Puolivuosikatsaus 2024 – nettovarallisuuteni nousi puolessa vuodessa 88 344 euroa eli 20,08 %!

Ensimmäinen puoli vuotta on taas vierähtänyt ja on aika katsoa kaikkia talouteni lukuja ja niiden kehitystä pitkällä aikavälillä sekä viimeisen puolen vuoden aikana. Kuten aina kirjoitan, seuraan varallisuuteni kehitystä vain puolen vuoden välein, koska haluan korostaa kaikille vaurastumisen matkassa pitkäjänteisyyden tärkeyttä. Nopein tapa suurimmalle osalle meistä on vaurastua hitaasti ja varmasti – koska silloin myös oman talouden riskit ovat hallitumpia.

Viimeisimmän varallisuuskatsaukseni puolen vuoden takaa löydät täältä. Tuttuun tapaan tämä puolivuosikatsaus on pitkälti graafinen.

Tänään keskitynkin siis tuttuun tapaan tärkeimpiin lukuihin matkallani taloudelliseen riippumattomuuteen. Nämä luvut ovat:

– Nettovarallisuuteni ja osakesijoitusteni kehitys
– Kulutukseni kehittyminen
– Kuukausipalkkani kehitys
– FIRE-tavoitteeni kehitys
– Velkamääräni kehitys ja asuntojen omistus

Kaikki nämä osat ovat aivan yhtä tärkeitä kokonaistaloudenhallinnassa, jonka takia olen niitä jo pitkään seurannut. Toivon myös, että kaikki numerot antavat osviittaa siihen, miten nykyiseen pisteeseen olen päässyt. Mennään kuitenkin aluksi itse asiaan eli nettovarallisuuteni kehitykseen.

Nettovarallisuuteni kehitys


Nettovarallisuus
 lasketaan seuraavalla kaavalla: Omaisuuteni (kolmen asuntoni arvo + osakkeideni arvo + käteinen) – velat (opinto- ja asuntolainani sekä muut velat).

Osakepääoma sisältää pörssiosakkeeni sekä pörssilistaamattomat yritysten osakkeet, jotka omistan.

Nettovarallisuuteni 1.7.2024 olikin 523 882 euroa ja osakepääomani 318 907 euroa. Kasvua nettovarallisuuteen puolessa vuodessa tuli 88 344 euroa eli 20,08 %.

Kasvu oli itse asiassa nopeinta koskaan puolen vuoden aikavälillä. Tähän johti onnistuneet sijoitukset yhdistettynä ennätystulotasoon vuoden ensimmäisellä puolikkaalla. Unohtamatta sitä, että myös kulutus pysyi yllättävän hyvin aisoissa, vaikka tulot nousivatkin.

Tähän onkin nyt äärimmäisen tärkeä pysähtyä hetkeksi. Blogissani olevat numerot alkavat olla sen kokoisia, että niihin on todennäköisesti monen huomattavasti vaikeampia samaistua kuin sanotaan viisi vuotta sitten, jolloin rikoin 100 000 nettovarallisuuden tason. Ja tässä tuleekin asian kauneus.

Absoluuttisissa euroissa vaurastuin puolessa vuodessa enemmän kuin vuosien 2010-2019 aikana YHTEENSÄ!

Jep. Olet varmasti kuullut korkoa korolle-ilmiöstä ja tässä näet sen nyt parhaimmillaan. Kun on pitänyt kaikki oman talouden kohdat hallussa pitkään ja sijoittanut pitkäjänteisesti, kasvu alkaa olemaan lumipallomaista. Mutta näin se vain on. Vaurastuin juuri puolessa vuodessa enemmän kuin yhdeksän vuoden aikana yhteensä. Ja kaikki johtui siitä, että olen tehnyt pitkäjänteisesti töitä myös silloin, kun varallisuus on noussut satoja tai tuhansia euroja vuodessa. Lopussa kiitos seisoo nytkin. Nyt apuna onkin korkoa korolle-ilmiö niin taloudessa kuin omassa osaamisessani.

Muutama lisähuomio varallisuuteni kehityksestä.

1) Tuloni ovat nousseet joka vuosi, mutta kulutukseni on kasvanut huomattavasti hitaammin

Kulutus on kaiken talouden peruskivi. Loppujen lopuksi sillä ei ole mitään väliä, kuinka paljon ihminen tekee rahaa, jos hän kuluttaa koko ajan enemmän. Miljoonia tienaava voi olla aivan yhtä köyhä kuin tuhansia tienaava ihminen, jos molemmat kuluttavat kaiken, minkä saavat.

Toitotan aina samaa mantraa, joka on tuonut minut tähän pisteeseen.

Kuluta vähemmän.
Tienaa enemmän.
Sijoita säännöllisesti.

Ja kun tämän tekee pitkäjänteisesti, asioita alkaa tapahtua. Yksinkertainen on kaunista ja riittää, että parempaa tulotasoa tavoittelee pitkäjänteisesti, niin asioita alkaa vähitellen tapahtua.

