Joka sadas suomalainen on lukenut Vaurastu viisaasti-kirjan!
Vaurastu viisaasti julkaistiin vähän alle kaksi vuotta sitten, mutta kirjan vetovoimaa katsoessa näyttää kuin...
Sijoitusvuosi 2025 oli alkuvuoden jännitystä lukuun ottamatta oikeastaan aika suoraviivainen ja tylsä. Pörssit menivät lähes pelkästään ylöspäin.
Tänään katsotaankin koko vuoden 2025 sijoitusmenestykseni, onnistumiset sekä epäonnistumiset – ja se tärkein. Miten kuusi vuotta sitten asettamani tavoite täyttyi ja jatkanko osakesijoittajana?
Katsotaankin, miten sijoitukseni ovat menestyneet koko vuoden 2025 aikana sekä seurannan aloituksen alusta. Kirjoituksen tiedot ovat päivältä 1.1.2026.
Pääsalkku vuosi 2025
Pääsalkussani on nimensä mukaisesti selkeästi isoin osuus osakesijoituksistani ja se on tällä hetkellä kokonaisarvoltaan 466 640 €. Salkussa on tällä hetkellä kuutta yritystä, koska pyrin pitämään osakesalkkuni aina alle kymmenessä osakkeessa, jotta minulla on aikaa seurata niiden liiketoimintaa. Ilman järkevää keskitystä myös ylituoton saaminen indekseihin verrattuna muuttuu verrattain vaikeaksi.
Seuraavassa salkun osakkeiden koko vuoden tuotto 2025 aikana (eli ei ole sama kuin oma tuottoni kyseisestä osakkeesta, koska esim. Novo Nordiskin ostokset onnistuivat suhteellisen hyvin lähelle pohjia ja on erityisesti tämän vuoden alusta tuottanut analyysiini mukaisesti, mistä olen tyytyväinen). Sijoitukset painojärjestyksessä salkussani.
Howden Group Holdings: +16,71 % (listaamaton osake, lue lisää osakkeen arvottamisesta täällä)
Take-Two Interactive: +39,85 %
Medpace: +67,8 %
Qt Group: -53 % (ei salkussa tällä hetkellä, mutta todennäköisesti tulossa takaisin)
Novo Nordisk: -48 %
Kesko: +10,69 % (osingot mukaan lukien)
Elisa: -5% (osingot mukaan lukien)
Minun piti ihan tarkistaa luvut kun katsoin puolivuosikatsauksen lukuja. Medpace oli vuoden puolessa välissä tuottanut -3,96 %, mutta vuoden loppuun mennessä melkein +70%. Jep jep. Myyntini ja ostoni osuivat Medpacen osalta erinomaisesti yhteen ja ovat onnistuneet koko ajan.
Medpacen osake on noussut aika 7x siitä, kun ensimmäisen ison sijoituksen siihen tein juuri ennen koronaromahdusta. Koronapohjista osake on lähes kymmenkertaistunut kuudessa vuodessa. Medpace ja Howden group Holdings isoimpina sijoituksina läpi viiden vuoden ovatkin suurimpia syitä menestykseeni sijoittamiseen.
Virheitä on sattunut liikaa, mutta onneksi yksi iso multibagger, yksi tasainen iso menestyjä ja muutama onnistunut muu sijoitus on korjannut nämä muutamat isotkin sijoitusvirheet. Medpacen salkku todellisuudessa olisi lähes kolmasosa koko salkusta, jos en olisi sitä vähennellyt nyt nouseviin kursseihin ja iso osa Medpacen osuudesta onkin nyt käteisenä.
Tänä vuonna oli kuitenkin tarjolla myös paljon parempaa sillä vuoden alussa Qt Group oli itselläni salkussa lähes 100 % voitolla ja lopulta päädyin myymään sen tappiolla. Qt Group näkyy salkun rakenteessa nollassa prosentissa, koska rahat ovat käteisenä vielä, mutta katson lisäänkö sen vielä takaisin.
Käytännössä kaikki tappioni ja virheeni viimeisen 6 vuoden aikana onkin tapahtunut Helsingin pörssissä ja tämän takia sen osuus salkustani onkin enää alle 10 %. Syynä onkin se, että valitsemani suomalaiset yhtiöt eivät ole kuopasta nousseet toisin kuin USA:laiset yritykset – ja olen jokaisen suomalaissijoituksen liiketoiminnan laskelmoinut väärin.
Take-Two Interactive on ehkä se sijoitus, mistä olen silti kaikista tyytyväisin tänä vuonna, koska oikeastaan koko tarina on mennyt kuten oletin (tähän asti ja olen uskaltanut GTA 6:n myöhästymisuutisisdipeistä yhtiötä ostaa), jolloin tulos on erinomainen myös euromääräisesti – kirjoitushetkellä yhtiön osake on kaikkien aikojen huipuissaan. Nouseviin kursseihin ostaminen on usein hankalaa, mutta se on onnistunut läpi vuosien. Laskeviin kursseihin ostaminen saattaa usein olla jopa helpompaa, mutta se onkin mennyt pieleen useammin kuin onnistunut allekirjoittaneelta viimeisen kuuden vuoden aikana.
