Sijoittajan parhaat tunnusluvut – ROE ja ROIC

Sijoittajan parhaat tunnusluvut teksti on suoraa jatkoa viime viikkoiselle tekstilleni sijoittajan tärkeimmät tunnusluvut, jossa aloitin esittelemällä ensimmäiset tunnusluvut, joita käytän itse sijoitusanalyysini tekoon. Ennen kuin siis hyppäät tähän tekstiin, lue sijoittajan tärkeimmät tunnusluvut-teksti (avautuu uuteen välilehteen).

Nyt kun olen Viisas sijoittaja-kirjani myötä kiertänyt puhumassa erinäisissä tilaisuuksissa, olen huomannut, että tunnusluvut ja niiden käyttö ovat niitä asioita, jotka herättävät ylivoimaisesti eniten kysymyksiä (hajautuksen lisäksi). Ja aivan syystäkin, tunnuslukuja on erittäin paljon ja samanaikaisesti suurin osa niistä ei ole aidosti hyödyllisiä – ja toisaalta tunnuslukujakin voi käyttää erittäin pahasti pieleen. Tarkoitukseni näiden kahden tekstin takana onkin rajata melua tunnuslukujen ympärillä, kuten itse koen sen järkevimmäksi.

Käyn siis jokaisesta tunnusluvusta läpi niin niiden heikkouksia kuin vahvuuksiakin sekä miksi itse käytän kyseistä tunnuslukua. Aikaisemmassa tekstissäni kävin läpi P/E-luvun, EB/EBIT-luvun sekä P/S-luvun. Tänään vuorossa ovat hieman erilaisia asioita mittaavat tunnusluvut eli: ROE ja ROIC sekä P/B-luku.

ROE on paras laadun mittari, mutta ei toimi yksin

Uskon vahvasti siihen, että pitkäjänteisen sijoittajan pitää ajatella, kuten aito yrityksen omistaja – vaikka omistaisi vain 0,00001% yhtiön osakkeista. Pitkäjänteinen sijoittaja onkin kiinnostunut ennen kaikkea liiketoiminnasta ja sen pitkäjänteisestä laadusta ja kyvystä luoda omistaja-arvoa – kaikista mieluiten vuosikymmenestä toiseen.

Pitkäjänteisessä sijoittamisessa kauneinta on se, että mitä pitempään omistat osaketta, sitä vähemmän siitä alussa maksettu hinta merkitsee ja sitä enemmän merkitsee yhtiön kyky luoda arvoa pitkällä aikajänteellä. Usein juuri tällaiset yhtiöt löytyvät niiden yhtiöiden joukosta, joilla on korkea oman pääoman tuotto eli ROE (Return On Equity).

ROE kuvaa erityisesti yhtiön kykyä huolehtia omistajien yhtiöön sijoittamista pääomista. ROE kertoo, kuinka paljon tälle omalle pääomalle kertyy tuottoa. ROE perustuukin yksinkertaistettuun yritysmaailman logiikkaan, jonka mukaan yhtiö onnistuu arvonluonnissa (joka oikeuttaa yhtiön olemassaolon), jos sen oma tuotto ylittää pääoman kustannuksen.

ROE:n kaava on yksinkertainen: yhtiön nettotulos / yhtiön oma pääoma. Yhtiön oma pääoma koostuu omistajien yhtiöön sijoittamasta pääomasta sekä yhtiöön jätetyistä voitoista sekä veloista, joita ei ole jaettu osakkeenomistajille. Eli siitä euromäärästä, joka osakkeenomistajille jäisi, jos pillit laitettaisiin pussiin ja yhtiö lopettaisi tänään ja samalla yhtiöön jäävät varat jaettaisiin osakkeenomistajille yhtiön velkojen maksamisen jälkeen.