2) Matka on ollut pitkä – yksi askel päivässä on yllättävän monta askelta 15 vuodessa

Pitkäjänteisyydestä – ja ennen kaikkea – sen puutteesta on nykyaikana puhetta enemmän kuin koskaan. Ja näen sen elävästi usein vaurastumisesta puhuttaessa. Ei kuitenkaan ole uutta, että ihmiset haluavat äkkirikastua. Ihmiset enenevissä määrin aliarvoivat yhden askeleen merkityksen, koska saamme asiat koko ajan nopeammin ja nopeammin. Jos en olisi ottanut joka päivä pieniä askelia yhdeksän vuoden matkan aikana, jolloin varallisuuteni ei merkittävästi kasvanut, en olisi tässä tänään. Joskus askeleet, jotka eivät tunnu vievän eteenpäin, näkyvätkin matkalla vasta vuosien päästä. Tämä ei päde pelkästään rahaan, vaan myös osaamiseen, ihmissuhteisiin tai ihan mihin tahansa elämässä.

3) Vaurastumista on tässä kohtaa vaikea enää estää – vauhti tulee todennäköisesti tästä vain kiihtymään

Raha tulee rahan luokse. Opin tämän jo lapsena, mutta nyt näen sen vasta omin silmin. Pitkällä aikavälillä vaurastumiseni tulee absoluuttisissa euroissa vain kiihtymään tästä eteenpäin. Pörssiromahdus saattaa hetkellisesti laskea varallisuuttani, mutta kuten olen kirjoittanut, pörssiromahdus tulee aina uudestaan ja se on pitkäjänteisen sijoittajan paras mahdollisuus. Olen päässyt nykyiseen pisteeseeni huomattavasti nopeammin kuin nuorempana osasin edes haaveilla ja vaikka olen tehnyt paljon virheitä matkalla, on tilanne silti erinomainen.

FIRE-tavoitteeni kehitys

Maalini on siis, että vuonna 2030 nettovarallisuuteni olisi – tälläkin hetkellä järjettömän tuntuinen –  2,5 miljoonaa euroa, eli n. 2 miljoonaa euroa enemmän kuin tänään. Sijoituskehityksen, kulutuskehityksen ja tulokehitykseni arvioiden, varallisuustavoitteeni per vuosi ovat seuraavat joka vuoden lopussa.

2021: 300 000€ (Toteuma 353 176 €)
2022: 420 000€ (Toteuma 388 805 €)
2023: 630 000€ (Toteuma 435 500 €)
2024: 800 000€
2025: 1 000 000€
2026: 1 300 000€
2027: 1 500 000€
2028: 1 800 000€
2029: 2 200 000€
2030: 2 500 000€

Kuten näkyy, olen jäänyt tavoitteestani etenkin vuonna 2023 – joka johtuu yksinkertaisesti epäonnistuneesta sijoitusvuodesta. Olisin voinut toimia toisin vuonna 2023 sijoitusteni osalta, mutta päädyin ottamaan pitkäjänteisen näkemyksen sijoituksiini. Vasta tulevina vuosina nähdään, kannattiko tämä, vai olisiko minun kannattanut reagoida nopeammin.

Tavoitteeni ei tule nykytulotasollani, vaan tarkoitus on edetä työuralla ihan ylimpiin johtotehtäviin asti niin kauan, kun homma pysyy mielekkäänä, jolloin myös tulotaso auttaa saamaan tavoitetta kiinni. Ja toki koko matka tarvitaan hyviä sijoituksia – mieluummin myös vielä korkeampaa sijoitustuottoja kuin mitä olen tähän asti saanut.

Samalla hyvä tavoite olisi päästä tämän vuoden lopulla tuohon viime vuoden tavoitteeseen, mutta yli 100 000 euron nettovarallisuuden kasvu vuoden toisella puoliskolla onnistuisi vain mikäli sijoitukset onnistuisivat täydellisesti.

Tavoitteeni pitääkin edelleen siis paikkansa vuodelle 2030 ja siihen tarvitsen jatkuvaa kehitystä niin tulo kuin sijoituspuolella. Ja toki sitä, että kulutukseni ei merkittävästi räjähdä käsiin. Kulutuksesta puheen ollen…

Kulutukseni kehittyminen

Aloitin kulutukseni seurannan aikanaan opiskelujen aikana yhdestä yksinkertaisesta syystä – koska rahaa oli niin vähän, että minun oli pakko seurata sitä, mihin rahani menivät. Tämä tapa helpotti huomattavasti opiskelijaelämääni ja kun tiesin, miten rahaa kulutan, ei raha onneksi stressannut edes opiskelija-aikoina. Nykyisellä tasolla kulutustani olen kuitenkin seurannut ”vasta” 10 vuotta siitä alkaen, kun blogini aloitin.

Kuten näkyy, kulutukseni on pysynyt hämmentävän samalla tasolla jo pitkään, vaikka elämäni on muuttunut monta kertaa matkan varrella. Tietyt piikit kulutuksessani johtuvat vaihtovuodestani, muutosta nykyiseen asuntooni sekä tietenkin korkojen noususta – joka on tällä hetkellä isoin tekijä kulutustasoni nousussa ja tulee olemaan sitä myös tulevaisuudessa.

