Ruokakorivertailu – siinä yksi pääsyy, miksi olen saanut pidettyä ruokakauppakulutukseni erittäin alhaisena (keskiarvo on tähän mennessä n. 120 euroa/kuukaudessa) koko minimalistivuoteni alusta asti. Nyt kun olen tehnyt aktiivista ruokakorivertailua lähes viisi kuukautta, on aika paljastaa siis tulokset myös lukijoille.
Ruokakorivertailu ja ostoskorivertailu onkin ollut yksi päähuveistani nyt kun olen pyrkinyt vähentämään kulutustani minimiin (hullulla on halvat huvit). Tänään ruokakorivertailussa vertailenkin siis Suomen kahta halvinta elintarvikekauppaa – Lidliä ja Prismaa. Ihan ensimmäisenä täytyy myös muistaa se, että isot kaupat ovat käytännössä aina halvempia kuin pienet. Prisma on käytännössä poikkeuksetta halvempi kuin Alepa tai tavallinen S-market.
K-ryhmän kaupat taas eivät tähän vertailuun pääse, koska ne ovat poikkeuksetta kalliimpia – tämä on todistettu käytännössä jokaisessa ruokakorivertailussa, mitä netti ja media päällään kantaa. Tämän takia niitä on turha edes verrata Lidliin ja Prismaan.
En siis suosittele K-marketin kauppoja kenellekään, joka haluaa säästää rahaa. Ja mikäli sinun on mahdollista mennä isompaan kauppaan, kannattaa myös keskimäärin välttää S-ryhmän pienempiä kauppoja.
Omavaraisuushaasteen ruokakorivertailu
Milloin mikäkin media vertailee aina ”ruokakoria”, joka vaihtelee vähän vuodesta toiseen. Näissä vuosittaisissa ruokakorivertailuissa on kuitenkin ongelma. Vertailtavan ruokakorin sisältö on tiedossa usein kaupoilla, joten ne saattavat alentaa juuri kyseisten tuotteiden hintoja, samalla kuitenkin korottaen toisten tuotteiden hintoja, joita he tietävät, että vertailuun ei oteta.
Minulla yksittäisenä bloggarina ei ole tätä haastetta, ruokatottumukseni ovat minun omani eikä minkään ”malliruokakorin” näköisiä. Pystynkin siis omalla tavallani tuottamaan jopa luotettavampaa informaatiota siitä, mikä on halvin kauppa 2019 kuin massamediat, koska kaupat eivät ole kiinnostuneet minun ruokakoristani eivätkä pidä tarkoituksellisesti juuri niiden tuotteiden hintoja halvempina vain näyttääkseen Iltalehdessä hyvältä.
Omavaraisuushaasteen ruokakorivertailu on myös siitä erilainen, etten vertaile aina täysin samoja tuotteita, vaan vertailen samoja tuotteita kilohinnaltaan. Pyrin löytämään sen oikeasti halvimman vaihtoehdon (esim. kun ostat kilon lihaa, saat usein sen halvemmalla kuin 300g lihapakkauksen, jos vertaat sitä ainoaa hintaa millä on väliä – eli kilohintaa).
Kuten asiaan kuuluu, Excelit tulille ja vertailemaan hintoja! Ruokakorivertailun tuotteet ja hinnat näyttävät seuraavalta.
Taulukko on siis suhteellisen helppo lukea. Ensimmäisessä kolumnissa on tuote (pyrin löytämään mahdollisimman vertailukelpoisen tuotteen keskenään), toisessa Lidlin kilohinta ja kolmannessa Prisman kilohinta kyseiselle tuotteelle.
Taulukossa olen korostanut vihreällä halvempaa vaihtoehtoa siinä kolumnissa, missä kaupassa kyseinen tuote on ollut halvempi. Korostusta ei löydy niissä parissa tuotteessa, jossa kilohinta on ollut täysin sama kaupasta huolimatta.
