Kuukausikatsaus syyskuu 2026 – säästöprosentti 84,19 %
Henkilökohtaisessa talouden hallinnassa kaikkein tärkeintä on tasapaino tulojen ja kulujen välillä. Unohtamatta...
Paljon odotettu ruokakorivertailu 2025 ehtii blogiin tänä vuonna vasta juuri ennen joulua. Tämä on Omavaraisuushaasteen ruokakorivertailun yhdeksäs vuosi ja viimeinen vuosi, kun teen vertailun nykyisellä mallilla. Ensi vuonna vuorossa onkin pieniä muutoksia, syistä, joista myöhemmin tekstissä.
Pyrin tekemään vertailut aina joka vuosi samoihin aikoihin, jotta eri tuotteiden sesongit eivät vaikuta hintatasoihin merkittävästi – tällöin myös vertailukohtainen hinta on mielenkiintoinen.
Ruokakorivertailu sisältää aina Citymarketin, Prisman ja Lidlin. Miksi? Koska nämä kolme kauppaa on vertailussa siksi, että ne ovat halvimmat jokaisen kaupparyhmän kaupat. Onkin hyvä muistaa, että mitä pienempi kauppa, sen kalliimpi se järjestäen on.
Vertailu on tehty menneiden vuosien tapaan Helsingin Malmin ja Pasilan Prismassa, Citymarketissa ja Lidlissä. Mennäänkin pitemmittä puheitta asiaan, eli vuoden 2025 ruokakorivertailuun.
Omavaraisuushaaste ruokakorivertailu 2025
Kaupat ovat jo pitkään pyrkineet tekemään ne tuotteet edullisiksi, jotka nousevat valtamedian ruokakorivertailuihin vuodesta toiseen. Pitkään itselläni olikin se etu, että pystyin tekemään aidosti hyvän vertailun, koska kaupoilla ei ole ollut syytä välittää vertailustani.
Viimeisen parin vuoden aikana olen kuitenkin huomannut tilastoista, että liikennettä ruokakorivertailuihini on tullut kuitenkin paljon kyseisten ketjujen Teamsistä/sisäisistä kanavista. Koska Omavaraisuushaasteen ruokakorivertailut ovat olleet myös hakukoneissa ykkösosuma jo viimeiset viisi vuotta (ja saaneet lähes 50 000 osumaa vuosittain), alkaa vertailullani olla sen verran painoarvoa, että uudistan sen ensi vuonna, että sen luotettavuus ei ole vaarantunut. Tänä vuonna kuitenkin mennään vanhalla sapluunalla ja mukana onkin paljon mielenkiintoisia huomioita.
Muutama tärkeä asia vertailun tulkitsemiseen.
Etsin vertailussa aina halvimman sekä parhaiten vastaavan vaihtoehdon jokaisesta kaupasta, jotta vertailu olisi mahdollisimman tasapuolinen.
Kyseessä ei ole vertailu- tai makukilpailu, eli jos mielestäsi Coopin tuotteet ovat huonompia kuin Pirkka-tuotteet (kuten varmasti monen mielestä onkin), tätä ei ole erikseen painotettu. Tämä on puhdas hintavertailu.
Kolmantena, vertailussa ei ole otettu huomioon yhtiöiden bonusohjelmia eikä tarjouksia. Tarkoituksenani on ensi vuonna kirjoittaa päivitetty bonusvertailuteksti, nyt kun ketjujen bonusohjelmat ovat jälleen hetken staattisessa tilassa olleet.
Tuotteet ovat satunnaisesti valittuja ruokakauppatuotteita, joista osaa löytyy todennäköisesti kaikista meidän ruokakoreista. Tuotteet elävät vähän joka vuosi, mutta tavoitteeni on, että vertailu olisi mahdollisimman samanlainen vuodesta toiseen, jotta voin analysoida myös pitkän aikavälin trendejä sekä avaamaan aina miten hinta on kehittynyt edelliseen vuoteen. Ensi vuonna tulen koko ruokakorin uudistamaan.
Entä miten lukea hintavertailutaulukkoa? Ensimmäisestä sarakkeesta löytyy vertailukelpoiset tuotteet ja toisessa Citymarketin kilohinnat, kolmannessa Prisman sekä neljännessä Lidlin kilo/litra/kappalehinta kyseiselle tuotteelle.
Vihreä väri taulukossa tarkoittaa, että tuote on kilo/litrahinnaltaan halvin kyseisessä kaupassa kaikista vertailun kaupoista. Jos hinta on sama monessa kaupassa, vihreät värit ovat molemmissa halvimmissa kaupoissa. Kilo/litrahinnan jälkeen suluista löydät hintakehityksen verrattuna edelliseen vuoteen.
Alla siis ruokakorivertailu 2025!
Huomiot vuoden 2025 ruokakorivertailusta
Vuosina 2022-2023 inflaatio oli erittäin rajuja ja tämä näkyi ruuan hinnassa selvästi. Vuonna 2024 monen ruuan hinta laski kuitenkin trendinomaisesti. Vuonna 2025 trendi oli sekava, mutta isossa kuvassa ylöspäin eli inflaatio ja shrinkflaatio (eli kuinka ruokapaketin hinta nousee, vaikka se pienenee samalla) oli jälleen iskenyt ruokakaupan tuotteisiin.
Entä miltä kauppojen halpuuskilpailussa tilanne näyttää tänä vuonna?
Lidlillä on halvin tuote 11/17 tuotteesta (kolme vähemmän kuin viime vuonna)
Prismalla on halvin tuote 10/17 tuotteesta (sama kuin viime vuonna)
Citymarketilla on halvin tuote 5/17 tuotteesta (kolme enemmän kuin viime vuonna)
Tässä muutama tärppi, jotka ovat mielestäni mielenkiintoisia.