Kuukausipalkkani kehitys

Palkka ja tienaaminen on se suurin norsu rahasta puhuttaessa huoneessa. Vaikka palkka-avoimuudesta puhutaan paljon ja siihen pyritään myös EU-tason lainsäädännöllä kannustamaan, palkasta puhuminen on edelleen vaikeaa monelle meistä. Olenkin halunnut avata aina tulojeni kehittymistä matkan aikana ja nyt uutena tässäkin kirjoituksessa avaan kuukausipalkkani kehitystä aina vuodesta 2012 asti, kun ensimmäisiin kunnon kesätöihin pääsin.


Palkkakehitys on ollut yhdistelmä korkeakouluttautumista (kauppakorkeakoulussa), työpaikan vaihtamista siinä kohtaan, kun vanhalla työpaikalla on ura- ja palkkaseinä tullut vastaan sekä luonnollisesti aktiivista lisävastuun ottamista läpi työuran. On selvää, että työn vaatimustaso, sekä stressitaso – sekä työpäivien pituudet ovat nousseet palkan myötä, mutta vielä koen niiden olevan mielekkäällä tasolla.

Tästä johtuen palkkani ei olekaan kehittynyt kahteen vuoteen, koska olen nykyisissä tehtävissä vielä onnistunut tasapainottelemaan hyvin työtä ja elämää. Uskon seuraavan palkkatason olevan taas huomattavasti korkeammalla, jos sen askeleen haluan ottaa, mutta siihen menee vielä todennäköisesti vuosi tai kaksi.

Perinteisen kuukausipalkan lisäksi olen pyrkinyt kasvattamaan myös pienissä määrin sivutulojani. Kun aloitin blogin kirjoittamisen, en sivutuloja saanut juuri laisinkaan mistään. Nykyhetkellä saan noin 20 000 euroa (ennen veroja) lisätuloja sivutöistä, joista huomattavasti suurin osa tulee luonnollisesti kirjojen myynnistä. Loput tulee pitkälti puhujakeikoista, joita sijoittamiseen liittyen käyn tekemässä sekä vieraskirjoituksiin, joita teen esimerkiksi HS Visioon sekä muille nettisivuille.

Velkamääräni kehitys ja asunnot

Aloitin niin sanotun velkaurani opintolainasta, jota nostin noin 20 000 euroa. Tästä lähtien olen ostanut kolme asuntoa lainalla. Ensiasuntoni, toisen asuntoni ja yhden sijoitusasunnon. Yhtään asuntoa en ole myynyt vielä ja en tule niitä todennäköisesti myymään moneen kymmeneen vuoteen. Asunnot ovat pitkälti vain tapani hankkia kiinteää omaisuutta omaan talouteeni, jota varten sitten voin ottaa lainaa tai vaikka taata mahdollisesti lapsieni ensiasunnon hankintaa kaukana tulevaisuudessa.

En tule sijoitusasuntoja lisää hankkimaan, mutta tulen vielä muuttamaan yhteen toivottavasti loppuelämän kotiini – joka tulee ensi vuonna nostamaan velkatasoa taas muutaman sataatuhatta euroa. Samalla jätän nykyisen asuntoni vuokralle. Tästä eteenpäin velkamäärä tuleekin hitaasti, mutta varmasti vähenemään. En kuitenkaan velkaa juuri ajattele, sillä se on pakollinen paha, kun lähtee rakentamaan varallisuutta nollasta.

Asuntosalkkuni näyttääkin seuraavalta.

Asunnot on hinnoiteltu ostohinnan mukaan ja jos laittaisin ne markkinahintaan, olisi summa edelleen suunnilleen sama, koska yksi asunnoista on nostanut arvoaan merkittävästi ja toinen laskenut hieman. Yksi taas on pysynyt aika paikallaan vuosien varrella. Tarkoitus olisi kuitenkin omistaa asunnot yli vuosikymmenen, joten tärkeintä on, että saan niistä vain aikanaan omani takaisin, kun lainat on maksettu pois, mikä on todennäköistä ihan inflaationkin takia.

En tule todennäköisesti asuntoja eri tavalla arvottamaan, ellei asuntomarkkinoilla jokin muutu fundamentaalisesti tulevaisuudessa Tähänhän todennäköisesti eniten vaikuttaa juuri korkojen tasot, jotka nyt ovat laskusuunnassa. Paljon riippuukin siitä, mille tasolle korkotaso sekä Suomen talouskasvu tulee tulevina vuosina menemään.

Yhteenveto

Kun päivittelin Exceleitäni tätä blogia varten, jouduin aina välillä pysähtymään ja miettimään, miten tähän pisteeseen on tultu. Omassa päässäni olen edelleen vähän se aloitteleva opiskelija-bloggaaja, joka taisteli sen kanssa, että sai rahaa säästettyä sijoituksiin elämisen jälkeen. Todellisuus on kuitenkin tänään jo aivan muuta.

Viidentoista vuoden vuoden matka saattaa vaikuttaa pitkältä, mutta todellisuudessa se ei ole siltä tuntunut. Olen tehnyt matkalla paljon taloudellisia virheitä pitkälti juuri sijoittamisen suhteen ja olen elänyt kaukana optimoidusta tavasta kulutukseni, tienaamisen ja sijoitusteni kannalta. Mutta koska aika on ollut puolellani, olen nykytilanteeseen päässyt.

