Qt Groupin osake sijoituksena nousi kaikkien sijoittajien huulille Suomessa 2020-luvun alussa, kun se muuttui ylivoimaiseksi kurssiraketiksi Helsingin pörssissä ja sitä uutisoitiin ja hypetettiin milloin missäkin. Qt Group on kuitenkin siitä mielenkiintoinen yritys sijoituksena, että sen liiketoiminnan tulkitseminen ei ole kauhean helppoa, koska se myy tietokoneohjelmistoja ja sen tiedotus ei ole täysin avointa jokaisen sijoitusanalyysin oleellisen datapisteen kannalta.
Tänään neljäntenä syväanalyysin kohteena luvan saakin olla Qt Group, joka on sijoitushetkenä oman salkkuni toiseksi pienin pörssiomistus, koska ostin sitä ensimmäisen kerran salkkuuni vasta vuoden 2022 loppuvaiheilla hypen osakkeen ympäriltä täysin kadottua.
Kuten kaikissa osakkeiden syväanalyyseissäni, myös Qt Groupin analyysi tulee olemaan pitkä ja ennen kaikkea keskittyminen tulee olemaan Qt:n liiketoiminnan laadullisessa puolessa eikä esim. tavoitehinnoissa tai muissa numeroissa. Kirjoitan tunnusluvuista ja muista numeroista vain, kun ne ovat erityisen tärkeitä yhtiön liiketoiminnan ja tavoitteiden ymmärtämiseen.
Tekstistä taisi tulla koko blogihistoriani pisin, koska halusin pystyä avaamaan liiketoiminnan ja tekniset termit auki kenelle tahansa sopivaksi. Ota siis rauhallinen paikka ja nauti analyysistä. Tai laita teksti itsellesi talteen ja ota lukuun paremmalla hetkellä.
Mitä Qt Group tekee – rautalangasta väännettynä
Lyhyesti sanottuna Qt Group on ohjelmistoyhtiö, jonka päätuote on Qt-ohjelmistokirjasto ja -kehitysympäristö. Tämän lisäksi Qt on alkanut laajentamaan ohjelmistotarjontaansa myös ohjelmistokehityksen testaus- sekä laadunhallintaohjelmistoilla Axivion ja Froglogic tuoteryhmän alla. Qt Groupin kehitysympäristö on saanut alkunsa 1991 Trolltech yrityksen alla ja on vaihtanut omistajaa moneen kertaan ennen kuin Qt spin-offattiin omaksi yhtiökseen. Omistajina matkan varrella on ollut muun muassa Nokia sekä Digia. Suureen menestykseen Qt:n kehitysympäristö ja työkalut ovat nousseet kuitenkin vasta itsenäisenä yhtiönä.
Qt Group pyrkiikin tarjoamaan ohjelmistollaan asiakkailleen ennen kaikkea työkaluja vastaamaan sulautettujen laitteiden määrän eksponentiaaliseen kasvuun ja ohjelmistokehityksen koko ajan nopeutuvaan julkaisusykliin. Trolltechin tavoitteiden sekä Nokia-historian vuoksi mobiili- ja työpöytäsovellusten kehittäminen on ollut Qt:n toimintojen ytimessä aina Qt:n kehitysympäristön ensimmäisen julkisen version julkaisusta lähtien vuodesta 1995.
Qt:lla pystyykin siis tekemään ennen kaikkea graafisia käyttöliittymiä ohjelmistoissa. Näistä käytetään usein lyhennettä GUI, joka tulee sanoista Graphcila User Interface. Olet, mitä todennäköisemmin käyttänyt Qt:lla tehtyä käyttöliittymää tietämättäsi siitä elämäsi aikana moneenkin kertaan. Esim. jos olet käyttänyt kosketusnäyttöä esim. Fordin, Peugeotin tai Mercedez-Benzin autossa, navigaattorissa, pelannut Blizzardin Battle.net:ssä pelejä, katsellut tai kuunnellut mitään VLC:llä tai käyttänyt LG:n äly-TV-käyttöliittymää tai Netflixin TV-appia!
Qt ei kuitenkaan ole pelkkä pelkkä käyttöliittymäkirjasto, eli se ei ole pelkästään graafisten käyttöliittymien tekoa varten suunniteltu. Ajan myötä Qt onkin kasvanut ja se sisältää erittäin paljon muutakin ohjelmistokehityksessä tarpeellista tavaraa, kuten erilaisia rajapintatyökaluja, joiden avulla erilaisten tietojen siirtäminen ohjelmistosta toiseen on helpompaa.
Qt Groupin kohdeyleisö onkin kaikki yhtiöt, jotka tarvitsevat sulautettuja järjestelmiä eli niin sanotun hardwaren (rauta) ja softwaren (ohjelmisto) yhteispeliä. Qt Group on mukana siinä megatrendissä, jossa kosketusnäytöt ilmestyvät kaikkiin koneisiin, joita käytämme arjessa – niin autoista jääkaappeihin tai vaikka tuulettimiin. Jos kone voidaan muuttaa osaksi esineiden internettiä (IoT) eli se voi ottaa vastaan ja lähettää tietoa paikasta a, paikkaan b, Qt on yksi parhaista tavoista tehdä tähän toimiva graafinen käyttöliittymä, jota kuka tahansa pystyisi käyttämään.
Qt:lla pystyy luomaan sovelluksia ja laitteita samaa koodipohjaa hyödyntämällä mille tahansa laitteistolle sekä käyttöjärjestelmälle. Tämän lisäksi Qt:lla pystyy tekemään sovelluksen suoraan hardwareen eli vaikka jääkaappiin, vaikka sillä ei olisi taustalla mitään Windowsin, Linuxin tai vaikka Androidin kaltaista käyttöjärjestelmää.
Qt näkeekin, että graafisia käyttöliittymiä lisätään miljardeihin arkisiin laitteisiin ajan kuluessa ja tätä kuvaakin hyvin se, että jo nyt Qt Groupin asiakkaita on yli 70 toimialalla: esim. autoteollisuudessa, terveysteknologiassa, teollisuusautomaatiossa sekä kulutuselektroniikassa.
Graafisuus ja käyttöliittymien helppokäyttöisyys onkin Qt:n ohjelmiston ytimessä. Qt:n työkalun avulla graafikot, tekniset taiteilijat ja käyttöliittymäsuunnittelijat, kaikki voivat työskennellä toteutuksen kanssa lähes samanaikaisesti. Suunnittelijat voivatkin ohittaa perinteiset hahmotelmat ja siirtyä suoraan tekemään toiminnallisia käyttöliittymiä, jotka ovat valmiita testattavaksi ja käytettäväksi alustasta riippumatta. Käyttöliittymäsuunnittelijoiden sekä itse koodarien tuominen lähemmäs toisiaan parantaa työskentelytehokkuutta, eli suoraan kehitykseen kuluvaa aikaa ja kustannuksia.
IT-kehityksen lisäksi arviolta 30% kaikesta ohjelmistokehityksen kustannuksista syntyy itse asiassa ohjelmistojen testauksesta ja laadunvarmistuksesta. Jos siis käytät joskus bugista ohjelmistoa missä vain, tiedät mistä on pihistetty. Ja kuten tiedämme, tietokoneohjelmistojen määrä kasvaa myös ihan yleisesti, ilman sulautettujakin järjestelmiä. Mitä enemmän uusia ohjelmia kehitetään, sitä mukaan ohjelmistot monimutkaistuvat uusien ominaisuuksien ja toimintojen myötä.
Tämä johtaa siihen, että näiden ohjelmistojen testaaminen ja laadunvarmistaminen muuttuu samalla koko ajan vaikeammaksi. Qt Groupin toinen vähitellen kasvava tukijalka perustuukin laadunhallintaohjelmisto Axivioniin, jolla niin Qt kuin myös muiden ohjelmistojen kehittäjät voivat testata järjestelmiään kehityksen keskellä. Froglogic taas on tarkoitettu ennen kaikkea graafisten käyttöliittymien automaattiseen testaukseen kehitysvaiheessa, kun Axivion keskittyy kokonaisvaltaisemmin laadunhallintaan ja testaukseen kehitysvaiheessa.
Jos mietit vielä, mitä Qt:lla voi saada aikaan, alla video, joka kuvaa hyvin sitä, mitä Qt:lla pystyy ihan käytännössä saada aikaan verrattuna yhteen sen kilpailijaan (HTML5:een). Esimerkin tehnyt koodari käytti 160 tuntia molempien käyttöliittymien tekemiseen per näyttö.
Qt Groupin toimiala
Jos jokin asia pitää paikkansa ohjelmistokehityksessä, on se muutoksen nopeus, mutta samalla tiettyjen asioiden uskomaton hitaus. Usein saatamme nähdä supermodernin käyttöliittymän, jota on erittäin helppo vain swaipata menemään, mutta käyttäjälle näkymättömissä saattaa olla oikeasti kirjaimellisesti vain Microsoft Excel eikä mitään superhienoa koodia tai ohjelmistoa.
Myös mitä pitempään kyseinen toimiala on käyttänyt tietokoneohjelmistoja, sen kamalampaa spagettia todennäköisesti pinnan alla on – ja mikään näistä ei välttämättä näy ohjelmistojen käyttäjille mitenkään. Osa toki näkyy, jos ulkoasua ei päätetä muokata mitenkään, kuten varmasti moni joskus mustavihreää ruutua käyttänyt tietää.
Ohjelmistokehityksessä Qt:n liiketoiminnan osalta onkin äärimmäisen tärkeää ymmärtää perusasiat. Ohjelmistokehityksessä puhutaan usein Front-End ja Back-End kehityksestä.
Front-End on se käyttäjälle näkyvä osa – esimerkiksi tämä nettisivu, mitä parhaillaan luet.