Kesko julisti laajan hintasodan viime vuoden lopussa ja pyrki laskemaan tuhansien tuotteiden hintoja. Miten tämä näkyy käytännössä näin vuosi takaperin? Tietyissä tuotteissa selvästi, mutta tuntuu, että inflaatio on osunut osaan, vaikka hintoja oli tarkoitus laskea. Tässäkin vertailussa oli aika 50/50, oliko tuotteen hinta noussut edellisestä vuodesta ennen hintasodan julkaisua tai ei. Osassa tuotteissa kuitenkin nähtiin selvä nousu.
Taffelin sipsien hinta nousi viime vuonna jo aivan järjettömästi, kun se uudisti pussikokojaan. Sama pätee oikeastaan kaikkiin sipsi-/makeisfirmoihin. Näet, että tänä vuonna Fazer on tehnyt samaa karkeissa ja suklaissa ja hinnat ovat lähteneet täysin käsistä kaikissa kaupoissa. Onkin selvää, että tällä hetkellä yksi ylivoimaisesti parhaista tavoista säästää rahaa ruokakaupoissa, on yksinkertaisesti välttää mässyä. Ja samalla terveys kiittää! Sipsien kilohinta onkin noussut kolmessa vuodessa hurjat 66,9 % pelkästään Prismassa.
Kolmantena, viime vuonna raejuuston hinnat tulivat kovaa alas. Tänä vuonna taas ollaan tultu aivan yhtä kovaa takaisin ylös. Silmääni ei ole osunut uutista, mistä tämä johtuu, mutta ilmiö on aika kummallinen. Heitot kun ovat olleet suuntaansa yli 50% vuodessa.
Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä naudan liha näyttää erittäin kummalliselta – ja on jonkinnäköinen hetkellinen ilmentymä todennäköisesti. Citymarket onnistuu myymään tänä vuonna pelkkää naudan lihaa lähes 25% halvemmalla kuin kilpailijansa. Mutta kun katsoin sika-nautaa, Citymarket on kalliimpi. En tiedä, mitä tässä on takana, mutta on selvää, että ero tuskin tulee pysymään yhtä isona tulevana vuonna. Tämä onkin ensimmäinen vuosi kun Citymarket on halvin naudan lihassa koko 9 vuotisen vertailun historiassa.
Kuinka paljon rahaa kuluu Citymarketissa, Prismassa ja Lidlissä vuonna 2025?
Kilo- litra- ja kappalehinnat ovat, mitä ovat, mutta mielenkiintoisinta onkin se, miltä kulutus näyttäisi yllä olevalla ruokavaliolla koko vuodelle. Eli kuinka suuria nämä hintaerot ovat juuri sinun taloudellesi oikeassa elämässä?
Seuraavassa avaankin, miltä kauppalasku näyttäisi, jos ruokaostokset tehtäisiin yllä olevalla ruokavaliolla. Todellisuudessahan kukaan ei elä tasan tällä ruokavaliolla, mutta vertailussa on tarpeeksi eri kategorian tuotteita, jotta vertailu pystyy antamaan erittäin hyvän kuvan hintaeroista.
Miltä siis yhden henkilön vuoden ruokakori näyttäisi vertailun tuotteilla ja mikä kyseisen korin hinta olisi kauppakohtaisesti, jos henkilö kuluttaisi vertailun tuotteita seuraavan määrän. Luvun voi aina kertoa henkilöiden määrä per talous, jos haluaa arvion koko oman talouden kulutuksesta.
71 kg Naudanlihaa
20 litraa Ruokakermaa
39 kg Kauraleipää
81 kg Perunaa
20 kg Tummaa makaronia
8 kg Keittokinkkua
3 kg Salamipizzaa
5 kg Keijua
10 kg Sipsiä
15 kg Paprikaa
5 kg Punasipulia
10 kg Raejuustoa
20 kg Banaania
4 kg Ässä Mix-karkkeja
100 litraa kolmosolutta
52 litraa rasvatonta maitoa
52 kpl ruukkujääsalaattia
Citymarketissa yllä olevat vuoden ostokset maksavat 1851,34 euroa (viime vuonna 1961,62 euroa).
Prismassa yllä olevat vuoden ostokset maksavat 2108,27 euroa (viime vuonna 1815,59 euroa).
Lidlissä yllä olevat vuoden ostokset maksavat 2097,37 euroa (viime vuonna 1773,36 euroa).
Heetkinen, voiko Citymarket olla aidosti halvin? Ja samalla Prisma ja Lidl näin paljon kallistuneet? Ei tietenkään. Koska ruokakorivertailu on näin lihapainoitteinen ruokavalio, naudan lihan halpuus Citymarket nousee pelkästään sen avulla kaikkien ohi ja numerot ovat harhaanjohtavia. Katsotaankin siis luvut naudan lihasta puhdistettuina.
Citymarketissa yllä olevat vuoden ostokset maksavat ilman naudan jauhelihaa 1266,67 euroa (viime vuonna 1253,04 euroa). Nousua viime vuoteen 1,11 %.
Prismassa yllä olevat vuoden ostokset maksavat ilman naudan jauhelihaa 1206,3 euroa (viime vuonna 1131,15 euroa). Nousua viime vuoteen 6,64 %.
Lidlissä yllä olevat vuoden ostokset maksavat ilman naudan jauhelihaa 1185,73 euroa (viime vuonna 1088,92 euroa). Nousua viime vuoteen 8,89 %.
Vuoden 2025 ruokakorivertailun hintavoittajaksi naudanlihakorjattuna nousikin kolmatta vuotta putkeen Lidl! Joka vuosi taistelu on ollut tiukka juuri Lidlin ja Prisman välillä, mutta viime vuosina Lidl on dominoinut vertailua, vaikka ero onkin aina hiuksenhieno.
Huomattavaa kuitenkin on, että Citymarket ei ole laskenut hintatasoaan hintasodan aloituksen jälkeen (jonka efekti näkyi jo viime vuoden vertailussa), jos naudan lihaa ei lasketa mukaan, mutta samaan aikaan on nostanut hintojaan myös huomattavasti vähemmän kuin kilpailijansa. Ei kuitenkaan vielä ole Lidlin ja Prisman tasolla tästä huolimatta.
