Puolivuosikatsaus 2022: Nettovarallisuuteni jatkoi kasvua pörssiromahduksesta huolimatta!

Kesälomaa on hyvä jatkaa milläs muullakaan kuin puolivuosikatsauksella! Ja mikä positiivisinta, varallisuuteni jatkoi kuin jatkoikin kasvamistaan vuoden ensimmäisellä puoliskolla, vaikka olin lähes varma, että tästä tulisi ensimmäinen puolikas, jossa tapahtuisi laskua. Viimeisen varallisuuskatsaukseni puolen vuoden takaa löydät täältä. Tuttuun tapaan tämä puolivuosikatsaus on pitkälti graafinen, kommentteineen allekirjoittaneelta asioiden kehittymisestä.

Tänään keskitynkin siis tuttuun tapaan tärkeimpiin lukuihin matkallani varallisuuden kasvattamisessa. Nämä luvut ovat:

– Nettovarallisuuteni, osakesijoitusteni kehitys
– FIRE-tavoitteeni kehitys
– Kulutukseni kehitys vuosien varrella
– Velkamääräni kehitys

Nämä kaikki palaset ovat aivan yhtä tärkeitä varallisuuden kehittämisessä, koska tavoite on pitää minut motivoituneena, samalla kun kulutuksen seuraaminen varmistaa sen, että elintasoinflaatiota ei tapahdu aivan järjettömästi ja kulutukseni ei lähde käsistä, vaikka varallisuuteni kasvaakin koko ajan. Lopulta on myös hyvä katsoa velkamääräni kehitystä ja ymmärtää, miten velkalastiani pyrin hallitsemaan etenkin nyt, kun korot ja inflaatio (linkit viimeaikaisiin kirjoituksiin aiheista löytyvät edeltä) ovat maailmantalouden ykköshuolenaiheet.

Nettovarallisuuteni kehitys

Nettovarallisuus lasketaan seuraavalla kaavalla: Omaisuuteni (kolmen asuntoni arvo + osakkeideni arvo + käteinen) – velat (opinto- ja asuntolainani sekä muut velat).

Osakepääoma sisältää pörssiosakkeeni sekä pörssilistaamattomat yritysten osakkeet, jotka omistan.

Nettovarallisuuteni 1.7.2022 olikin 355 191 euroa ja osakepääomani 272 017 euroa. Kasvua nettovarallisuuteen puolessa vuodessa tuli 2025 euroa eli 0,57%.

Ensimmäistä kertaa yhtä hidasta kasvua olen nähnyt varallisuudelleni vuosien 2013 ja 2014 välissä. Tällöin olin ehtinyt olla kauppakorkeassa pari vuotta ja myös sijoitusvarallisuuteni oli vain noin 20 000 euroa.

Kaiken kaikkiaan ensimmäistä vuosipuolikasta voikin kutsua yksinkertaisesti sanalla torjuntavoitto. Pörssissä ja maailmassa on ollut erittäin mollivoittoista käytännössä koko tämä vuosi ja ennen kuin kaivoin numerot esiin, olinkin varma, että varallisuuteni oli sulanut tässä ajassa muun maailman mukana. Olikin kuitenkin äärimmäisen positiivinen yllätys nähdä plusmerkkinen numero varallisuuden kasvussa.

Miten tämä siis onnistui? Tähän on muutama syy, jotka ovat tärkeitä käydä läpi.

1) Kulutuksen sääntely nousee arvoon arvaamattomaan nykyisessä talous- ja pörssitilanteessa

Kun pörssit nousivat uskomatonta vauhtia vuosina 2020 ja 2021, tuntui, että säästöprosentillani ei ollut mitään merkitystä. Osakesalkku tuotti puolessa vuodessa enemmän kuin onnistuin säästämään rahaa kahden vuoden aikana!