Back-End on kaikki se, mitä käyttäjä ei näe eli mikä pitää tämän nettisivun pyörimässä Internetin ihmeellisessä maailmassa kuten tietokannat ja toiminnallisuudet.
Qt:n keskittyessä ennen kaikkea graafisiin käyttöliittymiin, puhutaan siis Front-Endistä. MUTTA. Qt siis pystyy tekemään ohjelmistoja myös ilman käyttöjärjestelmää pohjalle eli Qt:ta voi siis käyttää etenkin sulautetussa järjestelmissä molempiin, Front- sekä Back-Endin tekemiseen. Tärkeää on myös muistaa, että Qt ei ole oma ohjelmointikieli, kuten vaikka Java tai Javascript. Qt käyttää C++ ohjelmointikieltä, joka on noin 40 vuotta vanha ohjelmistokieli – ohjelmistokielenä siis keski-ikäinen.
Kuten sanoin, ohjelmistokehityksessä muutoksia siis tapahtuu nopeasti – ja erittäin hitaasti. Se kuinka nopeasti muutos tulee olemaan jatkossa Qt:n kohderyhmässä on jokaiselle täysi mysteeri, mutta on hyvä pohtia, mitä lähihistoriassa on tapahtunut.
Isoimpia muutoksia etenkin Front-End puolella oli Meta Platformsin vuonna 2010 avoimeen jakoon laittama ja luoma React ja vuonna 2016 React Native JavaScript-kirjastot, jotka löivät lähes heti läpi käyttöliittymien suunnittelussa läpi laitteiden niin mobiilissa kuin internet-sovelluksissa. Käytännössä nykyään, jos näet uuden modernilta näyttävän käyttöliittymän, todennäköisyydet ovat sen puolella, että ne on rakennettu Reactin avulla.
React on siitä tärkeä esimerkki, että se kertoo, kuinka nopeasti uudet kirjastot voivat muuttaa pelin henkeä hetkessä ohjelmistopuolella. Voiko tällaista tapahtua myös Qt:lle, että se menettäisi vuodessa parissa merkittäviä asiakkuuksia uuden avoimen lähdekoodin (eli yleensä ilmaisen) kirjaston tai kielen ilmestyttyä markkinoille? Uhasta on sijoittajan tärkeää olla tietoinen, mutta käsittelen kilpailuasetelmaa tarkemmin omassa kappaleessaan.
Isossa kuvassa kuitenkin markkina on mennyt jo ja tulee entisestään menemään siihen suuntaan, mitä Qt pystyy tarjoamaan – eli paremman asiakaskokemuksen painottamiseen ohjelmistokehityksessä. Qt:lla on myös etu, jota kaikki eivät tarjoa – se pystyy tarjoamaan työkalun kehittää samanaikaisesti esim. Androidille, Applelle, Windowsille tai vaikka Linuxille. Qt mahdollistaakin monialustaisen ohjelmistokehitystyökalun, mikä jälleen tehostaa oikein käytettynä kehitystä.
Qt Groupin ohjelmistojen lisensointimalli
Mutta entäs ne eurot? Mistä Qt Group tienaa rahaa? Näin itse IT-kehityksessä päivätöissä työskentelevänä tiedän, että IT-jargon saattaa vaikuttaa joskus erittäin monimutkaiselta. Voin kuitenkin luvata, että ne ovat yksinkertaisia, jos niitä vertaa ohjelmistojen lisenssi- ja hinnoittelumalleihin. Esimerkiksi on ihan oikea kokopäiväammatti tuntea ja selittää auki kaikkien Microsoftin ohjelmistojen hinnoittelu ja siihen vaikuttavat tekijät. En halua tietää, kuinka monta työpäivää olen itse käyttänyt erilaisten ohjelmistolisenssien ehtojen tunnistamiseen, koska kyseessä on aina turhauttava viidakko.
Qt:lla asia ei valitettavasti ole yhtään sen yksinkertaisempaa ja siksipä yritys onkin vaikea analysoitava, vaikka ymmärtäisi täysin, mitä yhtiö tekee. Ensinnäkin tärkeintä on ymmärtää, että Qt EI OLE SaaS-yhtiö. SaaS tulee sanoista software-as-a-service, joka liiketoiminnan näkökulmasta tarkoittaa siis subscription-mallia, jossa maksat ohjelmistosta per käyttäjä per kuukausi esim. aina tietyn euromäärän. Ja pystyt helposti lisäämään käyttäjiä tilaukseen miten haluat, ja luonnollisesti tämä kasvattaa kuukausilaskua aina uusien käyttäjien liittyessä mukaan. Käytännössä lähes kaikki ohjelmistotalot Microsoftista Adobeen ovat siirtyneet SaaS-malliin. SaaS-malli myös tarkoittaa sitä, että pystyt käyttämään ohjelmistoja pilvestä suoraan (kuten vaikka Microsoftin Office-työkaluja), sen sijaan, että joutuisit aina avaamaan ohjelmiston auki koneelta.
Qt tosiaan ei ole SaaS-yhtiö eli se tekee asiat vielä osaltaan vanhan koulukunnan mukaan. Tämän lisäksi Qt ei ole selainpohjainen ohjelmisto toisin kuin niin moni yritysmaailmassa oleva ohjelmisto, vaan se on saatavilla pelkästään tietokoneen työpöydältä käsin.
Tämän lisäksi ohjelmistotyökalut on tehty avoimella lähdekoodilla (joka tarkoittaa, että kuka tahansa voi muokata ohjelmistoa omiin tarpeisiinsa ja se on kaikkien käytössä ilmaiseksi). Avointa lähdekoodia ei kuitenkaan kannata pelätä, koska Qt tarjoaa niin paljon ylläpitoa, päivityksiä ja muita tukitoimintoja ohjelmiston käytössä, että jokainen merkittävän kokoinen yritys tulee lisenssit Qt:lta aina ostamaan, jos se Qt:n ohjelmistokehitykseensä valitsee. Avoin lähdekoodi onkin ennen kaikkea plussa ja mielestäni lähes pakko nykyaikana, koska koko Qt:n kehittäjäyhteisö voi kehittää sekä esittää kehitysehdotuksia suurimpiin pullonkauloihin tuotteessa. Avoimen lähdekoodin tarjoaminen onkin paras tapa parantaa oman tuotteensa laatua pienimmillä kustannuksilla.
Mutta niistä lisensseistä. Yhtiön lisenssimalli jakautuu muutamaan tärkeään komponenttiin: yhden ja kolmen vuoden kehityslisensseihin, joilla asiakas saa oikeuden kehittää sovelluksia Qt:lla tietokoneille, mobiiliin tai sulautettuihin järjestelmiin.
Toinen tärkeä lisenssiosa on jakelulisenssit. Jakelulisenssin hinta vaihtelee asiakkaan valmistaman laitteen arvon mukaan ja se, minkä arvon Qt tuottaa laitteen kokonaisuuteen nähden. Jakelulisenssissä Qt saa siis korvausta sitä enemmän, mitä enemmän juuri sitä laitetta myydään, jonka ohjelmiston tekemisessä on Qt:ta käytetty apuna. Toisaalta, samaan aikaan esimerkiksi autosta, jossa on käytetty Qt:ta, Qt saa per myyty auto tietysti huomattavasti enemmän rahaa kuin per myydystä jääkaapista, auton yksikköhinnan ollessa huomattavasti korkeampi.
Lähes aina Qt:n asiakas tekee sopimuksen samalla hetkellä sekä kehittäjä- että jakelulisensseistä, jolloin yritys maksaa Qt:lle oikeudesta käyttää Qt:ta tuotekehitysprojektissa ja siitä, että valmistaa tuotteita myyntiin. Qt siis menestyy aivan suoraan sitä paremmin, mitä paremmin sen asiakkaat menestyvät.
Tämän lisäksi yhtiöllä on toki myös laadunhallintatyökalut, jotka myydään usein köntässä kehityslisenssien kanssa.
Koska yhtiö myy vuoden ja kolmen vuoden kehityslisenssejä sekä kirjaa niitä eri tavoin tilinpäätöksiin, aiheuttaa tämä paljon vaihtelua neljännesnumeroissa. Jos yhtiö siis myy esim. 100 000 euron arvosta vuoden kehityslisenssejä ja/tai ylläpitoa, 70 000 euroa tästä kirjautuu suoraan kyseisen myynnin neljännekselle ja jäljelle jäävä 30 000 euroa jaksottuu seuraavalle 12 kuukaudelle. Tämä johtaakin siihen, että yksittäiset neljännekset voivat olla erittäin hyviä – tai odotettuja huonompia, riippuen siitä mille vuoden kuukaudelle myynnit ovat osuneet.
On myös hyvä huomata, että kuten aina, vuoden kehittäjälisenssit maksavat enemmän kuin kolmen vuoden lisenssit. Jos asiakkaat ottavat vuoden lisenssejä ja uusivat ne aina vuosi toisen jälkeen kolmen vuoden ajan, Qt tekee enemmän rahaa. Kolmen vuoden lisenssien osalta taas tulovirta on tasaisempaa ja varmempaa, mutta hieman vähäisempää (vaikka toki 3v lisenssit kirjataan lähes täysimääräisesti liikevaihdoksi kaupantekohetkellä). Epävarmoina aikoina Qt:n asiakaskunta on preferoinut yhden vuoden lisenssejä, joka on tähän mennessä ollut pelkästään positiivinen asia, koska Qt on onnistunut nämä asiakkaat pitämään vuodesta toiseen.
Jakelulisenssit taas näkyvät samankaltaisesti kuin muukin kulutus yhteiskunnassa. Koska ihmiset ostavat globaalistikin eniten kulutuselektroniikkaa ja muita Qt:n mahdollisia tuotteita, voit olettaa, että jakelulisensseistä tulee aina eniten rahaa vuoden viimeisenä neljänneksenä loka-joulukuun aikaan, johon osuu niin Black Fridayt, Single’s Dayt kuin joulukin. Jakelulisenssit ovat myös puhdasta voittoa, koska niistä ei Qt:lle enää myynnin jälkeen kustannuksia synny.
Entä miten kehityslisenssien ja jakelulisenssien merkitys Qt:n liiketoimintaan jakautuu? Tällä hetkellä 19% Qt:n koko vuoden liikevaihdosta syntyy jakelulisensseistä ja loput 81% kehityslisensseistä sekä konsultoinnista ja ylläpidosta. Qt julkaisee tiedot jakelulisensseistä vain kerran vuodessa koko vuoden tilinpäätöksen yhteydessä.
Kaikki tämä johtaakin siihen, että Qt:n osalta sijoittajan on erittäin vaarallista seurata yksittäisen neljänneksen lukuja. Yksi kuukauden siirtynyt iso kauppa tänä tai ensi vuonna, voi liikuttaa vertailulukuja vahvasti suuntaan tai toiseen.
Tästä seuraavassa yksi käytännön esimerkki.
Kun Qt:n toisen neljänneksen tulos vuonna 2021 julkaistiin, räjäytti se kollektiivisesti sijoittajien tajunnan. Yhtiön liikevaihto kasvoi valuuttakurssikorjattuna 98% ja liikevoitto 66% verrattuna vuoden takaiseen neljännekseen. Syynä tähän oli vahva momentum sekä erityisesti yksi erityisen iso kertakauppa jättikokoiselle asiakkaalle, jossa todennäköisesti oli vielä pitkiä kolmen vuoden lisenssejä, joista suurin osa kirjattiin liikevaihtoon sillä hetkellä.
Ja nyt on tärkeää muistaa, mitä sanoin aiemmin yksittäisistä neljänneksistä. Ne ovat erittäin vaarallisia, jos ei katso kokonaisuutta. Qt:n osake raketoikin pian tulosjulkistuksen jälkeen 40% ylöspäin ja vain taivas tuntui olevan rajana. Pikakelataan kuitenkin vuosi eteenpäin.
Takana oli siis ennätyksellinen vuosineljännes vuodelta 2021, joten miltä näyttivät Qt:n luvut vuoden 2022 toisella neljänneksellä? Valuuttakorjattuna yhtiön liikevaihto nousi 1,7% ja liikevoitto jopa laski verrattuna edelliseen vuosineljännekseen! Katastrofi, joku voisi sanoa ja jo yli 50% laskenut kurssi laskikin lähes 50% parissa viikossa tämän tuloksen jälkeen.
Kummastelin tätä pörssin reaktiota suuresti, sillä Qt:n johto on toistuvasti todennut, että vuosineljänneksittäin erot voivat olla suuria ja sijoittajan vastuulle jää päätellä tästä myös se, että poikkeuksellisen vahvat neljännekset voivat seuraavana vuonna saada hyvänkin neljänneksen näyttämään heikommalta kuin se todellisuudessa on. Neljänneseroja vielä korostaa se, jos edelliselle vuodelle on osunut iso 3 vuoden lisenssikauppa ja sitä vastaavalle seuraavan vuoden neljännekselle vain yhden vuoden kauppoja.
Qt:n numeroita analysoidessa, käytä siis aina koko vuoden lukuja (esim. viimeisen 12 kuukauden) – älä koskaan yksittäisen neljänneksen lukuja sijoituspäätöksiesi tukena.
Qt Groupin asiakkaat
Ketkä sitten taas voivat käyttää Qt Groupin ohjelmistoja tuotteissaan? Oikeastaan tässä ainoa raja on mielikuvitus. Jos pystyt kuvitella jossain esineessä kosketusnäytön tai käyttöliittymän, pystyy Qt:ta siihen käyttämään. Qt:lla onkin paljon jo tunnistettuja referenssejä monelta toimialalta, mutta tässä tärkeimpiä.
Ensimmäisenä Qt:sta puhuttaessa mieleen tulee useammalle autoteollisuus, joka on n. 20% Qt:n liikevaihdosta. Autoteollisuudessa Qt:lla onkin paljon tunnettuja referenssejä, kuten Toyota, Suzuki, Peugeot, Daimler, BMW, Mercedez-Benz, Ford ja Bolt.
Toinen iso, mutta huomattavasti hajanaisempi asiakasjoukko on kulutuselektroniikka. Siellä asiakkaina on edellä mainitun LG:nkin lisäksi esimerkiksi 3D-tulostin yrityksiä, kamerayrityksiä, lentoteollisuutta, juoma-automaattiteollisuutta, kahviautomaattiteollisuutta jne.
Tämän lisäksi Qt:lla on paljon asiakkaita myös lääketeknologiateollisuudessa (esim. suomalainen Planmeca), raskaassa teollisuudessa (esim. Schneider Electric) sekä myös ohjelmistokehityksessä (esim. Amazon Web Services).
Asiakaskunta todennäköisesti laajenee entisestään tulevaisuudessa, jos kosketusnäyttöjen voittokulku jatkuu entiseen malliin. Qt onkin vahvoilla niin kauan, kun kosketusnäytöt ja graafiset käyttöliittymät tulevat koko ajan uutena erilaisiin fyysisiin esineisiin.
Kaikissa näissä asiakkuuksissa on hyvä muistaa, että usein, mitä isompi, sen todennäköisemmin asiakkaat eivät käytä pelkästään Qt:ta, vaan monia muita ohjelmistotoimittajia samanaikaisesti eli Qt ei ole ainoan hovitoimittajan asemassa monesti. Tässä on omat vahvuudet ja heikkoudet, kuten tulen kilpailija-analyysissä erikseen selittämään.
Asiakaskunnasta puhuessa täytyy myös muistaa, että koska eroja toimialojen välillä on näin merkittävästi, on siinä myös suuri ero, miten asiakkaista rahaa valuu Qt:lle. Tiettyjen toimialojen tuotteiden kehityssykli on huomattavasti pitempi kuin toisten. Uusia kameroita tai puhelimia tuutataan markkinoille kerran vuodessa, mutta autoilla tai raskaan teollisuuden tuotteilla tuotteiden kehityssykli voi olla vuosia. Joidenkin asiakkaiden osalta jakelulisenssien tulot siis näkyvät huomattavasti nopeammin kuin toisten.
Maantieteellinen jakauma asiakkaiden suhteen Qt:lla on seuraava.
1) Noin 40% yhtiön liikevaihdosta syntyy Pohjois-Amerikasta
2) Loput syntyy Euroopasta ja Aasiasta yhdistettynä
Qt Groupin tiedottaminen on siitä mielenkiintoista, että Eurooppa laitetaan yhteen Aasian kanssa, vaikka Aasia ainakin asiakasreferenssejä katsoen vaikuttaa merkittävältä markkina-alueelta. Kaikista merkittävin markkina Qt:llekin kuitenkin on Pohjois-Amerikka ja vielä tarkemmin Yhdysvallat.
Tästä johtuen monesti Yhdysvaltain dollarin suhde euroon saattaa vaikuttaa yhtiön liikevaihtoon ja tulokseen, jonka takia suosittelen aina katsomaan Qt:n tulosta tiiraillessa valuuttakorjattuja numeroita, jotka eivät ota huomioon valuuttojen lyhytaikaisia kurssimuutoksia. Erot voivat olla aidosti merkittäviä riippuen siitä, mihin suuntaan valuutat ovat menneet kyseisenä neljänneksenä – ero valuuttakorjatuilla tuloksilla voi olla merkittäväkin kuten Q3 2023, jossa valuuttakorjattu liikevaihdon kasvo oli 6%-yksikköä korkeampi kuin valuuttakorjaamaton.
Qt Groupin strategia ja tavoitteet
Mitä Qt Group sitten tavoittelee liiketoiminnallaan? Ensinnäkin, Qt Group on selkeä kasvuyhtiö ja sillä on perinteiset kasvuyhtiön tavoitteet – sijoittajasta riippuen hyvässä ja pahassa.
Vuoteen 2027 asti eli Qt Groupin keskipitkän aikavälin liiketoimintatavoitteet ovat seuraavat.
- 20-30% vuosittaista liikevaihdon kasvu eli yhtiö enemmän kuin kaksinkertaistaa liikevaihtonsa tulevien neljän vuoden aikana
- vähintään 25 prosentin liikevoittomarginaalia kuluvalla ajalla (EBITA-%)
Tähän mennessä Qt Groupin liikevaihto on kasvanut seuraavasti viimeiset viisi vuotta.
2018: 45,6 miljoonaa € (kasvua 26 %)
2019: 58,4 miljoonaa € (kasvua 28 %)
2020: 79,5 miljoonaa € (kasvua 36 %)
2021: 121,1 miljoonaa € (kasvua 52,3 %)
2022: 155,3 miljoonaa € (kasvua 28,2 %)
Samaisessa ajassa Qt Groupin liikevoitto on noussut vuoden 2018 2,3 miljoonan euron liiketappiosta aina vuoden 2022 36,9 miljoonaan euron liikevoittoon, joka siis tekee tavoitteeseen verrattuna liikevoittomarginaaliksi 23,7% eli tavoitetason mukaisen. Hyvä on ymmärtää, että suurin kasvu Qt:lla on takana eikä se ole enää mikään hyperkasvaja vaan perinteinen 20%:n kasvua tikittävä kasvuyhtiö.
