Viime vuoden ruokakorivertailut, jotka tein, herättivät paljon hyvää keskustelua Suomen ruokakauppatilanteesta. Tämän takia totesinkin, että on mielenkiintoista tehdä ruokakorivertailu jälleen näin vuosi jälkeenpäin ja tehdä tästäkin vuosittainen perinne. Tällä kertaa vertailussa ovatkin samaan aikaan niin Prisma, Citymarket kuin Lidl.
Syynä siihen, miksi vertailen näitä kolmea kauppaa on, että isot kaupat ovat käytännössä aina halvempia kuin pienet. Prisma on muita S-ryhmän kauppoja halvempi ja Citymarket on muita K-Marketin kauppoja edullisempi – Lidl on Lidl.
Tämän vuoden vertailu on tehty Helsingin Malmin K-Citymarketissa, Malmin Prismassa sekä Malmin Lidlissä 7.9.2020, jotta hintoihin ei vaikuta maantieteellinen sijainti eikä vihanneksiin vuodenaikaerot kauppojen välillä. Vaikutusta voi olla etenkin Citymarketeissa ja Lidleissä alueellisesti – Prismat omaavat samat hinnat osuuskuntakohtaisesti eli esim. kaikissa HOK-Elannon Prismoissa ovat samat hinnat.
Omavaraisuushaasteen ruokakorivertailu 2020
Oma syy siihen, miksi teen omia ruokakorivertailuja johtuu siitä, että valtavirtamedioiden korit näyttävät usein erittäin samanlaisilta ja joskus tuntuu, että ruokakaupat saattavat pitää tiettyjä tuotteita halpoina ihan vain sen takia, että ne ovat valtavirtamedian ruokakoreissa. Tämä on helppo tapa näyttää hyvältä Iltalehden ruokakorivertailussa.
Minulla yksittäisenä bloggarina ei ole tätä haastetta, voin laittaa ruokakoriini oikeastaan mitä vain, eikä se noudata malliruokakoreja millään tapaa. Pystynkin siis omalla tavalla tuottaa jopa luotettavampaa ja puolueettomampaa informaatiota siitä, mikä on halvin kauppa vuonna 2020!
Omavaraisuushaasteen ruokakorivertailu on myös siitä erilainen, etten vertaile aina täysin samoja tuotteita, vaan vertailen samoja tuotteita kilohinnaltaan. Arjessa kilohinta on kuitenkin se ainut, mikä merkitsee, koska käymme jatkuvasti kaupassa ostamassa usein samoja tuotteita. Pyrin löytämään sen oikeasti halvimman vaihtoehdon. Esim, jos ostat kilon lihaa, saat usein sen halvemmalla kuin 400g lihapakkauksen, jos vertaat kilohintoja.
Muutama huomio kauppojen vertailussa ennen kuin mennään asiaan. Vertaan aina kauppojen halvimpia tuotteita, niissä kategorioissa, millä kaupoilla on omat tuotteet. Nämä ovat K-ryhmällä Pirkka tai K-menu tuotteet, S-ryhmällä Kotimaista tai Rainbow tuotteet ja Lidlillä mikä ikinä sattuukaan olemaan halvin tuote. Vertailussa ei myöskään ole otettu huomioon K-Plussaa, S-Bonusta tai Lidl-Plus juttuja, koska ne keskimäärin tasaavat toisensa pois. Olen laittanut taulukkoon vihreällä aina kaupan, jossa tuote on halvin, tasapelin tullessa molemmat kaupat saavat vihreän leiman.
Omavaraisuushaasteen suuren ruokakorivertailun tuotteet, hinnat ja tulokset vuosimallia 2020 näyttävät seuraavilta!
Taulukko on siis suhteellisen helppo lukea. Ensimmäisessä sarakkeessa on tuote (pyrin löytämään mahdollisimman vertailukelpoisen tuotteen keskenään), toisessa Citymarketin, kolmannessa Prisman kilohinta ja neljännessä Lidlin kilo/litra/kappalehinta kyseiselle tuotteelle.
Vertailu oli erittäin mielenkiintoinen, etenkin kun vertasin tuloksia viime vuoden vastaaviin. Niin Prisma kuin Citymarket ovat saavuttaneet Lidliä hintakilpailussa selkeästi. Viime vuonna Lidlilä oli yli puolet tuotteista halvempia kuin muissa kaupoissa. Tänä vuonna tilastot kuitenkin näyttävät hieman erilaiselta.
Lidlillä on halvin tuote 11/18 tuotteesta (sisältää kuusi tasapeliä Prisman kanssa)
Prismalla on halvin tuote 8/18 tuotteesta (sisältää kuusi tasapeliä Lidlin kanssa)
Citymarketilla on halvin tuote 5/18 tuotteesta
Muutama mielenkiintoinen huomio tuloksista. Ensinnäkin kolmosoluen prosentit vaihtelevat kaupasta riippuen ja periaatteessa alkoholi/hintasuhdetta optimoiden Prisman Koff on jopa Lidlin Olut Olutta halvempi. Asia, joka yllätti minut suuresti.
Toisena, Prisma on parantanut kilpailukykyään huomattavasti ja suuri kiitos tästä kuuluu Kotimaista-brändille, jonka tuotteet pystyivät haastamaan Lidlin halvempia tuotteita erittäin monessa kategoriassa. Citymarket taas on edelleen yllättävän edullinen, kun puhutaan vihanneksista ja hedelmistä – muissa tuotteissa K-menu sekä Pirkka-tuotteet jäävät selkeästi Prismaa ja Lidliä jälkeen.
Kotimaista-tuotteiden halpuus Lidliin verrattuna onkin nähtävissä selvästi viime vuoteen verrattuna. Viime vuoden vertailussa kaksi tuotteta Prismasta pääsivät tasoihin Lidlin kanssa, kun luku oli tänä vuonna jo kuusi. Tämä laittaakin Lidlin halpuutus-kampanjan mielenkiintoiseen valoon, koska vertailu oli tehty aikana kun Lidl oli ehtinyt jo alentaa huomattavan suuren määrän tuotteita hintoja puolentoistakuukauden ajan. Tästä huolimatta ero oli pienempi kuin oletin Lidlin ja Prisman välillä.
Kaikesta tästä huolimatta Omavaraisuushaasten halvin ruokakori, halvin kauppa sekä ruokakorivertailu 2020 titteli meneekin jälleen Lidlille! Ei suuri yllätys, mutta marginaali oli huomattavasti pienempi kuin viime vuonna.
Kuinka paljon rahaa kuluu Lidlissä, Prismassa ja Citymarketissa vuodessa?
Vertailu tuotekohtaisesti on oma juttunsa, mutta ei välttämättä anna isoa kuvaa siitä, kuinka paljon oikeasti enemmän rahaa kuluu kaupoissa verrattaen toisiinsa. Pienistä virroista syntyy valtava joki myös ruokakauppaostoksissa ja mitä enemmän ruokittavia suita taloudessa on, sitä enemmän kaupan valinta vaikuttaa siihen, kuinka paljon rahaa pystyy vuodessa säästämään pelkästään kauppansa valitsemalla.
Seuraavassa mietinkin, miltä vuoden ruokakori ja kulutus voisi näyttäää yhdelle henkilölle, jos se rakennettaisiin pelkästään näistä ruokakorin aineista. Tiedän, että kukaan ei syö samoja 18 asiaa koko vuotta, mutta vertailun vuoksi tämä antaa oikean suunnan siitä, millainen hintaero syntyy siinä, jos käyttää kauppanaan suurelta osin vain yhtä vertailussa olevista.
Seuraavassa siis miltä yhden henkilön vuoden ruokakori sisältää ja mikä sen hinta on kauppakohtaisesti.
71kg Naudanlihaa
20 litraa Ruokakermaa
39kg Kauraleipää
81 kg Perunaa
20 kg Tummaa makaronia
8kg Keittokinkkua
3kg Salamipizzaa
5kg Keijua
10 kg Sipsiä
15kg Paprikaa
5kg Punasipulia
10kg Raejuustoa
20kg Banaania
4kg Ässä Mix-karkkeja
100 litraa kolmosolutta
52 litraa rasvatonta maitoa
52kpl ruukkujääsalaattia
Määrät on siis laskettu suomalaisen yhden henkilön keskimääräisen kulutuksen avulla.
Miltä vuoden kulutusero siis näyttää K-Citymarketin, Prisman sekä Lidlin välillä vuoden ajalta?