Yleisesti korkeana ROE:na pidetään yli 15 %:n arvoa, ja yli 20 % on jo erinomainen ja kertoo usein poikkeuksellisen kilpailukykyisestä liiketoiminnasta. Tällaisista helpoimmat esimerkit löytyvät IT-jäteistä, kuten Applesta ja Microsoftista, joiden ROE liikkuu jatkuvasti yli 30%:ssa. Näitä yrityksiä laadukkaampaa ja kilpailukykyisempiä liiketoimintoja on vaikea maailmasta löytää.

Erittäin korkea ROE onkin itselleni aina merkki siitä, että yhtiöön kannattaa tutustua tarkemminkin potentiaalisena sijoituskohteena. ROE-luku toimii parhaimmillaan P/E-luvun tavoin nopeana filtterinä potentiaalisesti mielenkiintoisten sijoituskohteiden ja liiketoimintojen tunnistamisessa, mutta se ei itsessään koskaan riitä hyvän sijoituksen löytämiseen, koska tärkeää on myös yhtiön kokonaisarvostus (oli Apple kuinka laadukas liiketoiminta tahansa, en siihen esim. sadan P/E:llä koskisi).

Jokaisen pörssiyhtiön tavoitteena pitäisikin olla saada aikaan tuottoa myös omalle pääomalle eikä pelkästään vieraalle pääomalle eli tutummin velalle. ROE-luvun heikkous onkin siinä, että sitä pystytään parantamaan teknisesti isolla velkavivulla, sillä velkavipua käyttämällä osakkeenomistajille jaettava vara vähenee. ROE:n käyttämisen suurin haaste sijoittajalle syntyykin juuri tästä. Velkavipu voi johtaa sijoittajaa harhaan kahdella tasolla, koska samalla kun kasvanut velan määrä nostaa ROE:ta (eli tekee liiketoiminnasta pelkästään ROE:ta tuijottaessa entistä laadukkaamman), se lisää aina myös samalla sijoituksen riskiä.

Mitä velkaantuneempi yhtiö, sen riskisempi sijoitus yhtiö on. Aidosti laadukkailla liiketoiminnoilla on korkeat ROE-luvut ilman merkittävää velkavipuakin. Tämän takia etenkin eri yhtiöiden ROE-lukujen vertaileminen (jopa saman toimialan sisällä) ei aina tuota lisäarvoa sijoituspäätökseen, mikäli se on ainoita lukuja, joita sijoittaja käyttää.

ROIC toimii parhaiten yhdessä ROE:n kanssa

Parhaat tunnusluvut ovat sellaisia, joita on vaikea huijata. Ja tässä sisään astuukin ROIC. ROIC (engl. return on invested capital) kertoo sijoitetun rahan tuotosta yli ajan suhteessa pääomalle vaadittuun kustannukseen.

ROE ja ROIC ovat ennen kaikkea yhdessä erinomainen pari yhtiöiden liiketoiminnan laadun tutkimiseen. Etenkin ROIC voi parhaimmillaan herättää huomaamaan tärkeitä asioita liiketoiminnasta – kuten yhtiön velkavipuun. Vaikka täydellisen teoreettisessa maailmassa liiketoimintaan sijoitettu raha johtaa aina tuloskasvuun, todellisessa liike-elämässä tämä ei lähes aina pidä paikkaansa.

Aivan kuten osakesijoitukset eivät tuota aina voittoa, ei liiketoimintaankaan investoitu raha aina tuota lisää liikevaihtoa, saati liikevoittoa. Joskus rahan sijoittaminen liiketoimintaan voi olla osakkeenomistajien näkökulmasta puhdasta tuhlausta! Se, että jokaista liiketoiminnan tuomaa euroa ei voida sijoittaa tuottavasti liiketoimintaan, ei välttämättä tee liiketoiminnasta yhtään vähemmän laadukasta, se kertoo usein vain yhtiön liiketoiminnan kypsyyden tasosta ja siitä, että rahaa voi olla myös järkevä allokoida johonkin muuhun (jättää kassaan, tai jakaa osinkoina tai omien osakkeiden ostona).

