Vastaa
    • Mahtavaa, että blogista on ollut hyötyä ja mukava kuulla, että samankaltaiset ihmiset ovat blogini löytänyt!

      Voisin kirjoitella tuosta aiheesta ihan oman tekstin (vaikka KTM:n näkökulmasta tai ihan ylipäätänsä), mutta IT-puolesta voin tosiaan sanoa sen verran, että ehdottomasti sinne kannattaa mennä, jos se kiinnostaa. Homma ei ole rakettitiedettä ja jos olet KTM-opinnoissa selvinnyt, selviät varmasti hyvin työelämässäkin. Jos siis on hieman nörtti (kuten esim. allekirjoittanut), niin varmasti viihdyt ja menestyt siellä. Ja usein helpoin tie sinne on yksinkertaisesti kehitystehtävistä (Business Analyst-tehtävissä) ja siitä voi sitten erikoistua minne haluaa.

      KTM onkin siitä mahtava tutkinto, että se harvemmin mihinkään valmistaa, mutta todistaa työnantajalle, että hakija pystyy monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseen. Ja sitä suuri osa työelämän asiantuntijatyöstä kuitenkin on.

      Vastaa
      • Kirjoita ihmeessä lisää IT-alan mahdollisuuksista kaupallisella taustalla! On erittäin inspiroivaa nähdä kunnianhimoisia fire-tavoitteita ja sitä, miten etenet niitä kohti kun teen itse jollakin asteella samaa. Taustani on myös duunariperheestä, missä raha ei ollut mikään itsestäänselvyys, mutta mistä kuitenkin itseni ponnitanut viittä vaille ktm:ksi ja työllistynyt IT-alalle, tulojen lähestyessä myös oman ikäluokkani parhainta kymmenystä. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että juuri IT-alalla on tarjota todella hyviä urapolkuja ekonomeille, kaikki vaan eivät tiedä niistä.

        Vastaa
  2. Moi! Kiinnostaisi kysyä tuosta huimasta velkamäärästäsi. Itselläni on tällä hetkellä 250k asuntolaina puoliksi puolisoni kanssa, jonka lisäksi itselläni 10k opintolaina ja 20k autolaina. Eli kokonaisuudessaan 280k tai 155k riippuen kuinka mieltää asuntolainan, kun osuuteni on 50%.

    Tulotasoni on samaa tasoa kuin sinulla, mutta nettovarallisuus vielä huomattavasti pienempi (~50k). Olen yrittänyt lähestyä pankkeja noin 50-70k sijoitusasuntolainan hakemiseksi, mutta kaikilta saan saman vastauksen, että olen vivuttanut itseni jo maksimiin eivätkä suostu edes buukkaamaan lainaneuvottelua.

    Mikä sinulla on auttanut sijoitusasuntolainojen hakemista? Onko suuremmasta nettovarallisuudesta ollut tässä hyötyä? Kiitos jo etukäteen vinkeistä!

    Vastaa
    • Erittäin hyvä kysymys ja jotain, mistä pyrin tulevaisuudessa kirjoittamaan enemmänkin, nyt kun lainaneuvotteluista vähän enemmän on kokemusta pankkien kansssa ja olen kysellyt pankkihenkilökunnalta juuri noista perusteista.

      Itselläni kävi siten, että pankki ei ollut kauhean kiinnostunut minusta asiakkaana ensimmäisen ja toisen asunnon kohdalla. Kolmatta asuntolainaa neuvotellessa, oli ääni kellossa jo toinen (todennäköisesti juuri osakevarallisuuteni kanssa). Osakevarallisuudella ei kuitenkaan ollut mitään väliä pankin laskelmissa, vaan pankki on ennen kaikkea kiinnostunut lainojen määrästä sekä kotitalouden kassavirrasta.

      Uskoisin siis, että sulla ongelma on pankin näkökulmasta ennen kaikkea kassavirrassa eli tuloissa ja menoissa. Auto on pankin laskelmissa valtava kulu (vaikka ei olisi autolainaa) ja koska itselläni ei ole sitä ja kulut ovat muutenkin äärimmäisen matalat, on kassavirtani paljon plussalla (kuten kuukausikatsauksista näkee). Autolaina on myös yksi negatiivinen tekijä, koska keskimäärin siinä ei ole vakuutta ja auto ei ole omaisuutta pankin näkökulmasta.

      Uskoisinkin, että etenkin kulutustasoanne laskemalla (tai tulotason nostamisella) saisit lainaa. Toki, jos on lapsia tai lemmikkejä, nämä ovat kiinteitä kuluja joihin ei voi vaikuttaa kuin hieman. Itselläni kun ei ole autoja, lemmikkejä tai eläimiä, niin pystyn pitämään kulut erittäin suuresti aisoissa.

      Toivottavasti tästä oli apua!

      Vastaa
    • Itselläni on 6 asuntoa ja niissä vajaa 800k lainaa. Kaikki asunnot sijaitsevat Helsingissä. Olen huomannut että paikalliset markkinat vaikuttavat lainan saantiin, Vakuusarvo on tietenkin tärkeä tekijä, eli jollain tavalla sinun tulee aina saavuttaa 30% varallisuus velkaan suhteutettuna, jos pystyt laittamaan esim. 30% käteistä asuntoa ostaessasi tai muissa asunnoissa on vakuutta sen verran niin saat helposti ”loputtomasti” lainaa. Kaverillani oli Oulussa parhaimmillaan 12 asuntoa tällä tavalla. Eli pitää odottaa sitä, että vakuusarvo riittää ja sitten lumipallo vyöryy itsestään.

      Pankin kannalta myös ihminen jolla on 3 asuntoa on arvokkaampi kuin se jolla on 2, joten alku on hankalampi kuin tilanne sen jälkeen kun lumipallo on lähtenyt liikkeelle.

      Vastaa
  3. Morjens! Kiitos mielenkiintoisesta blogista. Ajatuksena tuli mieleen, että olisiko osakkeiden arvosta (kun puhutaan nettovarallisuudesta) hyvä eliminoida ns. piilevä verovelka? Jos kaikki osakkeet myytäisiin tänään kertarysäyksellä, niin tuotosta joutuisi maksamaan pääomatuloveron 30 prosenttia (tai 34%). Tavallaanhan tuota osuutta ei siis omisteta, vaikka toki sekin kerryttää tuottoa tulevaisuudessa ja verot realisoituvat vasta sitten, kun arvopaperit myydään.

    Vastaa
    • hyvä kysymys ja tämä onkin näitä ns. ikuisuuskysymyksiä sijoitusblogosfäärissä! Itse en verotusta vähennä sen takia, koska silloin homma olisi niin suurpiirteistä. Pitkällä aikavälillä voin käyttää hankintaolettamaa osakkeiden myynnissä, jolloin verotus vähenee selkeästi tuosta 30-34%. Samalla verotus elää politiikan sykleissä niin paljon, että pyrin pitämään tämän simppelinä ja lasken ne eurot, jotka tilillä ja veloissa ovat.

      Tapoja tosiaan tähän on monia, mutta itse pyrin pitämään tämän mahdollisimman yksinkertaisena itselleni – en kuitenkaan koskaan tule myymään kaikki osakkeitani samanaikaisesti ja kun aikanaan alan realisoimaan näitä euroiksi, koetan luonnollisesti minimoida verorasitteen.

      Vastaa

Vastaa käyttäjälle Omavaraisuushaaste Peruuta vastaus