Citymarketissa yllä olevat vuoden ostokset maksavat 1715,82 euroa.
Prismassa yllä olevat vuoden ostokset maksavat 1476,66 euroa.
Lidlissä yllä olevat vuoden ostokset maksavat euroa 1454,62 euroa.
Ero yhden henkilön vuoden maltillisilla ostoksilla on siis Lidlin ja Citymarketin välillä 261,20 euroa. Keskimääräinen ihminen kuluttaa tätä enemmän ruokakauppaan (kokemukseni mukaan ihmisten ruokabudjetti on jossain 300-400 eurossa kuukaudessa, joka omaan korvaani kuulostaa hurjalta), joten reaalinen ero on vielä isompi.
Ruokakaupassa tehdään kuitenkin tämän lisäksi myös paljon muita ostoksia kuten kulutustarvikkeita, jotka ovat ruokakorin tavaran mukaan myös halvempia Lidlissä ja Prismassa.
Yllättävää on kuitenkin se, että Lidlin ja Prisman ero on edelleen erittäin pieni. Joku voisi argumentoida, että S-bonukset mukaan luettuna Prisma saattaa tulla jopa edullisemmaksi kuin Lidl vuodessa. Tätä on kuitenkin mahdoton arvioida luotettavasti, koska Lidl Plus-appin takia myös Lidl on nyt mukana jatkuvissa erikoistarjouksissa ja muissa eduissa. Selkeää kuitenkin on, että ero on erittäin pieni suuntaan tai toiseen.
Lidlin ja Prisman läheisyyden vuoksi on hyvä tajuta myös se, että tässä tosiaan on kyseessä yhden ihmisen (todennäköisesti vähän alimitoitettu) vuosikulutus. Miltä tilastot näyttäisivät jos kyseessä olisi vaikka 4-5 hengen perhe? Ero Lidlin ja Citymarketin välillä kasvaisi helposti yli tuhanteen euroon vuodessa! Se on kenelle tahansa paljon rahaa vuodessa.
Yhteenveto
Vaikka Lidl ei ole tänä vuonna ollut niin ylivoimainen kuin viime vuonna, on Lidliä suurelta osin kiittäminen siitä, että myös Prisma on joutunut lähtemään hintakilpailuun mukaan. Tämä näkyy siinä, että ruuan hinta ei ole kasvanut Suomessa vuodessa kuin erittäin marginaalisesti ja n. puolen tuotteiden hinnat eivät olleet kasvaneet ollenkaan viime vuoteen verrattuna. Osassa tuotteissa (esim. sipseissä), hinnat olivat tulleet jopa alaspäin.
Kuten vuoden kauppakassivertailusta kuitenkin huomaa, ei Citymarket edelleenkään ole paikka tietoiselle kuluttajalle, vaan etenkin suurperheiden ostokset kannattaa poikkeuksetta tehdä Prismassa ja Lidlissä. Citymarket profiloituu edelleen erikoistuotteilla, tuoreiden tuotteiden edullisuudella sekä muuten hieman korkeammalla hinnalla.
Mitä ajatuksia ruokakorivertailu herättää sinussa? Ja olisiko jotain, mitä haluaisit nähdä tulevissa ruokakorivertailussa (esim. uusia tuotteita tai tietoa siitä, kuinka hinnat ovat muuttuneet edelliseen vuoteen verrattuna?). Sana on vapaa!
P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tieto uusimmista kirjoituksista!
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram
Hyvä kirjoitus. Monilla kaupoilla on juuri ne tietyt tuotteet edullisia mitkä otetaan juurikin näihin lehtien ostoskori vertailuihin. Olisi hyvä jos pystyt vertaamaan vaikka K-market sekä Sale/Alepa kauppoja Prismaan. Nyt kun ruuan verkkokauppa on lyönyt itsensä läpi niin kenenkään ei pitäisi tyytyä asioimaan pakotettuna näissä pienemmissä ja kalliimmissa pikkukaupoissa. Itse olen huomannut että Pohjois-pohjanmaalla Prisma on merkittävästi halvempi kuin Citymarket.
Kiitos! Ja joo voisin ottaa työn alle tuon pienempienkin kauppojen vertailun. Ruuan verkkokauppa on aiheena nyt erittäin ajankohtainen, joten niidenkin eri tasoja voisin ottaa vertailun alle. Täytyy pohtia, miten tuon saisi järkevämmäksi – kiitos hyvästä ehdotuksesta.
Mielenkiintoinen artikkeli, mutta näissä hintavertailuissa on se ongelma että vertaillaan tuotteiden normaalihintoja. Esim Citymarketissa on oman ostoskorini sisällöstä puolet tuotteista yleensä tarjouksessa, jolloin ostoskorin hinta on Prisman normaalihintoja halvempi. Suunnilleen kaikilla kuluttajilla on myös s-etukortti/ k-plussakortti/ lidl sovellus, joiden kautta hinnat ovat taas halvempia.
Ja kuka yhden hengen talous edes ostaa ruokakorinsa koko sisällön samasta kaupasta? Itse ainakin käyn niin Prismassa kuin Citymarketissa ja Lidlissä, ja ostan kustakin sen mikä siellä on muita parempaa tai halvempaa. Ihmisille vaikuttaa ruokakaupan valinnassa myös moni muu asia kuin hknta, tärkeimpänä tekijänä kaupan sijainti. Suurin osa suomalaisista ei asu paikassa josta olisi yhtä lyhyt matka kaikkiin kauppoihin.
Joo eipä näistä koskaan saa täysin jokaisen arkeen soveltuvaa – toisaalta eipä se ole tarkoituskaan. Vaikea sanoa, suosivatko suomalaiset keskimäärin yhdessä kaupassa käymistä, lähimmässä kaupassa käymistä vai halvimmassa kaupassa käymistä. Varmaan meitä on aika moneen junaan juuri riippuen elämäntilanteesta ja siitä, missä asuu ja mitä arvostaa.
Suuntaa-antavaa tämä on ehdottomasti joka tapauksessa juuri tuon takia, mistä kirjoitinkin, että kaikilla kaupoilla on aleja ja bonusohjelmia tai appeja nykyään. On siis parempi jättää ne vertailuista kokonaan pois.
Jaa-a hmm… Minä käyn pelkästään yhdessä kaupassa eli Prismassa vaikka kaikki nämä kolme kauppaa ovat ihan lähekkäin. Valintakysymys, mutta Prismassa on selkeämmät hyllyvälit, opastavat tuotetiedot hyllyväleissä ja hinnat ok minun otokselleni – olen yksinyksineläjä.
Uskon, että meitä on juuri monenlaisia – uskaltaisin väittää, että ehkä suurin osa on juuri tällaisia, että käy yhdessä kaupassa suurelta osin. Itsekin niin teen, vaikka erilaisia kauppoja löytyy läheltä. Aika on voittanut hintojen vertailun ainakin tällä hetkellä.
Kiinnostaisi kyllä kovasti myös tuo bonusohjelmien vertailu! Esim. sekä 250 €/kk, että toisaalta jonkun 1000 €/kk samaan ketjuun käyttävien henkilöiden tai perheiden osalta. Vaikka voikin olla vähän hankala verrata, mutta ainakin K- ja S-ryhmillä suht selkeää kai se, miten niitä etuja kertyy.
Hei ehdottoman hyvä idea! Alan heti tutkimaan asiaa, uskoisin myös, että tästä syntynee mielenkiintoinen kirjoitus.
Hyvä testi kun vain hinta määrää. Toivottavasti kaupan valtaan ja tuottajien ahdinkoon saadaan joskus järki. Halpuuttaessa hintojaan, kaupat maksavat tuottajalle tuotteesta entistä vähemmän. Itse eivät hinnan alennuksesta kärsi. Pahimmillaan tuottaja saa vain muutaman prosentin itselleen myytävän tuotteen hinnasta. Kotimainen tuotanto kärsii. Isot ketjut sanelee. Hallitus politiikallaan itse tätä ohjaa. Ulkomailta ostetaan raaka-aineita kalliimmalla kuin Suomesta ulkomaille myydään samaa tavaraa. Pitäisikö alkaa olla ylpeämpi omasta hienosta maasta, josta muut kateellisia.