ROIC lasketaan kaavalla operatiivinen tulos (EBIT – verot) / sijoitettu pääoma (eli kiinteät omaisuuserät, aineettomat omaisuuserät sekä nettokäyttöpääoma laskettuna yhteen):

ROIC:ssa onkin vähän enemmän tekijöitä kuin perinteisissä tunnusluvuissa ja se vaatii tuloslaskelman ja taseen perusosaamista. Tämä kuitenkin kannattaa, sillä ROIC kertoo sen, kuinka tehokkaasti ja kannattavasti yhtiö pystyy sijoittamaan sen hallussa olevan pääoman (varat ja velat). ROIC-luku kertoo ROE:ta paremmin sen, miten yhtiö onnistuu käyttämään ulkoa kerätyn pääoman, olipa se kerätty sijoittajilta omana pääomana tai pankeilta velkana. ROIC antaakin ROE:ta tarkempaa tietoa yhtiön kyvystä luoda arvoa erityisesti liiketoiminnallaan rahoitusrakenteesta riippumatta.

ROIC-luku liikkuu yhtiöillä keskimäärin viiden ja kymmenen prosentin välissä, ja mikäli ROIC-luku nousee yli 15 %:n, on yhtiö jälleen omaan silmääni syvemmän tutkimisen arvoinen, sillä sen liiketoiminnassa on jotain poikkeuksellista positiivisella tavalla. ROIC-luku on ROE:n tavoin hyödytön itsessään, mutta etenkin ROE:n kanssa yhdessä käytettynä se antaa hieman erilaisen näkökulman yhtiön liiketoiminnan arvonluontiin.

Jos katsoo samaisten Applen ja Microsoftin ROIC:ia, antaa se samansuuntaisen käsityksen kuin ROE – eli yhtiöt ovat laadukkaita huolimatta niiden taserakenteesta. Molempien yhtiöiden ROIC liikkuu yli 25%:ssa, joka on siis kaikin puolin äärimmäisen erinomainen ja poikkeuksellinen luku.

ROIC ja ROE ovat tärkeitä erityisesti sen takia, että sijoittajan pitää olla aina tietoinen siitä, kuinka paljon yhtiön liiketoiminnan kasvu maksaa. Kaikki liiketoiminnan kasvu ei ole tasa-arvoista ja usein kasvua hinnalla millä hyvänsä saatetaan pitää itseisarvona – haitallisesti. Tämä saattaa monesti unohtua etenkin silloin, kun kasvuosakkeet ovat muodissa ja yhtiön liikevaihdon kasvuluvut muuttuvat tärkeämmiksi kuin yhtiön liikevoiton kasvu.

P/B-luku

Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä on P/B-luku, joka kuvaa osakkeen hinnan ja osakekohtaisen oman pääoman suhdetta. P/E-luvun tavoin myös P/B-luku (yhtiön markkina-arvo / koko oma pääoma).

P/B-luku mittaa yhtiön markkina-arvoa suhteessa sen taseen omaan pääomaan. Markkina-arvo saadaan, kun yrityksen osakkeiden määrä kerrotaan osakkeen hinnalla. Yhtiön tase puolestaan on laskelma, joka kertoo, mitä omaisuutta ja velkaa yhtiöllä on. Perinteisten arvosijoittajien oppien mukaisesti yritys on sitä edullisempi, mitä pienempi sen P/B-luku on ja esim. Benjamin Grahamin Intelligent Investorin sekä perinteisten arvosijoittajien sijoitusteesit liikkuvat erittäin vahvasti P/B-luvun ympärillä.

Aloilla, joilla P/B-luku on merkityksellinen, alle yhden P/B-lukua pidetään usein edullisena ja kolmea kipurajana. Alle yhden P/B-luku tarkoittaisi teoriassa sitä, että jos yhtiö lopettaisi tänään, sen omaisuus olisi arvokkaampi kuin yhtiön kaikkien osakkeiden nykyarvo. Jos P/B-luku siis laskee alle yhden, markkina joko ei usko taseen arvon olevan oikea tai arvioi yhtiön liiketoiminnan arvon negatiiviseksi – eli tappiolliseksi.

