Rahastosijoittamisen aloittaminen saattaa vaikuttaa ensialkuun monimutkaiselta. On Indeksirahastoja, osakerahastoja, yhdistelmärahastoja, korkorahastoja, asuntosijoitusrahastoja, kiinteistörahastoja, vipurahastoja, hedgerahastoja… Nykyinen sijoitusmaailma pumppaa koko ajan enemmän ja enemmän erilaisia rahastotyyppejä ulos ja yhä vaikeampaa onkin löytää oikeasti järkeviä rahastoja sekä mitä eroa näillä oikeasti on – ja mihin ensi alkuun edes kannattaa alkaa sijoittamaan.
Tässä kirjoituksessa kerronkin, miten rahastosijoittamisen aloittaminen on helppoa ja miksi kannattaa unohtaa pankkien mainospuheet ja niiden tuputtamat tuotteet ja keskittyä rahastosijoittamisessa pelkästään yhdenlaisiin rahastoihin – indeksirahastoihin.
Erilaiset rahastot – pikaesittely
Käydään alkuun nopeasti läpi yleisimmät rahastotyypit. Rahastosijoittamisen aloittaminen menee hankalaksi, jos ei ymmärrä ensin eroja rahastojen välillä sekä mihin rahastosijoittajan kannattaa keskittyä. Vinkki: kuluihin.
Puhtaat aktiiviset osakerahastot
Aktiiviseen osakerahastoon sijoitetut varat sijoitetaan pääosin osakkeisiin. Rahaston luonteesta riippuen kohdemaana voi olla esimerkiksi suomalaiset osakkeet, jolloin rahaston hoitaja tekee kauppaa vain kotimaisilla osakkeilla.
Tietylle maantieteelliselle alueelle sijoituksensa kohdistavat sijoitusrahastot jaotellaan tavallisesti kotimaahaan, euroalueelle, Eurooppaan, maailmanlaajuisesti sekä kehittyville markkinoille sijoittaviin, esimerkiksi Balttiaan, sijoittaviin sijoitusrahastoihin. Osakerahastot voidaan jaotella maantieteellisen sijainnin lisäksi myös yhtiöiden toimialan tai yhtiön koon perusteella. Voit siis löytää esimerkiksi pelkästään lääkealaan keskittyneitä rahastoja tai pelkkään IT-alaan keskittyneitä rahastoja.
Nämä rahastot ovat usein aktiivisia siinä mielessä, että salkunhoitaja käy salkun sisällöllä aktiivisemmin kauppaa, joka nostaa rahaston kuluja sinulle huomattavasti.
Korkorahastot
Korkoihin sijoittaminen on monimutkaisempaa kuin aluksi voisi luulla. Lyhyen koron rahastot eli rahamarkkinarahastot ovat riskiltään lähellä pankkitalletuksia. Kehitys on vakaata, mutta pienellä riskillä ei saa kovin korkeaa tuottoa. Lyhyitä korkosijoituksia käytetäänkin usein rahan ”pysäköintipaikkana” odottamassa hankintoja tai parempaa sijoitushetkeä osakemarkkinoille.
Joskus korkorahastot voivat olla keskimääräistä parempiakin sijoituksia, mutta usein tällöin pitää itselläkin olla näkemystä korkomarkkinoista. Tähän tarvitaan myös pitemmän koron aikoja ja esimerkiksi vuoden 2023 korkojen noston myötä korkorahastot nousivatkin uudestaan ihmisten huulille ja potentiaalisiksi sijoituksiksi.
Yhdistelmärahastot
Rahastosijoittamisen aloittaminen tehdään usein juuri yhdistelmärahastoilla, koska niitä pankit myyvät kaikista eniten. Yhdistelmärahasto on sijoitusrahasto, jonka varat sijoitetaan samanaikaisesti osakkeisiin että korkomarkkinoille, kuten esimerkiksi joukkovelkakirjalainoihin. Yhdistelmärahasto on hyvä valinta sijoittajalle, joka haluaa hajauttaa sijoituksensa eri omaisuusluokkiin ja tavoittelee talletusta tai korkorahastoa kovempaa tuottoa. Yhdistelmärahastot tarjoavat siis helpon ratkaisun varojen hajauttamiseen maantieteellisesti sekä omaisuusluokittain. Ainakin teoriassa.
Kuten kuitenkin olen kirjoittanut, Suomen suosituimmat rahastot ovat poikkeuksetta yhdistelmärahastoja, ja samalla surkeita sijoituksia. Yhdistelmärahastot voivat painottaa sijoituksiaan eri omaisuusluokkiin (osakkeet ja korot) vallitsevan markkinatilanteen mukaan yhdistelmärahaston sääntöjen puitteissa. Osakkeiden vaihteluväli voi olla esimerkiksi 25-75% rahaston varoista, mikä tarjoaa taitavalle salkunhoitajalle tuottomahdollisuuksia jos sijoitukset osaa ajoittaa oikein.
Mutta kuten kaikissa rahastoissa, joissa rahastonhoitaja ottaa näkemystä ja on aktiivinen – häviää hän suurimman osan ajasta passiivisille indeksirahastoille – ja jälleen on kalliimpaa sinulle rahaston kulujen muodossa.
Indeksirahastot
Indeksirahasto on sijoitusrahasto, joka sijoittaa rahansa vertailuindeksin mukaiseen osakekoriin. Indeksirahasto ei ota näkemystä osakevalintoihin vaan ostaa osakkeita samalla painolla kuin ne ovat indeksissä. Indeksin painot ja siihen kuuluvat osakkeet tarkistetaan muutaman kerran vuodessa. Tällöin indeksirahasto muuttaa tarvittaessa painotuksia indeksin koostumusta vastaavaksi.
Paino indeksissä määräytyy käytännössä yrityksen arvon mukaan. Eli mitä arvokkaampi yritys on kokonaisuudessaan, sen suurempi paino sillä on indeksissä. Esim. Suomen pörssissä indeksin suuntaan eniten vaikuttavat Koneen, Nokian sekä Nordean osakkeiden suunta, koska ne ovat suomalaisista yrityksistä arvokkaimmat.
Indeksirahastot ovat paras ja halvin vaihtoehto jokaiselle sijoittajalle.
Mikä sitten on indeksi? Indeksi voi muodostua käytännössä mistä tahansa joukosta osakkeita, mutta yleensä indeksit ovat joko maa- tai liiketoimintalakohtaisia. Hyviä esimerkkejä on mm. Suomen OMX Helsinki-indeksi, joka kattaa kaikki suomalaiset pörssilistatut osakkeet.
