Puolivuosikatsaus 2025 – nettovarallisuuteni kasvoi puolessa vuodessa 69 062 euroa eli 12,81 %!

Ensimmäinen puoli vuotta on taas vierähtänyt ja on aika katsoa kaikkia talouteni lukuja ja niiden kehitystä pitkällä aikavälillä sekä viimeisen puolen vuoden aikana. Seuraan varallisuuteni kehitystä vain puolen vuoden välein, koska haluan korostaa kaikille vaurastumisen matkassa pitkäjänteisyyden tärkeyttä – silloin päivä, viikko tai edes kuukausitaso ei ole tarpeellinen.

Nopein tapa suurimmalle osalle meistä on vaurastua hitaasti ja varmasti – koska silloin myös oman talouden riskit ovat hallitumpia. Parasta tässä tavassa on myös se, että se on lähes jokaiselle mahdollista.

Viimeisimmän varallisuuskatsaukseni puolen vuoden takaa löydät täältä. Tuttuun tapaan tämäkin puolivuosikatsaus on pitkälti graafinen.

Tänään keskitynkin siis tuttuun tapaan tärkeimpiin lukuihin matkallani taloudelliseen riippumattomuuteen. Nämä luvut ovat:

– Nettovarallisuuteni ja osakesijoitusteni kehitys
– Kulutukseni kehittyminen
– Kuukausipalkkani kehitys
– Velkamääräni kehitys ja asuntojen omistus
– FIRE-tavoitteeni kehitys

Kaikki nämä osat ovat aivan yhtä tärkeitä kokonaistaloudenhallinnassa, jonka takia olen niitä jo pitkään seurannut. Toivon myös, että kaikki numerot antavat osviittaa siihen, miten nykyiseen pisteeseen olen päässyt. Mennään kuitenkin aluksi itse asiaan eli nettovarallisuuteni kehitykseen.

Nettovarallisuuteni kehitys

Nettovarallisuus lasketaan seuraavalla kaavalla: Omaisuuteni (kolmen asuntoni arvo + osakkeideni arvo + käteinen) – velat (opinto- ja asuntolainani sekä muut velat).

Osakepääoma sisältää pörssiosakkeeni sekä pörssilistaamattomat yritysten osakkeet, jotka omistan.

Nettovarallisuuteni 1.7.2024 olikin 608 000 euroa ja osakepääomani 408 000 euroa. Kasvua nettovarallisuuteen puolessa vuodessa tuli 69 062 euroa eli 12,81 %.

Kasvu oli hyvää ensimmäisenä vuosipuolikkaana, mutta hidastui merkittävästi huhti-kesäkuun aikana pitkälti dollarin ja punnan heikentymisen takia. Tämä toi isoimpien sijoitusteni arvoa alaspäin, vaikka sijoitukset itsessään eivät laskeneet. Toki olen aiempina vuosina saanut paljon apua myös esimerkiksi dollarin vahvistumisesta. Kun aloitin sijoittamisen, euro oli lähes 30% vahvempi kuin nykyään, mikä teki USA:han sijoittamisen erittäin kannattavaksi. Joskus viisari kuitenkin heiluu toiseen suuntaan ja se on varsin ok.

Kuten viime kirjoituksessa kirjoitinkin, sijoitukset olivat joka tapauksessa onnistuneet ensimmäisellä vuosipuolikkaalla ja yli puolet nettovarallisuuden noususta tulivatkin sijoitusten tuotoista. Tämän lisäksi toki ensimmäisellä vuosipuolikkaalla tuloni ovat trendinomaisesti isommat pitkälti kiitos kirjailijapalkan, joka auttoi pitämään varallisuuden hyvässä nousussa. Olisin tyytyväinen jos toisella vuosipuolikkaalla varallisuus nousisi saman verran, mutta se on epätodennäköistä.

Koska olen niin pitkään säästänyt, tienannut ja sijoittanut samalla mekaniikalla, tuntuu, että omalla tavallaan talouteni onkin aika autopilotilla. Nyt etenkin kun osakesijoittamisen harrastamiselle ei ole jäänyt lapsen myötä niin paljon aikaa kuin ennen, tuntuu, että varallisuus on kasvanut kirjaimellisesti tekemättä mitään (paitsi toki töissä on pitänyt käydä, mutta koska pidän paljon työstäni, ovat hyvät tulot vain plussa tähän päälle).

Usein kysytty kysymys on myös, kuinka suurin osa varallisuudestani on säästettyä vs. sijoitusteni tuottoa? Tällä hetkellä ja tästä eteenpäin kiitos korkoa korolle ilmiön, säästettyä kokonaisvarallisuudestani on n. 30% ja sijoitusten tuottoja on n. 70 %. Ajan myötä tämä luku todennäköisesti tulee olemaan lähemmäs 20-80, kasvoivat tuloni tai eivät.

Kulutukseni kehittyminen

Aloitin kulutukseni seurannan aikanaan opiskelujen aikana yhdestä yksinkertaisesta syystä – koska rahaa ja tuloja oli niin vähän, minun oli pakko seurata, mihin raha menee ja mistä voisin säästää. Kuvaavaa on, että vaikka tuloni ovat yli kuusinkertaistuneet ja varallisuuteni on yli 60-kertaistunut näiltä ajoilta, kulutukseni on itse asiassa kasvanut opintoajoistani vain n. puolitoistakertaistuneet. Ja tästäkin isoin syy on ollut viime vuosien korkojen nousu ja sen tuoma lisäkulut asumiseen.

Yllä olevassa graafissa kuvaankin kulutustani puolen vuoden ajanjaksoissa aina siitä lähtien, kun olen ollut opiskelija vuonna 2015, jolloin blogini aloitin. Vaikka inflaatio on ollut yli 10% tänä aikana ja myös korot ovat nousseet. Isoin syy tähän on mielestäni se, että suurimman osan itsenäisestä ajasta olen asunut kimppakämpässä. Joko opiskelijasolussa, opiskelijakämppiksen kanssa perheasunnossa, kämppiksen kanssa tai myöhemmin puolisoni kanssa.

Varallisuuteeni kasvuun onkin monta salaisuutta niin kasvaneista tuloista kuin pitkäjänteisestä sijoittamisesta. Mutta kumpikaan näistä ei olisi riittänyt nykyiseen pisteeseen, jos kuluni olisivat kasvaneet samaa tahtia tulojen kanssa. Päinvastoin, silloin en olisi mitään saanut säästöön enkä sijoituksiin. Kun miettii kuinka paljon vielä inflaatiota tähän viimeiseen kymmeneen vuoteen menee, on omalla tavallaan ihmeellistä, kuinka vähän kulutukseni on lopulta noussut.

Kuukausipalkkani kehitys

Palkka ja tienaaminen on se suurin norsu rahasta puhuttaessa huoneessa. Vaikka palkka-avoimuudesta puhutaan paljon ja siihen pyritään myös EU-tason lainsäädännöllä kannustamaan, on avoimen palkkapuheen edistäminen Suomessa erittäin tuskallista.

Olenkin halunnut avata aina tulojeni kehittymistä matkan aikana ja avaankin joka puolen vuoden välein kuukausipalkkani kehitystä aina vuodesta 2012 asti, kun ensimmäisiin kuukausipalkkaisiin kesätöihin pääsin. Jos sinua kiinnostaa, miten urani on kehittynyt ja miten palkkani on tarkalleen kehittynyt nykyiselle tasolle, löydät tekstisarjan, jossa selitän työelämäni ja tulokehitykseni tarkasti täältä.

Palkkakehitys on ollut yhdistelmä korkeakouluttautumista (kauppakorkeakoulussa), työpaikan vaihtamista siinä kohtaan, kun vanhalla työpaikalla on ura- ja palkkaseinä tullut vastaan sekä luonnollisesti aktiivista lisävastuun ottamista läpi työuran. Unohtamatta oikeasti töissä hyvin suoriutumista, mikä on aina lisävastuun mahdollistanut. On selvää, että työn vaatimustaso, sekä stressitaso – sekä työpäivien pituudet ovat nousseet palkan myötä, mutta vielä koen niiden olevan mielekkäällä tasolla.

Olen oppinut paljon matkan varrella ja uskon, että kaikki ne opit, joita työelämästä olen saanut tähän mennessä ja jotka koetin pakata Vaurastu viisaasti-kirjaani, voivat olla monelle kaltaiselleni ihmiselle hyödyllisiä, jolla ei vanhemmista, sukulaisista tai kavereista juuri vetoapua työelämään.

Nyt olenkin elämäni pisimmässä palkkatasangossa. Palkkani on suomalaiselle korkea ja kuulun top10 tulokymmennykseen suomalaisista. Toisaalta, palkkani ei ole viimeisen neljän vuoden aikana kehittynyt edes inflaatiota kovempaa eli todellisuudessa ostovoimani on jopa laskenut. Eniten tulojani tulee lähitulevaisuudessa, oman työni sijaan, auttamaan hallituksen verouudistus, joka laskee juuri isoimman veromarginaalin osuutta – tämä lisää veronjälkeisiä tulojani ensi vuonna monta tuhatta euroa.

Palkkatasankoon on muutama syy. Ensinnäkin, en ole onnistunut enää edistymään urallani muutamaan vuoteen, koska olen ollut jumissa järjestelmäuudistusvetovastuissa ja isot IT-projektit vievät aina vuosia. Tämä on antanut valtavan määrän kokemusta ja on ajoittain ollut äärimmäisen raskasta, mutta haluan uskoa, että palkinto odottaa aikanaan, kun projektit on vedetty maaliin. Toisena, työnantajallani on luonnollisesti monen muun suomalaisen firman tavoin ollut kova kulukuri viimeiset pari vuotta pitkälti Suomen huono talous- ja rakennusalan tilanteen takia. Tämä näkyy myös palkkakehityksessäni – tai sen puutteessa.

Siinä, missä kuukausipalkkani kehitys on pysähtynyt tällä erää, olen kuitenkin onnistunut nostamaan sivutulojani kiitos puhujakeikkojen ja kirjojen. Todellisuudessa oma ammattiosaamiseni on tuntipalkaltaan moninkertaisesti arvokkaampaa kuin puhujakeikoilta ja kirjoista saamani korvaus, joten optimein olisi tehdä vain konsulttihommia IT-alalla. Mutta todellisuudessa tulisin tästä vain hulluksi, koska kirjoittaminen on se, mitä tekisin, vaikka en siitä saisi euroakaan ja päivätöitäni teen jo tarpeeksi tällä hetkellä. Ja vähitellen olen myös puhujakeikoista positiivisen palautteen myötä oppinut pitämään, vaikka jokainen soluni sitä luonnostaan vastustaakin.

Velkamääräni kehitys ja asunnot

Aloitin niin sanotun velkaurani opintolainasta, jota nostin noin 20 000 euroa. Tästä lähtien olen ostanut kolme asuntoa velalla. Ensiasuntoni, toisen asuntoni ja yhden sijoitusasunnon. Yhtään asuntoa en ole myynyt vielä ja en tule niitä todennäköisesti myymään moneen kymmeneen vuoteen. Asunnot ovat pitkälti vain tapani hankkia kiinteää omaisuutta omaan talouteeni, jota varten sitten voin ottaa sijoituslainaa tai vaikka taata mahdollisesti lapsieni ensiasunnon hankintaa kaukana tulevaisuudessa.

En tule sijoitusasuntoja lisää hankkimaan, mutta tulen vielä muuttamaan yhteen toivottavasti loppuelämän kotiini – joka tulee ensi tai sitä seuraavana vuonna (kun sitä joskus aletaan rakentaa ja se valmistuu) nostamaan velkamäärää noin 260 000 euroa, mutta siitä eteenpäin velkamäärä todennäköisesti laskee hitaasti, mutta varmasti aina hautaani saakka. Ja kyllä, tulen neuvottelemaan uusimpaan asuntooni 35 vuoden laina-ajan, kun hallituksen uudistus sen mahdollistaa.

Uskon itse siihen, että velka on vahva työkalu juuri nostamaan kaltaiseni aidosti nollasta lähteneet ihmiseen aidosti vauraiksi, jos sitä vain käyttää oikein ja maltilla omaan tulotason suhteen. Ja en myöskään halua lainoja maksaa pois etukäteen laisinkaan, vaan mahdollisimman hitaasti, koska sijoitukset tuottavat paljon paremmin kuin asuntolainan tai opintolainan maksaminen tuottaisi. Ymmärrän hyvin, miksi jotkut haluavat maksaa myös opinto- ja asuntolainansa mahdollisimman nopeasti pois, mutta taloudellisesti se ei ole ollut järkevää koko 2000-luvun aikana Suomessa.

Asuntosalkkuni näyttääkin seuraavalta.

Asunnot on hinnoiteltu ostohinnan mukaan ja jos laittaisin ne markkinahintaan, olisi summa edelleen suunnilleen sama, koska yksi asunnoista on nostanut arvoaan merkittävästi ja toinen laskenut hieman. Yksi taas on pysynyt aika paikallaan vuosien varrella. Tarkoitus olisi kuitenkin omistaa asunnot yli vuosikymmenen (tai kaksi), joten tärkeintä on, että saan niistä vain aikanaan omani takaisin, kun lainat on maksettu pois, mikä on todennäköistä ihan inflaationkin takia.

En tule todennäköisesti asuntoja eri tavalla arvottamaan, ellei asuntomarkkinoilla jokin muutu fundamentaalisesti tulevaisuudessa. Tähänhän todennäköisesti eniten vaikuttaa juuri korkojen tasot, jotka nyt ovat laskusuunnassa. Sijoitusasuntoni kuitenkin ovat nyt jo lähes kassavirtaneutraaleja, joten olen niihin tyytyväinen, vaikka ne ovat aivan Tampereen keskustassa ja Helsingissä hyvällä alueella.

FIRE-tavoitteeni kehitys

Miksi tätä kaikkea siis teen? Maalini on, että vuonna 2030 nettovarallisuuteni olisi – tällä hetkellä järjettömän tuntuinen –  2,5 miljoonaa euroa, eli n. 1,9 miljoonaa euroa enemmän kuin tänään. Sijoituskehityksen, kulutuskehityksen ja tulokehitykseni arvioiden, varallisuustavoitteeni per vuosi ovat seuraavat joka vuoden lopussa.

2021: 300 000€ (Toteuma 353 176 €)
2022: 420 000€ (Toteuma 388 805 €)
2023: 630 000€ (Toteuma 435 500 €)
2024: 800 000€ (Toteuma 539 000 €)
2025: 1 000 000€ (Toteuma tällä hetkellä 608 000 €)
2026: 1 300 000€
2027: 1 500 000€
2028: 1 800 000€
2029: 2 200 000€
2030: 2 500 000€

Olen jäänyt auttamattomasti jälkeen tavoitteestani, ja tämä johtuu pitkälti vuodesta 2024, kuten graafista hyvin näkee. Tästä syyttäminen ei olekaan kuin itseäni ja huonoja sijoituspäätöksiäni. Indeksirahastosijoittamisella olisin suhteellisen lähellä maalia edelleen, mutta osakesijoittaminen on kallis harrastus, kuten moni varmasti tietää, heh. Ja toisaalta kuten kirjoitin jo tavoitteen julkistaessani, oli selvää, että varallisuuteni ei tule kasvamaan yhtä logaritmisesti nätisti vaan tulee hitaita hetkiä ja sitten isoja pomppuja.

Onko toivo kuitenkaan täysin menetetty? Ei. Kysehän on edelleen kaikista niistä tärkeistä osista, jotka ovat blogini ja kirjani lukijoille tuttuja.

Tienaa enemmän.
Kuluta vähemmän.
Sijoita säännöllisesti.

Seuraava tavoitteeni onkin panostaa uraani ja tulotasooni. Olen tällä hetkellä urani pisimmässä palkkatasangossa ja tarkoitus olisi tehdä merkittävä loikka seuraavan kahden vuoden aikana tulotasoni ja urakehitykseni kanssa. Ainakin vuosi tähän menee todennäköisesti puhtaasti sen takia, että pidän pian puoli vuotta vanhempainvapaata, jolloin urani tai palkkani ei luonnollisesti positiivisesti kehity.

Kulutustasoni on edelleen hyvällä tolalla ja sijoitukset vuotta 2024 lukuunottamatta ovat onnistuneet hyvin. Tasapaino on tarkka, mutta jos panostan aina oikeisiin kohtiin oikeaan aikaan, uskon, että maali on edelleen täysin realistinen. Se vain vaatii täydellistä suorittamista tästä eteenpäin kaikilla kolmella osa-alueella.

Yhteenveto

Luvut kasvavat kasvamistaan, mutta sen takia referoinkin kaikkia takaisin tekstiini nollasta puoleen miljonaan yhdessä blogitekstissä. Tekstissä kuvaan kirjaimellisesti vuosi vuodelta, miten nykyiseen tilanteeseeni olen päässyt koko elämäni aikana.

Vaikka pääsen nykyisellä varallisuudellani suomalaisten top10%:iin, todellisuudessa matkani on ollut äärimmäisen epäoptimaalinen taloudellisesta näkökulmasta. Matkassa on ollut aivan valtava määrä taloudellisia virheitä ja ”virheitä”, joita myös kasvamiseksi ja elämiseksi kutsutaan. Viimeisimmät huonot virheet ovat osakesijoitukseni vuodelta 2024 indeksirahastojen sijaan.

Toivonkin, että olisi tilanteesi mikä vain, pystyt kirjoituksillani inspiroitumaan ja välttämään niitä virheitä, joita itse olen tehnyt. Kuka tahansa keskiluokkainen suomalainen pystyy saamaan oikeilla päätöksillä ja pitkäjänteisyydellä yli puolen miljoonan varallisuuden, jos vain haluaa – ja mahdollisesti jopa ihan taloudellisen riippumattomuuden tason. Itse kuitenkin tavoitin tämän tason vain muutama vuosi sen jälkeen, kun olin valmistunut ja olin lähtenyt aidosti nollista. Mutta silti vain alle 10%:lla suomalaisista on sellainen varallisuus. Tässä on tietty epäsuhta.

Matkaa on vielä jäljellä. Kiitos, että olet mukana ja toivottavasti olet mukana aivan loppuun asti – ja sen yli!