Taulukosta selviää aika selkeästi se, kumpi kauppa on ruokakorivertailussa minulle parempi. Lidl on halvempi kuin Prisma 9/16 tuotteessa. Prisma on halvempi pelkästään 4/16 tuotteessa ja 3/16 tuotetta ovat yhtä kalliita Prismassa ja Lidlissä.
Muutama huomio listasta. Lidlistä ei saa nykyään kuin Reilun Kaupan Banaaneja, joten tämä selittää korkeamman hinnan. Huvittavaa, että Lidl on vastuullisuudeessa edellä S-ryhmää.
Vertailun aikana taas Koffin (joka on halvin olut paikallisessa Prismassani), alkoholiprosentti laski 4,5%:stä, 4,4%:ään, jonka takia Lidlin Olut Olut voitti vertailun, vaikka litrahinta onkin sama. Syynä muutokseen on nähtävästi Sinebrychoffin 200-juhlavuosi, jonka myötä Koffin sisältöä on muutettu hieman väliaikaisesti.
—
Tiivistettynä siis – Omavaraisuushaasten halvin ruokakori, halvin kauppa sekä ruokakorivertailu 2019 titteli meneekin Lidlille! Ja selkeästi menikin.
Kaupat johtavat kuluttajaa tahallaan harhaan
Kuten sanoin aiemmin, keskimäärin isomman pakkauksen ostaminen kannattaa aina. Se on usein kilohinnaltaan merkittävästi halvempaa. Kaupat ovat kuitenkin ovelia, eikä tämä pidä todellakaan aina paikkaansa. Lihassa isommat paketit ovat oman kokemukseni aina halvempia. Jos mennään kuitenkin makaroniin, ovat erot lähinnä järkyttäviä. Kaksi esimerkkiä Myllyn Parhaan makaroneista kuvaa tilannetta mahtavasti. Seuraavassa siis Prisman hinnat.
Myllyn Paras 400g vaalea makaroni – kilohinta 0,5e/kg
Myllyn Paras 1000g vaalea makaroni – kilohinta 1,19/kg
Myllyn Paras tumma makaroni 400g – kilohinta 0,68e/kg
Myllyn Paras tumma makaroni 1000g – kilohinta 1,05e/kg
Käytännössä siis jos ostat isomman 1kg:n makaronipussin, maksat vaaleasta makaronissa yli kaksikertaa enemmän kuin 400g:n pussista. Sama pätee myös tummaan makaroniin, vaikka ero ei ole ihan kaksinkertainen. Nopeasti tämä tuntuu oudolta, mutta uskoisin, että kaupat ovat tehneet tämän juuri sen takia, että keskimääräinen kuluttaja ei välitä katsoa kilohintoja – moni meistä toteaa vaistonvaraisesti, että isompi on aina halvempi!
Vaikka todellisuudessa se on kaksi kertaa kalliimpi. Monessa tuotteessa taas isompi pakkaus on kilohinnaltaan halvempi. Kaupat ovat tehneet tahallaan kuluttajille hinnoista sokkelon, jossa selviäminen vaatii aidosti vaivaa. Joskus isompi pakkaus on kalliimpi, joskus halvempi.
Yllätyin tästä löydöksestä itse ja uskon, että tämä temppu toimii parhaiten juuri halvan hinnan tuotteissa, sillä kuluttaja ei välttämättä huomaa 50 sentin eroa. Jos 100 euron tuote olisi kuitenkin yhtäkkiä kaksi kertaa kalliimpi, huomaisimme eron heti.
Yhteenveto
Ruokakori-hintavertailua voi tehdä myös itse ottamatta askeltakaan kauppaan. Prismalla on erittäin hyvä verkkokauppa, josta kaikki tuotteet pystyy katsoa ja ostaa, mutta Lidlin verkkokauppa on keskimäärin vielä täysin kivikaudella, eikä sieltä tuotteita pysty etsimään saati niiden hintoja. Tätä kirjoitusta varten teinkin aivan valtavasti jalkatyötä ja keräilin kuitteja monelta kymmeniltä eri kauppakäynneiltä muutaman kuukauden ajan.