Tilanne on kuitenkin hyvin erilainen laskumarkkinassa, jossa myös inflaatio jyllää. Koska kulutukseni on pysynyt aisoissa myös hyvinä aikoina (ja nyt huonoina aikoina), on korkea säästöprosentti ja säästetyt eurot auttaneet huomattavasti laskevia kursseja vastaan.

Jokainen kymppi, satanen ja tonni, joka on säästetty, näkyy huomattavan suurena jarruna nettovarallisuuteni laskussa pörssiromahduksen aikana ja onkin yksittäinen isoin syy siihen, miksi nettovarallisuuteni kasvu jatkui kaikkia todennäköisyyksiä vastaan.

Tämä kuvaakin blogini mottoa äärimmäisen hyvin, jokainen pilari omassa taloudessa on aivan yhtä tärkeä. Kuten blogini motto kuuluu:

Kuluta vähemmän.

Tienaa enemmän.
Sijoita säännöllisesti.

Ja mieluiten juuri tässä järjestyksessä.

2) Defensiivinen osakesalkkuni on laskenut, mutta pitänyt pintansa indeksejä vastaan

Julkaisen kokonaisen sijoitussalkkuni avauksen ja vertailun tänä torstaina, mutta kuten näkee, osakesijoitukseni eivät ole merkittävästi romahtaneet alkuvuodesta (eivät toki ole plussallakaan, olen vain sijoittanut erityisen paljon alkuvuodesta uutta rahaa pörssien laskiessa).

Salkussani on suurimmalta osin defensiivisiä kasvuyhtiöitä, joiden liiketoimintaan maailman markkinan riskit ei pitäisi iskeä niin vahvasti ja vaikka ne pörssikursseja heiluttelevatkin, liiketoiminnot jatkavat matkaansa tasaisesti eteenpäin. Tällä hetkellä myös osakekurssit ovat pitäneet yllättävänkin hyvin. Mukana toki on myös puhtaitakin kasvuyhtiöitä (esim. Revenio), jonka kurssi on myös pysynyt yllättävän hyvin kasvuyhtiöiden romahtaessa ja jonka liiketoiminta hyötyy erityisesti heikosta eurosta.

Sijoitusteni menestyksestä on kyselty erityisen paljon viime aikoina ja tästä johtuen olenkin suosittellut samaa seurantaa kuin mitä itse teen myös kaikille lukijoille. Seuraan osakesalkkuni menestystä vain kerran puolessa vuodessa juuri siksi, että pörssissä tapahtuu lyhyellä aikavälillä paljon hulluja asioita, jotka aiheuttavat meissä kaikissa impulssiperäisiä sijoituspäätöksiä.

Vuoden 2020 pörssiromahdus oli tästä hyvä esimerkki. Jos seurasi pörssiä joka päivä, tuntui, että omaisuus suli. Jos kuitenkin olisi katsonut salkkuaan vain 1.1.2020 ja 1.7.2020, ei sijoittaja olisi edes huomannut koko pörssiromahdusta siinä välissä!

Harvemmin oman salkun tuijottaminen rauhoittaa mieltä, mikä auttaa tekemään enemmän järkiperusteisia sijoituspäätöksiä. Tämä on jotain, mitä harjoittelen itse koko ajan enemmän ja enemmän, ja siinä myös minulla on paljon kehitettävää.

 

FIRE-tavoitteeni kehitys

Maalini on siis, että vuonna 2030 nettovarallisuuteni olisi – tällä hetkellä järjettömän tuntuinen –  2,5 miljoonaa euroa, eli n. 2,1 miljoonaa euroa enemmän kuin tänään. Sijoituskehityksen, kulutuskehityksen ja tulokehitykseni arvioiden, varallisuustavoitteeni per vuosi ovat seuraavat joka vuoden lopussa.

2021: 300 000€ (Toteuma 353 176€)
2022: 420 000€
2023: 630 000€
2024: 800 000€
2025: 1 000 000€
2026: 1 300 000€
2027: 1 500 000€
2028: 1 800 000€
2029: 2 200 000€
2030: 2 500 000€

Vuoden 2021 lopussa olin tavoitettani hyvin edellä, mutta nyt tilanne näyttää normaalimmalta ja vuoden 2022 lopun tavoitteeseen matkaa on n. 65 000 euroa. Tämä ei ole millään tavalla mahdoton tavoite, mikäli toinen puolivuosikas pörssissä on edes jollain tavalla positiivinen. Haastava se joka tapauksessa on.

Oikeasti vaikea taas on ensi vuoden tavoite, johon on tällä hetkellä matkaa hurjat 280 000 euroa. Kaikessa kolmessa eli säästämisessä, tienaamisessa ja sijoituksissa täytyykin kaikki mennä putkeen, jotta pysyn tavoitevauhdissani mukana.

Fakta kuitenkin on, että matka ei tule olemaan niin tasainen, kuin se tavoitepylväissä on juuri pörssin äkkinäisten liikkeiden takia. Joinain (huonoina pörssivuosina) todennäköisesti jään paljon jälkeen tavoitteista, mutta hyvinä pörssivuosina tulen ottamaan näitä vuosia sitten kiinni huomattavasti (vuosi 2021 on tästä hyvä esimerkki). Mitä isommaksi sijoitusomaisuuteni kasvaa sitä enemmän sijoitusteni menestyksellä alkaa olla merkitystä vs. puhdas säästöprosentti, mutta en pysty tulo- ja kulupuolta koskaan tästä huolimatta laiminlyömään.

 

Kulutukseni kehittyminen

Aloitin kulutukseni opiskeluaikoina siitä yksinkertaisesta syystä, että sitä oli pakko seurata, jotta kuukaudessa samaani rahat riittivät kulutukseen. Tästä onkin tullut joka kuukausittainen tapa, joka on jatkunut koko tämän blogin pitämisen ajan ja kulutuksen kehitys puolen vuoden välein näkeekin mielenkiintoisia asioita. Kulutukseni on pysynyt suunnilleen samalla tasolla käytännössä jo seitsemän vuoden ajan.

Ainoa piikki on 2019 vuoden toisella puoliskolla, kun ostin uuden asunnon ja sen mukana paljon uusia huonekaluja ja muuta sälää asuntoon.

Tämän vuoden ensimmäinen puolisko oli kulutukseltaan kuitenkin poikkeuksellisen alhainen – vain 5213 euroa. Tällaisille tasoille olen päässyt vain pari kertaa aiemmin ja en oikeastaan osaa sanoa vielä, mikä tähän johti. Koronarajoitusten poistuttua olen ollut menossa enemmän kuin kahteen vuoteen, mutta siitä huolimatta kulutus on pysynyt lähes ennätysmatalana. Huomattavaa kuitenkin on se, että nettovarallisuuteni ei olisi noussut, mikäli kulutukseni ei ollut näin ennätysalhainen.

Jos vuoden toinen puolikas on samanlainen, tämä vaatii syvempää analyysiä koko vuoden kulutusta tarkastellessa vuoden lopussa. Yksi tekijä saattaa olla se, ettei yksittäisiä isoja ostoksia ole tullut tehtyä vuoden ensimmäisellä puoliskolla, mutta aika näyttää. Nyt olen vain tyytyväinen siitä, että kulutus on kuin onkin pysynyt aisoissa.

Velkamääräni kehitys

Kun mediassa puhutaan lainoista – ja etenkin asuntolainoista, käytetään usein sanaa velkataakka. Tämä sanavalinta ja muutenkin Suomessa käytävä keskustelu kotitalouksien velkaantumisesta ja asuntolainoista on omasta näkökulmastani ainakin täysin vääristynyt – ja nykyään korkojen ja inflaation laukatessa muistuttaa enemmän kauhunovellia kuin asiapitoista raportointia asiasta.

