Sijoittajan tunnusluvut ovat sijoittajan tärkein työkalu sijoituspäätöksiä tehdessä ja yhtiöitä analysoidessa. Tunnuslukuja löytyy kuitenkin kymmeniä, ellei jopa satoja erilaisia, joten oikeiden käyttäminen oikeassa kohtaa on tehty joskus vähän liiankin vaikeaksi. Tämänpäiväisessä kirjoituksessa tarkoitukseni onkin raottaa verhoa sen takana, mitä tunnuslukuja käytän itse kaikista eniten yhtiöiden analysointiin – tähän mennessä varsin hyvin tuloksin.
Mitä tunnuslukuja siis kannattaa seurata? Käyn jokaisesta tunnusluvusta läpi niin niiden heikkouksia, kuin vahvuuksiakin sekä miksi itse käytän kyseistä tunnuslukua. Koska pyrin menemään syvälle tunnuslukuihin, keskityn tänään kahteen ensimmäiseen tunnuslukuun, jota käytän: P/E-lukuun, EV/EBIT-lukuun sekä P/S-lukuun. Toisessa osassa käyn tarkemmin läpi sijoittajan parhaat tunnusluvut ROE ja ROIC sekä P/B-luku.
P/E-luku
P/E-luku on todennäköisesti samanaikaisesti kaikkein tunnetuin, käytetyin, yliarvostetuin sekä aliarvostetuin tunnusluku. Sen lisäksi, että P/E-luku on aina top3 tunnuslukuja yksityissijoittajien piirissä, samalla tavalla se on myös suosituin tunnusluku sijoitusammattilaisten ja analyytikkojen työkalupakissa ympäri maailman. Kuten kaikki huippusuositut asiat, jopa P/E-luku pystyy jakamaan sijoittajia erilaisiin piireihin. On joitain, joiden mielestä se on paras kaikista ja toisaalta ihmisiä, joiden mielestä se on vanhentunut ja mittaa kaikenlaisia vääriä asioita. Kuten aina, totuus löytyy jostain tästä välistä.
P/E-luku mittaa siis osakkeen hintaa (P = Price) jaettuna osakkeen osakekohtaisella tuloksella (E = Earnings Per Share). Toisaalta osakkeen P/E-luku voidaan mitata myös jakamalla koko yhtiön markkina-arvo (kaikki yhtiön osakkeet kertaa yhtiön osakkeen arvo eli Market Cap) yhtiön nettotuloksella (E = net profit). Lopputulos on molemmilla laskentatavoilla sama.
P/E-luku kertookin, kuinka kauan kestää, että osake maksaa nykyisen hintansa takaisin nykyisellä nettotuloksella. Jos siis yhtiön osakkeen nykyinen hinta on esimerkiksi 20 euroa ja yhtiön osakekohtainen tulos on 2 euroa, yhtiöllä menee 10 vuotta maksaa nykyinen hintansa takaisin eli osakkeen P/E-luku on 10.
Koska P/E-luku on niin yleinen ja käytetty luku, se saattaa ohjata etenkin aloittelevia sijoittajia harhaan. Joskus saatetaan kysyä, mikä on hyvä EPS-luku (eli se Earnings per Share = osakekohtainen tulos), vaikka loppupeleissä itse EPS:llä ei ole mitään merkitystä, sillä siinä yhtiön nettotuloksen lisäksi toinen vaikuttava tekijä on yhtiön osakkeiden määrä – joka ei kerro yhtiön arvosta tai yrityksestä itsessään mitään. Yhtiö, jolla on 100 000 osaketta, voi olla aivan yhtä arvokas kuin yhtiö, jolla on 100 000 000 osaketta.
P/E-luku onkin siis pinnalta katsoen hyvin yksinkertainen ja selkeä mittari: mitä korkeampi yhtiön P/E-luku on, sitä enemmän yhtiöltä odotetaan tuloskasvua tulevaisuudessa, koska pörssi hinnoittelee yhtiöitä lähes aina enemmän niiden tulevaisuuden kuin nykyisyyden mukaan. Tästä kirjoitin esimerkiksi juuri Nordean osakkeen tapauksessa muutama viikko takaperin.