Toastia ja Gitlabia en ole listaan laittanut, koska niiden osuus salkussa vielä olematon ja ne ovat olleet salkussa vain alle kaksi kuukautta.
Miltä nykyinen salkkuni rakenne siis näyttää, isojen myyntien ja toimenpiteiden jälkeen vuoden 2025 lopussa?
Kuten näkyy, käteispainoni on ennätyskorkea – oikeastaan lähes koko sijoitusurani olen mennyt lähes 100 %:n osakepainolla ja käteiskassani on ollut pieni, mutta nyt käteistä löytyy jopa 80 000 euron edestä. Syy tähän olivat isot Medpace myynnit sekä Qt Groupista otetut tappiot verotukseen, jotka molemmat tein vuoden loppupuolella – yhdistettynä odotettua isompaan palkkaan marraskuussa. Suurimman osan vuodesta siis käteiskassa oli töissä kiitos Trumpin tullisekoilujen dipin, jossa tein onnistuneita ostoksia suurimmalta osin. Tämän myötä sijoitusvuodesta hyvä tulikin.
Mielestäni osakemarkkina ja reaalitalous niin Suomessa kuin USA:ssa on niin hajallaan, että se on hämmentävää. Suomea katsoen tuntuu jotenkin absurdilta, että esim. Nordea tekee edelleen ennätystulosta ja on all time high, vaikka suomalaisten taloustilanne on huonoimpia vuosikymmeniin. Olisikohan pankkialalla Suomessa liian vähän kilpailua kasvaneen regulaatiokasan myötä? Kyllä vain.
Toisaalta USA:ssa myös kuluttajanluottamus on laskenut ja kuluttajat ovat koko ajan tiukemmilla. Mutta megateknot uhmaavat tätä painovoimaa ja nostivat myös menneenä vuonna indeksit uusiin ennätyksiin. Tätä voi jatkua vielä vuosia, mutta on selvä, että itse en tässä kohtaan ole käteiskassaani kerralla laittamassa tähän taloustilanteeseen ja osakemarkkinaan. Kummallisia piikkejä markkinoilla näkyy myös oudoissa paikoissa kuten raaka-aineissa ja muissa spekulatiivisimmissa tuotteissa, joten uskon, että vuodesta 2026 tulee aidosti mielenkiintoinen sijoitusvuosi.
Spekulointisalkku 2025
Spekulointisalkkuni tarkoitus oli antaa minun spekuloida osakemarkkinoilla pienillä määrillä rahaa. Olen antanut itselleni luvan sijoittaa 5% nettovarallisuudestani spekuloiviin sijoituksiin ohi virallisen sijoitusstrategiani, sillä se on kokemukseni mukaan paras tapa saada pidettyä itseni kiinni oikeassa sijoitusstrategiassani.
Spekulointisalkku on tuottanut hyvin – paitsi tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Ostin kahta osaketta juuri ennen tullisodan alkua, vaikka se oli jo nähtävissä. Tämä meni puhtaasti sen piikkiin, että en ollut maailmaa ehtinyt seurata tarpeeksi, kun esikoisemme oli juuri syntynyt. Takkiin tulikin noin 2 000 euron verran näistä, joka ei isossa kuvassa ole kuin verovähennystä, mutta olisi voinut jäädä tekemättä.
Spekulointisalkkuani voit seurata myös Sharevillessä täältä nimimerkillä Omavaraisuushaaste, jolloin pystyt seuraamaan myös kauppojani reaaliajassa. Vaikka se voi hieman muuttuakin käyttötarkoitukseltaan ensi vuonna, koska…
Sijoitusteni kehitys vs indeksit 2020-2025
Entä miten sijoitusteni (eli osakesalkkuni yhdessä painotettuna niiden pääomalla) selviytyivät indeksejä vastaan nyt ja sijoitusstrategiani alusta lähtien? Kuvaaja alla kertoo todellisuuden.
Lähtökohta on siis 1.1.2020 ja kaikki indeksit ovat lähteneet arvosta 1, jotka merkkaavat indeksien sekä sijoitusteni lähtökohtaa 1.1.2020. 1,2 siis tarkoittaa esim. että indeksi on tuottanut 20 % lähtöpisteestä lähtien. Salkkuni tuotto ja luvut on painotettu ja laskettu TWR-tuottona, joka ottaa huomioon niin käteispainon kuin sijoitusten ajoitukset ja jatkuvan käteisen sijoittamisen markkinoille läpi vuosien.