Velkamääräni alkoi kasvamaan, kun aloin nostamaan opintolainaani vuonna 2015 – ja kyllä nostin täydet 20 000 euroa opintolainaa. Tämän jälkeen näet graafista kolme nopeaa pomppua lainapompusta. Vuonna 2018 ostinkin ASP-lainalla ensiasuntoni (joka on nyt sijoitusasuntona), vuonna 2019 toisen kotini, missä nykyään asun ja vuonna 2021 ostin toisen sijoitusasuntoni.

Vuoden ensimmäisellä puoliskolla lainan määrä nousi, koska lasken verovelat (mätkyt) lainoihin ja tämän lisäksi lainasin rahaa tyttöystävältäni sekä isältäni sijoituksiin, joita maksan tällä hetkellä takaisin. Maksan nämä lainat suhteellisen nopeasti pois yhdessä asuntolainojen kanssa, joten vuoden toisella puoliskolla lainamäärä tulee ryminällä alaspäin.

Minulla on edelleen myös optio ostaa kolmas sijoitusasunto, mutta tämä riippuu siitä, löytyykö hyviä asuntoja ja mikä on aikatauluni sille, että ostan uuden kodin. Asumme todennäköisesti vielä parisen vuotta nykyisessä asunnossa, joten voisin hyvin ostaa vielä kolmannen sijoitusasunnon ja ehtiä maksamaan sen lainoja pois, mutta tuntuu, että vaikka vuokratasot ovat hieman laskeneet niin yksiöiden hinnat eivät ole vielä merkittävästi kasvukeskuksissa laskeneet.

Yhteenveto

Kuten luvuista näet ja moni pitkäaikainen lukija muistaa, minulla meni 10 vuotta päästä ensimmäiseen 100 000 euroon. Pian sen jälkeen vauhti kiihtyikin nopeasti 200 000 ja 300 000 euroon, ja on nyt taas hieman hidastunut. En ole tästä erityisen huolestunut, koska pörssin syklit tulevat ja menevät ja maailmassa onkin tällä hetkellä ennätyspaljon poikkeustiloja samanaikaisesti. Optimisti kun olen, on vaikea nähdä, miten asiat voisivat tästä enää mennä valtavasti huonompaan suuntaan!

Varallisuusjuna siis jatkaa matkaansa eteenpäin, ei ehkä niin kovaa kuin aiemmin, mutta eteenpäin silti. Ja se on kaikista tärkeintä! Tulen varmasti kokemaan vielä vuosipuolikkaan, jolloin nettovarallisuuteni laskee, mutta järkevällä taloudenhoidolla pystyin pitämään sen vielä tulevaisuudessa ja tästä olen äärimmäisen tyytyväinen.

Uskon toisesta vuosipuolikkaasta tulevan huomattavasti paremman ja pidän edelleen 420 000 euron nettovarallisuustavoitetta realistisena vuoden loppuun mennessä. Jatkan siis matkaa tuttuun tyyliin täysillä tavoitetta kohden! Ja tosiaan kuten luvattu, paljon kyselty syväsukellus sijoitusteni menestykseen tulossa tänä torstaina.

Oletko uusi lukija ja oletko kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta? Aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa yli 500 tekstiä, joten olen varma, että löydät uutta mielenkiintoista luettavaa.

P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!

Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville

6 kommenttia artikkeliin ”Puolivuosikatsaus 2022: Nettovarallisuuteni jatkoi kasvua pörssiromahduksesta huolimatta!”

  1. Oletat siis, että salkkusi arvo nousee n. 10-20% p.a. seuraavat 8v?
    Mitä sitten kun tulee taantuma, kaikkien arvo laskee, menetät työsi etkä pysty enää puskemaan rahaa kiinni negatiivisen kassavirran asuntosalkkusi pyörittämiseen?