Voin luvata, että jos luet tätä tekstiä esimerkiksi 18-vuotiaana, inspiroidut ja haluat optimoida ihan kaiken – pystyt pääsemään samaan tilanteeseen opeillani huomattavasti nopeammin. Mutta kannattaako koko elämää rakentaa rahan optimoimisen ympärille? Mielestäni ei. Tärkeintä on olla tarpeeksi vauraus, että raha muuttuu stressitekijästä elämän mahdollistajaksi – ja kaikki siitä eteenpäin on plussaa.

————————————–

Miten tähän pisteeseen olen päässyt? Voit nyt ennakkotilata kaikki oleelliset rahataidot säästämisestä tienaamiseen ja sijoittamiseen tiivistävän kirjani Vaurastu Viisaasti – rahataidot haltuun kirjani Tammen kirjakaupasta täältä! Jos ennakkotilaat kirjan saat 20%:n alennuksen kirjalle koodilla VAURASTUVIISAASTI20 !

Äänikirjojen ystäville kirjani löytyvät esimerkiksi Bookbeatistä, StorytelistäNextorysta sekä kaikista muistakin suomalaisista äänikirjapalveluista.

Jos taas olet uusi blogissa, Aloita täältä ja syvenny syvemmälle sijoittamisen ja henkilökohtaisen talouden maailmaan. Olen kirjoittanut blogiin kymmenen vuoden aikana yli 800 kirjoitusta henkilökohtaisen talouteen ja sijoittamiseen liittyen, joten löydät varmasti etsimäsi!

Muista myös seurata Omavaraisuushaastetta käyttämässäsi sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista! 

Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Threads
Omavaraisuushaaste Shareville

21 kommenttia artikkeliin ”Puolivuosikatsaus 2024 – nettovarallisuuteni nousi puolessa vuodessa 88 344 euroa eli 20,08 %!”

  1. Voi veljet, miten hyvä blogi taas! Kiitos Esa. Aikoinaan kirjoitin Naisten Oman Pörssiklubin sivuille koko elämän korkoa korolle ilmiöstä. Sinä todistat ja vahvistat taas kirjoituksillasi tätä mahtavaa ilmiötä todeksi. Arvostan kovasti👍

    Vastaa
    • Kiitos! Ja tosiaan, vaikka itsekin korkoa korolle ilmiöstä on tullut paljon kirjoiteltua, niin sitä on mahdoton silti oikeasti tajuta, ennen kuin näkee sen voimissaan. Toivon, että näiden tekstien kirjoittelu edes vähän avaa ilmiön voimaa vielä kouriintuntuvammin, kun puhutaan oikeista euroista oikeassa taloudessa eikä vain prosenttiharjoituksista.

      Vastaa
  2. Oletko laskenut, kuinka suuri prosentuaalinen osuus varallisuudestasi on kertynyt palkasta ja palkkioista säästämällä ja kuinka suuri osuus sijoituksien voitosta? Toisin sanoen paljonko sinulla olisi rahaa pelkällä korottomalla säästämisellä?

    Vastaa
    • Kyllä vain! Tämä on tosiaan aika yleinen kysymys ihan syystäkin.

      Tällä hetkellä tilanne on about 60 % tuottoja, 40 % säästettyä rahaa. Mutta tässä olen itse mokannut, kun olen aina sijoittanut osakkeisin – ja tehnyt paljon virheitä etenkin matkan alussa. Jos tietäisin kaiken, mitä tänään, kun olin aloittanut ja olisin sijoittanut vain osakeindeksirahastoihin, varallisuuteni olisi noin 200 000 euroa korkeampi – eli jopa n. 80 % tuottoja ja 20 % sijoitettua pääomaa!

      Korkoa korolle ilmiö on tehnyt tästä huolimatta suurimman osan työstä puolestani – sen huomaa siitä, kuinka nopeasti 100 000 euroisia on alkanut rikkoontumaan, kun sijoitukseni ovat alkaneet tuottamaan huomattavasti paremmin samoihin aikoihin kuin varallisuuteni rikkoi 100 000 euron rajan,

      Tämä näkyy etenkin nyt, kun prosentin muutos salkussani on yhtä paljon kuin kuukausipalkkani. Tässä kohtaa matkaa itse asiassa tuon itse laitetun pääoman määrän merkitys vähenee koko ajan, ja tärkeämmäksi muuttuu juuri sijoitusten tuotto, koska pääomat alkavat olla sen verran merkittäviä.

      Vastaa
        • Tärkeä kysymys! Tosiaan, jos sijoitukseni alkavat hävitä S&P500:lle (joka on se indeksi, jonka rahastoihin eniten rahaa itse laittaisin), niin silloin vaihdan indeksirahastosijoittajaksi vähitellen. Mittausajan (eli viimeiset 5v) osakesijoittaminen on itselle kuitenkin ollut taloudellisesti kannattavampaa kuin indeksirahastosijoittaminen.