Ruokakaupassa käyminen on jälleen kalliimpaa vuonna 2025
Korkojen lasku on päättynyt, mutta Suomessa inflaatio mataa edelleen alle prosentin tuntumassa. Tästä huolimatta näyttää siltä, että ruokakauppa on kallistunut huomattavasti inflaatiota nopeammin vuoden 2025 aikana, mikä ei ole hyvä merkki kuluttajalle. Tällaisessa tilanteessa onkin erityisen tärkeää huomioida se, mihin kauppaan pääostoksensa keskittää, jos raha on muuten tiukilla.
Kuten myös todettu, ruokakorivertailu uudistuu ensi vuonna, kun on blogini ruokakorivertailun kymmenes vuosipäivä. Tarkoitus olisi päivittää ruokakoria hieman monipuolisemmaksi ja vähemmän vahinkoherkäksi esim. naudan lihan hinnan muutosten takia, että yllä tehtyä puhdistusta ei tarvitse tehdä. Pyrin tekemään ruokakorin myös lähemmäksi keskimääräisen suomalaisen kulutusta, koska silloin siitä saa kaikista parhaiten myös arvoa lukijana.
Jos taas olet kiinnostunut perinteisen hintavertailun lisäksi siitä, miten saisi mahdollisimman halvan ruokavalion yhdistettynä mahdollisimman terveelliseen ruokavalioon, olen kirjoittanut kokonaisen yhden luvun verran tällaisesta ruokavaliosta laillistetun ravitsemusterapeutin kanssa bestsellerissäni Vaurastu Viisaasti – rahataidot haltuun. Syy tähän oli se, että yksi suurimmista väärinymmärryksistä Suomessa on se, että terveellisesti ei pysty syömään halvalla. Tämä pätee monessa länsimaassa, mutta ei Suomessa. Nyt on viimeinen mahdollisuus tilata kirja alennettuun hintaan joululahjaksi signeerattuna allekirjoittaneelta täällä.
Terveellisen esimerkkiviikkoruokavalion ja löydätkin kirjan liitteistä. Täydellisen terveellisen ja tasapainoisen ruokavalion saakin vuoden 2025 hintatasolla inflaatio huomioiden 5,4 eurolla päivässä per henkilö. Tässäkin ruokakorivertailussa tärkein huomio mielestäni on se, kuinka kauttaaltaan juuri epäterveellisten tuotteiden kilohinnat ovat jatkaneet nousuaan.
Kuten aina kaikki kommentit ja ideat ruokakorivertailun kehittämiseen ovat enemmän kuin tervetulleita!
Kiinnostuitko ajatuksistani?
Tilaa bestseller-sijoituskirjani "Viisas Sijoittaja"
Kiinnostaako osakesijoittaminen ja haluat ymmärtää, miten tulla paremmaksi sijoittajaksi? Voit nyt tilata arvostelumenestys, Suomen Ekonomien Bisneskirja-yleisöäänestysvoittajan ja yli 20 000 kpl myyneen bestseller-sijoituskirjani ”Viisas sijoittaja – tunne itsesi ja osakemarkkinat” kaikista suomalaisista kirjakaupoista tai suoraan minulta signeerattuna!
Adlibris Kirja.fi Suomalainen Kirjakauppa Signeerattu versio kirjailijalta
Tilaa huippusuosittu "Vaurastu Viisaasti - Rahataidot haltuun"-kirja
Haluatko henkilökohtaisen taloutesi kerralla haltuun? Tilaa vuodessa yli 30 000 kappaletta myynyt ja huippuarvostelut saanut ilmiö ”Vaurastu viisaasti – rahataidot haltuun”, jossa tiivistän kaikki oppini matkaltani nollasta eurosta yli puoleen miljoonaan euroon!
Adlibris Kirja.fi Suomalainen Kirjakauppa Signeerattu versio kirjailijalta
Kuuntele äänikirjaa
Äänikirjojen ystäville bestseller-kirjani löytyvät myös kaikista suomalaisista äänikirjapalveluista.
Bookbeat Storytel Nextory Spotify - Vaurastu Viisaasti Spotify - Viisas Sijoittaja
Uusi lukija?
Jos olet blogissa ensi kertaa, olen kirjoittanut 10 vuoden aikana blogiini yli 1 000 kirjoitusta kaikkeen henkilökohtaisesta taloudesta sijoittamiseen asti. Jos sinua siis pohdituttaa mikään talousaihe, aloita tästä ja löydät todennäköisesti vastauksen askarruttavaan kysymykseesi. Ja jos et löydä, laita kommenttia ja kirjoitan aiheesta!
Olisi mielenkiintoista nähdä ruokakorivertailu yhdistettynä bonusetuihin. Prismalla, Citymarketilla ja Lidlillä on aika erilaiset bonusetumallit ei pelkästään saavutettavan bonuseturahan suhteen vaan myös sen käyttömahdollisuuksien ja -rajoitusten suhteen.
Kiitos paljon ehdotuksesta! Koetan ensin saada kasaan tuon bonusvertailutekstin ensi vuonna ja katson saisiko sen jotenkin integroitua sitten myös ensi vuoden ruokakorivertailuun järkevästi. Voi olla että ei, mutta yritän.
Banaanin kohdalla taitaa olla taulukossa bugi ? Lidlissä kallein kilohinta, mutta vihreä väri.
Joo oli mennyt väärinpäin, korjasin!
Hei! Minulla ikää jo yli 70v,niin miten sijoitan viisaasti ja kannattaako ylipäätä rahastoihin laittaa?
Vaurastu viisaasti kirjassa käyn laajemmin läpi sijoittamista (myös eläkevuosille) eli se osuus sijoituslukua kirjasta kannattaa katsoa vaikka kirjastosta.
Mutta lyhyesti: jos haluaa sijoittaa, samaiset rahastot joista kirjoitan tässäkin blogissa (tai kirjassani) ovat hyviä sijoituksia. Merkityksellisintä on varmasti se, miksi sijoittaa itseään varten vai tulevaa sukupolvea varten?