Tämä myös ihan sen takia, koska kaupat vaihtelevat tuotteiden hintoja vähän väliä, niin muutaman kuukauden ajanjaksolla sain keskimääräisen hinnan tuotteille.
Toivon, että tämä kirjoitus oli hyödyllinen ja antoi perspektiiviä siihen, kuinka paljon oikeasti omilla aivan pikkuvalinnoilla voi vaikuttaa oman ruokakorin hintaan.
Jos katsot ruokakorivertailun hintaeroja, voivat erot tuntua pieniltä. Mutta jos mietit, että nämä erot ovat samat jokaisella kauppakäynnilläsi. Ja käytännössä kulutat ruokakoristasi riippuen toisessa kaupassa aina 2-20 euroa enemmän kuin toisessa, kasvaa ero kuluttamasi rahan välillä näissä kaupoissa jo vuodessa moneen sataan euroon. Pystytkin helposti säästämään itsekin satoja euroja vuodessa valitsemalla oikean tuotteen, oikeassa kaupassa.
Ja tosiaan, Lidlin halvoistakin tuotteista suuri osa on valmistettu Suomessa, joten ei tarvitse edes olla maanpetturi. Jos ei halua opetella tuotteiden halpuuksia aivan yhtä ulkoa kuin allekirjoittanut, helppo nyrkkisääntö on, että jos haluaa rahaa säästää, kannattaa mennä Lidliin. Prisma on paikoin halvempi, mutta mitä isompi ruokakori, sen isomman säästön Lidlistä saa – kunhan vain ostamasi tavarat löytyvät Lidlistä.
P.S. Nyt kun olet optimoimassa ruokakulutustasi, muista, että maksat myös erittäin todennäköisesti liikaa asuntolainastasikin! Mikäli asuntolainasi marginaali on yli 0,5%, kannattaa se kilpailuttaa heti. Lue lisää täältä ja siitä miten itse kilpailutin molemmat asuntolainani alle 0,5%:n – ja miten pääset itse samaan!
Lidlissä tulee tehtyä myös vähemmän heräteostoksia, koska valikoima on kapeampi. Aiemmin en oikein pitänyt Lidlissä asioimisesta, enkä oikein tiedä miksi. Nykyään kuitenkin Lidl on lähikauppani ja tyytyväisesti teen ostokset pääasiassa siellä. Veikkaisin myös, että Lidlin valikoima on muuttunut vuosien varrella paremmin suomalaisille sopivaan suuntaan.
Loppuosassa taulukkoa laskenta ei toimi enää ja vihreä väri on poikkeuksetta Lidlin hyväksi, vaikka ainakaan noiden hintojen perusteella ei noin ole.
Tuo heräteostos-näkökulm on kieltämättä erittäin validi. Lidlin valikoimat ovat niin paljon pienemmät, että sieltä on vaikea ottaa mukaan mitään ”turhaa”. Tunnen toki heitäkin, joille esim. Lidlin vaateosasto on unelmien täyttymys, koska siellä on niin halpaa ja siihen jäädään aina kiinni 😀
Varmaan osa Lidlin viehätyksen puutteesta alussa on tullut siitä, että ei oikein tiedä, mitä sieltä sai (ja mistä) – muutos on aina vähän hidas ihmisessä. Ja toisaalta kaupat ovat usein hieman nuhjuisemman ja harmaamman värisiä kuin K- tai S-ryhmän kaupat. Tämäkin saattaa vaikuttaa joihinkin.
Ja hyvä kun huomautit Excel-bugista, korjasin sen nyt kirjoitukseen.
Jep,
Lidlissä on vaikea tehdä heräteostoksia, paitsi ”älykamahyllyltä”, jossa tuotteet vaihtuvat viikoittain.