Osatakseen käyttää P/E-lukua oikein pitää myös ymmärtää, mikä on korkea ja mikä matala P/E-luku. Viimeisinä vuosikymmeninä P/E-luku Helsingin pörssillä on ollut keskimäärin noin 16 ja Yhdysvaltain S&P 500 -indeksillä noin 20. Yksinkertaistettuna voidaan ajatella, että yli 20 onkin jo kasvuyhtiön P/E-luku vaikka toki kasvuyhtiön P/E-luku voi olla huomattavasti korkeampikin kuin 30, 40 tai vaikka 100 – kaikki riippuu yhtiön kasvuvauhdista. Esim. Helsingin pörssirakettikasvajalla Kempowerilla P/E-luku on ollut koko sen pörssilistautumisajan yli 100, mutta yhtiön kasvaessa yli 100% vuodessa, tämä P/E-luku voi kun voikin olla täysin perusteltu eikä ollenkaan ”kallis”.
Mitä isompi P/E-luku yhtiöllä siis on, sitä enemmän siltä odotetaan tulevaisuuden tuloskasvua. Ja toisaalta, mitä matalampi, sitä vähemmän kasvua odotetaan. Erityisen matala P/E-luku – eli alle 10 voi merkitä sitä, että yhtiöltä odotetaan itse asiassa heikentyvää eikä kasvavaa tulevaisuutta tulevaisuudessa. Tällaisia tilanteita näimme etenkin vuoden 2021 aikana, kun yhtiöt tekivät keskuspankkielvytyksellä poikkeuksellisen korkeita tuloksia, joiden kestävyyttä markkinat epäilivät merkittävästi. P/E-luku on negatiivinen, jos yhtiö tekee tappiota, mutta jos yhtiö tekee tappiota, ei sen P/E-lukua ilmoiteta laisinkaan lukuna vaan yleensä ilmoitetaan vain, että se on negatiivinen.
Miten sitten itse käytän P/E-lukua? Omassa käytössäni se toimii etenkin hyvänä kuumemittarina. P/E-luku on erinomainen tapa rajata potentiaalisia sijoituksia, sillä se usein kertoo niin markkinan sentimentistä kuin yhden yhtiön ympärillä olevasta sentimentistä. Erinomainen esimerkki tästä nähtiin vuoden 2022 lopussa, kun Facebookin, Whatsappin ja Instagramin emoyhtiön Meta Platformsin P/E-luku laski 75% vuoden takaisesta lähelle kymmentä.
Kirjoitin tällöin, kuinka Meta on nyt omalla ostoslistallani, koska mielestäni sentimentti oli aivan liian negatiivinen ja arvostustason lasku aivan ylimitoitettu. Käteiskassani oli kuitenkin tässä kohtaa olematon, joten en voinut toimia. Näin puoli vuotta myöhemmin Metan osake on noussut naurettavat lähes 200% ja P/E-luku toimi kuin toimikin erinomaisena mittarina juuri markkinoiden tunnelmasta yhtiön ympärillä – ei realistisena kuvauksena yhtiön oikeasta tuloskunnosta, joka on edelleen erittäin vahva. Mutta koska minulla ei käteistä ollut, en voinut muuta tehdä kuin tuijottaa pörssilaskua ja -nousua vierestä avuttomana.
Jotkut sijoittajat käyttävät P/E-lukua myös ns. tarkkana rajaustyökaluna. Esim. jotkut arvosijoittajat eivät koske yhtiöihin, joiden P/E-luku on yli 30. Henkilökohtaisesti en ole tällaisia rajoja asettanut, vaan katson yhtiötä aina kokonaisuutena. Toki suurin osa yhtiöistä, joita tutkin, osuu P/E-luku kymmenen ja kolmenkymmenen väliin, mutta löytyypä salkustani erittäin korkean P/E-luvun yhtiöitä kuten Revenio ja Qt Group, joilla P/E-luvut liikkuvat 40 ja 60 välissä.
P/E-luku ei ole kuitenkaan täydellinen tunnusluku, vaan kuten kaikki tunnusluvut, se voi ohjata harhaan. Jos katsot P/E-lukuja nettipalveluista suoraan, etkä laske niitä itse, voit ajautua karikolle aivan vahingossa. P/E-luvun kun pystyy laskemaan niin tulevan 12kk ajalta kuin myös menneen 12kk ajalta. Ja eri palvelut näyttävät eri P/E-lukuja riippuen, näyttävätkö ne tulevaisuuden vai menneisyyden ennusteiden perusteista P/E-lukua. Kuten kaikissa tunnusluvuissa, parasta onkin osata laskea P/E-luku itse ja tietää mitä lukuja siinä itse käyttää.