          Jos taas minulla olisi aikakone, niin luonnollisesti silloin olisin tekemättä kaikkia sijoitusvirheitä 10 vuoden ajan ja aloittaisin vain indeksirahastosijoittamisen, mutta toki jossittelu nyt on vähän myöhäistä 😀

          Jos alkaa näyttää, että alan kuitenkin tulevaisuudessa toistaa samoja sijoitusvirheitä kuin ensimmäiset sijoitusvuoteni ja tuottoni jäävät S&P500:sta, silloin alan siirtämään sijoituksiani indekseihin.

          Nyt kuitenkin tilanne näyttää hyvältä ja parhaassa tilanteessahan, jos onnistuisin vaikka seuraavat 10 vuotta tekemään selvää ylituottoa, niin ensimmäiset 10 vuotta virheitä voisi olla kuitattu ihan taloudellisestikin. Toivomus olisi, että 15 vuoden aikana olisi oppinut tästä tarpeeksi, että pystyisin jatkossakin ylituottoa tekemään.

          Mutta tosiaan, en sinänsä aristele siirtää rahojani indekseihin tai muualle, jos näyttää siltä että sijoitukseni menestyvät jatkossa huonommin. Tai jos huomaan, että elämässäni ei yksinkertaisesti riitä aika osakkeiden seuraamiseen, mikä täysin mahdollista esim. ruuhkavuosina.

          Vastaa
          • Terve,

            Saanko udella että mitkä olisi tällä hetkellä nuo indeksit joihin rahasi siirtäisit? Yksi koko maailman kattava osakeindeksi vai jokin hajautussysteemi eri osakeindeksien, korkojen jne. välillä?

            Itsellä osakepoiminnan sivussa indeksisalkku jossa tällä hetkellä ainoastaan Storebrand global all countries. Ajattelin että tuolla saa helposti ja kustannustehokkaasti koko markkinan hajautuksen. Pääpaino silti osakepoiminnassa, jolla otetaan näkemystä.

            Olisi kiva kuulla millaisella indeksisetillä lähtisit itse liikkeelle.

            PS. Viisas sijoittaja luettu, erinomainen teos. Kiitokset siitä!

            Vastaa
            • Todennäköisesti laittaisin jaolla 70% Yhdysvallat-indeksiin ja 30% Eurooppa indeksiin. Ja tähän voi käyttää niin Storebrandin kuin vaikka Handelsbankenin indeksejä. Yksinkertaista ja toimivaa. Korkoihin en laittaisi, kun kyse pitkän aikavälin sijoituksista.

              Vastaa
  3. Mahtavaa Esa! Törmäsin blogiisi alkuvuodesta ja olen siitä lähtien kahlannut sitä läpi aktiivisesti. Olen samalla viimeistellyt korkeakouluopintojani ja tulojen kansvaessa miettinyt, mitä ylimääräiselle rahalle teen. Olen aina ollut luonteeltani säästäväinen ja sijoittanut jo opintojeni aikana pienimuotoisesti, mutta vasta blogisi lukeminen on todella avannut, mitä säännöllisen säästämisen ja sijoittamisen avulla voi saavuttaa. Korkoa korolle ilmiö on tullut mm. opintojen aikana siellä sun täällä vastaan, mutta blogisi avulla olen todella tajunnut sen voiman. Tavoitteeni onkin saavuttaa nopeasti, noin kahden vuoden aikajänteellä, 100k nettovarallisuus ja päästä hyötymään toden teolla korkoa korolle ilmiöstä. Kiitos todella innostavasta blogista! Toivottavasti jaksat panostaa siihen vielä pitkään, sillä ainakin minua se on auttanut suuresti omien ajatusten sekä tavoitteiden reflektoinnissa.

    Vastaa
    • Hienoa kuulla, että blogin aina uusi porukka löytää ja siitä hyötyä saa! Ja mahtava tavoite, tuolla tahdilla pystyt varmasti myös ohittamaan oman tahtini, jolloin tulevaisuuden sinä kyllä kiittää. Ja uskoisin, että blogi varmasti jatkuu niin pitkään kuin aikaa vain riittää oikeassa elämässä, ideoita ja innostusta satoihin ja satoihin tuleviin blogiteksteihin on jo.

      Vastaa
  4. Moro

    Tosi hyvää kirjoittelua ja samankaltaista toimintaa kun itsellänikin ollut vuosia. Sijoittamista ja nettovarallisuuden maksimointia elämän ohessa 🙂

    Itse tein pitkään tätä osakkeisiin, mutta vivun (ja ehkä muiden tekijöiden kuten markkinoiden tehottomuuden, itsevaikuttamismahdollisuuden remonttien muodossa) vuoksi siirryin sitten asuntoihin.

    Mikä sinun ajatuksesi on, miksi et siirtäisi kaikkia osakerahojasi asuntoihin?

    Itse tavoittelen sellaista 4-5k 5 nettokuukausiansiota passiivisena. Tämä tarkoittaisi tapauksessani noin 1,5meur asuntosalkkua velattomana. Eli vaikkapa 10kpl yksiöitä Tampereelta tms.

    Toinen vaihtoehto olisi hiljalleen lisätä osakesalkkuun ja elää osinkotuloilla, joka vastaa hyvin lähelle vuokratuottoja.

    Kolmas vaihtoehto ehkä hybridi (mikä sinullakin nyt). Ehkä voisin itsekin osan laittaa jatkossa osakkeisiin pienessä hajautusmielessä.

    Ajatuksesi tästä? 🙂

    Vastaa
    • Hyvä kysymys. Itsellä syyt osakkeisiin/indeksirahastoihin sijoittamiseen ovat:

      1) Historiallisesti ja tulevaisuudessa korkeammat tuotot
      2) Pienempi vaiva
      3) Oma osaaminen ja homman mielekkyys itselle
      4) Velkavivuttomuus (pienempi riski)

      Eli aika pitkälti omaan mielenmaisemaan, osaamiseen ja vahvuuksiin perinteinen sijoittaminen sopii vain itselleni ehdottomasti paremmin. En nauti remontoinnista laisinkaan, mutta toisaalta uusiin liiketoimintoihin tutustuminen on aidosti mielenkiintoista. Toisaalta uusien vuokralaisten etsiminen on myös vaivalloista ja ulkoistaminen taas laskisi tuottoja. Uusien sijoitusten etsiminen taas on suunnilleen parasta osakesijoittamisessa. Kun ei ole mielenkiintoa, myös tulokset olisivat todennäköisesti huonompia.

      Hyvänä vastaesimerkkinä sitten on esim. isoveljeni, joka sattuu olemaan rakennusalan DI. Hänellä on pienempi osakesalkku (noin 50 000€), jota hallinnoin hänen puolestaan (koska hänellä ei taas kiinnostus siihen riitä), mutta toisaalta sitten hänellä on noin 10 kpl sijoitusasuntoja Helsingistä, jotka ostanut pommikuntoisina ja rempannut. Ja hänelle tämä on toiminut aivan yhtä erinomaisena vaurastumisen välineenä kuin itselle osakesijoittaminen, koska hän rakastaa tehdä käsin asioita.

      Tämä kuvaakin sitä, että molemmat tavat ovat erittäin toimivia saman tavoitteen saavuttamiseen. Pitää vain valita se, mikä sopii omaan osaamiseen, mielenkiintoon, riskinsietokykyyn, elämään jne. paremmin.

      Vastaa
  5. Joo, hyvä kommentti. Itselläkin DI (kävin myöhemmin myös KTM) ja tykkään konkreettisesta tekemisestä. Osakkeissa ehkä olen jämähtänyt aikanaan tehokkaiden markkinoiden pelkoon ja sitä vastaan jonkin verran taistelin ja hävisin, enkä kokenut että voin saada voittoa indeksiä vastaan. Sitten taas kämpissä aukesi aivan uusi maailma, kun huomasi asuntojen olevan aivan minimikilpailulla eli hyvin tehottomilla markkinoilla, mikä yllätti itseni.

    Täten olenkin verrannut osakkeiden 7% k.a. pitkän ajan tuottoa aina kämppiin. Kämpissä voisi kasvukeskuksessa sanoa kohteen olevan aika lähellä myös tuota 7% esim noin 4% vuokratuotto ja siihen 2-3 % arvonnousua. Osakkeiden hyvä puoli että ei vie aikaa kun laittaa indeksii, mutta sitten taas iso miinus omasta mielestäni vivun puutos. Korkeissa koroissa toki vivun hyöty hetkeksi lähtee (ja sitä kautta vähän riskiä), kun laina% samaa luokkaa kun vuokratuotto% mutta silloinkin perustuottoa yleensä pääsee tahkoamaan.

    Toki jos olettaa voittavansa indeksi, osakesijoittaminen on todella hyvä vaihtoehto. Mitä mieltä itse olet Malkielin Random Walk Down Wallstreet yms teoksista, missä aika selkeästi osoitettu että markkinoiden voittaminen lähes mahdotonta pitkällä aikavälillä, tai tuuria jos onnistuu? Jos vaikka voittaa markkinat muutaman vuoden, onko se ollut tuuria vai taitoa, voiko sitä todentaa 🙂

    Tavoitteena ei ole haastaa ollenkaan vaan kuulla eri näkökantoja. Ikuisuuskysymys asunnot versus osakkeet 😀

    Ja miten taustoittaisit tuota tulevaisuudessa pienemmät tuotot?

    Vastaa
    • Joo, 7% on perinteinen konservatiivinen arvio usein inflaatiokorjattuna tai verojen jälkeen pörssin kehityksestä. Itsekin tätä käytän usein kirjoituksissani, ettei ihmisten odotukset nouse liian korkeiksi. Todellisuudessahan S&P500 on tuottanut pitkällä aikavälillä vähän yli 10 % vuodessa eli merkittävästi enemmän kuin tuon 7%.

      Ja tosiaan asuntojen puolesta tosiaan ehdottomasti puhuu tuo vipu. Jos saisi saman vivun indeksirahastoihin, niin halleluja, mutta tähän ei pankit vielä ainakaan suostu. Mutta tosiaan itsellä ehkä etenkin tulevaisuuden kannalta niin toi historiallinen tuotto (7 % vs. 10%) + se, että jos miettii Suomen talouden tulevaisuutta (joka vaikuttaa väistämättä myös asuntojen hinnan ja vuokrien kehitykseen tulevaisuudessa ei yhtä mairittelevasti kuin 2008-2020 ajan, kun elimme jatkuvaa korkojen laskun aikaa ja poikkeuksellista yksiöpuutetta PK-seudulla), laittaisin rahani tulevaisuudessa 100 kertaa sadasta USA-indeksiin.

      Tässä onkin hyvä huomata se, mitä indeksiä katsoo. Jos pitäisi valita asuntojen ja suomalaisen indeksirahaston puolesta, silloin mielestäni asunnot voivatkin voittaa pitkällä aikavälillä ja päätös olisi vaikeampi.

      Oma näkemykseni tosiaan asuntojen osalta on se, että vaikka korot tästä hitaasti lähtevätkin laskuun, asuntohissi on rikki ja meidän sukupolvi ei samasta pääse nauttimaan, kuin aikaisempi, että ostaa asunnon kasvukeskuksesta ja nauttii tasaisesta arvonnoususta, koska maailma näyttää tällä hetkellä erittäin erilaiselta kuin esim. 2015. Suomen talous vie kaikkea tällä hetkellä vähän väärään suuntaan. Voin olla väärässäkin, mutta aika näyttää.

      Ja mitä tulee Malkieliin, niin olen osittain samaa mieltä. Omassakin kirjassa kirjoitan siitä, että 90-95% sijoittajista kyllä häviää indeksille. Tämähän on tosiaan vain tilastollinen fakta. Tarkoitus olisi kuitenkin kuulua siihen 5-10%:iin, mikä on mielestäni valveutuneelle yksityissijoittajalle mahdollista. Erittäin vaikeaa, mutta mahdollista – ja toki 12%:n nykyinen vuosituottoni vaikkakin vain viideltä vuodelta, vähän tähän päin antaa osviittaa. Todellisuudessahan tosiaan voin sanoa vasta 10-15 vuoden päästä tästä paremmin, mutta so far so good. Ja toisaalta, jos saisin ylituottoa sen 20 vuotta ja sitten vaihtaisin indekseihin, niin sekin olisi hyvä. Eipä sinällään tässä teorioita olla murtamassa, vaan omaa sijoitustuottoa maksimoimassa ja jos 20 vuoden aikana kävisi tuuri – I’ll take it 😀

      Ja siis haastaminen, erilaiset näkökulmat, eri mielipiteet – kaikki enemmän kuin tervetulleita täällä kommenttipalstalla. Olen itsekin oppinut ja muuttanut paljon ajattelutapaani keskustelujen kautta, joten tällaiset kommentit aina kultaakin arvokkaampia (toivottavasti ihan kaikille lukijoille).

      Vastaa
      • Kiitos vastauksesta.

        Joo, itselläkin se tuntumat että varsinkin jenkeissä yli tuon 7% on menty. Itse yritin vuosia vähän stockpickailua, ehkä pelasin liian isoilla osakkeilla (missä kilpailu ja tehokkuus huipussaan), mutta lopulta aina kun Nordnetissä vetin vertailuindeksin viereen, huomasi että alapuolella mennään 😀

        Sitten tosiaan iski tuo asuntojen tehottomuus ehkä eniten itseeni mutta lisäksi tuo oma vaikutusmahdollisuus.

        Mitä itse olen ennusteita seuraillut, suomen väestöennuste ja -rakenne ei lupaa super hyvää. Toisaalta useimmat ennusteet odottavat seuraavaa syklin vaihetta. Nyt tehtiin liikaa yksiöitä ja on tyhjillään ja kauppa jäissä kaikissa asunnoissa. Kuitenkin syklissä aika perinteisesti kohta mennään taas eri suuntaan korkojen laskiessa ja suomessa uskoisin, että kasvukolmio vie lopulta voiton. Eli oma tuntumani on tällä hetkellä, että Suomi versus muut vaikkapa pohjoismaat on asunnoissa huono betsi, mutta toisaalta Suomen sisällä kasvukolmio (ja mikrolueet näiden sisällä tarkkaan harkiten + omalla rempalla jne) uskoisin, että jopa tuota arvonnousua pääsisi seuraavat vaikkapa pari vuosikymmentä nauttimaan. Ja ainaki sen ”perus” 4 % vuokra ja jatkon kasvu tuohon sieltä luulisi tulevan. Väestönkasvu kuitenkin kasvukolmiossa vielä kohdillaan ja nyt rakentaminen jäissä pitkään –> kysyntä voi hieman patoutua. Mutta tämä vain oma ennusteeni mikä nojaa asuntoekonomistien ennusteisiin ja omiin tuntumiin.

        Koska vähän Malkielin tyyliin uskon tässäkin betsissä häviäväni (asunto>osakkeet) :D, lopputulemana olen ajatellut laittaa osan molempiin. Ehkäpä vaikka 75% kämpissä ja 25 % indekseihin (jenkkipainotus).

        Oliko sinulla mistä tullut tuo ajatus, että asuntojen hinnoissa ei pääsisi nauttimaan Suomessa edes kasvukeskuksissa eikä kasvukeskusten arvopotentiaaliltaan parhaissa mikroalueissa? (Esim Helsinki on valtava alue, jossa jossain hinnat nousee, jossain laskee ja jossain samoissa vuosikymmeniä)

        Vastaa
        • Kuvaat mielestäni hyvin tuota, että sinänsähän kyseessä on aika samanlainen analyysi kuin osakkeissa, kun mennään asunnoissa tasolle mikroalueet ja remonttien vaikutus arvonnousuun. Jonka takia tosiaan palaan aiempaan pointtiini siitä, että uskon, että niin osakkeilla, rahastoilla kuin asuntosijoittamalla voi tulevaisuudessa vaurastua aivan yhtä hyvin – mutta indeksirahastosijoittaminen on se helpoin no-brainer tapa kenelle vaan.

          Osakesijoittaminen ja asuntosijoittaminen sitten vaatii enemmän aikaa, vaivaa ja osaamista.

          Ja tosiaan, itse en asunnoista osaa sanoa mikroalueiden osalta, vaan lähinnä tasoa PK-seutu, Uusimaa jne. jotain Kontulaa lukuun ottamatta. Uskon, että asuntojen hinnat tulevat nousemaan, mutta eivät samaan tahtiin kuin historiassa (ellei tosiaan tule sitä yllättävää talouskasvu piikkiä Suomeen).Nyt kun edes korkojen noustessa asuntojen hinnat eivät ole laskeneet niin paljon kuin ne periaatteessa olisivat voineet.

          Mutta tosiaan, tiedän asuntosijoittamisesta paaaaljon vähemmän kuin indeksirahastoista ja osakkeista, joten tämä on enemmän vain random kokoelma datapointteja ja ajatuksia, joita tullut kerättyä vuosien varrella.

          Vastaa
          • Joo, ymmärrän kyllä.

            Mikäs muuten tämän hetken status osakemarkkinoilla on (en ole hetkeen seurannu). Lähinnä siis sen suhteen, että jos nyt löisi kuukausisäästöä ETFiin, onko edelleen sama minimikulujen ETFiin koko maailman osake- ja ehkä korkomarkkinoille, pienellä jenkkipainotuksella toimiva resepti passiiviseen rahastosijoittamiseem?

            Itsellä tulossa hiukan vapaita kassavirtoja pian ja voisi taas kuukausittain laittaa sisään ilman stockpickailua.

            Vastaa
            • Löysinkin ihan hyviä ETFiä. Nordnetillä edelleen nuo kuluttomat pohjoismaarahastot.

              Ajattelin vähän komboa pitosalkkuun:

              80 % kuukausisäästösummasta ETFiin (Koko maailma osakkeet jenkkipainotuksella)
              20 % Superrahastoihin hajauttaen suomi / ruotsi / norja

              Miltäs sinulle näyttää? 🙂

              Vastaa
  6. Nyt tulee typerä kysymys, mutta MITEN sinun nettovarallisuutesi kasvoi.?Osakepääoma näytti kasvaneen viimeisimpään verrattuna 10000e.

    Tämänhän on ilmeisesti se kaava:
    ”Nettovarallisuus lasketaan seuraavalla kaavalla: Omaisuuteni (kolmen asuntoni arvo + osakkeideni arvo + käteinen) – velat (opinto- ja asuntolainani sekä muut velat).”

    Mistä tuo loput 70000e tuli? Tuottivatko asunnot tuon verran eli tienasit palkkaa töistä ja päälle vuokratuottoa, joilla lyhentelit lainoja 70000e? Osakkeiden arvo nousi ilmeisesti 10000e muttet tehnyt siihen uusia sijoituksia?

    Vastaa
    • Oleellinen kysymys, koska kaikkia liikkeitä ensimmäisen vuoden varrella vaikea dokumentoida yhteen tekstiin, vaan ne löytyvät ripoteltuna vuoden alun kaikista teksteistä.

      Myin osakkeita tuon ensimmäisen vuosipuolikkaan aikana vähän yli 50 000 euron edestä, joka selittää tuon, että vaikka osakkeet tuottivat hyvin, niin osakkeiden euromääräinen arvo ei ole nyt niin korkea (koska suurin osa tästä rahana on käteisenä). Laskeskelin, että ensimmäisen puolen vuoden aikana osakkeet tuottivat noin 40 000 euroa ja toinen 40 000- 45 000 euroa taas on tienaamisesta, loput asuntojen vuokrista.

      Tällä hetkellä käteiskassani on tavallista korkeampi, koska tarkoitus on säästää noin 50 000 euroa seuraavan asunnon käteiskassaan, jonka takia käteisen määrä jatkaa kasvamista.

      Tarkat luvut jokaisen kuukauden säästöistä, myynneistä, ostoista ja vuokratuloista löytyy aina kuukausikatsauksistani, joissa avaan ne aina per kuukausi. Helmikuun kuukausikatsauksesta löytyy esim. juuri työ iso osakemyyntini: https://www.omavaraisuushaaste.com/kuukausikatsaus-helmikuu-2024/

      Täytyykin jatkossa miettiä tarkemmin, jos saisin jotenkin kuvaajaan mukaan sen, kuinka paljon kasvua oli mistäkin lähteestä. Täytyy vähän leikkiä Excelin kanssa tätä pohtiessani.

      Vastaa

Jätä kommentti