Prismassa on kuitenkin paljon isompi valikoima, joten arvostan Prisman Lidlin ohi edelleen.
https://miesnurkka.blogspot.com/
Ihan totta! Joo jos valikoimaa hakee ja ei mene kauppalistan kanssa tietoisesti ostamaan vain tiettyjä asioita kaupasta, on Hypermarketit luonnollisesti parempi vaihtoehto kuin Lidl. Itse kuitenkin menen elintarvikekauppoihin yleensä listan kanssa, niin siellä ei tule juuri shoppailua tai heräteostoksia harrasteltua. Mutta eipä Prisma niin paljon huonompi vaihtoehto ole kuin Lidl, kunhan pysyy kaukana K-Marketeista.
Lindlistä tulee ostettua vain niitä ulkolaisia tuotteita, joita ei muualta saa. Lidlin valikoima niin suppea, ettei kannata kahdessa kaupassa käydä. Menee suoraa Prismaan. Lidlin valmispakkaukset on jotenkin kuorrutettu sailöntäaineella. Oli muuten fyysisesti surkea ”bloki” taulukot ei auenneet olenkaan ja sinänsä hyvästä taulukosta ei saanut selvää…
Lindlistä tulee ostettua vain niitä ulkolaisia tuotteita, joita ei muualta saa. Lidlin valikoima niin suppea, ettei kannata kahdessa kaupassa käydä. Menee suoraa Prismaan. Lidlin valmispakkaukset on jotenkin kuorrutettu sailöntäaineella. Oli muuten fyysisesti surkea ”bloki” taulukot ei auenneet olenkaan ja sinänsä hyvästä taulukosta ei saanut selvää…
Onko Prisman hinnoista otettu pois bonukset vai alentavatko ne vielä Prisman hintoja?
Bonusta ei ole laskettu näihin, koska Bonuksen määrää ei oikein voi laskea pelkistä kilohinnoista, koska vaihtelee niin paljon kulutuksen määrästä ja tavasta riippuen.
Käytännössä Bonuksesta on sitä vähemmän hyötyä, mitä vähemmän kuluttaa niin. Esim. omalla kulutuksellani (120 euroa kuukaudessa) saan Prismasta 1 euron bonusta kuukaudessa – Lidlissä saan tuon verran hyötyä pelkästään yhdestä kauppareissusta… Toisaalta jos kuluttaa 1000 euroa ruokaan kuukaudessa, saa bonustakin suhteessa huomattavasti paremmin.
Hei, itse ajattelen, että keskittämällä S-ryhmään myös mm. vakuutuksia, puhelinliittymän tai polttoineostoksia, voi bonusprosentti nousta suuremmaksi eikä siihen vaikuta vain ruokaostokset. Lisäksi kaiken paremmin säilyvän hankinnat voi keskittää tuplabonuspäiviin, jolloin parhaimmillaan saa kohtuu helposti 10% bonuksen. Toki yhden hengen taloudessa se on varmasti haastavampaa. Itse perheellisenä olen todennut, että keskittämällä saan ruokaostokset halvemmalla S-ryhmästä kuin Lidlistä bonukset huomioiden ja samalla saan laajemmat valikoimat. Itse en ole merkkitietoinen enkä rutinoitunut samoihin tuotteisiin, joten alennusten ja kampanjoiden hyödyntäminen on helppoa. Myös kauden vihanneksiin satsaamalla säästää, kun aina ei tarvitse olla samat ostokset.
Vaikka käynkin Lidlissä ajoittain ostoksilla, heidän työantajavastuunsa minua mietityttää aivan säännöllisesti. Toiminta ei edelleenkään ole läpinäkyvää.
Jep, näinhän se juuri on, että mitä enemmän kuluttaa, sitä enemmän siitä saa hyötyä irti. Pitää kuitenkin muistaa, että asia ei ole noin yksinkertainen. En itse välitä bonnusysteemeistä juuri sen takia, että ne vääristävät markkinaa ja tekevät sen oikeasti mahdottomaksi vertailla.
En usko, että kukaan Suomessa on koskaan tehnyt oikeasti vertailua siitä, että ensin keskittää asiat S-ryhmään vuodeksi. Sen jälkeen siirtää pankki- ja vakuutusasiat OP:lle (josta saa myös omia keskittämisbonuksia ja vakuutukset merkittävästi halvemmalla), homma halvimman mobiililiittymän, alkaa käymään Lidlissä ja alkaa tankata St1 Mastercardilla St1:n pisteillä. Kumpi vaihtoehto voittaa? Mahdoton tietää ja se onkin kaikkien bonussysteemien ongelma.
Tuossa vertailussa olisikin minulle tekemistä – ehkä sitten kun olen taloudellisesti riippumaton!
Hei!
Kiitos blogistasi! Itse olen tullut siihen tulokseen, että minulla ei ole vara keskittää hankintojani S-ketjuun, sillä yksinäisen taloudessa kertymää ei tule niin paljon, että bonuksilla saisi laskettua hintatasoa Lidlin tasolle. Ja paljolti samoja tuotteita tai vastaavia, kotimaisia on Lidlissäkin.
Oli muuten järkyttävän suuri ero vakuutuksissa OP:n hyväksi verrattuna LähiTapiolaan. Kyllä taloudenpidossa on mahdollisuus isoihinkin säästöihin, kun alkaa ottaa hintatasoista selvää.
Kiitos paljon ja ymmärrän hyvin, koska pitkään yksin asuneena opiskelijavuosina huomasin saman ja siksi tulikin käytyä lähes poikkeuksetta Lidlissä, vaikka se olikin kauempana kuin mikään muu kauppa.
Samoilla linjoilla, keskittäminen tuo mielestäni paljon etuja mm. Hautaus palvelun 🙂 Prismasta tulee ostettua uusia Ruoka sarjoja ja keksittyä uusia ruokia. Voit ostaa kengät ja jalka lamput ym. Joku sanoo ”heräte ostoja” Entä sitten? Kulutushysteriaa? Oikeesti lähi K-marketista tulee ostettua paljon ja kalliimmalla. Mutta kun kahvi on loppu…
Työskentelen samassa rakennuksessa Citymarketin kanssa ja on tullut usein todettua monen ruoka-aineen olevan kalliimpi siellä, kuin esimerkiksi viereisessä Prismassa. Käytän hyvin paljon K-Ruoka-sovelluksen omia tarjouksia hyödykseni mm. työeväiden hankinnassa, sillä se on aika hyvin ajan saatossa poiminut kiertäville tarjouksilleen monia tuotteita, joita ostaisin joka tapauksessa – välillä tosin tarjoaa myös HK:n sinistä lenkkiä, jota en ole ikinä ostanut tai edes syö. 😀
Hoidan tankkauksen ja hankin suuren osan kosmetiikasta/hygieniatuotteista S-ryhmän puolelta, koska bonus. Näiden kohdalla bonusta kertyy jo mukavasti ja voi kokea lohduttavaa tunnetta siitä, että saisi edes osan hinnasta takaisin kuukausittaisen bonuksen muodossa.
Ruokakorini täytän vuoroin kummankin ketjun liikkeissä, ihan riippuen siitä raahaudunko työvuoron jälkeen vain helppous mielessäni Cittariin vai jaksanko vielä erikseen lähteä bonuksien perässä ässän puolelle muutaman minuutin automatkan päähän. Lidl ei osu reiteilleni sujuvasti oikein koskaan, vaikka niitä on tällä kylällä jo kolme, joten sinne pitäisi aina erikseen lähteä. En myöskään löydä sieltä moniakaan käyttämiäni tuotteita (esim. soijatuotteita), joten joutuisin kuitenkin käymään myös toisessa liikkeessä. Lidlissä vierailen vain hakiessani edullisempia sipsejä tai tuoretiskin tuotteita (joissa on paras hintalaatusuhde tällä kylällä).