P/E-luku on yksin käytettynä myös äärettömän vaarallinen. Jos sijoittaa vain yhtiöihin, joilla on matala P/E-luku voi luulla ostavansa halpaa ja hyvää sijoitusta. Matala P/E-luku voi kuitenkin olla esim. joidenkin toimialojen ominaisuus (esim. autoteollisuus, jossa parhaatkin yhtiöt Teslaa lukuun ottamatta liikkuvat koko ajan P/E-luku alle 10:ssä tai sen lähettyvillä) tai ne voivat yksinkertaisesti kertoa, että yhtiön tulos on erittäin heikoilla kantimilla ja se voi laskea rajustikin tulevina vuosina – jolloin myös kurssi voi kyykätä perässä.
Kritiikkiä P/E-luku saa etenkin nykyaikana siitä, että se on liian helposti manipuloitavissa. Yhden vuoden yhtiön nettotulos kun voi vaihdella paljonkin riippuen ns. one-off tapahtumista kuten yritysmyynneistä tai isoista kertabonuksista tai rojalteista, joita yhtiö voi saada. P/E-lukua oikein käyttääkseen pitääkin aina ymmärtää, mistä kaikista muuttujista yhtiön tulos on muodostunut – ei pelkästään mikä numero yhtiön tuloksessa lukee.
Näiden lisäksi P/E-luku ei ota laisinkaan huomioon yhtiön vakavaraisuutta ja velkalastia, mikä kuitenkin on aivan yhtä tärkeä osa yhtiön toimintaa kuin yhtiön tulos. Tästä päästäänkin hyvällä aasinsillalla seuraavaan tunnuslukuun.
EV/EBIT-luku
EV/EBIT-luku on sukua P/E-luvulle, sillä se laskee periaatteessa samankaltaisia asioita, sillä sekin vertaa yhtiön tulosta ja arvoa keskenään. EV/EBIT-luku tekee sen kuitenkin ottamalla enemmän asioita huomioon kuin P/E-luku.
EV/EBIT kuvaa sitä, kuinka monessa vuodessa yhtiö tekisi yritysarvonsa (EV) verran liiketulosta (EBIT), mikäli liiketulos pysyisi ennallaan. Yritysarvoon luetaan mukaan myös yhtiön varat ja velat eli yritysarvo on yhtiön velaton arvo (markkina-arvo + velkojen määrä – yhtiön rahat ja pankkisaamiset). Liiketulos taas lasketaan kuten yrityksen nettotulos, mutta ennen rahoituseriä ja veroja, jotka vielä vähennetään nettotulosta laskiessa. Rahoituserät ja verot elävät usein vuodesta toiseen yhtiön kohdalla, joten voidaan sanoa, että liiketulos on usein ”puhtaampi” kuin nettotulos, koska nettotulokseen vaikuttavat liiketoiminnan ulkoiset tekijät enemmän.
EV/EBIT onkin vain hienompi versio P/E-luvusta, joka ottaa P/E-luvun sijaan myös yhtiön vakavaraisuuden huomioon yhtiön arvostuksessa. Jos on kaksi yhtiötä, joilla on sama markkina-arvo ja muutkin speksit, mutta toisella on kaksi kertaa toista enemmän velkaa, on luonnollista, että vähemmän velkaisempi yhtiö on korkeammalle arvostettu – myös EV/EBIT kuin myös P/E-luvun näkökulmasta. EV/EBIT sukeltaakin syvemmälle yhtiön numeroihin kuin P/E-luku, joka tuijottaa pelkkää yhtä tuloslaskelman riviä.
Tästä johtuen EV/EBIT-luku onkin erityisen suosittu yritysmaailmassa etenkin yritysostoja pohtivien yritysjohtajien työkalupakissa, koska se kuvaa tarkemmin liiketoiminnasta maksettavaa hintaa. Velat ja omaisuus kun aina siirtyy ostettavan yhtiön mukana ostavalle yhtiölle. Itse käytän EV/EBIT-lukua juuri tämän takia. Haluan pystyä sijoittamaan kuten olisin ihan aito omistaja yrityksessä – koska sitähän osakkeenomistajat aina ovat. Vaikka se usein osakesijoittajilta unohtuu. Kun ajattelee kuten omistaja, tekee myös parempia sijoituspäätöksiä eikä yleensä maksa aivan järjettömästi liikaa sijoituksista-
Aivan kuten P/E-luku myös EV/EBIT-luku on luonnollisesti korkeampi kovan kasvun yhtiöillä. Tällaisilla yhtiöillä EV/EBIT-luku on keskimäärin liikkunut Helsingin pörssissä noin 13 pinnassa eli luku on huomattavasti pienempi kuin P/E-luvuissa. Tämä usein kertoo myös siitä, että kasvuyhtiöt tarvitsevat usein vierasta pääomaa (eli velkaa) kasvamiseen, joka alentaa usein kasvuyhtiöiden EV/EBIT-lukuja noin 13:ssa.
Käytänkin P/E-lukua yhdessä EV/EBIT-luvun kanssa ja vertaan niitä toisiinsa. Näin tehdessäni pystyn huomioimaan sijoituspäätöksen kannalta merkittäviä asioita, jota ei huomaisi pelkästään P/E-lukua käyttämällä – esimerkiksi juuri korkean velan tason tai huomattavan ison liiketuloksen suhteessa nettotulokseen.
P/S-luku
Sellaisten yhtiöiden arvottaminen, jotka eivät tee vielä voittoa, on oma taiteenlajinsa, joka vaatii myös omat tunnuslukunsa. Syy on se, että yhtiön tappiollisuus ei läheskään aina kerro liiketoiminnan ongelmista, vaan se voi myös olla väliaikainen valinta liiketoiminnassa. Etenkin kovan kasvun alkuvaiheessa olevat tuoreet yhtiöt (kuten vaikka edellä mainittu Kempower) voivat skaalata toimintaansa kasvuun niin nopeasti, että samalla myös investoinnit liiketoimintaan kasvavat erittäin isoiksi. Kasvu maksaa lähes poikkeuksetta, ja kova kasvu maksaa yhtiölle aina sitäkin enemmän!
Tämän takia käytän itse juuri tällaisten vielä alun kasvuvaiheessa olevien kovien kasvujen arviointiin P/S-lukua (price/sales), joka kuvaa yhtiön markkina-arvoa (P) suhteessa yhtiön viimeisen 12 kuukauden liikevaihtoon. Lukua voi käyttää tappiota tekevien kasvuyhtiöiden arvottamiseen, sillä luku antaa hyvän kuvan siitä, minkälainen potentiaali yrityksellä on tehdä voittoa, jos sen liiketoiminta kääntyy voitolliseksi.
Korkea PS-luku kertoo saman asian kuin korkea P/E-luku, mutta toisin kuin P/E-luku, P/S-lukua voi käyttää yhtiön arvostuksen haarukointiin, vaikka yhtiö ei voittoa laisinkaan tekisi.
Historiallisesti Yhdysvaltain S&P 500:ssa ja Helsingin pörssissä P/S-luku on liikkunut suurimman osan ajasta yhden ja kahden välillä, Toisaalta teknologiayhtiöitä sisältävässä Yhdysvaltain Nasdaqissa P/S-luku on liikkunut jo pitkään kolmen ja neljän välissä, sillä suuri osa teknologiayhtiöistä on kovemman kasvuoletuksen omaavia yhtiöitä.
P/S-luku on vielä P/E-lukuakin parempi juuri kuumemittarina niin koko pörssitunnelmalle kuin yksittäiselle yhtiölle. Esimerkiksi vuoden 2022 alussa Revenion viimeisen 12 kuukauden liikevaihto oli 78,8 miljoonaa euroa ja markkina-arvo 1 110 miljoonaa euroa. Tästä saamme Revenion silloiseksi P/S-luvuksi noin 14, joka on korkea jopa Revenion kaltaiselle, jo erittäin kannattavalle kasvuyhtiölle.
Revenion P/S-luvusta voidaankin päätellä, että osakemarkkinat odottivat Reveniolta myös jatkossa erittäin kovaa kasvua keskipitkällä aikavälillä – ja toisaalta sitä, että koko markkina oli erittäin kuuma vielä siinä vaiheessa. Vuoden 2023 puolessa välissä Revenion P/S-luku onkin viilentynyt jo huomattavasti ja on enää hieman alle 8.
Tutustuessaan kannattamattomiin kasvuyhtiöihin sijoittaja tulee aina törmäämään yhtiöihin, joiden P/S-luku saattaa olla yli 10, 20 tai jopa 100. Olipa yhtiö kuinka vahva ja nopeasti kasvava tahansa, on korkeiden P/S-lukujen kanssa hyvä ottaa järki käteen ja miettiä yhtiön tulevaisuudennäkymiä. Kuinka nopeasti yhtiön pitäisi kasvaa ja kuinka kannattava yhtiön pitäisi lähitulevaisuudessa olla, jotta P/S-luku 100 olisi järkevä pitkän ajan sijoitus? Tällaisia sijoituksia ei todennäköisesti koskaan vielä pörssissä ole ollut – eikä myöskään tule olemaan, ellei yhtiö kasva monta vuotta monta sataa prosenttia vuodessa.
Etenkin kuumentuneessa markkinassa yhtiöiden P/S-luvut voivat nousta näihin numeroihin, ja silloin sijoittajan on viisainta pysyä kaukana niiden osakkeista. Myös yksittäiset laadukkaat yritykset voivat olla jatkuvasti ylikuumentuneita. Omalla seurantalistallani on ollut listautumisesta lähtien yhdysvaltalainen Snowflake, joka on erikoistunut pilviteknologiaan. Listautuessaan pörssiin vuoden 2020 lopussa, Snowflaken P/S-luku oli korkeimmillaan 182 – joka siis on aivan järjetön. Yhtiön arvostuksen tullessa alaspäin ja yhtiön samaan aikaan kasvaessa, P/S-luku on laskenut jopa 25:een, mutta on edelleen aivan järjetön, kun miettii pörssin nykyiseen arvostustasoon ja tunnelmaan.
Tämän tekstin tunnusluvuista P/S-luku on käytännössä ylivoimaisesti huonoin yksinään, vaikka mikään tunnusluku ei yksinään liiku. P/S-luku onkin aidoin kuumemittari kaikista ja toimii itselleni usein parhaiten juuri enemmän maan pinnalle palauttajana kasvuyhtiöistä joista innostun, kuin itsessään luotettavana osana yrityksen syväanalyysiä.
Tärkeäähän on muistaa, että P/S ei ota huomioon niin yhtiön tuloksentekokykyä eikä varallisuustilannetta – vaan pelkästään yhtiön liikevaihtoa, joka voi myös usein ohjata monia sijoittajia harhaan. Monet toimialat ovat usein toisia huomattavasti kannattavampia ja yhtiöt 100 ja 10 miljoonan liikevaihdoilla pystyvät itse asiassa tekemään aivan yhtä paljon tulosta.
Pelkkä korkea ja kasvava liikevaihto ei ole koskaan suoraan hyvä asia. Sijoittajan pitää olla aina ennen kaikkea kiinnostunut siitä, mitä jää – tai voi jäädä viivan alle, koska sillä luvulla maksetaan niin osingot, omien osakkeiden ostot kuin myös tulevaisuuden investoinnit – eli kasvu.
Tärkeimmät tunnusluvut ovat iso, mutta eivät ainoa työkalu sijoitusanalyysiin
Tunnusluvuista tärkeintä on muistaa, että ne eivät koskaan toimi tyhjiössä. Oli tunnusluku kuinka hyvä tahansa, ei se yksin riitä koskaan sijoitusanalyysin tekemiseen. Edes 10 tunnuslukua yhdessä eivät riitä hyvän sijoitusanalyysin tekemiseen, jos tunnusluvut ovat ainoa peruste sijoituksille.
Sijoitusanalyysiin kuuluu aina myös kvantitatiivisen analyysin tekemisen lisäksi myös laadullinen analyysi. Laadullisessa analyysissä pitää ottaa huomioon yhtiön nykyistä sekä tulevaa markkina-asemaa, liiketoimintojen kilpailukykyä sekä paljon muita asioita, joista ei saa laisinkaan informaatiota yhtiön tuloslaskelmasta tai taseesta. Sijoitusanalyysiin kuuluu myös aina tietty määrä tulevaisuuden olettamuksia sekä skenaarioita, jotka ovat aina vain parhaita arvioita.
Kuten sanottu, ettei teksti veny liian pitkäksi, niin ensi kertaan jäi eniten käyttämistäni tunnusluvuista ROE, ROIC sekä P/B-luku. Näihin palaankin siis heti keskiviikon tekstissä! Palaan tulevissa teksteissä myös tuhoon laadullisen analyysin osaan ja siihen, miten itse pyrin yhtiöitä valitsemaan ja analysoimaan laadullisesti ilman numeroita.
Mitä tunnuslukuja itse käytät eniten yhtiöiden analysoimiseen – ja miksi?
————————————–
Voit tilata huippuarvostelut saaneet sijoituskirjani Viisas sijoittaja nyt erikseen tai yhdessä muiden kirjojen kanssa Adlibriksestä täältä 29 euron hintaan tai Tammen omasta verkkokaupasta kirja.fi.
Äänikirjojen ystäville kirja löytyy esimerkiksi Bookbeatistä ja Storytelistä sekä muista suomalaisista äänikirjapalveluista.
Jos olet uusi lukija ja olet kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa jo yli 700 tekstiä, joten olen varma, että löydät etsimäsi.
Muista seurata Omavaraisuushaastetta käyttämässäsi sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville
Kiitos hyvästä artikkelista. Tässä oma tunnuslukulistani.
https://sinisaariconsulting.com/tunnusluvut_2505.pdf
Kiitos jaosta Seppo! Ja kiva nähdä samassa listassa nuo laadullisetkin kriteerit!
P/E-luvun lisäksi kannattaisi ehkä mainita PEG-luku. Tämä saisi olla mielellään alle 1.
Esimerkiksi Kempowerilla P/E-luku tämän vuoden ennusteella on n. 70 ja myynnin kasvu 150%. PEG-luku menee aika matalaksi 0,47.
Tuloksen kasvu on vielä vauhdikkaampaa. Jos oletetaan, että myynti ja tulos kasvavat seuraavina vuosina ”vain” 30%/vuosi, niin menee PEG-luku alle yhden taas parin vuoden päästä.
Kiitos artikkelista.
Kiitos paljon!
Loistava teksti. Kirja on nyt työn alla kesälomalukemisena. Kerrassaan innostava!
Pieni ajatusvirhe taitaa olla:
”Toisaalta osakkeen P/E-luku voidaan mitata myös jakamalla koko yhtiön nettotulos (E = net profit) yhtiön koko markkina-arvolla (kaikki yhtiön osakkeet kertaa yhtiön osakkeen arvo eli Market Cap)”
Eikös markkina-arvolla jaeta nettotulos eikä toisin päin.
Tässä tekstissä ”Yritysarvoon luetaan mukaan myös yhtiön varat ja velat eli yritysarvo on yhtiön velaton arvo (markkina-arvo – velkojen määrä + yhtiön rahat ja pankkisaamiset)”
Eikö velkojen määrä pitäisi lisätä markkina-arvoon ja yhtiön rahat vähentää?
Joo ideana oli, että velka on miinusta taseessa niin tulee miinus miinus eli plus 😀 Mutta tosiaan vähän epäselvästi ilmaistu, joten laitoin nyt selkeämmin.
Ja joo PE:ssä sanat olivat väärinpäin niin korjasin sen, kiitos huomiosta!
Itse käytän ROE, ROIC ja EVA -lukuja yrityksen kannattavuuden arvioinnissa. Toki jokainen analyysini on aina työläitä kun lasken oikaistun tuloslaskelman ja taseen.
Yrityksen arvon määritän itse EVA-luvun ja oletetun 10 vuoden kasvun pohjalta sekä pitkän aikavälin oletetun keskimääräisen oman pääoman kustannuksen ylittävän tuoton pohjalta.
Toki sitten ostovaiheessa vilkaisen P/E ja EV/EBIT -luvut, etten ole arvioni kanssa aivan metsässä.
Joo ROE ja ROIC ovat erinomaisia lukuja. EVA:aa en ole itse käyttänyt, mutta sekin hyvä kuvaamaan juuri ns. laatuyhtiön merkki. Sama kuin korkea ROE ja ROIC.
Moi, uudessa hallitusohjelmassa oli mainittu nosto siitä, että hallituksen tavoitteena olisi edistää suomalaisten taloustaitoja. Yhtenä keinona mainittiin osakesäästötilin maksimisijoitusrajan korottamisella 100 000 euroon. Nykyään raja on 50 000 euroa.
Haluaisitko tehdä tästä jonkun postauksen että mitä mielipiteitä tuo herättää ja onko tämä pelkästään vain hyvä muutos? 🙂
Joo ehdottomasti! Pari mediakommentointipyyntöä myös tähän liittyen on tullut, mutta niissä harvemmin yli paria lausetta isompaa kommenttia voi antaa. Pyrin kirjoittelemaan tekstin tällä viikolla (keskiviikolle tai torstaille).