Suurimmassa osassa tapauksistahan tämä on juuri näin, mutta esim- Lidlihän mainitsin nyt aivan erikseen sen, että poistaa tuloja halpuuttaessa vain omaa katettaan. Lidlin tapauksessa ei siis vahinkoa tuottajalle käynyt. Tuottajat tulevat varmaan olemaan Suomessa aina maailman tappiin asti kyllä puun ja kuoren välissä, koska suomalaisten ostovoima ei kuitenkaan ole aivan järjetön ja ruuan hintojen nousu taas poistaisi kulutusta muualta. Vaikeita asioita kyllä.
Mielenkiintoinen vertailu, kiitos siitä. Cittarin hinnat osoittaa sen, mitä itsekin olen havainnut: jotkut tuotteet ovat edullisia, toiset taas poskettoman kalliita (kuten vertailun kauraleipä ja pitsa) vaikka katsoisi ihan samaa tuotetta.
Toisaalta Cittarista löytyy astetta paremmin erikoistuotteita ja hevi-osastot ovat usein paremmin hoidettuja.
Kiitos! Ja joo itsekin yllätyin juuri tuosta kauraleipä-jutusta. Muistaakseni viime vuoden vertailussa oli sama ongelma jonkun tuotteen kanssa – Citymarketin kilpailukyky kuitenkin joissain tuotteissa yllätti minut suuresti. Itsekin olen nykyään alkanut arvostamaan K-Marketien hevi-osastoja, koska laatuero on selkeä usein S-ryhmän ja Lidlin vastaaviin.
Näihin ostoskoreihin voisi vielä lisätä että Kotimaista tuotesarjan kaikki tuotteet on suomesta. Samoin osa rainbow tuotesarjan tuotteista. K-menusta ei yksikään ja Pirkalla jokunen suomalainen tuote. Lisäksi Pirkalla esim juusto ruokakerma 15% on pienemmässä pakkauksessa kuin kotimaista tuotteella. Valmistaja molemmissa sama. Kaikkeen tälläseen kannattaa kiinnittää huomiota jos haluaa viimeisenki sentin puristaa ostoskorin hinnasta. esim. kotimaista herne-maissi-paprika on Apetit valmistamaa Suomessa ku Rainbow sekä Pirkka on Ukrainasta.
Kotimaisuus kieltämättä on iso valtti varmasti monen silmissä, voisin ensi vertailussa lisätä valmistusmaat, jos saan sen järkevästi taulukkoon esille.
Itse käynyt monta vuotta vain s-ketjun kaupoissa kunnes vaihdoin cittariin ihan vain sen vuoksi koska tavarat olivat järkevässä järjestyksessä. Tai nyt olen viimeisen vuoden asioinut vallan lidlissä. Koska siellä hyllytys on onnistunut ja esillepano hyvä. Toki paikalliseen ässään oli nyt tehty remonttia ja oli tosi kivan näköseksi kauppa laitettu mutta tuotteet vieläkin huonossa/tyhmässä järjestyksessä. 😅 Toki s kortilla sai huippuhyvin palautuksia reilu parivuotta sitten ajelin 100km päivässä työajoa ja tankkasin vallan abcllä ja kävin kaupassa s ketjun kaupoissa. Parhaimpina kuukausina palautusta sai 40€ ja huonompina 15€ nykyisellä tasolla palautus pyörisi varmaan ~3-7€kk tasolla.
Lidli on aina hyvä vaihtoehto! Vaikka tosiaan S-ryhmän nuo muutkin ketjut etenkin paljon autoa käyttävälle tekevät S-bonuksesta oikeasti houkuttelevan vaihtoehdon.
I am so happy to find this article. I find this article very useful, including the discussion in the Comments section. Thank you for putting it together and doing the analysis on it. I usually have to do an informal, toned-down version of this comparison when I am in a new country. But thanks to you, I know where I’m going to do my food shopping when I arrive in Helsinki in a couple of days.
I just have a couple of questions, they’re not so much about the financial aspect of it but rather my lack of knowledge about Finland.
1. What is Keiju? From what I can gather it is a brand (unless you sell fairies in stores).
2. Are the three beers (Pirkka, Koff, Lidlin) pretty much similar? It’s obviously subject to our own personal taste, but I just wanted to get your take on it.
Kiitos
Sorry for the late answer as the spam filter filtered your comment.
Anyways:
1) Keiju is one of the most popular butter brands in Finland that can be used for bread and baking.
2) Yeah, they are all bulk lager beer. Pretty much same thing just in a different can 😀
Hope that helps!