Juurikin näin! Kävin tätä vertailua varten ihan varmuuden vuoksi Cittarissa, mutta hinnat ovat siellä järjestelmällisempi niin paljon kalliimpia kuin muualla, ettei siellä ole mitään järkeä käydä. K-kortin alennuksia kun jaksaisi seurata, löytäisi varmasti joitain ihan järkevähintaisia, mutta hulluja tarjouksia niilläkin aniharvoin löytää asioista, mitä itse tulee käytettyä.
Bonuksessa on tosiaan se, että sitä tulee sitä enemmän myös progressiivisesti, mitä enemmän kuluttaa. Joten jos saa vaikka bensoista bonusta, kaupoista bonusta ja vakuutuksistakin S-bonusta, niin bonusta oikeasti kertyy aika paljon esim. kahdella autolla olevalle perheelle. Bonussysteemi on kuitenkin siitä harmittavaa, että se tekee markkinoista ja hinnoista vaikeita vertailla, koska jokaisen kulutus on yksilöllinen.
Lidlisipsit on parasta! 😀 Ja uskomattoman halpoja kieltämättä. Se on kyllä kieltämättä Lidlissä ikävä, ettei sieltä vieläkään löydy yhtä laajasti tavaraa kuin hypermarketeissa. Toisaalta, optimointi on varmaan erittäin suuri syy siihen, miksi Lidl on niin edullinen. En edes halua tietää paljon myytävistä asioista lentää roskiin Prismasta ja Citymarketista…
Olisi myös mielenkiintoista nähdä mitä 120 eurolla kuussa oikein syöt sillä oma pihistelty ja terveellinen ruokavalio menee tuonne n. 300 euron pintaan..?
Sen voin myöntää, että ei tässä ihan suositellun ruokaympyrän mukaan mennä 100%. Tosin en menisi, vaikka käyttäisin ruokaan enemmänkin rahaa. Mutta tosiaan tuo kysymys on mielestäni aiheellinen ja moneen kertaan myös esitetty, niin tekeillä on tällä hetkellä reseptikirjoitus noista ruoka-annoksista, joita tuolla budjetillani teen. Koetan saadan sen valmiiksi seuraavan kahden kuukauden aikana – toivottavasti siitä saa uusia ideoita!
Pitää myös huomioida se, mitä sanoin viime kirjoituksessa, eli tämä 120 euron budjetti ei sisällä työruokailujani, jotka syön työpaikan omassa ruokalassa, ja joka tulee palkan päälle. Tätä ruokaetuutta en laske tuloksi enkä menoksi, ja jos laskisin työpaikkaruokailut menoiksi, olisi ruokailuun menevä summa silloin 240 euroa/kk.
Eläkeläisinä (2 h) olen omaishoitajana ostopuolella ja ruuan valmistajana. Olen budjetoinut ruokakukkaroon käteisenä 150+150=300 euroa meiltä molemmilta. Tällä pärjäämme ruokaostoksissa ja ostamme myös pesuaineet ja wessa ja keittiöpaperit. Tämän päälle tulee apteekki. Lidlissä ostokset ja hyödynnän myös -30% ja muut tarjoukset. Jo lapsuuden kodissa ja aikaisemmassa perheessäni kun on saanut näppituntuman ruuan valmistamiseen, on vain mielikuvitus rajana, ja jaksaminen. Koskaan ei olla huonoa ruokaa syöty. Toinen meistä lihoo ja toinen laihtuu… Joskus käyn alkoholitonta 0,0% olutta ostamassa S-marketista (le Gocg paras tölkki). Valitettavasti Prisma on 80 km päässä.
Hienoa kuulla, että tuolla määrällä pärjää hyvin kun siihen lukee mukaan myös käyttötavarat! Kieltämättä, mitä enemmän jaksaa kokata, sitä halvemmalla usein pääsee. Mitä korkeamman jalostustuotteen esineitä ostaa oikeastaan missä asiassa, sitä kalliimmaksi se itselle tulee. Itse tekeminen kunniaan!
Nämä ruokakorivertailut on aina ihan lempijuttuja lukea! 🙂
Asun itse sekä Lidlin että Prisman vieressä. Usein arvon kumpaan kannattaisi mennä… Useimmiten menen helppouden vuoksi Lidliin, josta pääsee ulos paljon nopeammin. Prismaan taas tulee mentyä samalla ruokaostoksille, jos on esim. vaatehankintoja tai kodintavaraa ostoslistalla. Monissa tuotteissa Lidlin ja Prisman hinnat ovat todella lähellä toisiaan (ero esim. 1 snt). Vaihtuvat hinnat ja ne S-ryhmän bonukset tosiaan mutkistavat vielä hintavertailua.
Citymarkettiin taas en mene juuri koskaan, sillä tulen siellä joka kerta vihaiseksi. En yksinkertaisesti pysty maksamaan samoista ruokatarvikkeista esim. 1,5-kertaista hintaa, vaan lähden mielummin tyhjin käsin pois!
Sinulla on onneksi positiivinen ongelma Prisman ja Lidlin kanssa 😀 Vaikka Lidl on halvempi, niin Prisma ei ole mielestäni merkittävästi kalliimpi, joten itsekin menen välillä sinne ihan hyvin mielin. Nauroin itseasiassa juuri tuota yhden sentin eroa vertailua tehdessä – tuntuu, että Lidl on katsonut omia hintoja tehdessä vain Prisman hintoja ja laittanut yhden sentin pienemmän, hah.
Ja joo samaa mieltä, Cittarista tulee vain paha mieli,
Prisma oli ennen halpa, mutta on nyt toiseksi kallein heti Citymarketin jälkeen. Onneksi on LIDL
Onneksi on Lidl! Ilman Lidliä myös Prisma olisi varmasti selkeästi kalliimpi tällä hetkellä, koska kilpailu on lisännyt selvästi painetta myös sen hintoihin entiseen K-market vs. S-ryhmä duopoliin verrattuna.
Olipa hyvä kirjoitus! Itse olisin heti sanonut mutu-tuntumalla, että Lidl on halvin. Ostan itse aina pääasiassa samat tavarat ruokakaupasta, jos teen ostokset poikkeuksellisesta k-kaupasta/citymarketista tai s-marketista/prismasta on laskun loppusumma aina suurempi. Olen myös havainnut, että ABC-asemilla bensa on usein kalliimpaa kuin esimerkiksi st1:sellä. Enkä usko, että bonuksilla pystytään näitä mitenkään näitä hintaeroja kattamaan. Ja itse otan mielummin sen säästön heti kuin myöhemmin.
Itse teen lähes aina ruokaostokset Lidlistä ja tarvittaessa haen vaan jotain täydennystä muista kaupoista, jos Lidlistä ei ole saatavilla. Itsellä myös lyhin matka Lidliin. Vertailuissa pitäisi myös huomioida se, että jos joutuu ajamaan autolla esimerkiksi lähimpään Prismaan 30 kilometriä ja k-kauppaan kilometrin, kuinka paljon halvempaa ruuan pitäisi olla Prismassa, että tähän ajomatkaan mennyt raha tulee myös takaisin. Ihmiset ovat vähän sokeita sille, että lähdetään hakemaan ”hyviä tarjouksia” monen kymmenen kilometrin päästä eikä huomioida lainkaan sitä, että matkaan menee rahaa.
Näissä vertailuissa on siis taivas vaan rajana! Makaroonipussi esimerkki oli muuten hyvä, itse olen aiemmin AINA ostanut 1kg:n pussin, koska olen ajatellut sen olevan edullisempi. Lihassa vertailen hinnan aina, mutta makaroonissa ei ole tullut mieleenkään eli kiitos tästä.
Kiitos ja hyvä juttu, että tekstistä oli hyötyä! Makaroniesimerkki tuli itsellänikin täysin puskan takaa vertailua tehdessä.
Bonus on tosiaan hieman hämärä kun se tekee kaiken hieman kalliimaksi kuin halvin taso. Käytännössä sen takana löytyy sen verran hyvää matikkaa, että todennäköisesti S-ryhmä on ainut, joka tietää, milloin keskittäminen tulee halvemmaksi ja milloin ei.