    Vastaa
    • Tavoitteet on luonnollisesti rakennettu optimistisessa skenaariossa, että kaikki menee hyvin. Eipä tavoitteita oikein olisi mitään mieltä rakentaa, jos miettisi aina worst case scenariota. Ja tosiaan, että kaikki menee hyvin vaatii kaikkea kolmea asiaa, mistä tässäkin tekstissä kirjoitin. Eli saan kulut pidettyä järkevinä, kasvatettua palkkaani jatkossakin ja tosiaan, että sijoitukseni tuottavat vähintään sen 7,5% vuodessa pitkällä aikavälillä – mieluiten toki enemmän.

      Matkalla voi sattua ihan mitä vain, mutta kuten yksi lempisanonnoistani kuuluu: Tähtää kuuhun. Vaikka menisit ohi, päädyt tähtiin.

      Ja toki asuntosalkun kassavirta kääntyy positiiviseksi jo ensi vuonna, koska olen ensimmäistä (alunperin ASP-lainaa) maksanut hieman tavallista nopeammin pois, joten se on yksi asia, mistä en ole huolissani.

      Vastaa
  2. En tajua, miksi olet asettanut FIREen tarvitsemasi nettovarallisuuden niin järjettömän korkealle eli miksi sinulla täytyy olla 2,5 miljoonaa euroa ennen kuin voit todeta olevasi taloudellisesti riippumaton. Jos kerran kulutuksesi vuodessa on vain noin 16k€, niin kuvittelisin sinulle riittävän paljon pienempikin varallisuus. Esimerkiksi miljoonan nettovarallisuudella sinun pitäisi saada tälle omaisuudelle keskimäärin vuodessa reaalista tuottoa noin 40k€ hyvinkin varovaisella 4 prosentin tuotto-oletuksella. Eli ”jo” miljoonan nettovarallisuus riittäisi enemmän kuin hyvin kattamaan vuosittaiset kulusi. Ja jossain vaiheessahan kannattaa alkaa syömään myös pääomaa, sillä mitäänhän täältä maailmasta ei saa mukanaan.

    Mitä siis olen ymmärtänyt väärin? Kyselen sen takia, että itse olen kuvitellut saavuttavani FIREn jo noin 300k€:n osakepääomalla. Eli onko oma tavoitteeni pahasti alakanttiin?

    Vastaa
    • Joo tosiaan, jos tavoittelisin FIRE:ä pelkästään itselleni ja siten, että olisin maksanut asuntolainan pois siihen mennessä, huomattavasti pienempi määrä riittäisi. Olen laskenut ja selittänyt nuo numerot auki tässä kirjoituksessa ja siinä tosiaan on ihan syy, miksi numero asettui tuohon: https://www.omavaraisuushaaste.com/taloudellisesti-riippumattomaksi-39-vuotiaana/

      Suosittelen lukemaan ehdottomasti tuon tekstin, avaa muutenkin hyvin vähän laajemmin sitä, miten tavoite itselläni, mutta tl;dr – kulutukseni tulee nousemaan jatkossa moninkertaiseksi toivottavasti lasten, isomman kodin jne. juttujen myötä.

      Vastaa
      • Kiitos kun laitoit linkin tuohon aiempaan juttuusi. Se tosiaan avasi hyvin, miksi tavoittelet noin valtavaa nettovarallisuutta. Itse en ole lapsia suunnitellut hankkivani ja puolisonikin pärjää hyvin omillaan, joten omalla kohdallani pitäydyn tuossa 300k€:n osakepääomassa FIRE-tavoitteessani.

        Ja tietty maailmassa sattuu ja tapahtuu kaikkea odottamatonta, mutta itse ajattelen niin, että sittenhän voin tehdä vähän enemmän töitä jos tuleekin yllättävä tarve lisärahalle. Verrattuna siis siihen, että laskisin kovasti turvapuskuria tulevaisuudessa tarvitsemaani kuukausituloon.

        Vastaa

Jätä kommentti