Jos sijoittaa itseään varten, kannattaa pohtia, haluaako sijoittaa, vai kannattaako raha sittenkin käyttää elämää nyt. Jos haluaa sijoittaa, niin sitten rahastoja täältä: https://www.omavaraisuushaaste.com/parhaat-rahastot-per-pankki/
Aikajänteellä ei sinällään ole väliä, eli samat rahastot ovat hyviä sijoitti itselleen tai jälkipolville. Tärkeintä sijoittamisessa on se, että käteisenä on vähintään 3-4kk tulojen verran pankkitilillä ja että pystyy joka kuukausi sijoittamaan suunnilleen saman summan – eikä kaikki säästöjä kerralla.
Toivottavasti tällä pääsee alkuun! Ja tosiaan jos vielä tarkemmin haluaa, suosittelen Vaurastu viisaasti-kirjani sijoitusosioon tutustumaan.
Hei, mielenkiintoista työtä jälleen, kiitos!
Banaanien kohdalla herää kysymys: Lidlin hinta taulukossa näyttää olevan korkein, mutta se on merkitty halvimmaksi. Onko Lidlin hinta ollut joku muu kuin taulukkoon merkitty vai mistä on kysymys?
Oikein rentouttavaa joulun aikaa ja hyvää uutta vuotta sinulle ja perheellesi!
Teet hienoa työtä ”kansan” sivistämiseksi sijoitus- ja säästöasioissa.
t. Taina Huhtinen
Kiitos! Joo korjasin sen rivin värin, rivit hyppii silmillä kun liikaa värejä, heh.
Kiitos perusteellisesta ja mielenkiintoisesta vertailusta! Itselläni on samanlainen havainto. Perus ruokaostokset tulevat Lidlissä halvimmiksi. Lisäksi Lidlin etuohjelman kautta tulee jatkuvasti rahan arvoisia etukuponkeja, joko edullisia tarjouksia tai kuponki suoraan rahana.
Nythän vuosi 2026 kesäkuu, kaikki nousseet, mitä vertailu sanoo nyt
Teen vertailun joka vuosi aina samaan aikaan, että sesongit eivät vaikuta eli tosiaan katsotaan taas loka-marraskuussa uudestaan tilannetta. Silloin varmasti inflaatiotilannekin on taas vähän selvempi.
Jep, lisäedut ja bonariohjelma on Lidlillä yllättävän hyvä myös nykyään, mutta näyttää siltä, että se on myös vähän valunut hintoihin S-ryhmän tavoin. Täytyy katsoa miltä vertailu näyttää bonarit mukaanlukien, kun saan siihenkin syvennettyä enemmän.
Ja Oikein Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta!
Kiitos samoin!
Tähän olisi mielenkiintoista saada edes yksi plant-based tuote, esimerkiksi vaikka kaupan halvin kaura- tai soijamaito. Ymmärrän, ettei listaa voi saada ihan jokaisen ruokavalion mukaiseksi, mutta esimerkiksi kasvimaidot ovat vakiinnuttaneet asemaansa viimevuosina ja myös niiden hinnoittelu vaihtelee todella paljon.
Jes, lisään varmaan jonkun kasvisproteiinin ja juuri kauramaidon todennäköisesti tuohon uudistettuun versioon, koska ne tosiaan erittäin yleisiä ovat Suomessa. Huomaa, että omalla tavallaan nykyinen lista on aidosti vuosikymmenen vanha.
Mahtavaa ja pitkäjänteistä vaivannäköä yleisön hyväksi!
Vertailu on hyvä näinkin, mutta haastaisin miettimään ruoan alkuperää. Voi olla kyllä vaikea ottaa kokonaisuutena huomioon, mutta mutta… on eri asia jos esim. kotimainen pottu maksaa cittarissa 89 snt ja Lidlissä puolalainen 79 snt. Pottu ei silloin ole aidosti halvempi, ja mielestäni valinta on selvä kotimaisen eduksi, vaikka ei nyt mietittäisi laatua.
Tämä on yksi syy miksi en käy Lidlissä kuin pisto-ostoksia, koska sillä on joitain hyviä tuotteita esim. kahvi.
Kyllä Lidlissä on ihan kotimaisia pottuja, toki Ässässä on enemmän suomalaisia tuotteita.
Hyvä esimerkki Ässän ja Lidlin näennäisesti ”pienestä” hintaerosta on Halloween kurpitsat. Ässässä 2,99 €/kg ja Lidlissä 1,99 €/kg. S-market on 50 % kalliimpi?
Olen paljon pohtinut tuota kotimaisuutta kun tulee joka vuosi esille, mutta toisaalta se tekisi puhtaasta hintavertailusta hieman vääristyneen. Tulen todennäköisesti jatkossakin pitämään vertailun hintavertailuna, koska sinänsä hintasuhde ei kaupoissa merkittävästi muutu kauppojen välillä juuri sesongin pysyessä samana vuodesta toiseen eri tuotteissa maasta huolimatta. Pieniä eroja toki on, mutta isot suuntaviivat ovat samoja.
Lidl on haastavin hintavertailussa, koska tuntuu, että jokainen Lidl on myös vähän erilainen tarjoomaltaan ja lähtömailtaan jo pelkästään PK-seudunkin sisällä, niin se aina vähän pään rapsuttelua itseltä vaatii.
Heitän lonkalta että Keskolla on ollut kilpailijoitaan pidempi hankintasopimus naudanlihan ostoissa ja tämän takia naudanlihan hinnan nousu ei ole vielä näkynyt Citymarketiin hinnoissa, mutta kuten itsekin totesit niin ero tulee korjaantumaan tulevaisuudessa.
Tämä on erittäin todennäköistä, mikään muu näin isoa eroa ei oikein voi selittää.
Mä en tarvi naudanlihaa…tai suosi sitä. Sika/nauta eli onks siin 20 pros nauttaa, on mun mielestä paremman makuista ja tietty halvempaa mitä pelkkä nauta.