Toinen hyvä esimerkki yhdysvaltalainen Nasdaq-indeksi, johon on laitettu teknologia-alan yrityksiä ympäri maailman – kunhan ne ovat listautuneet myös Yhdysvaltain pörssin. Löydät Nasdaqista niin Nokian kuin esim. kiinalaisen Alibaban osakkeita – tällöin yhteinen tekijä onkin toimiala – eli teknologia – eikä maantieteellinen sijainti kuten OMX Helsingissä.
Asuntorahastot
Asuntorahastot toimivat periaatteessa samalla tavalla kuin osakerahastotkin. Kun sijoitat tietyn pääoman asuntorahastoyhtiöön, yhtiö hoitaa asuntojen oston, vuokrauksen, myynnin yms. puolestasi. Asuntorahastoa hoitava yhtiö siis kartoittaa huoneistoja tai suurempia kiinteistöjä, joita he ostavat ja vuokraavat sekä myyvät eteenpäin.
Asuntorahasto on itseasiassa yleisesti käytetty termi kaikille kiinteistöihin sijoittaville rahastoille, vaikka sijoituksen kohteena voi olla toimitilat, lomamökit, autotallit, varastotilat tms. Yhteistä suoraan asuntosijoittamiseen on se, että asuntorahastotkin on tyypillisesti tarkoitettu vähintään useamman vuoden sijoittamiseen.
Asuntorahastojen tuotto tulee käytännössä kahdesta lähteestä; vuokrista sekä asuntojen myynnistä. Lähtökohtaisesti asuntorahastoja ei voi suositella kenenkään, koska niissä on laajalti erittäin korkeat kulut, jotka syövät erittäin suuren osan mahdollisista tuotoista.
Jos siis haluat sijoittaa asuntoihin, suosittelen suoraa oman sijoitusasunnon ostamista tai asuntosijoittamiseen, toimitila tai muihin rakennuksiin erikoistuneisiin yritysten osakkeisiin sijoittamista. Itselläni osakesalkussani on esim. palvelinkeskuksiin sijoittavaa Digital Realty Trustia.
Pörssinoteerattu rahasto eli ETF
ETF kuulostaa hurjalta nimeltä, mutta se kannattaa ajatella siten, että sen sijaan, että ostaisit yrityksen osaketta, ostaisit rahaston osakkeen. Perinteiseen rahastoon voi laittaa X-summan rahaa oman maun mukaan, mutta koska ETF:ssä ostat osakkeita, on siellä tarkempaa minkä kokoisia summia voit sijoittaa kerralla. Kuten perinteisiä rahastoja, myös ETF:t pystyy jakamaan passiiviisiin ja aktiivisiin rahastoihin.
Passiivisissa ETF:ssä on usein se hyvä, että niiden kulut ovat vielä perinteisiä indeksirahastoja vieläkin alhaisempia – eli erittäin edullisia. Suosittelen aloittamaan perinteisistä passiivisista rahastoista ja kun rahastosijoittamisesta on tullut arkea, on aika tutustua myös ETF:iin, koska ne ovat aivan yksinkertaisia kuin perinteiset indeksirahastot, mutta kynnys ETF-sijoittamisen aloittamiseen voi olla korkeampi outojen termien takia.
Muut aktiiviset rahastot
Yllämainittujen rahastojen lisäksi on myös hedgerahastoa, vipurahastoa ja mitä ihmeellisimpiä rahastoja, joita pankit ja muut varainhoitajat keksivät. Rahastosijoittamisen aloittaminen on helppoa näiden osalta – hyvä muistisääntö on, että jos rahaston nimi kuulostaa kummalliselta ja vieraalta, ei siihen kannata koskea. Finanssiala kun ”innovoi” koko ajan eli suomeksi keksii koko ajan lisää tapoja laskuttaa asiakkaalta enemmän erilaisista tuotteista ja palveluista, joita kukaan meistä ei oikeasti tarvitse vaurastuaksemme.
Edes ammattilainen ei pysty voittamaan indeksiä
Monen akateemisen tutkimuksen mukaan yli 90% sijoitusammattilaisista häviää markkinoiden keskimääräiselle tuotolle eli indeksituotolle. Tästä huolimatta maailma on täynnä salkunhoitajia, varainhoitajia ja muita ihmisiä, jotka saavat korkeaa palkkaa siitä, että he hallinnoivat ihmisten rahoja ja saavat näille rahoille keskiarvoista osakemarkkinaa huonompaa tuottoa samalla kuitenkin aiheuttaen keskimääräistä enemmän kuluja kaikille asiakkailleen.
Koska kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, katsotaan esim. miten Suomen parhaat yhdistelmärahastot menestyivät hyvänä pörssivuonna sekä viimeisen kolmen vuoden ja viiden vuoden aikana. Nämä olivat 20 parasta yhdistelmärahastoa, joten varmastihan ne pärjäsivät indeksiin vertailtuna? Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.
Jos katsotaan esim. näiden top20 rahastojen kolmen vuoden tuottoa täysin ilmaiseen Nordnetin Indeksirahasto Suomi ESG:hen joka sijoittaa tasaisesti suomalaisiin pörssiyhtiöihin, on ero aivan valtava. Kolmen vuoden aikavälillä tämän top20 listan paras tuotto oli kulujen jälkeen 4,84%.
Entäpä Indeksirahasto Suomi ESG:n? Lähes 30%! Kaikki ylläoleviin sijoittaneet ihmiset ovat siis maksaneet jollekin finanssialan ammattilaiselle siitä, että hän on onnistunut häviämään suomalaiselle pörssi-indeksille murskaavasti, kun vaihtoehtoisesti ihminen olisi itse vain voinut vaikka kuukausisäästää Indeksirahasto Suomeen ja kasvattaa omaa varallisuuttaan kuluitta. Hullua.
Otetaan vertailuun vielä toinen halpa pörssinoteerattu rahasto (eli ETF), jota itse suosittelen parhaat ja halvimmat indeksirahastot-kirjoituksessani. Kyseessä on ”maailman rahasto” MSCI World Index-ETF, joka sijoittaa ympäri maailman. Tämä ETF on siitä kätevä, että sillä saa paljon kaivattua maantieteellistä hajautusta jokaisen salkkuun erittäin pienillä kustannuksilla.
MSCI World Index ETF tuotti samassa kolmen vuoden aikana 2016-2018 lähes 40%. Ja jälleen, kulut ovat järjettömästi pienemmät kuin missään top20 rahastossa. Ja tuotot ovat samalla yli 10-kertaiset. Rahastosijoittamisen aloittaminen vaatiikin hoksottimia sen verran, ettei anna pankin myyntipuheiden ohjata väärään suuntaan.
Mikä on iso hoitokulu rahastossa?
Rahastosijoittamisen aloittaminen on hankalaa etenkin siksi, että rahastomaailma voi vaikuttaa aluksi erittäin monimutkaiselta, koska tuotteita ja esitteitä on loputon kasa. Käytännössä voit kuitenkin potentiaalisia sijoituksia karsia yksinkertaisella tavalla – älä edes mieti rahastoja, joissa juoksevat kulut ovat yli 1%:n. 1%:kin on paljon sijoittamisesta puhuttaessa.
Keskimäärin vetäisin rajan jopa 0,5%:iin, mutta jos haluaa Afrikassa tai Aasiassa toimivia indeksirahastoja, voi olla välillä haastavaa puhtaista indeksirahastoista näitä löytää näin pienillä kuluilla. Halvemmalla pääsee, jos sijoittaa indeksirahastoihin, jotka keskittyvät länsimaihin. Historiallisesti tämä on riittänyt erittäin hyvään tuottoon, joten suurimmalle osalle sijoittajista pelkkään Eurooppaan/USA/Kanadaan sijoittaminen riittää.
Ja tästä päästääkin siihen, miksi indeksirahasto on ainoa oikea järkevä rahasto. Niistä saa parhaimmat tuotot sekä samalla joudut maksamaan niistä vähiten!
Indeksirahasto – se ainoa oikea rahasto
Yhdysvalloissa tämä on jo ymmärretty. On järjetöntä maksaa rahastosijoittamisesta Nordeassa, S-Pankissa, OP:ssa huikeita 1-2%:n kuluja, koska jokainen näistä pankeista tarjoaa myös indeksirahastoja, mutta harvemmin suosittelee niitä – paitsi hampaat irvessä.
Yhdysvaltalaisen Vanguardin – joka oli indeksirahastojen isä – kautta onkin nykyään sijoitettu yli viiden biljoonan (5 000 000 000 000) dollarin arvosta rahaa. Viisi biljoonaa! Passiivisten sijoitusten osuus Yhdysvalloissa odotetaankin ylittävän aktiiviset rahastot jo vuonna 2026.
Tämä on positiivinen merkki siitä, että ihmiset ovat vähitellen ymmärtäneet mainospuheiden ohi ja alkaneet ajatella loogisesti. Sama muutos on käynnissä myös Suomessa. Suomessa passiivisen sijoittamisen osuus kaikesta sijoittamisesta on vielä alle kymmenen prosenttia kaikesta rahastovarallisuudesta, joten muutosmatkaa on vielä paljon.
Rahastosijoittaminen on siis järkevää, helppoa ja halpaa – kunhan sijoitat indeksirahastoihin sekä passiivisiin ETF:iin. Jos et usko minua, usko kaikkien aikojen parhaiten menestynyttä sijoittajaa Warren Buffettia, jonka omaisuus on yli 70 miljardia dollaria.
Buffet itse sanoi tämän vuoden 2019 haastattelussaan, että osakeindeksin voittaminen on vaikeaa jopa hänelle. Ja tämä tulee siis sellaisen henkilön suusta, joka on sijoittamalla pitkäaikaisesti 70 vuoden ajan onnistunut kasvattamaan monien kymmenien miljardien kokoisen omaisuuden.
Eli miten on? Indeksirahastot vai muut rahastot? Tässä kohtaan mielessäsi ei pitäisi olla enää kuin yksi järkevä vaihtoehto – indeksirahastot. Jos siis et ole vielä aloittanut rahastosijoittamista, nyt on oikea aika aloittaa se.
Rahastosijoittamisen aloittaminen vuonna 2023
Olet kiinnostunut sijoittamisesta. Olet lukenut tämän ja muita tekstejä sijoittamisesta ja haluat sijoittaa nyt indeksirahastoihin sekä pienikuluisiin ETF:iin, jotka käyttäytyvät kuin indeksirahastot. Mitä siis teet? Rahastosijoittamisen aloittaminen on siis käsillä. Seuraavassa siis helpot viisi askelta, jolla pääset rahastosijoittamisessa alkuun – ja oikeastaan ihan loppuunkin asti.
1. Avaa arvo-osuustili Nordnettiin tai omaan pankkiisi. Se on ilmaista, nopeaa ja onnistuu verkossa.
2. Tutki palveluntarjoajasi rahastovaihtoehtoja sekä niihin liittyviä kuluja. Rahastosijoittaminen on siitä hankalaa, että jos ei tiedä, että indeksirahastot ovat parhaita, voi olla vaikeaa löytää oikeita rahastoja. Lähtökohtaisesti suosittelenkin Nordnetiä rahastosijoittamisen aloitteleville, koska sieltä löytyy myös muiden tarjoajien indeksirahastoja.
Tämän lisäksi Nordnetissä voi automatisoida oman helpon kuukausisäästöohjelman rahastoja varten, jolloin sinun ei tarvitse käydä itse siirtämässä rahoja rahastoihin joka kuukausi, vaan se tapahtuu automaattisesti tililtäsi.
3. Valitse rahastot, joihin aloitat rahastosijoittamaan. Aloitteleville suosittelen, että pyrit saamaan aluksi vain tuntuman siitä, miten saa järkevää maantieteellistä jakaumaa salkkuun. Jos aloittaisin sijoittamisen tänään, katsoisin ihan ensimmäisenä seuraavaa kolmea indeksirahastoa, jolla saa jo järkevän hajautuksen aloittelevan sijoittajan salkkuun.
- Superrahasto Suomi
- USA Indeksi (A1 EUR)
Tätä enempää sinun ei tarvitse koko elämäsi aikana hajauttaa sijoituksiasi, jos et välttämättä halua.
4. Kun olet päättänyt, mihin haluat sijoittaa, onko aika päättää kuinka paljon. Rahastosijoittaminen on meille kaikille sopivaa, sillä voit aloittaa sen jo parilla kymmenellä eurolla kuukaudessa. Itse suosittelen, että yrität säästää 200-250 euroa kuukaudessa rahastoihin (esim. jaettuna tasan 2-3 rahastoon).
Näin suurta summaa suosittelen sen takia, että kun sijoitat esim. 100 euroa kuussa jokaiseen yllämainittuun rahastoon viiden vuoden ajan säännöllisesti, huomaat, että sinulla on yllättävänkin paljon rahaa kasassa jo lyhyen säästämisen jälkeen! Näin kävi myös tyttöystävälleni, joka on sijoittanut indeksirahastoihin vain muutaman vuoden.
Isompi pääoma myös alkaa kasvaa nopeammin korkoa korolle ja kun näkee omaisuuden kasvavan, antaa se entisestään puhtia säästämistä varten – voi olla, että innostut säästämisestä ja sijoittamisesta parhaimmillaan yhtä paljon kuin allekirjoittanut.
5. Jatka säännöllistä sijoittamista rahastoihin uutisista ja ympäristöstä huolimatta. Älä myy rahastoja kun otsikot huutavat maailmanloppua, äläkä laita rahaa enemmän kun pörssit menevät ulos. Tee suunnitelma ja pysy siinä satoi tai paistoi. Kukaan meistä ei osaa ajoittaa sijoituksiamme oikein, joten parasta on sijoittaa tasaisesti ja säännöllisesti saman verran, aika hoitaa loput. Luota siis prosessiin.
Ja siinäpä se, rahastosijoittamisen aloittaminen pähkinänkuoressa. Helppoa – vai mitä?
Rahastosijoittamisen aloittaminen – yhteenveto
Rahastosijoittaminen on loogisesti paras vaihtoehto kenelle tahansa meistä, kunhan muistaa sijoittaa pienikuluisiin indeksiä seuraaviin rahastoihin.
Toivon, että tämä blogiteksti auttoikin sinua antamaan sen viimeisen sysäyksen rahastosijoittamisen aloittamiseen ja valottamaan samalla indeksirahastojen ja muiden rahastojen eroja, sekä sitä, miksi indeksiä seuraavat rahastot sekä ETF:t ovat rahastoista parhaat niin aloitteleville kuin kokeneemmillekin sijoittajille.
Muista, rahastosijoittamisen aloittaminen on järkevintä tänään, sillä aika on sijoittajan paras ystävä. Toiseksi järkevintä se on huomenna. Mitä siis odotat?
————————————–
Voit tilata huippuarvostelut saaneet sijoituskirjani Viisas sijoittaja nyt erikseen tai yhdessä muiden kirjojen kanssa Adlibriksestä täältä 29 euron hintaan tai Tammen omasta verkkokaupasta kirja.fi.
Äänikirjojen ystäville kirja löytyy esimerkiksi Bookbeatistä ja Storytelistä sekä muista suomalaisista äänikirjapalveluista.
Jos olet uusi lukija ja olet kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa jo yli 700 tekstiä, joten olen varma, että löydät etsimäsi.
Muista seurata Omavaraisuushaastetta käyttämässäsi sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville
Hyvin selkeästi kerroit rahastoista. Ilokseni huomasin, että oon tainnut itekseni lueskellessani ja pohtiessani sijoittamista, jotain tainnut ymmärtääkkin. Olen avannut tilin Nordnettiin ja sieltä valinnut 2 rahastoa, jotka olivat sun listalla eli Superrahasto Suomi ja Handelsbankenin USA indeksin. Tosin mulla on 13 vuotta ollut rahasto myös OP:sta, Euroopan pienyhtiöihin sijoittava. Sillä ei hirveitä rikkauksia ole saavutettu, mutta kuitenkin jotain.
Hyvä kuulla, että teksti oli onnistunut! Ja tuo hajautuksesi kuulostaa erittäin järkevältä. Valitettavasti Eurooppa on tuottanut juuri viime vuosikymmenenä huomattavasti heikommin kuin koko historian saatossa, mutta sitä on ollut sinänsä mahdoton ennustaa. 2010-luku oli historiassa muistaakseni ensimmäinen kun Euroopan markkinat tuottivat heikommin kuin Yhdysvaltain – ehkä se siitä vielä kääntyy!
Tää oli hyvä kirjoitus! Itsestä tuntuu että mitä enemmän sijoittamisesta ottaa selvää niin tuntuu että sitä vähemmän tietää 🙂 Tieto lisää tuskaa!
Kysymys: onko kallis aktiivirahasto aina huonompi kuin indeksirahasto? Kysyn tätä siksi että superrahasto suomen lisäksi sijoitan Handelsbankenin Eurooppa ja USA indeksirahastoihin kun niitä olet suositellut, mutta 2% kuluja veloittaa aktiivirahasto pesee ne mennen tullen tuotossa. Vai tarkoitatko nimenomaan pitkässä juoksussa indeksi voittaa lähes aina?
Ja toinen kysymys: vertasin tuon Handelsbankenin Eur rahaston tuottoa johonkin toiseen Eurooppaan sijoittavaan indeksirahastoon ja ihmettelin että miksi tuotot eroavat niinkin paljon. Kuulin että rahastot sijoittavat eri indeksien mukaan. Eli nyt tulikin tenkkapoo että mistä tietää että mikä on hyvä indeksi vaikka jenkeissä?
Nordnetissä on jotenkin vaikea hakea indeksirahasto ja tai sitten en vain osaa 🙂
Olipas sekava ja täynnä kirjoitusvirheitä mun kommentti 🙂 Kännykällä kun kirjoittaa kommenttiboxi on niin pieni, että vaikea tsekata mitä kirjoittanut ennen lähettämistä. En itsekään tajua viestistäni mitään 🙂
Itsekin niin paljon typoja teen ihan näppäimistöllä, että täysin ymmärrettävä viesti!
Yksinkertaistettuna asia tosiaan on niin simppeli, että kallis aktiivirahasto on aina huonompi kuin indeksirahasto. Itseasiassa jopa ”Halpa” aktiivirahasto on huonompi kuin indeksirahasto juurikin sen takia, että aktiivirahastot häviävät 90% ajasta aina indeksille. Ei ole siis sinänsä syytä maksaa enemmän tai vähemmän siitä, että saa vähemmän tuottoa.
Ja mikäli tuo aktiivirahastosi on pessyt nuo indeksit mennen tullen, on käytännössä kaksi vaihtoehtoa.
1) Olet onnistunut valitsemaan sen 10% kuuluvan aktiivirahaston, joka onnistuu indeksin voittamaan.
2) Vertailuaika on vielä liian lyhyt (jotkut strategiat toimivat paremmin kuin toiset tietynlaisilla markkinoilla, mutta 10 vuodessa ne häviävät suuremman osan ajasta indeksille).
Sanoisin, että rahastojen oikean tason arviointiin tarvitaan 5-10 vuotta ja niin nousu kuin laskusuhdanne pörssissä. Pelkkään nousu tai laskumarkkinaan voi aktiiviset saadakin etua. Kiinnostaa kyllä ehdottomasti mikä rahasto kyseessä, jos on tuottanut huomattavasti paremmin kuin USA:n indeksikin, vaatii ehdottomasti tarkempaa tutkiskelua!