P/B-luku on viimeinen luku, mitä käytän sen takia, koska se on hyödytön monen liiketoiminnan arvioimisessa. Applen tai Microsoftin osalta P/B-luku ei anna yhtä hyödyllistä tietoa kuin P/E, ROE tai ROIC, koska IT-yhtiöiden arvoa ei luoda taseesta käsin – ihmiset ja teknologia kun ei taseessa juuri näy.

P/B-luku onkin hyödyllisimmillään, jos tutkin esimerkiksi pankki- tai vakuutusalan osakkeita, koska niiden tuloksentekoteho on vahvasti sidottu yhtiöiden taseeseen. P/B-luku onkin hyödyllisin silloin, kun tutkittava toimiala on pääomaintensiivinen – eli ala vaatii toimiakseen isot rahamassat taakseen. P/B-luku voi olla myös hyödyllinen sellaisten liiketoimintojen vertailussa, jotka synnyttävät suuren osan tuloksestaan taseensa avulla. Pankkien lisäksi tällaisia ovat muun muassa kiinteistöliiketoiminta, energia-ala sekä raskas teollisuus.

P/B-luku on kuitenkin tietyille aloille erittäin hyvä kuumemittari. Etenkin jos yhtiöiden P/B-luku on erittäin matala eli P/B-luku on selkeästi alle yhden.

Kirjoitan kirjassani Viisas sijoittaja tästä esimerkkinä kiinteistösijoitusyhtiö Oravasta (nykyään pörssissä nimellä Ovaro), joka listautui pörssiin P/B-luvulla 1,04. Suurin osa Oravan taseesta oli sen asuntoja, ja asuntojen hinnan yhtiö oli määritellyt itse – lievästi sanottuna optimistisesti. Tämän lisäksi vuonna 2014 selvisi, että yhtiön liiketoiminnan tuotot (vuokrista ja asuntojen myynneistä) eivät riittäneet kattamaan yhtiön liiketoiminnan kustannuksia, jolloin yhtiö joutui ottamaan lisää lainaa ja luomaan uusia osakkeita markkinoille pelkästään rahoittaakseen liiketoimintaansa.

Parin vuoden kuluttua Oravan P/B-luku oli laskenut jo 0,71:een, joka on perinteisesti kiinteistösijoitusyhtiölle erittäin matala luku. Kuten mainitsin aiemmin näin matala P/B-luku tarkoittaisi, että jos yhtiö myisi tänään kaikki omistamansa kiinteistöt ja ne olisivat samanarvoisia kuin taseessa luvattiin, se saisi niistä 40,85 % enemmän rahaa kuin mikä koko yhtiön markkina-arvoksi tuolla hetkellä osakemarkkinoilla annetaan!

Tällaisessa tilanteessa osakkeenomistajien arvonluonnin kannalta teoriassa järkevintä olisikin lopettaa yhtiö, myydä kaikki kiinteistöt pois ja jakaa näin saadut rahat osakkeenomistajille. Näin harvemmin kuitenkaan tehdään. Oravan tilanteessa se ei olisi ollut edes mahdollista, sillä yhtiö oli rajusti yliarvioinut omistamiensa kiinteistöjensä arvon, minkä seurauksena P/B-luku oli harhaanjohtava. Yliarvioidun taseen koon takia pelkkää P/B-lukua tuijottaneet sijoittajat polttivat Oravassa rahaa vuodesta toiseen, kun yhtiön taseen todellinen arvo alkoi vähitellen selvitä osakemarkkinoille ja tasearvoja laskettiin.

Kuten kaikissa tunnusluvuissa, P/B-luku saattaakin herättää epäilyksen myös niin sanotusta ”arvoansasta”, jossa sijoittaja tuijottaa teoriassa halpaa arvostusta kuitenkin ohittaen perusteellisen analyysin siitä, miksi yhtiötä niin ”halvalla” pörssistä saa. P/B-luku toimii kuitenkin vain tietyillä toimialoilla ja itselläni ei tällä hetkellä ole esimerkiksi yhtään yhtiöitä, joiden arvostuksessa P/B-lukua seuraan aktiivisesti – tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettenkö seuraisi yhtiöiden tasetta – en vain seuraa niitä P/B-luvun avulla.