Ja sit! Sikanaudassahan on paljon enemmän kaloreita mitä naudan jauholihassa! eli sitävartenhan sitä ruokaa syödään, että saisi elossa pysymiseksi kaloreita, täh.
Eli kokonaisuutena on paljon kustannus- ja elämäntehokkaampaa järkevämpää ostaa mehevää sikanautaa, mitä tylsää naudan jauhelihaa, lol. No ostakoot kukin mitä haluu, en sihen haluu puuttuu
Proteiini on se mikä pitää nälän pois, ei kalorit. Ihmisen ei kuulu kerätä kaloreita vaan protskua, vitamiineja ja kuituja.
Naudanliha on oikeasti paremman makuista kuin sika-nauta tai nauta-sika. Vähemmän rasvaa ja lihan maku yksinkertaisesti parempaa. Jos itse käytän sika-nautaa, joudun kaatamaan härskin makuisen rasvan pannulta pois, että saan hyvänmakuista kastiketta.
Äitini käytti paistijauheliha ja nautaa, vissi ero sian lihaan. Se on mihin tottuu.
toihan proteiini kalori näläntunne ruuan tarve teoriasi ei pidä paikkaansa, se on huuhaata.
sitäpaitsi sikanauta on paremman makuista kuin pelkkkä nauta lol yah. Ihme ruuan tuhlaaja, ei parasta, kaloririkkainta rasvaaa mihinkään kannata kaataa, varmaan viemäriin kaataa täh
Eli LIdlin kanssa parempi verrokiryhmä olis K-supermaketit ja vastaavan kokoiset S marketit
Jos henkilö ostaisi ja söisi edellämainittuja tuotteita nuo mainitut määrät vuodessa, niistä tulisi n.1600 kilokaloria/päivä. Eipä tuolla energiamäärällä kyllä kovinkaan paljoa jaksa mitään tehdä. Kyllähän tuolla tietty hengissä pysyy. ?
Samaa mieltä. Kovin on yksipuolista ruokaa. Mutta näinhän monet kuulemma syövät.
Lopetin lihan syömisen 1988 enkä enää pysty maksamaan kasviksista ja hedelmistä kuten ennen. Kasvisruokavalio on nykyään niin paljon kalliimpi kuin lihansyöjillä tai edes sekasyöjien ruokavalio. Ainoa mikä on edelleen edullista, on kaurapuuro aamulla.
Kasvissyöjä joutuu syömään enemmän, koska aineenvaihdunt toimii kasviksilla aivan eri tavalla. Nälkä tulee useammin, kun ruoka oikeasti kulkeutuu nopeammin suolistossa eikä jää mätänemään kuten kuiduton liha, mikä voi viipyä matkalla jopa 20 tuntia.
Tämänpä takia – kuten tekstissäkin mainitsin – kirjaa varten tein erikseen ammattilaisen kanssa halvan ja terveellisen ruokavalion (joka eroaa valtavasti tästä vertailusta, jonka tarkoitus on lähinnä antaa hintaindikaatiota kauppojen suhteesta). Mutta varmasti uudistuksessa ensi vuonna on vähän enemmän kasvistuotteita myös. Toisaalta suomalaisista aikuisista n. 60 % on ylipainoisia (kuten allekirjoittanutkin), joten suomalaisten ongelma ei keskimäärin ole kalorit.
Hienoa työtä ja hyvä vertailu. Hiukan lihapanoitteinen vertailu ja olisin kaivannut hiukas kasviksia ja hedelmiä mukaan. Vertailu oli siinä mielessä hyvä, että olen itse käyttänyt aika paljon City Marketia läheisen sijainnin vuoksi ja oma mielipide, että ostokset useissa tapauksissa saanut sieltä kohtuullisen edullisesti. Tähän osaksi syynä, että sieltä tuttuna kauppana löytää ne edulliset vaihtoehdot, jotka itseä miellyttää. Yleisesti ne kustannukset tulevat tietyistö artikkeleistä joiden ostamisen yleensä huomaa kuten tässäkin tutkimuksessa ollut liha, toisena juusto ja kolmanten aWC paperi. Lisäksi hintaa saattaa heilauttaa ja tehdä kohtuullisia eroja kasvikset ja hedelmät. Esimerkkinä viimeinen Lidl ostos klemnetiini 1.72€/kg, kun muualla se on ollut hiukan alle 4 euron. Kurkun 2,95€ kilohinta oli puolestaan noin kaksi euroa korkeampi kilpailijoilla. Heilunta on tosiaan kovaa. Lidkistä ei yleensä saa kovin halvalla kilohinnalla leipää, muovikassi huimattavan paljon kalliimpi kuin muualla. Kahvissa on ollut pari viikkoa Kharismassa melkoinen ero Lidl 4.95 paketti ja City Market 8,39 paketti.
Siinäpä oli seuravaa aihetta sitten mikä on halvin ja paras vessapaperi. Kotimaiset kestosuosikit on saaneet kilpailijoita ja luulen syynä olevn kovasti noussut hinta. Ei ole aivan yksiselitteistä missä rulassa paperia sa eniten. Metrirt ja ohut paperi voi johtaa kulutuksen nousuun.
Kiitos! Joo lisään varmasti ensi vuoden uudistukseen vähän lisää kasveja ja kasvispainotteisia tuotteita. Vertailun tuotteet vähän huvittavatkin itseäni, kun muistuttavat opiskelijaruokavaliosta aika hyvin, jona aikana vertailun aloitin.
Käyttötuotteet ovat kyllä mielenkiintoisia ja paperien vertailu on kyllä itsellenikin niin päänsärkyä aiheuttavaa kaupassa, kun pitää miettiä hintaa, paksuutta, arkkien määrää jne…
Käytän sijainnin takia pääosin Prismaa ja Alepaa. Cittarin ja Litun sijainti on mulle hankala, mutta sieltä löytää muutamia juttuja edullisemmin.
Alepa ja Sale ei ole kalliita sijainnin tai pienuuden takia, heillä ei vain ole mahdollisuutta myydä kaikkea sitä, mitä S-market ja Prisma myy. Omistussuhde toinen, samoin valikoima. Samoin on K-marketin ja K-supparin kanssa. 24/7 Alepa kyllä on ilo, joten käyn siellä pikkujutuissa.
Olen kyllä huomannut, että hinnat ovat taas karanneet käsistä. Olen joutunut leikkaamaan ruokaostoksistani 200 euroa kuukaudessa 3 vuoden ajan. Se on todella paljon, mutta ainoa tapa kompensoida jatkuvia hintojen nousuja.
Eläkkeellä en pysty kasvattamaan tulojani, kun työkyky on mennyt. Harmittaa ihan hirveästi, että en osannut ennustaa tätä, olisin elänyt 20 vuotta sitten toisella tavalla, kituuttaen kuten nyt. No, ehkä on ollut parempi että en ole tiennyt sitä, nautin elämästäni silloin, nyt en voi.
Meillä ahneudella ei ole mitään rajaa. Eihän hinnan korotuksista ole siirtynyt tuottajille juuri mitään ja S-ryhmä on vielä sitonut kätensä laaduttomaan Coopin. Hirveän makuista jäätelöäkin heillä. Yritän kiertää Coopin kaukaan, jo ihan periaatteessa, joten jopa Pirkka-tuotteet olisivat parempi vaihtoehto. Meillä myydään belgialaisia pakastekasviksia halpana. Ei voi olla oikein, että ympäristön kuormittaminen ja ulkomailta rahtaaminen olisi muka parempi vaihtoehto.
Kyllä meillä saisi hyvää kotimaista lähiruokaa, jos lopetettaisiin politiikan tekeminen ja tulppien lisääminen tuotannolle. Kaikesta tehdään bisnestä, vaikka kysymys on ihmisten eli kansalaisten hyvinvoinnista, mikä pitäisi olla minkä tahansa valtion etu.
Asiasta toiseen. Kaipaan tutkimuksia tähän:
Kyllästyttää tämä suomalainen tyyli tulpata hyvä elämä. Ensin ruuan hinta aiheuttaa päävaivaa, sitten televisio ja digikulttuuri vie rahat kulttuurilta ja lisää työttömyyttä. Eläkeläisenä eläen, tämä kaikki on pröystäilyä ilman järkeä.
Kuinka monta kertaa on pitänyt ostaa digiboksia, modeemia ja, jos mitä viritintä, että saisi ihan vaan telsun näkymään. Viimeiset 20 vuotta ollut typerien laitteiden maksamista ja kaiken kukkuraksi tänä kesänä telkkari pimeni kokonaan.
Ei ihme, että suomalaiset tuhlaavat luonnonvaroja ja kuormittavat ympäristöään muita enemmän. On järjenvastaista luoda kalliita tarpeita, jotka vaativat vähän väliä uutta laitteistoa ja tekniikkaa, kun ihmiset eivät kuitenkaan omaa yhtään tarkempaa kykyä nähdä.
Iso osa suomalaisista katsoo ohjelmia jopa puhelimella. Mistä he muka erottaisivat ohjelmien laadun, kun alle 10 tuuman näytöt tuhoavat lavastajan ja puvustajan työn.
Kuka on niin tarkkasilmäinen, että kykenee alle 50″ telkkarista näkemään samaa hienoutta kuin leffateatterin screeniltä. Se on kulttuurin tuhoamista, kun alentaa kaikki ohjelmat samaksi massaksi.
Ihmisillä ei ole enää mitään käsitystä luovuudesta, kauneudesta ja vaivannäöstä. Ihmiset oikeasti näkevät vaivaa luodakseen elämyksiä, mutta katsojat ovat niin puusilmiä, että ei edes ymmärrä nähdä.
Ruuan hinnan nousun vielä kestäisikin, mutta tämä kaikki muu on niin uskomattoman lyhytnäköistä politiikkaa. Yle suorastaan syöksee leffateatteri tuhoon, kunhan kotikatsomossa näkee uutiset hdmi-laadulla. Me olwmme maksamme telkkareista uudestaan ja uudestaan, kunnes ei enää ole varaa maksaa. Ei tällainen ympäristön kuormittaminen kaikenmaailman sähkölaitteilla ole terveen ihmisen hommaa. Epäekologista ja typerää. Se mikä on mennyt kulttuuriin, menee nyt kodin viihde-elektroniikkaan. Miten Suomesta on tullut näin typerä maa.
Tajusin 2024, että elintasoni on edelleen 2019 tasolla, kun sain ensimmäisen eläkkeeni. Sen jälkeen olen joutunut laskemaan tarkkaan mitä kaupasta ostan. Ja siihen päälle tämä kaiken maailman turhakkeiden maksaminen. Puhelimet eivät ole kestäviä ja Ylekin pakottaa ihmiset maksamaan uusista telkkareista. Järkyttävää tuhlausta.
Kiinnostaisi tutkimukset siitäkin, millä kaikilla tavoin suomalaiset riistävät ympäristöää ja vielä päättäjien toimesta.
Oletko koskaan selvitellyt tällaisia juttuja?
Tällainen ulkoapäin pakotettu kuluttaminen ei ole tervettä. Ja vähiten sitä se ympäristölle. Pahoittelen, että menin ohi aiheesta. Minulle nämä kaikki menee samasta budjetista.
Kyyl tommonen 65 tuumanen, siis suhteellisesti todella halpa vaiks 20 vuoden takasiin pienempiin telkareihin ja teräväpiirtolähetykset..on selvä parannus aikaisempaan..ei nyh kuvaputkitelkkareista edes viitti enempää mainita.. mutta
kylhän se ihmisen silmien rajat on nyh tulleet kutakuinkin vastaan. eli se oli tässä…tarkkuuden kehityksen parantamisen tarve
Allekirjoitan itse asiassa suurimman osan noista asioista! En tiedä oletko lukenut kirjaani Vaurastu viisaasti – rahataidot haltuun, mutta siinä on oma iso osa kuluttamisesta, jossa on erittäin laajasti tutkimuksia ja tilastotietoa juuri mainitsemistasi asioista, joten uskon, että se varmasti kolahtaa.
On selkeää, että kulutamme koko ajan enemmän, mutta kulutuksen laatu on kääntynyt merkittävään laskuun samalla (oli kyse niin materiasta kuin immateriasta). Kaikki on keskimääräistä tai keskimääräistä huonompaa ja riskejä ei enää oteta ihan puhtaasti usein senkin takia, että on taloudellisesti järkevämpää olla ottamtta niitä riskejä, jos Exceliä katsoo.
Kirjoitin itse asiassa myös blogiin yhden tekstin aiheesta, joka löytyy täältä: https://www.omavaraisuushaaste.com/suomalaisten-kulutustottumukset/
Huomauttaisin myös, että Lidlejä on satoja, paljon enemmän mitä Prismoja tai Cittareita. Toisin sanoen Lidliin on usein paljon lyhyempi ajomatka mitä noihin. Kuten meikäläisenkin tapauksessa.
Myös Lidlit ovat sopivan kompaktin kokoisia ruokaostoksiiin, ei tarvi haahuilla kilometriä jossain 10 hehtaarin hyper marketissa täh. Vartis voi vetää raahattavan ostoskärryn täyteen ja viel kassattaakkin ne. Se ei onnistu nois kilpailijois. Aika on rahaa= Time is money
Jep, riippuu paljon paikkakunnasta, kun monessa kaupungissa ei ole Lidliä laisinkaan. Toki ensi vuonna teen myös perus K-Supermarket vs. S-Market vs. Lidl vertailun.
Cittarin jauhelihapaketti näyttää täsmäalennetulta tuotteelta. Ei sielläkään muut jauhelihatuotteet ole sen halvempia kuin muilla.
Sipsipussin hinnoista näkee mikä merkitys on hintajaksoilla ja niiden ajoituksella. Prisma oli ehtinyt nostaa hintaa ennen viime vuoden vertailua, muut ovat nostaneet sen jälkeen. Lopputulos – yllätys yllätys – sentilleen sama kaikilla.
Oma kokemus on edelleen se, että cittarista kannattaa hakea tarjouksia ja sellaisia tuotteita, mitä naapureista ei löydy. Monet normaalihinnat on kalliimpia kuin s-marketissa.
Näin iso ero todennäköisesti johtuu yllä olevassakin kommentissa mainitusta pidemmästä toimittajasopparista. Käytännössä kaikki muu kuin Pirkka kuitenkin on naudassakin ns. normaalikallista. Mutta joo tasautunee tulevina kuukausina. Sipseissä tosiaan hintaheitto tulee siitä, että viime vuonna Prismassa ei ollut vielä pussien koko vaihtunut, vaan vielä myytiin vanhoja.
Olen tehnyt vertailua myös pienempien kauppojen osalta lähes joka vuosi (tänä vuonna en kerennyt kiireiden takia), mutta Citymarket on ainakin Helsingissä järjestäen ainakin aikaisempina vuosina ollut halvempi kuin S-Market vuodesta toiseen n. 70-80% kategorioista. Voi esim. verrata viime vuoden vertailuja Cittarista ja S-Marketista täältä:
https://www.omavaraisuushaaste.com/ruokakorivertailu-2024-prisma-vs-citymarket-vs-lidl/
https://www.omavaraisuushaaste.com/pienempien-kauppojen-ruokakorivertailu-2024/
Keskimäärin siis isommat kaupat ovat aina halvempia kuin isot, jopa vaikka kyseessä Cittari vs. S-market. Täytyy ensi vuonna taas tehdä tämä vertailu myös pienemmillä kaupoilla, niin näkee mikä ero silloin on.
Itselläkin pisti silmään tuo K-kaupan naudanlihan hinta – ei tunnu kyllä normaalilta hinnalta mitenkään päin.
Oliko kyse siis Pirkan 17% naudalihasta?
K-ruoka.fi kertoo nopealla vilkaisulla kaikkien pk-seudun K-kauppojen halvimmaksi 17% naudanlihan hinnaksi tuon saman ~13e/kg hintatason kuin kilpailijoillakin.
Toki K-kaupat lienee kauppiaisvetoisia ja mistä vaan tuotteesta voinee tehdä mielivaltaisesti sisäänheittotuotteen halutessaan, mutta sillon ollaan enempi hintahäirikkö kuin yleinen taso ketjulle.
Tuo pelkän naudanlinhan hintaeron normalisointi heilauttaisi K-kaupan kuitenkin heittämällä halvimmasta kalleimmaksi, mikä tuntuu enempi totuudenmukaiselta.
PS. Kiitos hyvästä blogista!
Joo todennäköisesti johtui juuri noista sopparieroista. Pirkan 10 % itse asiassa oli, kun kaupassa, jossa vertailua tein ei ollut Pirkan 17 %:sta.
Lidlin lyömätön sisäänheittotuote on Emilia Classic kahvi. Muistaakseni 1,4 euroa paketti. 🙂
Sairaan halpaa kirjaimellisesti 😀
Minun on pakko tunnustaa, että vaikka muuten penninvenyttäjä olenkin, valitsen ruokakaupan miellyttävimmän (tai vähiten hermoja kiristävän) asiointikokemuksen perusteella. Lähimmässä Prismassa parkkihalli on karmea ahdas bunkkeri, johon ajetaan kapeaa kaarevaa luiskaa. Citymarketissa on väljempi parkkihalli, johon sujahtaa helposti sisään ilman erityistä keskittymistä. Näin tärkeällä perusteella valitsen yleensä kaupan missä käyn 😀 Käyn isossa kaupassa harvemmin ja aina autolla, koska ostan paljon kerrallaan. Pienemmät ostokset teen kävellen S-marketista ja silloin valintaperuste on lyhin matka kauppaan. Jotenkin nämä käytännön asiat on nousseet itselläni tärkeimmiksi valintakriteereiksi, että arkielämä olisi helppoa. Olen tuumaillut, että rahan säästö suhteessa aikaan ja vaivaan on aika pieni, jos pitäisi mennä kauemmas tai hankalasti kulloinkin edullisimpaan kauppaan, saatika että kävisi useammassa kaupassa ostamassa kunkin tuotteen sieltä mistä halvimmalla saa.
Erittäin järkevää rahan käyttöä, sillä tuollaiset tarkoitukset ovat juuri hyviä rahan käyttökohteita – jotka ihan aidosti minimoivat tuskan 😀 Eli maksimoivat onnen! Tai tyytyväisyyden, heh. Itsekin koen, että koko ajan enemmän valitsen kulutusjutut sen mukaan, mikä sopii itselle ja perheelle parhaiten.
Käyn kyllä edelleen kaupassa välillä töiden jälkeen, mutta suurin osa tilataan Cittarista kotiin, koska pelkästään logistiikan lisäksi tilausta on helpompi suunnitella, kun sinne voi lisäillä pitkin viikkoa asioita.
Sen verran sisäpiiritietoa, että S-ryhmä benchmarkkaa Prismaa valtakunnallisesti hinnan osalta Lidliin eli Prisman hintataso pidetään tarkoituksellisesti mahdollisimman lähellä hintajohtaja Lidliä. Muitten eli S-marketin ja Alepan hinnat määräytyvät sitten paikallisen hintakilpailun mukaan vapaammin.
Tämä käy järkeen, koska niin monena vuotena tuntuu, että moni aivan random tuote on ollut sentilleen sama tai sentin halvempi Prismassa kuin Lidlissä. Ja toki varmasti myös Lidl tekee samaa, koska tuntuu niin aggressiivisesti edelleen halvuudella markkinoivan.
Mielenkiintoisia nämä ruokakorivertaillut. Voisi olla mielenkiintoista huomioida ilta-alejen merkitys myös, mutta se on ymmärrettävästi myös sattuman kauppaa milloin aletuotteita tulee bongattua?
Pari kirjoitusvirhettä bongasin:
”että uudistan sen uusi vuonna” -> ensi vuonna?
”Taffelin sipsien hinta on nousi viime vuonna” -> ylimääräinen ”on”
”kun uudisti pussikokojaan.” -> ”kun se”
”sipsi/makeisfirmoihin” -> pitäisi olla ”sipsi-/makeisfirmoihin”
Hyvää alkanutta vuotta 2026!
Kiitos huomioista, korjailin! Ja joo ilta-alet ovat mielenkiintoinen lisä. Saa nähdä, saisinko jotenkin sen tähän integroitau tulevaisuudessa.
Olen viime vuosina huomannut trendiä, että hinnan sijaan kuluttajat ottavat selvää ruoan alkuperästä ja miten se on valmistettu. Näissä on huimia eroja.
Itsekin olen tämän johdosta siirtynyt luomujuustoon (22€/kg), vapaana elävän lehmän lihaan (15-40 € /kg) ja teen itse %-mietoa kotiolutta (jonka jäänteistä saa hyvää leipää). Elämään on tullut mielekästä sisätöä ja mikä tärkeintä paino on pudonnut.
Ajattelin mainita, että hinta ei ole aina kaikki kaikessa. Kiitos vertailuista, ostan silti edelleen ruokakorin tuotteita kuten banaania, olutta, sipuleita ja maitotuotteita!
Tässä on varmasti erittäin paljon vaihtelua. Samaan aikaan suomalaisilla on kuitenkin erittäin huono taloudellinen tilanne (yleisesti), mutta heillä joilla menee tarpeeksi hyvin on tähän varaa. Ja hienoa jos näin on.
Tämän tekstin tarkoitus onkin vain ns. hintaindikoida, mistä nämä suomalaisetkin asiat pystyy halvimmalla saada. Todennäköisesti myös luomu naudan jauheliha (normaalisti) on Prismassa Citymarketia halvempi. Ja Lidlistä sitä välttämättä ei saa laisinkaan.
Hei Esa!
Olen uusi täällä (ja uskon, että myös ikuinen lukijasi ?). Luettuani kirjasi löysin blogiisi, ja haluan kiittää sinua sydämellisesti rohkeudestasi kertoa avoimesti raha-asioista sekä jakaa käytännönläheisiä neuvoja ja vinkkejä. Ennen kaikkea välittyy aito halusi auttaa ihmisiä. Se on arvokasta – kiitos siitä.
Siitä lähtien, kun ensimmäinen Lidl avattiin, olen tehnyt yli 90 % ruokaostoksistani siellä. Noin seitsemän vuotta sitten aloin käydä enemmän myös Prismassa ihan vaihtelun vuoksi. Siellä on laajempi valikoima, ja huomasin, etteivät hinnatkaan juuri poikkea Lidlistä. Nykyään ruokaostokseni jakautuvat suunnilleen niin, että 75 % teen Lidlissä ja 25 % Prismassa.
Tämän artikkelin luettuani aion käydä tarkistamassa lähimmän K-Citymarketin naudan jauhelihan (17 %) hinnan. Jos kilohinta on edelleen (6/2026) alle 9 euroa, alan ostaa jauhelihan sieltä. Jo tämän yhden vinkin avulla pystyn säästämään lisää – kiitos siitäkin!
Kiitos paljon ja hienoa kuulla, että blogi edelleen uusia lukijoita löytää yli vuosikymmenen jälkeen! Mahtavaa myös kuulla, että kirjoituksista on ollut konkreettista hyötyä!
Mielenkiintoista kyllä, saako lihaa enää täysin samalla hinnalla (epäilen vähän, kun niin pitkä aika mennyt), mutta kohta onkin taas uuden ruokakorivertailun aika tälle vuodelle, niin katsotaan mitä sieltä löytyy!