Eurooppaan sijoittavat rahastot taas painottavat osakkeitaan hieman eri tavalla, jotkut voivat seurata EuroStoxx500-indeksin painotusta, kun taas jotkut ovat kehittäneet omas osakepainotuksensa – tästä johtuu mahdollinen ero erilaisten Eurooppa-indeksien välillä.
Itse Jenkeissä sijoittaisin varmaan juuri tuohon Warren Fyffetin alla mainitsemaan Nasdaqiin sekä luonnollisesti Dow Jonesiin. S&P500 on paras, jos haluaa vähemmän ylä- ja alamäkiä, mutta ei halua maksimoida tuottoja. Dow Jones on usein parhaimillaan juuri talouden noususuhdanteessa ja Nasdaq tuntuu olevan nyt koko ajan vain liekeissä, koska teknologiayritykset hallitsevat maailmaa nyt ja todennäköisesti myös tulevaisuudessa.
Nordnetistä löytää rahastojen kuluja hakutoiminnolla: Nordnetin rahastoluokat (valitse sopiva) -> Maksut ja Hallinnointi -> Hallinnointimaksu (klikkaa sen alla nuolta).
Käytännössä Nordnetillä halvimmat edelleen Handelsbankenin Eurooppa ja Usa (joihin itsekin pistin särvintä hetki sitten). Spiltanin yksi rahasto samanhintainen kuin Super mutta sijoittaa vain Ruotsiin.
Kätevästä laskurista puhelimen apista näkee myös konkreettisesti, kuinka kulut vaikuttavat tuottoihin vähäkin pidemmällä aikajänteellä. Laskuriin pääsee kulupainiketta painamalla. Kannattaa verrata johonkin kiinnostavaan aktiiviseen rahastoon, niin kulut vs tuotot konkretisoituvat nopeasti. Jos haluaa rahoa, passiivinen prioriteettina on itsestäänselvyys. Eikun kuukausisäästösopimukset vetämään.
Itse edelleen hajautan myös Seligsonille, koska kuluero ei ihan posketon ja ne seuraavat eri indeksiä, ainakin USA paremmalla tuottohistorialla. Loput sijoitukset/ajoitukset pyrin pitämään ihan harrastetasolla. Ajoitusta voi yrittää hioa rahastojenkin kohdalla, mutta kuukausisäästäminen takaa, että leikki lopu kesken tai unohdu tyystin. Itse pidän kohtuullista sijoituskassaa markkinadroppien varalta.
Kiitokset bloginpitäjälle vinkistä Handelsbankenin indeksirahastoihin. Itse postaus myös täyttä rautaa. Mikähän saisi suomalaiset heräämään sijoittamiseen?
Hyvä vinkki kulujen löytämisestä! Noi kulut suhteellisen helppo löytää Nordnetistä. Ja itsekin teen juuri samaa (tosin osakesijoituksilla), että ostan kuukaudessa aina tietyn erän tilanne kuin tilanne. Ja pyrin enimmäkseen välttämään ajoittamista, koska se harvemmi onnistuu. Tasaisesti ja ajallisesti hajauttaen hyvä tulee.
Ja kiitos! Suomalaisten herättäminen sijoittamiseen on varmaan se kuuluisa maraton. Johon menee varmaan vuosisata jos toinenkin… Mutta yksi kaveri ja blogipostaus kerrallaan, niin se maailma muuttuu hitaasti, mutta varmasti 😀 Kyllähän sijoittamisesta puhutaan nykyään enemmän kuin koskaan mediaa myöten, mutta täytyy vain toivoa, että puhetta on, vaikka pörssiromahdus tulisikin.
Milläs instrumentilla tuohon hyvänä esimerkkinä mainitsemaasi Nasdaqiin voi sijoittaa?
https://next.nordnet.fi/markkinakatsaus/etf-listat/16120031-fidelity-nasdaq-composite Tämä taitaa olla lähimpänä aitoa Nasdaq-ETF:ää Nordnetissä.
”..jos katsotaan esim. näiden top20 rahastojen kolmen vuoden tuottoa täysin ilmaiseen Nordnetin Superrahasto Suomeen*, joka sijoittaa tasaisesti suomalaisiin pörssiyhtiöihin, on ero aivan valtava.”
Siis vertaatko edellä Superrahaston (100% osakerahasto) tuottoa noihin ”top20 YHDISTELMÄrahastoihin”..? Tuohan on täysin harhaanjohtava vertailu, yhdistelmärahastojen tuotto-odotuskin on jo oletusarvoisestikin alhaisempi vähemmän osakeriskiä sisältävinä. Vertailuajanjakson ollessa toinen tilanne voisi olla päinvastainen..
Esim. LähiTapiola Osinko Suomi A on tuottanut kolmen vuoden ajanjaksolla 32% vs. Nordnet Superrahasto Suomi 34%. Yhden vuoden ajanjaksolla tuotot 5,54% vs. -2,14%, Tapiolan hyväksi. (Lähde. Morningstar 23.9.2019)
Hyvä kun huomautit tuosta yhdistelmärahastoista, voisin kaivaa jonkun tuoreen vertailun 100% osakerahastoista vs. indeksit sanomaa vahvistamaan. Noita vertailuja kuitenkin tehdään varmaan se pari vuodessa ja tulokset ovat aina samat.
Yhdistelmärahastot ovat sinänsä hyvä vertailukohde, koska vaikka ne eivät olekaan 100% osakkeissa, ovat ne lähes poikkeuksetta aktiivisia ja toisaalta pitkät korothan ovat tuottaneet viime vuodet aivan yhtä hyvää tuottoa kuin osakkeet (Jenkkilässä jopa osakkeita paremmin). Mutta aktiivisesti hoidettuna korkorahastotkin häviävät osakeindekseille.
Ja oikeastaan tuo 1v vs. 3v vertailu, minkä mainitsit Superrahastosta ja LähiTapiola Osinko Suomi A:sta todistaa pointtini hyvin. Lyhyellä aikavälillä mikä tahansa osake/rahasto/ETF jne. voi voittaa toisen. Mutta mitä pitemmäksi aikaväli pitenee, sen vaikeammaksi indeksin voittaminen muuttuu. Tähän on kaksi pääsyytä:
1) Pitkällä aikavälillä todennäköisesti absoluuttinen tuotto on aina pienempi (kuten juuri tässäkin tapauksessa kolmen vuoden ajanjaksolla Superrahasto on hieman parempi). Tämä korostuu kun kyse on nousu- ja laskukauden yli, koska ajoittaminen on erittäin vaikeaa myös ammattilaiselle.