Qt Group päivittikin juuri vuosittaista kasvutavoitettaan 30-40%:iin juuri Q3 2023 kohdalla, mikä käy järkeen, koska eksponentiaalinen kasvu muuttuu aina hankalammaksi ajan myötä. Qt Group on kuitenkin erittäin hyvässä asemassa kansainvälisillä sulautettujen järjestelmien markkinoilla, joiden potentiaalia on suhteellisen vaikea edes arvioida markkinan jatkuvasti eläessä, mutta päivitetyt tavoitteet vaikuttavat neutraalin realistiselta.
Arvioiden mukaan sulautuneiden järjestelmien markkina kasvaa n. 5,3%:n vuositahtia aina vuoteen 2032 asti. Koko markkinan oletetaan tässä kohtaa olevan noin 262 miljardin dollarin arvoinen. Qt:n siivua tästä markkinasta on vaikea laskea, koska kehityslisenssikuluja ei markkinan kokoon lasketa ja jakelulisenssien osuus koko markkinan koon myynnistä on joka tapauksessa pieni ja vaihteleva. Tärkeintä tässä kuitenkin on se, että Qt Groupilla on todistetusti vahva jalanasema markkinassa, joka tulee kasvamaan tästä ainakin seuraavat kymmenen vuotta eteenpäin.
Koko ajan tuleekin uusia laitteita ja härpäkkeitä, joita voidaan liittää Internettiin ja joihin tarvitaan graafisia käyttöliittymiä. Jokainen uusi laite, joka saa graafiseen käyttöliittymän, Qt pystyy saamaan mahdollisen asiakkaan.
Qt Group ei kuitenkaan halua jäädä yhden tempun poniksi, vaan pyrkii laajentamaan ohjelmistopalveluitaan Qt-ekosysteemin ulkopuolelle kattamaan yhä suuremman osan ohjelmistokehitykseen perustuvasta tuotekehitysmarkkinasta, ja täten kasvattamaan liikevaihtoaan pitemmällekin tulevaisuuteen vuoden 2025:sta eteenpäin.
Tästä ensimmäinen askel oli laadunhallintatyökalut, joilla pyritään päästä käsiksi kiinni jo olemassa oleviin asiakkaisiin – ja kuten sijoittajan ja liiketoiminnanjohtajan pitää aina muistaa, mikään myynti ei ole niin kannattavaa kuin lisämyynti nykyisille asiakkaille.
Tämän lisäksi on hyvä muistaa jakelulisenssit. Siinä, missä kehittäjälisenssit sisältävät leijonanosan nykyliikevaihdosta, etenkin kannattavuuden kannalta, jakelulisenssit tulevat olemaan äärimmäisen tärkeässä asemassa. Mitä suurempi osa yhtiön liikevaihdosta syntyy jatkossa jakelulisensseistä, sitä kannattavammaksi liiketoiminnan pitäisi muodostua.
Yhtiö pystyykin skaalautumaan aidosti siten, että sen liikevoitto pystyy kasvamaan nopeammin kuin liikevaihto, jos jakelulisenssituotot pystytään nostamaan uudelle tasolle – eli jos asiakkaat myyvät enemmän ja enemmän eteenpäin tuotteita, joissa on käytetty Qt:n ohjelmistoa.
Tärkeää Qt:lle on myös kasvattaa itsestään monipalvelutalo vuoteen 2027 mennessä, jotta se pystyy itse tarjoamaan kaiken yhdestä talosta asiakkailleen, jotka haluavat graafisen käyttöliittymän kehittämään. Vähän samalla tavalla kuin nykyinen yritys voi periaatteessa olla puhdas Microsoft-talo, Qt haluaa pystyä tarjoamaan tuotekehitystiimeille samanlaisen yhtenäisen käyttökokemuksen asiakkailleen.
Qt:n liiketoiminnan rakenne on myös sellainen, että yleensä kehittäjälisenssit menevät heti ja jakelulisenssit tulevat tuotteiden tullessa markkinoille. Näin esim. autoteollisuudessa saattaa mennä muutamakin vuosi jakelulisenssituloja odotellessa kehityslisenssien ensimyynnistä ja toisissa tuoteryhmissä jakelulisenssitulot tulevat nopeammin, koska tuotekehityssykli on lyhyempi. Tämä lisenssien monimuotoisuus tekeekin Qt:n analysoinnista etenkin reaaliajassa hankalaa, koska Qt ei luonnollisesti pysty tiedottamaan kaikkien asiakkaiden aikeista tuoda milloin mikäkin tuote markkinoille, joka vaikuttaa suoraan jakelulisenssien tulovirtoihin.
Mitä seurata Qt Groupin liiketoiminnan kehittymisessä?
Entä mitä sijoittajan kannattaa sitten seurata Qt Groupin liiketoiminnan kehittymisessä?
1) Sanoinkin jo tärkeimmän ensin pois alta – eli katse kannattaa pitää aina koko vuodessa, ei niinkään yhdessä neljänneksessä. Yleensähän sijoittamisessa kannattaa muutenkin aina katsoa pitempää aikaväliä ja isompaa kuvaa, mutta Qt:n tilanteessa kvartaalitalouden ansaan joutuminen on erityisen vaarallista, koska niistä ei pysty saada selkeää kuvaa.
Qt:n yhtä neljännestä katsoessa ei kannatakaan turhaan panikoida, koska kurssimuutokset kovan kasvun omaavalle ovat erittäin rajuja joka suuntaan yhden päivänkin sisällä tulosjulkistuksesta. Jos neljännes meni erityisen hyvin, 20%:n kurssinousut eivät ole poikkeuksellisia, jos kvartaali meni ”huonosti”, 20% kurssimuutokset eivät ole alaspäin millään tavalla poikkeuksellisia.
Markkinoiden ylilyödessä sijoittajalle saattaakin tulla niin hyviä osto- kuin myyntipaikkoja Qt Groupin osakkeessa. Jos yhtiö tekisi yhden-kaksi erittäin hyvää tulosta ja osakekurssi esim. nousisi 100%:n lyhyessä ajassa, myisin todennäköisesti kaikki sijoitukseni, koska sain sijoituksesta sen, mitä halusin. Sen sijaan, jos kyseessä on yksi heikompi neljännes esimerkiksi viivästyneiden kauppojen takia ja osakekurssi korjaisi 30-40% alaspäin markkinan muuten ollessa paikallaan, ostaisin todennäköisesti silmiä räpäyttämättä lisää.
Qt Group pitääkin sijoittajan varpaillaan ja vähintään tulosvaroitus ja osavuosipäivinä ylireagointia saattaa nähdä erittäin paljon.
2) Toisena Qt Groupissa kannattaa seurata aina koko vuoden tilinpäätöksen myötä kehityslisenssien ja jakelulisenssien suhdetta sekä liikevoitto%:n suhdetta näihin. On vaikeaa ennustaa, mihin suuntaan jakelulisenssien osuus liikevaihdosta menee, mutta isompaa osuutta jakelulisenssit saavat koko liikevaihdosta (niin kauan kuin liikevaihto kasvaa), sitä kannattavammaksi yhtiön pitäisi muuttua. Jos näin ei tapahdu, vaatii se syvällistä analyysiä, miksi ei.
3) Kolmantena, johdon kommentit yhden vuoden ja kolmen vuoden lisensseistä ja siitä miten asiakkaat ostavat niitä – sekä mikä on tulevaisuuden näkymä. Tämä on hyvä mittari riskille. Niin sinulle sijoittajana kuin Qt:lle liiketoiminnalle vuoden ja kolmen vuoden kehityslisenssien suhde on puhdas riski/tuotto-tekijä. Riskit ovat korkeampia menettää asiakkaita nopeasti, jos yhden vuoden lisenssejä ei jatketa.
Mutta jos jatketaan, hinnat ovat korkeampia vuoden lisensseissä. Toisaalta, kolmen vuoden lisensseissä hinnat ovat matalampia, mutta kassavirta taattu pidemmälle ajalle. On siis sijoittajan riskiprofiilista riippuvaista, kumpaa pitää parempana lisenssityyppinä Qt:lle.
4) Yleiset trendit, mitä näet ihan arjessa graafisten käyttöliittymien osalta. Koska Qt:n tukemia laitteita on käytännössä ihan kaikkialla elämässämme, pystyt seuraamaan isompia trendejä ihan arjessa. Jos tuntuu, että kaikkialle tulee vain lisää kosketusnäyttöjä (pidit niistä tai et), voi Qt-sijoittajana olla tyytyväinen.
Jos taas julkisuudessa alkaa näkymään trendiä takaisin analogiaikaan paluusta (mikä ei yllättäisi yhtään, koska esim. autojen kosketusnäyttökäyttöliittymistä voi olla montaa mieltä), kannattaa Qt-omistajan olla varpaillaan.
Tämän lisäksi on hyvä seurata, miten yhtiön ROE sekä ROIC-kehittyy yhtiön painaessa eteenpäin. ROE ja ROIC ovat tunnusluvut, joita itse sijoittajana seuraan erittäin tarkalla silmällä aivan kaikissa omistamassani yhtiöissä – tai potentiaalisissa sijoituksissa. Qt Groupin pitäisi ohjelmistoyhtiönä pystyä pitämään ROE ja ROIC korkealla ja niin onkin, historiassa Qt Groupin ROE onkin pysynyt tasaisesti yli 30%, mikä on äärimmäisen erinomainen taso yhtiölle kuin yhtiölle. Myös yhtiön ROIC on liikkunut erinomaisella yli 20%:n tasolla, mikä on poikkeuksellisen korkea taso.
Qt Group on myös osake, joka ei sovellu herkkähermoiselle sijoittajalle, koska yhtiö synnyttää niin suuren osan kaupoista vuoden viimeisillä viikoilla. Koska yhtiö ei luo tasaisesti kassavirtaa SaaS-yhtiöiden tapaan, näkyvyys yhtiön liiketoimintaan on koko ajan hieman sumuinen. Sijoittajat saavatkin jännittää usein aivan vuositilinpäätöksen julkaisuun asti, miten kauppa joka vuosi sujuu.
Omien osakkeiden ostot ja osingot sekä vakavaraisuus
Entä miten Qt Group sitten luo arvo osakkeenomistajille liiketoiminnan ulkopuolella? Ostaako Qt Group kenties omia osakkeitaan tai maksaa osinkoja?
Aloitetaan Qt Groupin osinkopolitiikasta, joka on erittäin yksinkertainen ja kuuluu seuraavasti: Yhtiön tarkoituksena on pidättyä osingonjaosta toistaiseksi. Qt Group onkin perinteinen kasvuyhtiö, joka pyrkii laittamaan kaikki liikevoitot liiketoiminnan kehitykseen ja yritysostoihin eikä pyri maksamaan osinkoja laisinkaan.
Omien osakkeiden ostoa Qt Group harrastaa, joka on perinteistä myös kasvuyhtiöille, jotka eivät osinkoa maksa. Qt Groupin mukaan omien osakkeiden ostoa ja siitä saatavia osakkeita voidaan hankkia:
1) Yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi (eli jos rahaa on kassassa liikaa, ostetaan osakkeita ja mitätöidään ne, jotta osakekohtainen tulos paranee). Tämä on oikein käytettynä jopa tehokkaampi tapa luoda arvoa osakkeenomistajille kuin osingot.
2) Yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen rahoittamiseen tai toteuttamiseen
3) Yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseen tai muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Näillä yhtiö siis pyrkii ostamaan osakkeita itselleen markkinoilta, jotka jaetaan takaisin yleensä osana johdon palkkioita tavoitetason saavutettua. Tämän johdosta esim. vuonna 2021 toimitusjohtaja Juha Vareliuksen tulot nousivat hetkellisesti huikeaan 27 miljoonaan euroon.
Sen mitä olen Qt Groupia seurannut, ei se itse tee strategisesti näitä, vaan omien osakkeiden ostot on pitkälti keskitetty kannustinohjelmien toteuttamiseen. Qt Group on ulkoistanut Evlille osakkeiden hankkimisen Qt:n johdon osakepalkkiojärjestelmää varten ja tämän takia löydätkin 100 suurimman omistajan joukosta mystisten entiteetin nimeltä Eam Qtcom Holding Oy. Eam tulee sanoista Evli Asset Management. Strategisia omien osakkeiden ostoja Qt ei ole muuten vielä tehnyt.
Yritysostojen vähyydestä ja osingonjakamattomuudesta johtuen Qt:n kassa onkin tällä hetkellä äärimmäisen vahva. Koska yhtiö tekee voittoa, eikä juuri käytä rahojaan muuhun kuin orgaaniseen liiketoiminnan kasvattamiseen, Qt:lla ei ole sen osalta ongelmia. Se, mitä Qt voisi kuitenkin harkita (hyvien yritysostokohteiden lisäksi), on jälleen omien osakkeiden oston opportunistisempi käyttö.
Yhtiön osakkeenomistajien miellyttämisen kiinnostuksesta kaiken oleellisen kertoo se, että osinkoja ei makseta ja omia osakkeita ei käytetä kuin perinteisiin liiketoiminnan transaktioihin kannustinpalkkioista yrityskauppoihin. Ja kannustinpalkkioitakin varten tehdyt asiat on ulkoistettu varainhoitotalolle. Luotetaan siis täysin siihen, että liiketoiminta itsessään luo tarpeeksi arvoa osakkeenomistajille.
Qt Group saakin siis arvosanaksi minulta osakeomistajaystävällisyydestään arvonluonnin osalta saman kuin Talenom eli 3/5. Yhtiö on kasvuyhtiö, eikä maksa osinkoja, mikä on mielestäni tässä kohtaa Qt Groupin matkaa aivan oikein, kun kasvu-uraa vielä on jäljellä. Osinkojen aika tulee, kun Qt:n kasvuprofiili heikkenee. Samalla se kuitenkin on perinteinen suomalainen yhtiö siinä, että osakkeenomistajille pitää riittää käytännössä vain liiketoiminnan suorittaminen.
Kilpailutilanne ja Qt Groupin kilpailuedut
Entä kilpailutilanne Qt:lla? Onko Qt:lla niitä kuuluisia vallihautoja tai kilpailukykyä laisinkaan?
Lähdetään kilpailijoista. Aivan täysin identtisiä toimijoita Qt Groupin osalta ei löydy käytännössä yhtään. Ja tällä tarkoitan toimijoita tai yhtiöitä, jotka ovat erikoistuneet sulautettujen järjestelmien graafisiin käyttöliittymiin. Tämä itsessään antaa Qt Groupille vahvan jalansijan juuri sen valitsemassa nichessä, koska niche ei itsessään ole valtava.
Koska Qt Group on kuitenkin niche-toimija, ohjelmistomaailmassa taas epäsuoria kilpailijoita on käytännössä loputtomasti ja niitä voi syntyä oikeastaan mistä kulmasta tahansa vähän yllättäenkin. Jos mietitään graafisia käyttöliittymiä, on muutama selkeä suorahko kilpailija Qt:n teknologiaan. Näitä ovat mm seuraavat teknologiat.
1) Googlen avoimen lähdekoodin käyttöliittymäkehitystyökalu nimeltä Flutter. Flutter on aidosti avointa lähdekoodia käyttävä, joten se on maksuton kilpailija Qt:lle. Tästä johtuen osa Qt:n entisistä ja nykyisistäkin asiakkaista (kuten Toyota ja BMW) on myös alkanut käyttämään Flutteria Qt:n ohella. Flutter on myös äärimmäisen nuori, sillä se julkaistiin Googlen toimesta vasta vuonna 2017.
Flutter onkin yleisesti ajateltuna vahvin kilpailija Qt:lle, mutta nuoruus on sille myös haaste. Tämän lisäksi täytyy muistaa, että Flutter käyttää Googlen vuonna 2011 julkaisemaa ohjelmointikieltä Darttia, joka luotiin todennäköisesti tämän hetken maailman suosituimman ohjelmointikielen JavaScriptin vaihtoehdoksi. Dart ei kuitenkaan ole lähtenyt lentoon ja Flutter onkin ainoita kehitystyökaluja, joka saa kehittäjät tällä hetkellä Dart-kieltä opettelemaan.
Flutterin suurimpia haasteita onkin se, että sen osaajia ei ole tarpeeksi (kun Qt taas pohjautuu vanhaan, monen osaamaan C++-kieleen), ja se, että kyse on Googlen tuotteesta. Google herättää aina mielipiteitä suuntaan jos toiseen kehittäjäyhteisöissä ja Google voi olla Microsoftin tai Meta Platformsin kaltainen punainen vaate kenelle tahansa.
2) Electron, joka on Flutterin tavoin vapaa avoimen lähdekoodin ohjelmistokehys. Sen avulla voi toteuttaa työpöytäohjelmia käyttäen esim. HTML:ää, CSS:ää tai Javascriptiä. Electron on etenkin nörttien suosiossa ja tutuimmat asiat sillä tehty on esimerkiksi tämänkin blogin WordPress-käyttöliittymä sekä erilaiset koodauspalvelut. Suoraa sulautettujen järjestelmien uhkaajaa Electronista ei kuitenkaan tällä hetkellä ole.
3) Unity tunnetaan ennen kaikkea peliteollisuudesta, koska se on alun perin perustettu pelimoottoriksi. Jos olet joskus pelannut video- tai mobiilipelejä, olet todennäköisesti pelannut Unitylla tehtyjä pelejä. Suosituimpia näistä ovat esimerkiksi Pokémon Go, Among Us, HearthStone sekä Call of Duty Mobile.
Unityn ja Unreal Enginen kaltaiset pelimoottorit ovat nykypäivänä myös maailman tehokkaimpia ja parhaita visuaalisia työkaluja, jonka takia Unity on pyrkinyt pääsemään osaksi houkuttelevaa graafisten käyttöliittymien markkinaa. Tämä on luonnollista, sillä videopelithän eivät oikeastaan ole mitään muuta kuin käyttöliittymää käyttöliittymän päälle. Unitykään ei kuitenkaan ole täysin suoraan Qt:n kilpailija, koska sillä tehdyt käyttöliittymät vaativat keskimäärin tehokkaamman koneen kuin Qt mukaan (palaan tehoihin vielä myöhemmin kilpailueduista puhuttaessa).
4) Android Auto ja muut tiettyyn teollisuuden alaan vahvasti liittyvät toimijat. Käytännössä markkina on jo nyt ja tulee myös jatkossa saamaan uusia toimijoita, jotka toimivat Qt:n kilpailijana suoraan jollain tietyllä toimialalla. Autoteollisuus itsessään on tarpeeksi iso, jotta sitä varten esim. Google on juuri tehnyt Android Auton erikseen. Toki mitä laajemmalle Qt leviää, sitä enemmän se saa toimialoja asiakkaikseen, joille ei ole järkevää tehdä omaa custom-käyttöjärjestelmää Android Auton tapaan.
Ohjelmistomaailma onkin siitä äärimmäisen mielenkiintoinen, että aivan valtavan osaamispulan takia lähes kaikilla aloilla olisi tarpeita enemmän keskitettyihin järjestelmiin per liiketoiminta, mutta siitä huolimatta esim. yritysmaailmassa tutut SAP, Microsoft ja Salesforce vain rullaavat, vaikka ne eivät keskimäärin sovi mihinkään.
En lähtisi Qt:ta vertaamaan SAP:iin (niin hyvässä kuin pahassa), mutta ohjelmistokehitysmaailman dynamiikasta on tärkeää ymmärtää se, että toimivia nichejä löytyy edelleen lähes loputtomasti. Olen jo pelkän 10-vuotisen työurani aikana miettinyt jo moneen kertaan, että miksi tätä ja tätä toimialaa varten ei ole tehty omaa järjestelmää – ei se nyt niin vaikeaa voi olla! Jos se ei olisi niin vaikeaa, olisin sen jo itse tehnyt, mutta kun se vain on.
Qt Groupin kilpailukentän analysoiminen onkin haastavaa, koska suoraa kilpailua ei ole, mutta samalla epäsuoraa kilpailua on käytännössä loputtomasti. Osa Flutterin kaltaisista kilpailijoista taas on niin nuoria, että vaikka ne ovat perus IT-jantterimittareilla suositumpia kuin Qt (yllänähty Flutterin Google Trends on korkeammalla ja Github Stackeja on huomattavasti enemmän), on se silti ennen kaikkea mobiililaitteisiin keskittyvä, vaikka sillä pystyy tekemäänkin myös käyttöliittymiä sulautettuihin järjestelmiin Qt:n päänichen tapaan.
Mietitäänkin siis hetki Qt:ta kilpailijoiden sijaan. Löytyykö siltä vallihautoja ja kilpailuetuja? Todistetusti kyllä. Seuraavassa siis lista Qt Groupin kilpailueduista.
1) Yhtiöllä on niin vahva asema asiakkaiden ja potentiaalisten asiakkaiden keskuudessa, että hinnoittelusta pidetään kiinni. Yhtiön mukaan se ei anna paljousalennuksia ja mieluummin annetaan kauppojen mennä ohi, kun myydään Qt:ta alihintaan. Kokemukseni mukaan käytännössä kaikki modernit SaaS-ohjelmistoyhtiöt toimivat juuri toisinpäin, joka johtaa siihen, että ostajalle tulee aina paha mieli 5 vuoden sisään, kun hinnat ovat käytännössä tuplaantuneet lähtöpisteestä.
2) Datan turvallisuus. Tämä on aivan valtavan iso etu Qt:lle. Mikä sitten erottaa Qt:n ohjelmiston monesta kilpailijasta? Kun kilpailijana on Google, moni asiakas arvostaa etenkin oman datan omistamista, mikä on koko ajan arvokkaampaa liiketoiminnalle kuin liiketoiminnalle. Qt:n lisenssillä asiakas saa täydet oikeudet kehittää ohjelmistoja ilman, että asiakasdataa tarvitsee jakaa minkään kolmannen osapuolen kanssa, mikä on iso kilpailuetu.
3) Sulautetuissa järjestelmissä asiakkaiden tuotekehityssyklit ovat pitkiä ja monesti edes kolmen vuoden lisenssi ei riitä siihen, että tuotteen saa ulos. Mitä tärkeämpi osa graafinen käyttöliittymä on tuotekehityksessä, sitä pitempään Qt:ta tarvitsee. Ja sen takia yhtiön tuotteiden korvaaminen kesken kehityksen on käytännössä mahdotonta. Ja mitä tärkeämmäksi osaksi graafiset käyttöliittymät kasvavat kaikissa esineissä, sitä tärkeämmäksi myös Qt:n rooli kehityksessä nousee.
4) Qt:n tuote on monelle jo tuttu ja ennen kaikkea kypsä tuote. Joku voisi sanoa vanha tai vanhentunut, mutta tutun teknologian vaihtaminen ei ole koskaan niin helppoa kuin mitä voisi aluksi kuvitella. Kyseessä on käyttäytymistaloudestakin tuttu termi ”friction cost”, joka kuvaa käytännössä sitä aikaa, vaivaa ja rahaa, joka syntyy vaihtaessa oikeastaan mitä vain asiaa. Vielä vaikeammaksi homma menee, jos esim. Flutterin myötä yhtiö joutuu pakottamaan koodarit opettelemaan uusia ohjelmointikieliä.
5) Isoimmat asiakkaat käyttävät jo nyt myös muita alustoja kehitykseensä. Nopeasti voisi kuvitella, miten tämä on hyvä asia, mutta käytännössä tämä johtaa siihen, ettei Qt:lla ole yksittäisiä jättiasiakkaita, joiden osuus liikevaihdosta olisi Qt:lle vaikka 10% koko liikevaihdosta. Samaan aikaan, kun tämä on myös riski, on se myös mahdollisuus. Nykyiselle asiakkaalle oman tuotteen erinomaisen myyminen ja lisämyynti on vielä helpompaa, jos hän on tuotteeseen ollut tyytyväinen.
Entä löytyykö Qt:lta ihan aitoja vallihautoja? Sanoisin, että löytyy yksi erittäin tärkeä.
Tärkein on ennen kaikkea se, että Qt:lla suunnitellut sovellukset vaativat vähemmän prosessointitehoa, muistia ja muita laiteominaisuuksia saavuttaakseen halutun suorituskyvyn käyttöliittymälle. Eli yksinkertaisesti rauta, jota tarvitaan Qt:n pyörittämiseen on halvempaa kuin rauta, mitä tarvitaan esimerkiksi HTML5:llä tehdyn käyttöliittymän pyörittämiseen.
Usein saatetaan mieltää, että koska prosessointiteho ja muisti kasvaa koko ajan, tehoilla ei ole väliä, mutta sillä tulee olemaan väliä tästä ikuisuuteen. Korkeampi prosessointiteho ja muisti tulee aina olemaan huomattavasti kalliimpaa valmistaa, koska sille on kova kysyntä. Esimerkki oikeasta maailmasta: tästä syystä esimerkiksi Sony myy pelikonsoleitaan yli 200 euroa kalliimmalla kuin Nintendo ja itse asiassa Nintendo on ainoa näistä osapuolista, joka tekee voittoa konsolimyynnillään! Prosessointiteho sekä sisäänrakennettu muisti kun on Nintendon Switch-konsolissa niin paljon alhaisempi eli sen valmistuskustannus on huomattavasti alhaisempi.
Sirut ja prosessointiteho ja tehokkaan muistin käyttö ovat todennäköisesti arvokkaimmat asiat tällä hetkellä IT-maailmassa ja tekoälyn kehityksen myötä kummankaan vaatimukset eivät ainakaan vähene. Vaikka prosessointiteho ja muistin määrä siis kehittyy koko ajan, samalla kasvaa niiden kysyntä ja kustannus. Tehokkuus ei tulekaan koskaan katoamaan muodista ja on yksi monista syistä, miksi asiakkaat ovat valmiita Qt:n ohjelmistoista maksamaan. Myös jatkuvasti kasvavissa pilvipalveluissa juuri muisti maksaa eniten.
Ohjelmistomaailmassa taas Android vaatii yleensä tehokkaampaa rautaa eli laitteita ja on aina kalliimpi ratkaisu asiakkaalle. Qt:lla on myös paljon kilpailijoita, joilla voi tehdä jonkun yhden osan tehokkaasti, muttei koko käyttöliittymää tai käyttöliittymiä tuotteeseen. Qt:lla voikin tehdä hyvinkin erilaisia asioita, esimerkiksi auton koko digitaalisen ympäristön ohjaamoon – kevyellä raudalla.
Ja tästä tehokkuudesta on vielä hyvä muistaa yksi toinen asia. Mitä enemmän tehokkuus kasvaa ja mitä enemmän prosessointitehovalmistuskapasiteettia valmistuu maailmassa sirupulan oltua jossain kohtaa lopulta ohi – sitä enemmän maailmaan tulee lisää graafisia käyttöliittymiä ja älylaitteita.
Qt Group hyötyykin siis monesta eri suunnasta siitä, että teknologia- ja prosessointiteho sekä muisti kehittyy sekä halpenee loppupäästä. Qt siis voittaa, elimme sirupulassa tästä päivästä ikuisuuteen tai jos siruja on kaikille jakaa puoli-ilmaiseksi – Qt kun saa niistä tehot parhaiten irti.
Johto, hallitus, suurimmat osakkeenomistajat ja kulttuuri
Qt Groupilla ehdottomana vahvuutena on pitkäjänteisyys aivan ylimmän johdon kuin suurimman omistajan saralla. Yhtiön toimitusjohtaja Varelius on ollut Qt:n toimitusjohtaja sen pörssilistautumisesta lähtien eli vuodesta 2016. Mielenkiintoista tässä on se, että Varelius oli ennen tätä Digian toimitusjohtaja kahdeksan vuotta, josta Qt siis spin-offattiin. Johdolla oli siis todennäköisesti aika tarkka käsitys siitä, mitä oltiin tekemässä ja miksi.
Samalla yhtiön suurin omistaja on ollut sen listautumisesta lähtien Ingman Group, joka on siis Ingmanin-suvun sijoitusyhtiö. Ingman Group omistaa yli 20% yhtiön osakkeista ja sillä onkin vahva panos yrityksen hallitustyöskentelyyn. Pääomistaja-puheenjohtajan Robert Ingmanin lisäksi hallitus Qt Groupilla vaikuttaakin erittäin rautaiselta kasvuyhtiöosaajista aina jättimäisten IT-talojen johtajiin. Alla Qt Groupin top10 suurimat omistajat, jotka ovat pitkälti instituutioita yhtiön toimitusjohtajan ja IT-miljonääri Kari Karvista lukuun ottamatta. Karvinen teki ensimmäisen tilinsä SysOpenin eli alkuperäisen Digian toisena perustajista.
Muuten yhtiön johto on uudistunut suhteellisen paljon 2020-luvun alussa ja koon kasvaessa rekrytointeja onkin tehty selkeästi talon ulkopuolelta tietoisesti. Vielä kuitenkin on liian aikaista sanoa, kuinka iso merkitys johdon muutoksilla on ollut yhtiön tulokseen, koska tähän mennessä aiemmin tehdyt hyvät päätökset ovat vieneet yhtiötä hyvällä momentumilla eteenpäin. Tuoreen johdon kädenjälki alkaakin näkyä jo tänä ja ensi vuonna, kun taloustilanne on todennäköisesti huomattavasti haasteellisempi kuin aivan 2020-luvun alussa.
Harmittavaa oli toki nähdä, että Qt:llakin on lähes jokaista suomalaista pörssiyritystä vaivaava ongelma – johto ei osta osakkeita omalla rahalla! Ellei jokainen suomalainen yritysjohtaja Suomessa kärsi elintasoinflaatiosta eli kaikki raha menee mitä tulee, en ymmärrä tätä laisinkaan. Qt:lla johto ja hallitus omistaakin toimitusjohtajaa lukuun ottamatta erittäin vähän Qt Groupin osakkeita ja tämä laittaa aina miettimään miksi. Vielä tähän päivään mennessä en ole ymmärtänyt, miksi ei halua omistaa yhtiön osakkeita, jota johtaa, jos uskoo yhtiöön ja omaan tekemiseensä.
Työntekijöiden tyytyväisyyttä mittaava Glassdoor antaa Qt Groupille arvosanaksi 3,7, mikä ei ole erinomainen, mutta ei huonokaan. Selkeät asiat kuitenkin nousevat kommenteissa esiin yrityksen kulttuurista.
– Yhtiö on Eurooppa (eli Suomi-vetoinen) ja kommunikaatio USA:n pään koodareihin on heikompaa (voin luvata, että tämä pätee jokaiseen kansainväliseen yhtiöön maailmassa, USA:laiset eivät vain ole tottuneet siihen!).
– Yhtiön johdolla ei ole tarpeeksi moderni ajattelutapa
– Suuri osa työstä tehdään yhdessä asiakkaiden kanssa eli työn mielekkyys riippuu paljon siitä, ketä saa asiakkaaksi – ja millainen asiakkaan yrityskulttuuri on
+ Työelämä-tasapaino erinomainen
Itselleni tämä käytännössä vahvisti sitä käsitystä, millainen Qt Groupin yrityskulttuuri valmiiksi on. Yhtiöllä on historia insinöörivetoisena IT-firmana monen vuosikymmenen takaa Pohjoismaista. Yhdistettynä vähän Nokian ja Digian kulttuuria, kulttuuri on todennäköisesti aika perinteinen suomalainen IT-firmakulttuuri hyvine ja huonoine puolineen.
Ainoa haastava osuus saattaa tulla juuri siinä, että USA:lainen ja Pohjoismaalainen työkulttuuri ovat toisiaan vastaan aika vahvasti. Molemmissa toki arvostetaan kovaa työntekoa, mutta siihen se sitten jääkin. Hyvien yhdysvaltalaisten koodarien palkkaaminen jo haastavassa osaajapulaympäristössä voi olla hankalaa Qt:n kokoiselle ja kaltaiselle yhtiölle, mikä saattaa pitkällä aikavälillä olla haaste yhtiön kehittymiselle ja kilpailussa pärjäämiselle.
Miksi Qt Group tuottaa vähintään 150% kymmenessä vuodessa?
Minulla on selkeä tavoite osakesijoittamisessa. Se on tehdä tuottoa sijoituksillani 9,5% vuodessa kymmenen seuraavan vuoden ajan. Ja koska pyrin olemaan pitkäjänteinen sijoittaja, haluan omistaa sijoituksia mieluusti vähintään kymmenen vuotta kerrallaan – jos kaikki käy hyvin niin paljon pitempäänkin.
Miksi siis itse sijoitan Qt Groupiin ja miksi uskon, että sen osake pystyy tuottamaan tästä päivästä 150% (eli n. 9,5% vuodessa) seuraavan kymmenen vuoden aikana?
Qt Groupista puhuttaessa tämä toki on vaikea kysymys, koska sen osakekurssin on poikkeuksellisen volatiili. Niin sen kasvuyhtiöisyyden takia kuin sen takia, että yhtiön tulevaisuutta voi olla joskus vaikea lukea vuosineljännesten tulosten vaihdellessa niin vahvasti.
Seuraavassa siis asiat, joiden uskon vievän Qt Groupin liiketoimintaa eteenpäin tavoitteiden mukaisesti vahvasti myös tästä eteenpäin.
1) Qt Group on löytänyt toimivan nichen, missä sillä ei ole suoraa kilpailua. Ja suoran kilpailijankin ilmestyessä kilpailijalla olisi erittäin korkea ylämäki kiivettävänä – vaikka sen tuote olisi parempi, koska Qt Groupin markkina-asema on asiakkaiden osalta jo niin vahva.
2) Qt Group on jo onnistunut todistamaan, että siltä löytyy vahva hinnoitteluvoima yhdistettynä pitkäjänteiseen omistajaan, joten yhtiön ei tarvitse tehdä kompromisseja lyhyen ajan pörssiheilahtelun kanssa.
3) Teknologisen kehityksen megatrendit ovat Qt Groupin puolella. Yhtiö pystyy tarjoamaan kustannustehokkaita käyttöliittymiä älykkäisiin laitteisiin – myös niille, joita myydään isoissa volyymeissä ja pienemmillä katteilla.
4) Mitä isommaksi yhtiö kasvaa, sitä kannattavammaksi sen pitäisi muuttua. Yhtiön kannattavuus siis skaalautuu aidosti, mitä enemmän sen asiakkaat tuovat tuotteita markkinoille kiitos jakelulisenssien. Ne pystyvät tuomaan jatkossa isomman osan kaikesta liikevoitosta.
5) Yhtiön osakkeen arvostustaso ei ole enää järjetön korkeampien korkojen maailmassa.
Qt Groupin osake sijoituksena – yhteenveto
Qt Group onkin tällä hetkellä pörssilistatuista yhtiöistä salkkuni pienin omistus, mutta merkittävä osuus silti omaisuudestani on siinä kiinni. Laitetaankin loppuun vielä yhteenveto koko tekstistä ja tiivistetään tekstiin vielä Qt Group sijoituksena plussiin, miinuksiin ja kysymysmerkkeihin.
Qt Groupin vahvuudet:
– IoT, digitalisoituminen sekä teknologian kehitys ovat megatrendejä, jotka eivät pysähdy koskaan – Qt Group saa aina jokaisesta näistä kakun paloista pienen palan ja hyödyn itselleen
– Kasvuhalut ovat selvät myös pitkällä aikavälillä
– Yhtiö on todistanut hinnoitteluvoimansa ja sen, että pystyy kasvamaan isoksi toimijaksi
– Yhtiön asiakaskanta on äärimmäisen hajautunut myös toimialoittain (autoteollisuutta lukuun ottamatta), joka jakaa riskiä
– Lisensointimalli skaalaa tuloskasvua sitä kovemmaksi, mitä enemmän yhtiö kasvaa. Yhtiö pystyy kasvattamaan tulostaan liikevaihtoaan nopeammin
– Qt Groupin teknologialla on vahvoja kilpailuetuja, jotka tulevat pitkälti tehokkuudesta
– Vahva tase ja mahdollisuudet kasvaa myös Qt-teknologian ulkopuolelle ohjelmistotalona
Qt Groupin heikkoudet:
– Yhtiö on ohjelmistomaailmassa vielä kooltaan pienehkö toimija
– Omien osakkeiden käyttöä ei ole optimoitu, vaan ulkoistettu varainhoitotalolle kannustinohjelmia varten
– Yrityksen johto voisi ostaa enemmän osakkeita omalla rahallaan
– Yhtiön kulttuuri voi tehdä huippuosaajien rekrytoimisen ja pitämisen hankalaksi etenkin Yhdysvalloista
– Yhtiö voisi jakaa avoimemmin tietoa liiketoiminnastaan
Qt Groupin kysymysmerkit:
– Yhtiö toimii markkinassa joka muuttuu koko ajan ja jossa on jatkuvaa epäsuoraa kilpailua
– Onnistuuko Qt Group kasvamaan yhden tempun ponista uskottavaksi monen ohjelmiston taloksi?
Kiitos, että selvisit tänne asti! Kaikki kommentit, kysymykset Qt Groupiin tai tekstisarjan rakenteeseen otan ilolla vastaan! Syväanalyysien tekeminen vie erittäin paljon aikaa, niin tutkimus- kuin kirjoittamisen osalta, joten toivon, että tekstistä sai paljon irti! Kirjoitan syväanalyysejä yrityksistä juuri niin pitkään kuin niille riittää lukijoita!
————————————–
Voit tilata huippuarvostelut saaneet sijoituskirjani Viisas sijoittaja nyt erikseen tai yhdessä muiden kirjojen kanssa erittäin edulliseen 24,9€:n hintaan vain rajoitetun ajan Tammen omasta verkkokaupasta kirja.fi alekoodilla: VIISASSIJOITTAJA23 tai Adlibriksestä 29€:n hintaan täältä!
Äänikirjojen ystäville kirja löytyy esimerkiksi Bookbeatistä ja Storytelistä sekä kaikista muistakin suomalaisista äänikirjapalveluista.
Muista seurata Omavaraisuushaastetta käyttämässäsi sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville
Onko tässä virhe: ”Kolmen vuoden lisenssien osalta taas tulovirta on tasaisempaa ja varmempaa, mutta hieman vähäisempää.” kun ymmärtääkseni Qt tulouttaa koko kolmevuotta kerralla liikevaihtoon?
Inderesin laajasta raportista: ”Qt tulouttaa lisenssikaupat heti kaupan yhteydessä ja
vain pieni osa (noin 5 % kokonaisuudesta) jaksotetaan lisenssin käyttöajalle ylläpitotuottoihin. ”
Joo tosiaan epäselvästi ilmaistu, pahoittelut siitä! Tarkensin hieman. Meinasin tuolla varmuudella sitä, että 1v lisenssit voidaan katkaista, mutta 3v jo maksettu niin on sinänsä ”varmempi” vaikka tosiaan kirjanpidollisesti juuri noin kuten Inderes sanoo.
Kiitos Esa vallan mainiosta koosteestasi. Tuskin pystyn rikastuttamaan pohdintaasi, mutta mainitsen kuitenkin pari asiaa, mitkä tuli mieleen😊.
1) arkinen asia, on, että eletään jo lähes lokakuun loppua, kun ohjeistusta tarkennetaan, eli Q3 lopusta on jo kuukausi ja kaksi jäljellä. Taitavasti rohkenevat laskevasti kaventamaan liikevaihdon kasvun 20-25% haarukkaan tarjoten samalla ebitan haarukan ylös 25-30%. Heillä pitäisi olla informaation puolellaan eli voi veljet – noin 20% kasvukin on hurjaa ja vielä nousevalla ebitalla. Minusta vuosi sitten Q3:ssa yhtiön johto lunasti aika paljon luottamusta, kun kaikki analyytikot huutivat tulosvaroitusta, ja tj totesi, että hyvin menee. So far yhtiöllä itsellään on nähtävästi oman informaation ennuste hyvä – siksi minusta tuosta ohjeistuksen tarkistuksesta pitäisi antaa iso creditti, varsinkin huomioiden vuoden takainen markkinan oma häröily tulosvaroituksesta.
2) olisin mielelläni lukenut myös mielipiteesi/tarkastelukulmasi – jos vallihautaa yhtiöllä on – tulla ostetuksi jonnekin. Onko niitä vastaavissa tapauksissa? Vaikkakaan, kukapa näistä meidän lapuista välittää, vaikka ollaan NATOssakin. Mutta, 20% ish lv kasvuyhtöitä tuolla ebitalla saa kuitenkin hakea ihan kansainväsestikin.
Mukavaa oli lukea analyysisi, Voimia myös jatkoon😊
Kaikki näkökulmat ovat aina arvokkaita! Ja joo johto oli kyllä erittäin luottavainen nykyisen ohjeistuksen pysymisen kanssa Q3 osavuosipuhelussa myös eilen, joten itsellä myös ihan hyvä fiilis. 20%:n kasvu pitkällä aikavälillä on aina haastavaa, mutta tulos oli mielestäni hyvä kun miettii kuinka haastava markkina- ja taloustilanne tällä hetkellä on.
Ostospekulaatiot ovat aina vähän sellaisia, että en niitä itse harrasta, kun eivät sinänsä sijoituscaseeni kuulu koskaan. Qt on siitä jännä firma, että markkinoilla ei ole yhtään senlaista firmaa. Yhtiö on siis teoriassa kaikkien isojen IT-talojen ostoslistalla, mutta samalla ei yhdenkään. Hyvähän on huomioida, että Qt alkoi menestymään vasta kun se muuttu itsenäiseksi yhtiöksi – Nokian ja Digian sisällä se ei menestynyt yhtä hyvin. Uskon siis, että Qt jatkossakin jatkaa itsenäisenä yhtiönä.
Esa,
paljon kiitoksia todella kiinnostavasta analyysistä.
Näin aloittelevalle sijoittajalle tällaiset tekstit ovat opettavaisia ja antavat mielestäni hyvän ja selkeän kuvan yrityksestä.
Arvostan! Kiitos!
Kiitos paljon! Ja hienoa kuulla, että antavat selkeän kuvan! Qt Group oli tähän mennessä vaikein yritys analysoida lähinnä juuri toimialan vaikeuden takia.
Esa, olet tehnyt perusteellista työtä QT-Groupia analysoidessasi, kiitos 🙂
Kiitos valtavasti – ja kiva kuulla, että kelpaa!
Todella hyvä ja syväluotaava analyysi Ot:n tilanteesta. Kirjoituksen kautta avautui myös uutta näkemystä laajemminkin yritysmaailman toimintaan. Kiitosia Esa 😊
Kiitos paljon! Ja hienoa kuulla, että teksti avasi uusia kulmia!
Kiitos suuresti Esa!
Erinomainen ja perusteellinen yhtiö analyysi.
Tapasi kirjoittaa auki konkretisoiden alaa vähemmän tuntevalle lisää ymmärrystä ja antaa näkökulmaa oman analysoinnin tueksi.
Syvällinen analysointi painottamatta liiaksi lyhyen kvartaalikohtaisten lukujen perusteella tehdyn analyysin sijaan antaa näkökulmaa poiketen yleisestä ammatti analyytikoiden lyhyen jänteen näkemyksiä.
Odotan todella innolla uusia analyysejä jatkossakin.
Loistavan kirjasikin lukeneena olet saanut jo ääneni kilpailussakin.
Kiitos valtavasti! Ja tärkeää kuulla, että näistä on hyötyä – antaa energiaa myös jatkossa näiden kirjoittamiseen, koska kyseessä on samaan aikaan mielenkiintoinen, että aika raskas työ.
Kiitos! Mielenkiintoista luettavaa. Täytyy myöntää että näin kattavaa analyysiä en ole lukenut vaikka olen omistajana ollut jo vuosia. Pari kohtaa jäi vaivaamaan:
”ohjelmistotyökalut on tehty avoimella lähdekoodilla (joka tarkoittaa, että kuka tahansa voi muokata ohjelmistoa omiin tarpeisiinsa ja se on kaikkien käytössä ilmaiseksi)”
Avoimen lähdekoodin ja voittoa tavoitteleva liiketoiminnan kombinaatio ei ole helpoimmasta päästä ymmärtää, joten yritän olla hämmentämättä liiaksi. En ole softa-alalla, joten osaat halutessasi selittää asian varmaan vielä paremmin. Eikä asiaa tee yhtään helpommaksi se että kaikkiin QT:n osiin ei sovelleta samoja avoimen lähdekoodin lisenssejä!
Mielestäni tässä siis vedettiin yhtäläisyysmerkki avoimen ja ilmaisen välille, vaikka kyllähän ilmaiseen versioon sisältyy paljon rajoitteita. Avoin ei ensinnäkään tarkoita avointa kaikille, vaan avointa asiakkaille (olkoonkin että asiakas on kuka tahansa joka rekisteröityy, mikä on ilmaista). Kaiken muun kirjoittamasi lisäksi ilmaisen version käyttäjien on sitouduttava vähintään LGPL lisenssin ja joidenkin moduulien tapauksessa rajoittavamman GPL:n ehtoihin. GPL esimerkiks vaatii että koko QT:ta hyödyntävän ohjelmiston on oltava open source. Tällaiseenhan eivät suuret kuluttajaelektroniikan valmistajat voi millään suostua, muuten esim. mersun infortainment järjestelmän lähdekoodit olisivat netissä jaossa.
”[…] voit olettaa, että jakelulisensseistä tulee aina eniten rahaa vuoden viimeisenä neljänneksenä loka-joulukuun aikaan, johon osuu niin Black Fridayt, Single’s Dayt kuin joulukin.”
Toisessa kohtaa tekstissä kuitenkin sanotaan että jakelulisenssit ostetaan samalla kertaa kehityslisenssien kanssa (olkoonkin että tämä usein on Q4). Yhtiö taas on ilmaissut että osa jakelulisensseistä myydään etupainotteisesti, osa jälkijättöisesti. Onko oikeasti edes mahdollista että jakelulisenssikaupat millään osuisivat samalle kvartaalille lopputuotteiden myynnin kanssa? Siinä mielessä jakauman julkaisu kerran vuoteen ja yhtiön seuraaminen vuositasolla erittäin hyviä pointteja.
Kiitos paljon! Hienoa kuulla, että lisää tietoa tuli myös pitkäaikaiselle omistajalle. Ja mukava myös nähdä, että teksti on luettu tarkkaan – hyviä huomioita. Avataan siis hieman.
Avoimesta lähdekoodista olet aivan oikeassa. Osio oli lisätty juuri sen takia, että moni lukee avoimesta lähdekoodista Qt:n osalta ja toteaa heti, ettei vallihautoja, kilpailuetua tai mitään ole, kun lähdekoodihan on ilmaiseksi saatavilla! Juttuhan on juuri kuten sanoit, että vaikka lähdekoodi olisi saatavilla, niin sillä ei saa oikeastaan puoliakaan toiminnallisuuksista, jotka nyt saa Qt:n lisenssien mukana. Mielestäni avasit tuon jopa minua paremmin. Mielestäni ilmaisversio QT:sta ei sinällään ole validi vaihtoehto missään tilanteessa yritykselle paitsi ehkä juuri start-upin ensimmäisen vuoden aikana.
Jakelulisenssit tosiaan joskus myydään etupainoitteisesti, mutta tämä riippuu varmasti erittäin paljon tuotteesta. Jotkut Qt:n asiakkaat kun valmistavat vain tilauksen myötä (esim. jotkut autoteollisuuden firmat), mutta toiset sitten valmistavat aina tietyn setin suoraan kauppojen hyllyille. Uskoisin, että tavasta riippumatta etenkin kulutuselektroniikan tuotteissa jakelulisenssit painottuisivat tuonne viimeiselle neljännekselle. Tämä kuitenkin tosiaan on vain paras veikkaus allekirjoittaneelta, sillä näkyvyyshän jakelulisensseihin on edelleen turhan vähäinen, kun niistä raportoidaan vain kerran vuodessa – eli niiden jakautumisen tulkitseminen jää aina noista yksittäisistä toimarin kommenteista usein tulkattavaksi vielä tällä hetkellä.