Ja joo juurikin tämä, että kaikilla meillä on erilaiset tilanteet eivätkä kaikki asu Prisman, Citymarketin ja Lidlin vieressä, jolloin nämä eivät ole millään tavalla verannaisia. Aika on rajaa ja toisinpäin.
Pakkauskoon vaikutus kilohintaan on todella hyvä huomio. Esimerkiksi kilon kimpaleen Pirkan Edam-juustoa saa hintaan € 4,85 samaan aikaan, kun Valion 350 gramman Edamin hinta on € 4,65. Pulittamalla € 0,20 lisää, saat 650 grammaa enemmän juustoa! Saman ilmiön olen havainnut myös näkkileivissä. Pakkauskoon saa tuplattua maksamalla muutaman sentin lisää.
Yksin eläville ja pienissä asunnoissa asuville suuret pakkaukset voivat aiheuttaa ongelmia. Osa ruoasta saattaa ehtiä pilaantua, koska määräänsä enempää ei kukaan pysty syömään. Myös kaapit ja hyllyt sekä jääkaappi eivät vedä sisäänsä jättikokoa perhepakkauksia.
Sinkulle kaikki on kalliimpaa, mistä saisikin helposti aikaan yhden blogi-kirjoituksen verran asiaa…
Hyviä esimerkkejä! Joo aivan totta, että sinkulle eläminen on kieltämättä vähän kalliimpaa. Itse olen ollut niin kauan sinkku (asumisjärjestelyiltäni ainakin), että olen jo aika tottunut tähän ja onneksi tämäkin on aika hyvin saatu optimoitua.
Ajattelin itse, että kirjoittelen pitemmän tekstin tuosta kilohinnoista (ja jatkan vertailua entisestään). Olisi mielenkiintoista nähdä vaikka sun kirjoitus tuosta sinkun elämästä!
Näitä vertailuita on aina kiinnostavaa lukea! Oma (toki osin moniin näkemiini vertailuihin perustuva) mutuni Lidlistä halvimpana vaihtoehtona pitää siis näköjään edelleen paikkansa. Olen siitä onnellisessa asemassa, että lähikauppoinani ovat sekä Lidl, K-market että S-market (ja työmatkan varrelle osuu vielä Prismakin), ja joskus kierrän jopa kaikki samalla kauppareissulla halvimpien tuotteiden perässä. K-marketissa on usein hyviä vihannestarjouksia, ja Plussa-kortille ladatut henkilökohtaiset tarjoukset ovat lähes poikkeuksetta oikeasti edullisia. Toki sitä kauppaa käytän kuitenkin vähiten, enkä juuri koskaan osta sieltä mitään normaalihintaista.
Tuo on kyllä kätevää kun asuu lähellä kaikkia kauppoja – silloin voi ottaa hyödyn noista K-kaupankin tarjouksista, jotka tosiaan ovat välillä halvempia kuin Prisma tai Lidl. Kiva kuulla, että en ole ainoa, joka kiertää monta kauppaa samalla kauppareissulla halvempien hintojen perässä 😀 Välillä miettii, pitäisikö olla hieman laiskempi ja ostaa kaikki kerralla vain sieltä, minne menee.
eikös tuo Lidl margariini ole vain muutaman kymmentä senttiä!
Joo, muutaman kymmentä senttiä tosiaan maksaa, mutta vertailussa onkin kilohinta. Perus margariinithan tulevat noissa 400g:n paketeissa yleensä, joten kilohinta luonnollisesti hieman korkeampi.
Ite tykkään käyttää https://ruoanhinta.fi/ vertailuun kun täytyy välillä noissa pienemmissäkin kaupoissa. Sieltä näkee oikeastaan kaikki kaupat paitsi Lidl:t, ja onnistuu helposti vertailu juuri niiden omien tuotteiden avulla.
Tuo palvelu on kyllä hyvä. Sääli kuitenkin, että juuri Lidli puuttuu, koska se on se halvin 😀