Sijoittajan parhaat tunnusluvut antavat tarvittavan kokonaiskuvan liiketoiminnasta

Ja kyllä: P/E-luku, EB/EBIT sekä P/S-luku yhdessä ROE ja ROIC sekä P/B-luvun kanssa, ovat kaikki tunnusluvut mitä sijoitusanalyyseissäni tunnuslukujen puolesta käytän! Aivan kuten haluan pitää osakesalkkuni keskitettynä, sama pätee tunnuslukuihin. En ole koskaan ollut monimutkaisen numeroanalyysin puolella osakesijoittamisessa, sillä perinteiset tunnusluvut antavat kaiken tarvittavan tiedon yhtiöistä suurimman osan ajasta.

Jos nämä perinteiset tunnusluvut eivät riitä yhtiön numeroiden analysoimiseen, tarkoittaa se yhtä asiaa: yhtiön liiketoiminta on todennäköisesti muutenkin liian monimutkaista ymmärrettävää. Fakta kuitenkin on, että on aivan sama, kuinka syvällistä tunnusluku- tai numeroanalyysiä tekee yhtiön suhteen – jos yhtiön liiketoiminta ei etene, kuten sijoittaja ennusti – tulee sijoitus todennäköisesti menemään päin seiniä.

Tämä onkin monelle sijoittajalla omalla tavallaan hyvä uutinen – ei tarvitse olla matematiikkanero ollakseen hyvä sijoittaja – paljon tärkeämpää on ymmärtää laatutekijöitä, kunhan muistaa jonkinnäköisen turvamarginaalin sijoituksissa eikä lähde jokaiseen hypeen ja laadukkaaseen yhtiöön mukaan hinnalla millä hyvänsä.

Loppuun vielä yleinen muistutus tunnusluvuista ja yhtiöanalyysistä, kun teet numerollista analyysiä.

1. Yhtiön tuloslaskelma kertoo yhtiön kannattavuuden ja tarvittavat luvut sen laskemiseen – mutta kuvaa vain yhden vuoden tulosta.
2. Yhtiön tase kertoo yhtiön vakavaraisuuden ja tarvittavat luvut sen laskemiseen tällä hetkellä.

Pahiten pieleen mennään, jos unohtaa, että numerot ovat aina vain hetki nykyisyydestä – tai menneisyydestä. Pitkäjänteinen sijoittaja katsoo aina tulevaisuuteen ja siellä ei tällä hetkellä ole kuin arvioita, arvauksia ja skenaarioanalyysejä. Tämän takia menestyvä sijoittaja ymmärtää, että tunnuslukuanalyysillä pääsee vain tiettyyn pisteeseen analyysissä, jonka jälkeen analyysiin on tuotava myös muita asioita – jotka eivät kaikki ole numeroilla välttämättä mitattavissa.

Laadullinen analyysi osakesijoittamisessa onkin sitten aivan oma aiheensa ja pyrin palaamaan siihen omassa tekstissään, että yritysanalyysi-teksteissäni, kunhan vihdoin kirjoitussarjan saan vauhtiin niidenkin osalta!

————————————–

Voit tilata huippuarvostelut saaneet sijoituskirjani Viisas sijoittaja nyt erikseen tai yhdessä muiden kirjojen kanssa Adlibriksestä täältä 29 euron hintaan tai Tammen omasta verkkokaupasta kirja.fi.

Äänikirjojen ystäville kirja löytyy esimerkiksi Bookbeatistä ja Storytelistä sekä muista suomalaisista äänikirjapalveluista.

Jos olet uusi lukija ja olet kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa jo yli 700 tekstiä, joten olen varma, että löydät etsimäsi. 

Muista seurata Omavaraisuushaastetta käyttämässäsi sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!

Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville