Historiallisesti pörssi on tuottanut kuuluisasti sen 7-8% vuodessa pitkäjänteiselle sijoittajalle. Miksi silti suurin osa sijoittajista ei ole koskaan päässyt nauttimaan tuosta tasaisesta tuotosta, vaan on usein menettänyt rahojaan ja haukkuvat pörssiä milloin uhkapeliksi, milloin rikkaiden leikkikentäksi?
Vähän aikaa sitten myös suomalaisessa sijoitustwitterissä oli kuuma keskustelu samaiseen aiheeseen liittyen, miten lyhyt- ja pitkäjänteinen sijoittaminen oikeastaan eroavatkaan toisistaan ja mikä vaikutus pörssikursseihin on sijoitusten numeroilla, fundamenteilla sekä mikä markkinapsykologialla.
Syy tähän on se, että pörssi antaa kyllä sen, mitä odotamme. Mutta ei siinä järjestyksessä, missä haluamme sen. Mitä tarkoitan tällä?
Mitä haluamme osakemarkkinoilta?
Miksi sijoitamme? Syy tähän on se, että haluamme tuottoa sijoituksillemme. Ja mieluusti tuottoa vähintään sen kaikkialla luvatun vuosittaisen 7%:n verran. Suurin osa meistä on vielä sen verran kärsimättömiä, että haluamme äkkirikastumista tavalla tai toisella. Onhan lottovoitto edelleen hyväksytyimpiä tapoja rikastua Suomessa.
Joka tapauksessa haluamme tasaista tuottoa, koska se tuo meille mielenrauhan. On paljon mukavampaa katsoa nousevia kursseja ja tasaisesti kasvavaa varallisuutta, kuin miinusta omassa salkussa. Ja juuri tässä on ihmisen heikkous sijoittajana – etenkin pitkäjänteisenä toimijana.
Se, mitä haluamme pörssiltä kun kuulemme, että pitkäjänteisellä sijoittamisella saa rahaa on kuin pluslasku: 7+7+7+7+7+7+7. Summaksi saadaan 49. Joka vuosi päästään plussalle sen 7%:n verran, jonka avulla saavutetaan 7%:n vuosituotto. Jos pörssi toimisi tällä tavalla, kuten joku joka odottaa 7%:n vuosituottoa voisi olettaa, sijoittaminen olisi huomattavasti suositumpaa koko kansan joukossa – myös Suomessa.
Se, miksi oikeasti pitkäjänteinen sijoittaminen ei kuitenkaan ole niin suosittua johtuu siitä, että pörssit eivät anna meille 7+7+7+7+7+7+7 vaan jotain aivan muuta. Ja syynähän tähän on juuri se, että lyhyellä aikavälillä osakemarkkinat käyttäytyvät kaikin puolin täysin epärationaalisesti. Ja mikä tärkeintä – mitä lyhyempi aikaväli, sen epärationalisemmin pörssikurssit käyttäytyvät.
Etenkin korona-aikana näitä ihmeellisiä tarinoita ja järjettömiä sekä mielenkiintoisia pörssireaktioita on nähty enemmän kuin pitkään aikaan ja ne ansaitsevat aivan oman tekstinsä. Jos kuitenkin kiinnostaa, suosittelen tutustumaan ainakin Eastman Kodakiin, Nikolaan, Virgin Galacticiin tai monille tuttuun Teslaankin.
Mitä osakemarkkinat sitten antavat meille?
Jos laskemme 7+7+7+7+7+7+7, lopputuloksena on siis 49. Pörssit eivät kuitenkaan anna meille joka vuosi pelkkää plussaa, vaan välillä tulee aivan karmeita päiviä, viikkoja, kuukausia tai joskus jopa vuosia sijoitusmarkkinoilla. Saatamme odottaa pluslaskua, mutta se, mitä oikeasti saamme, näyttää useammin tältä:
7+2-12+20-12+5+29.
Ja kun katsot laskua tarkemmin, tulee siitä silti täysin sama lopputulos, 49!
Pitkällä aikavälillä saammekin sen luvatun 7% vuodessa – kunhan emme luovuta siinä kolmannen vuoden kohdalla, kun näyttää siltä, että olemme sijoittaneet kolme vuotta ja sijoituksemme ovat tappiolla tai nollassa – kaikki aika ja raha heitetty hukkaan.
Kenellä ei tulisi huijattu tunne siitä, että on sijoittanut kolme vuotta ja lopputuloksena on miinuksella oleva osake tai rahastosalkku? Lupaukset pitkäjänteisestä sijoittamisesta ja 7%.n vuosituotosta tuntuvat silloin yhtä uskottavalta kuin puheet lottovoitosta, koska lasku pörssissä on käytännössä poikkeuksetta nopeampaa kuin nousu.
Mutta juuri tämä ”-12” on se hetki kun pitkäjänteiset ja lyhytjänteiset sijoittajat erotetaan toisistaan. Luotatko pitkäjänteisen sijoittamisen ideaan vai teetkö omat päätelmäsi ja lopetat sijoittamisen? Kolme vuotta saattaa tuntua jollekin aidosti pitkäjänteiseltä sijoittamiselta, mutta sitä se ei ole, niin yhden ihmisen elämässä kuin maailmantaloudessakaan. Tämä myös yksi syy, miksi kannattaa sijoittaa vain rahoja, joista tietää, että niille ei ole lyhyen ajan (ks. moneen vuoteen) tarvetta.
Historiallisesti me ihmiset olemme kuitenkin erittäin huonoja näkemään ja ajattelemaan pitemmälle tulevaisuuteen. Joidenkin evoluutioteoreetikoiden mukaan tämä on myös syy, miksi ihmiset ovat lisääntyneet ja lisääntyvät edelleen jossain päin maailmaa niin kovaa tahtia ja niin suuri osa raskauksista on edelleen suunnittelemattomia (esim. Yhdysvalloissa 40% raskauksista on edelleen suunnittelemattomia) – ihmisen on erittäin vaikea ajatella nyt tehtävien asioiden vaikutuksia yli puolta vuotta eteenpäin. Kuulostaa alkuun hullulta, mutta kun asiaa miettii, ei se niin hullua oikeastaan olekaan ja asia on hyvä tiedostaa – se kun on täysin luonnollista.
Kuten työelämässä usein sanotaan – luota prosessiin. Se on siellä usein syystä. Tämän voisi kääntää samalla tavalla sijoitusmaailmaan – luota pörssiin. Se usein lunastaa lupaukset, kun pidät siitä oikeasti pitkäjänteisesti kiinni.
Yhteenveto
Tämä vuosi on ollut erinomainen esimerkki vuodesta kun elämä ei ole ollut pelkkää pluslaskua. Pörssissä on ollut juuri niitä kauheita kuoppia, mutta samalla myös todella hurjia ylämäkiä. Ja jälleen ne hävisivät, jotka myivät kun mentiin alaspäin ja ne voittivat, jotka luottivat prosessiin ja sijoittivat yksinkertaisesti ja säännöllisesti meni pörssi mihin suuntaan tahansa.
Oli kyse markkinafundamenteista tai psykologiasta, arvosijoittajien isä Benjamin Graham sanoi kaiken oleellisen asiasta jo 70 vuotta sitten, mutta silti jokainen meistä jossain kohtaa nousu-tai laskumarkkinaa unohtaa tämän ikuisen viisauden ja keskustelu käydään aina uudelleen.
Kaiken tämän väittelyn voikin tiivistää edelleen tuohon Grahamin ajattomaan lainaukseen: Lyhyellä aikavälillä markkinat ovat äänestyskone, pitkällä aikavälillä puntari. Tämä päti silloin ja tämä pätee edelleen.
Onko sinulla ollut sijoitusmatkasi varrella tilanteita, jolloin olet ollut menettämässä uskoasi prosessiin ja siihen, että pitkäjänteisellä sijoittamisella voisi oikeasti vaurastua?
P.S. Prosenttilaskujen plussaus on tässä vain esimerkkinä, oikeastihan prosentteja ei voi plussata noin nätisti.
P.PS. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville
Omavaraisuushaaste Bloglovin’
Omavaraisuushaaste Blogit.fi
Hyvä kirjoitus! Olen opettanut yli 20 henkilöä sijoittamisen maailman lähivuosien aikana ja olen jokaiselle painottanut, että pitkällä aikavälillä keskimääräinen tuotto on noin 7 % vuodessa ja ei tietenkään joka vuosi. Koronakriisin aikana vain yksi näistä (isäni) henkilöistä oli paniikissa ja ihmetteli selityksiäni 7 % vuosituotosta. Hänestä selkeästi huomasi, että hän ei ollut joko kuunnellut tai sisältänyt sanomaa. 🙂 Nyt hän on sen jälkeen ihme sekoiluja tehnyt kokoajan ”yrittäessä” ajoittaa markkinaa, mutta onneksi olen pystynyt estämään lähes kaiken idiotismin.
Kiitos! joo koronadippi oli oikeastaan erittäin hyvä happotesti kenelle tahansa, joka on aloittanut viime aikoina sijoittamisen. Sitä edelsi erittäin euforinen aika, sen jälkeen täysi romahdus ja sitten taas euforia. Tein itsekin yhden virheen koronakriisin aikana, koska käteiskassani oli liian pieni, joten kyllähän tuota ajoittamisen yrittämistä yrittää myös moni, joka tietää, ettei se kannata ja on kokenut. Mutta hyvä, että olet pystynyt estämään suuren osan – vaatii luonteenlujuutta myös toiselta osapuolelta uskoa.
Iso kiitos blogista! Lähinnä sinun ja Pohatan ansiosta olen itsekkin alkanut toden teolla tavoitella taloudellista riippumattomuutta ja aikaisempaa eläköitymistä. Nyt olen vain visaisen kysymyksen äärellä.
Aloitin sijoittamisen viime vuonna, mutta suht pienillä summilla. Otin monen kehuman EUNL+IS3N kombon muutamalla superilla höystettynä. Nyt kun olisi tarkoitus isommilla summilla alkaa sijoittamaan, on alkanut mietityttämään että olisiko kannattanut vaihtaa nämä etf:ät esimerkiksi Handelsbankenin USA ja ehkä Eurooppa rahastoihin. Kuukausisäästämiseenkin tuli Nordnetillä pieni maksu jne. Mitä mieltä olet? Ja nimenomaan taloudellisen riippumattomuuden näkökulmasta. Suoriin osakesijoituksiin en vielä ainakaan tohdi lähteä
Todetaan nyt loppuun vielä etten ota vastaustasi suorana sijoitusvihjeenä ja on omalla vastuullani mitä teen sijoituksilleni
Mahtavaa kuulla, että blogista on ollut hyötyä!
Handelsbanken USA on henkilökohtainen lempparini, joten vaikka en voi sijoitussuosituksia tosiaan antaa, on se mielestäni ihan hyvä vaihtoehto.
Eurooppa on aina vähän jännä, etenkin kun nyt tuntuu, että Eurooppa on jäänyt teknologisessa kehityksessä huomattavasti jälkeen – EuroStoxx500:n on yksi vuoden heikoimmin menestyneimpiä indeksejä. Historia ei toki ole tae koskaan tulevasta, mutta Eurooppaa miettiessä kannattaa miettiä, miten itse näkee Euroopan talouskasvun tulevaisuudessa – itselläni ei siihen toivoa kauheasti ole.