2) Pitkällä aikavälillä juuri kulut kasvattavat tuota tuottorakoa. Sanotaan, että Sijoitit 10 000e kolme vuotta sitten näihin molempiin rahastoihin. Absoluuttinen rahaston arvo olisi LähiTapiolan rahastossa 13 400 euroa, 34% tuotolla. Ja tästä olet maksanut kolmessa vuodessa tuon 1,51% juoksevat kulut joka vuosi eli n. 151 euroa vuodessa. Oikeasti sinulla onkin rahastossa siis vain tuo 13 400 – (151 x 3) = 12 847 euroa.
Samaan aikaan Nordnet Superrahasto on tuottanut 36%, eikä maksanut sinulle mitään. Sinulla on siis tililläsi 13 600 euroa. Pelkässä kolmessa vuodessa passiiviinen, vähäkuluinen rahasto on tuonut lähes 800 euron tuottoeron! Mitä pitemmästä ajasta ja mitä suuremmasta euromäärästä puhutaan, sitä suuremmaksi passiivisten rahastojen etu nousee.
Uskomattoman monessa akateemisessa tutkimuksessa on todistettu, että aktiiviset rahastot eivät voita passiivisia pitkällä aikavälillä ja tämän lisäksi aktiivisissa rahastoissa on suurempi riski sijoittajalle. Tämän takia kyseinen asia onkin jokaisen sijoittajan sisäistää ja ymmärtää ja oppia välttämään aktiivisia rahastoja – jos ei halua seurata indeksiä, on melkein fiksumpaa harkita suoraa osakesijoittamista kuin aktiivisen rahaston valitsemista.
Ks. Esim:
https://www.cambridge.org/core/journals/journal-of-financial-and-quantitative-analysis/article/passive-versus-active-fund-performance-do-index-funds-have-skill/F025DBD6823F2948F6119050E95DA457
https://pdfs.semanticscholar.org/1618/e12bc6fc8558cdc343e46e97bd69ef6673fc.pdf
Onpas tullut hyviä kommentteja ja kiitos Nice Asiamiehelle vinkeistä Nordnetin käyttöön!
Kommentoinkin tuossa aiemmin, että aktiivirahasto tuottanut paremmin, niin kyseessä siis JPMorgan Funds – US Technology Fund A -niminen rahasto. Aloin miettimään, että osaanko nyt edes katsoa tuotto% oikein kun täälläkin moni kommentoinut että esimerkiksi Superrahasto Suomi tuottanut 3v. aikajaksolla yli 30%. Käytän Nornetiä ja kun katson siellä Superrahasto Suomea niin rahaston yleiskatsauksessa kumulatiivinen tuotto% -kohdalla 3v vuositasolla tuotto on 8,8%. Eli olenko nyt lukenut väärin tuottoprosentit?
Eikös noissa osingot ulos maksavissa jenkki-etf:ssä joudu maksamaan ensin osingoista USA:han lähdeveron ja sitten vielä pääomaveron Suomeen?
Omassa salkussani Superrahasto Suomella on isoin painoarvo. Kovasti tekisi mieli kokeilla myös suoria osakesijoituksia ja jotenkin matalampi kynnys olisi aloittaa suomalaisista firmoista. Onko siinä mitään järkeä sijoittaa suoraan samoihin firmoihin mihin sijoittaa jo rahaston kautta? Mistä tulikin mieleeni että miksi ainakaan Nordnetin sovelluksella ei näe jenkkifirmoista tunnuslukuja kuten P/E, osinkotuotto jne?
PS. Naurattaa puhua itseni kohdalla sijoitussalkusta niin kuin olisin muka joku isokin sijoittaja 🙂 Mutta hei olen toisaalta vuodessa rakentanut yli 10 000e rahastosalkun, kun vielä tasan vuosi sitten en ollut kuullutkaan korkoa korolle -ilmiöstä, säästöjä ei ollut yhtään ja tuhansia euroja luottokorttivelkaa. Olen vaan rohkeasti lähtenyt sijoittamaan ja tässä matkan varrella teiltä fiksummilta oppii ja toki omista virheistään. Ja ainakaan tappiolla en ole, vaikka tyhmiäkin kokeiluja olen tehnyt.
Itse olin suuri sijoittaja kun tein ensimmäisen 1000 euron sijoitukseni Rautaruukiin (joka epäonnistui järkyttävästi), joten tuo 10 000 euron salkun rakentaminen lähtötilanteestasi on erittäin kova suoritus! Ja teit sen paljon minua nopeamminkin. Jokainen on sijoittaja siitä asti kun ensimmäisen euron laittaa peliin, se tästä niin hienoa tekeekin, koska sijoittaminen kuuluu aidosti kaikille.
Ja joo kumulatiivinen tuotto termi saattaa hieman sekoittaa, se kun tarkoittaa, että käytännössä joka vuosi rahasto on tuottanut 8,8%. Eli yhteensä 3 vuoden ajanjaksollla absoluuttisesti tuon n. 30%. Tämä ei toki muuta sitä faktaa, että US technology Fund ei olisi tuottanut paremmin.
Tarkastelin JPMorgan Funds – US Technology Fund A:a ja se on tuottanut hurjat n. 100% viimeisen kolmen vuoden aikana. Tässä kuitenkin hyvä huomioida jälleen se lyhyt aikaväli. Kun katsoo tuottoa, on 40% tästä kasvusta syntynyt pelkästään ensimmäisen vuoden aikana kolmesta ja juuri viimeiset kolme vuotta on ollut teknologiaosakkeille erittäin kovaa tykitystä. Juuri siksi mainitsin Nasdaqin hyvänä sijoituskohteena, koska teknologia tuntuu olevan erittäin kuumaa valuuttaa tällä hetkellä sijoitusmarkkinoilla. Teknologiaosakkeilla on ollut vaikeaa mennä pieleen viimeisen 3 vuoden aikana, kun jopa teknologiajätit ovat takoneet kovia lukuja esim.
Facebook: n. +50%
Apple: n. +100%
Alphabet: n. +50%
Amazon: n. +120%
Jenkki ETF:ssä maksetaan samalla tavalla nuo ”osingot” kuten Jenkki-osakkeissa eli molemmat valtiot verottavat. Kiitos Suomen ja Yhdysvaltain verosopimuksen sinulta verotetaan suoraan oikein tai saat liikaa verotetut rahat takaisin verottajalta aina mätkyjen/palautusten ohella automaattisesti – tämän takia Jenkkeihin kannattaakin sijoittaa, koska tämä hoituu automaattisesti.
Jos haluaa Jenkkifirmoihin tutustua (tunnuslukujen ja muidenkin tietojen osalta), suosittelen Seeking Alphaa: https://seekingalpha.com/ Ilmaiset tunnarit ja sillä saa loputtomasti artikkeleja ja tunnuslukuja ja muita numeroita yrityksiin liittyen. Mobiiliappikin on pelottavan koukuttava 😀
Mainio tiivistys jälleen kerran, tattis!
Yksi kysymys heräsi korkoa korolle -ilmiöstä. Tiedätkö miten usein vaikka nuo mainitsemasi Superrahasto Suomi ja Handelsbankenin indeksit sijoittavat osingot takaisin uusiin rahasto-osuuksiin? Olisi kätsyä tietoa, jotenkin tuntuu että on ”turvassa” jos osingot on sijoitettu kasvattamaan omaa rahasto-osuuspottia
Hyvä kysymys! Usein rahastot uudelleensijoittavat osinkonsa käytännössä heti kun se on mahdollista siten, että indeksin mukainen painotus toimii. Sen lisäksi, että osingot ovat tosiaan turvassa, ovat ne myös turvassa verottajalta, mik onkin rahastojen tärkein ominaisuus.
Me yksityissijoittajat joudumme maksamaan osingoista pääomaverot, rahastot eivät joudu – tämä on valtava ero pitkällä aikavälillä ja tämän takia indeksirahastoja kannattaakin suosia, koska ne pystyvät hyödyntämään korkoa-korolle efektille maksimaalisesti.
Mäkin aloitin juuri jonkun puoli rahasto ja toinen puoli osakkeisiin sijoituksen pankin jonkun palvelun kanssa näin alkuun. Ajattelin, että pikkuhiljaa voin sitten mennä enemmän omaan sijoittamisen suuntaan, kunhan saa vähän koko pakettia kasaan, miten markkinat toimivat ynnä muuta. Tuntuu, että hirveästi tällä hetkellä yritysjärjestelyitä ynnä muuta, jotka sekoittavat pakkaa paljon. Kiitos mielenkiintoisesta ja opettavaisesta kirjoituksesta eri rahastojen välillä, tästä oli paljon apua!
Hienoa kuulla, että kirjoituksesta oli apua! Suunnitelmasi kuulostaa erittäin hyvältä. Jokaiselle löytyy onneksi itselleen sopiva sijoitustyyli, vaikka turbulenssia varmasti riitää tasan niin kauan kuin Trump on USA:n presidentti (eli todennäköisesti seuraavat viisi vuotta).
Mitä tällaiselle rahastolle ja sen osuuksille tapahtuu mikäli pankki menee nurin, esim. tuo Handelsbanken.
Erittäin hyvä kysymys! Rahasto itsessään ei voi mennä käytännössä konkurssiin, koska se ei voi ottaa lainaa, mutta sen varojen arvo ja osuudenomistajien lukumäärä voi pudota niin alhaiseksi, että rahasto täytyy lopettaa – tällöin saat rahasi takaisin.
Sen sijaan sijoitusrahastoja hoitava rahastoyhtiö (kuten Handelsbanken) voi mennä konkurssiin (vaikka tämäkin tosin erittäin epätodennäköistä). Jos näin käy, rahastoyhtiön hoitamat sijoitusrahastot siirtyvät väliaikaisesti säilytysyhteisön hallinnoitavaksi.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että omistusoikeus sijoitusrahaston varoihin kuuluu aina osuudenomistajille, ja heidän varojaan pidetään erillään säilytysyhteisössä. Jos esim. Handelsbanken menee konkurssiin, siirtyy rahasto hetkeksi säilytysyhteisölle, jossa se on sen aikaa, kunnes rahasto löytää uuden kodin jossain muussa pankissa.
Niin kauan kuin rahasto on säilytysyhteisön hoidossa, sieltä ei saa nostaa rahoja, eikä sinne saa tehdä uusia sijoituksia eli jos Handelsbanken menee konkurssiin, rahat voivat olla hetken jumissa rahastossa .
Käytännössä ainoa tilanne, jossa voisit siis menettää rahasi rahastossa olisi Zombie-maailmanloppu, jossa kaikki maailman pankit ja rahastoyhtiöt menisivät konkurssiin samaan aikaan.
Toivottavasti tämä selvensi!
Kiitoksia, kyllä tämä selvitti asian.
Olen miettinyt lyhytaikaiseen säästämiseen (3-5 vuotta) näitä Nordnetin Smart-rahastoja, joissa varat sijoitetaan eri omaisuusluokkiin, mistä ilmeisesti tuo nimi ”hedged”. Mitä mieltä olet itse näistä? Pientä tuottoa tiedossa mahollisesti – ainakin enemmän kuin tuo ASP-tilin 1%. Vuosittaiset kustannukset melko korkeat, mutta ei liian korkeat, etenkin kun kyseessä olisi lyhytaikainen säästö.
Olen kirjoittamassa Smart rahastoista parhaillaan tekstiä, mutta se on vielä work-in-progress, joten voin mielipiteeni sanoa vasta tämän vuoden lopussa/ensi vuoden alussa kun teksti valmistuu ja on ollut enemmän aikaa ottaa selvää rahastoista.
Muistathan ASP:sta kuitenkin sen, että saat 5%:n koron ASP:iin tilin aloittamisvuodelle ja seuraavalle 5 vuodelle, eli kuudelle vuodelle! 1% korko kuitenkin tulee heti ja 4% jälkeenpäin (kuitenkin kumulatiiviseti), kun otat asuntolainan, jonka takia tällä hetkellä näyttää, että saat vain 1%:n korkoa. Mikäli sinulla ei siis ASP:ia ole ollut vielä kuutta, ehdottomasti laita sinne lisää rahaa.
Olen kirjoittanut erittäin kattavan tekstin myös ASP:sta ja kaikesta, mitä siitä kannattaa ottaa huomioon, jos et ole sitä vielä lukenut. https://omavaraisuushaaste.com/kaikki-mita-sinun-tarvitsee-tietaa-asp-tilista-ja-enemman/
Miten kannattaa tehdä hajautus. Olen hommannut Suomi Super Rahastoa, sekä handelsbankin usaa ja eurooppaa. Kaikkia 100 € kuukaudessa. Pitäisikö laskea monimutkaisempi matemaattinen hajautuskaava jotenkin?
Hyvä kysymys! Mielestäni olet tuolla hajautuksella hajauttanut aivan tarpeeksi, USA- ja Eurooppa indekseihin kuitenkin kuuluu niin suuri määrä yhtiöitä, jotka ovat aidosti globaaleja, jolloin ne lisäävät maantieteellistä hajautusta entisestään.
Kiitos erinomaisesta blogista, joka on innostanut minutkin, mitään sijoittamisesta tietävän naisen, perehtymään enemmän aiheeseen. Olen sijoittanut (aikoinaan kaverin suosituksesta) 3,5 v Seligsonin aktiivirahastoon, mutta nyt laitan rahaa myös (kiitos blogisi) Nordnetin Suomi sekä Handelsbankenin USA indeksirahastoihin. Mietinkin vaan, että mitähän jatkossa tekisin tuon aktiivirahaston kanssa. ASP-tilikin on jo tavoitteessaan ja 5 vuotta kulunut, joten sinnekään ei kai kannata enää lisää laittaa.
Hienoa, että blogista on hyötyä! Tosiaan suoria sijoitussuosituksi en voi antaa, mutta jos olisin sinun tilanteessasi, todennäköisesti myisin aktiivirahaston ja laittaisin siitä rahat muihin passiivisempiin rahastoihin ajallisesti hajautettuna tai vaikka ensi romahdusta odottaen (esim. tuohon USA-rahastoon). Olettaen siis, että kyseisessä rahastossa on korkeat kulut (eli yli 1%).
Moikka,
Ensin kiitos hyvistä teksteistä. Kahlasin vähän vanhempien puolelle, että menee kysymys about aiheeseen 🙂
Eli olen kuukausisäästellyt nyt reilun vuoden viiteen eri etf:n. Smallcapit puuttuvat listalta vielä toistaiseksi. Olen miettinyt alkaako salkun kokonaiskulut nousta liikaa. Onko etf:ien hallinnointipalkkioita edes tarkoitus miettiä yhteisenä kokonaisuutena vai aina kaikki erikseen?
Ja jos niitä lasketaan yhteen niin osaatko auttaa tämän kanssa? Salkku on SRX8, EUNL, IS3N, DXET, 2B76.
Sinänsä ei tosiaan väliä, sillä kuinka montaa ETF:ää omistat kulujen näkökulmasta, koska kulut ovat kuitenkin aina prosenttipohjaisia. Maksat siis aivan yhtä paljon samankuluisista 10 rahastosta, joissa on yhteensä 10 000 euroa kuin yhdessä etf rahastosta jossa on 10 000 euroa ja sama prosenttikulu.
Ainoa, mitä miettisin on se, kuinka paljon oikeasti ETFI:iä ja rahastoja haluaa omistaa, että hajautus ei mene tuottojen kannalta täysin överiksi. Perus indeksirahastokin hajauttaa jo suhteellisen hyvin, niin omasta näkökulmasta eri ETF:iä ja rahastoja ei kannata kuitenkaan liikaa omistaa (vaikka siitä ei kulujen muodossa haittaao lekaan).
Toivottavasti tämä auttoi!
Moi, kiitos inspiraatiosta aloittaa tutustua eri rahastoihin. Tällä hetkellä salkussani siis Nordnet Suomi ja kaksi kappaletta BlackRockin ETF:iä, SXR8 ja IS3N.
Mainitsin eri rahastot. En löytänyt mistään sivuiltasi tietoa, jos se on jossain niin pahoittelut. Kuitenkin, mieleeni tuli että onko mahdollista ostaa rahastoa joka maksaa ulos osinkoa. Pienen hapertelun jälkeen näitä sitten muutama löytyikin, suurelta varainhoitolaitokselta ja tuotto olisi 1,5%.
Kysymys kuuluukin: onko tällainen huono sijoituskohde? Normaalin osakkeen osinkoahan verotetaan myös.
Ajatus on siis siinä, että kasvattaisi tuollaisen osuutta niin suureksi kuin vain voi, ja aikanaan joko ottaa osingot ulos jos tarvitsee tai sitten käyttää osingot lottolappu -osakkeisiin, tai miksei vaikka Sampoon. Vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta 🙂
Osinkoa maksavaa rahastoa tosiaan on mahdollista ostaa, mutta sitä on vaikea suositella kenellekään nykyisellä verotuslainsäädännöllä ja tässä syy. Rahastot, jotka eivät maksa osinkoa ulos sijoittajille, saavat sijoittaa ne verovapaasti rahastoon takaisin (eli jos rahasto saa 1,5% osinkoa, niin se 1,5% näkyy suoraan 1,5%:n tuottona rahastossa). Toisin on kun yksityisihminen saa osinkoja.
Jos rahasto sen sijaan maksaisi tuon 1,5% osinkona, maksat siitä perinteisen osinkoveron eli n. 25,5%. Mietitään siis tilanne numeroissa. Saat 100 euroa osinkoina, joista 25,5% menee veroihin. Käteesi saat siis 74,5 euroa. Toinen vaihtoehto on, että rahaston arvo nousee tuon 100 euroa ja korkoa korolle ajan kanssa ero kasvaa koko ajan isommaksi ja isommaksi. Osinkoja maksava rahasto ei tule nousemaan niin paljoa, koska se maksaa rahat pois ja tämän lisäksi se on verotehottamampaa sinulle.
Toivottavasti tämä selvensi, miksi keskimäärin kannattaa sijoittaa rahastoihin, jotka eivät maksaa osinkoja ulos!
Handelsbanken pistää Suomen toiminnan lihoiksi. Veikkaatko että tulee näkymään noissa tässäkin artikkelissa mainituissa rahastoissa millään tavalla? Heti heräsi pelko siinä, että nyt nämä hyvät ja halvat vaihtoehdot sulautetaan johonkin uuteen ja kalliimpaan rahastoon.
Olen tästä kirjoittamassa tekstiä ja se on tulossa parin viikon sisään, niin siinä jakelen näkemykseni! Toki tässä kohtaan kaikki on spekulaatiota tässä kohtaan.
HB:n sivuilta taisi löytyä vastaus jos muutkin tuumailevat samaa asiaa:
”Pysyvätkö varat Handelsbankenin rahastoissa vai muutetaanko ne muihin rahastoihin?
Kaikkia Handelsbankenin rahastoja – myös Suomessa myytäviä rahastoja – hallinnoi Handelsbankenin rahastoyhtiö Ruotsissa. Suomen toimintojen myynti ei vaikuta rahastojen hoitamiseen ja hallinnointiin, vaan nämä toiminnot jatkuvat normaalisti Ruotsista.”
Dodiin, hienoa! Taidanpa kaivaa artikkelin referenssiksi itsellenikin, kiitos!