Olin siis asettanut sijoituksilleni kaksi tavoitetta, joiden minun piti ylittää, jotta voin jatkaa osakesijoittamista.
1) Voita päävertailuindeksi pitkällä aikavälillä (MSCI ACWI)
2) Tuota vähintään 9,5 %-vuodessa kymmenen vuoden ajan (CAGR)
Sijoitukseni tuottivatkin vuoden 2025 aikana yhteensä +17,01 %, mikä oli yllättävän hyvä puolustusvoitto, joka onnistui sillä, että yksikään merkittävä sijoitukseni ei epäonnistunut. Kun miettii, että tästä dollarin vahvistuminen on vielä syönyt n. 5% mahdollista tuottoa, tämä viimeinen vuosi ei ollut ollenkaan hullumpi. Mutta oliko se riittävästi?
Sijoitusteni seurannan alusta eli vuoden 2020 alusta sijoitukseni ovat tuottaneet yhteensä +82,5 % eli n. +10,5 % vuodessa.
Eli ylitin siis tuottotavoitteeni 9,5%! Hienoa. Toki ylitys ei ollut mikään erityisen korkea, koska 1%-yksikkö lisää vuodessa on loppujen lopuksi aika vähän aktiivisesta salkunhoidosta.
Mutta ei siinä siis kaikki. Entä sijoitukseni indeksejä vastaan? Olen kirjoittanut aiemmin siitä, miksi sijoittajalla täytyy olla aina vertailuindeksi – mieluusti useampi. Vertaan omaa salkkuani moneen maailman indeksiin samaan aikaan, koska en halua voittaa indeksiä, vain jos indeksi on surkea – kuten vaikka Suomi viime vuosina.
Tämän takia vertailuindekseistä löytyy paljon erilaisia indeksejä ja tarkoituksena on, että voitan ne kaikki. Haluankin katsoa mahdollisimman rehellisesti ja brutaalisti sijoitukseni menestymistä ja nähdä, pystynkö sijoittajana menestymään. Jos menestystä ei tule, vaihdan vähitellen indeksisijoittamiseen – yksinkertaista, mutta totta.
Tavoite on siis asetettu tasan kuusi vuotta sitten. Totuuden hetki. Miltä lopputulos lopulta näytti?
MSCI ACWI-maailma indeksi: Sijoitukseni hävisivät indeksin 7 %-yksiköllä.
OMX Helsinki GI-indeksi: Sijoitukseni voittivat indeksin 14 %-yksiköllä.
Nasdaq100-indeksi: Sijoitukseni hävisivät indeksin 92 %-yksiköllä.
S&P500-indeksi: Sijoitukseni hävisivät indeksin 37 %-yksiköllä.
Kaikki indeksit ovat siis total return indeksejä ja valuuttakurssivaihtelu on huomioitu, vaikka en sitä ihan täysin saanut huomioitua, koska en ihan alusta asti sitä seurannut (minkä takia jotkut luvat vähän heittävät viime vuoden osalta graafissa) mutta isossa kuvassa vastaus on silti selvä.
Mutta huom! nämä indeksin tuotot eivät olet TWR-tuottoja – eli toisin kuin omissa sijoituksissani, tuotot on laskettu vain alusta asti (lähtökohtana 1.1.2020). Tässä tuleekin ongelma, jota en tajunnut kun aloin seurantaa tekemään puhtaan ajatusvirheen takia. Luvut eivät ole verrattavia, koska tuloni ovat kasvaneet läpi vuoden ja aivan aluksihan salkussani oli osakkeita vain 120 000 euroa eli kokonaissalkkuni määrä kuudessa vuodessa on noin nelinkertaistunut (tästä merkittävä osa myös uutta pääomaa salkkuun vuosien varrella eli tuottoni ei ole 300%).
Minun pitääkin laskea käsin TWR tai vaihtoehtoisesti MWR-tuotto kaikille näille indekseille huomioiden kaikki laittamani rahat sisään osakkeisiin vuosien varrella kaikkien indeksien osalta erikseen. Korjataankin siis MWR-tuotto myös indekseille ja pääsemme seuraavaan tulokseen.
Pyöristin kassavirtalukemat per kk eli luvut isossa kuvassa saattavat heittää muutaman prosentin, mutta näin pitkällä aikavälillä annettakoon se anteeksi. Käytin myös ensimmäistä kertaa apuna tekoälyä, koska laskelmat olivat sen verran työläitä, ettei minulla ollut aikaa murskata kaikkia lukuja Exceliin. Voi olla, että myöhemmin teen tarkemmat laskelmat, jos aikaa on niin TWR kuin MWR-arvioilla myös valuuttamuutokset huomioiden, koska molemmissa on puolensa, kun miettii kassavirtavaikutuksia sijoituksiin. Paras arvio kuitenkin alla, joka ei isoa kuvaa muuta merkittävästi.
MSCI ACWI-maailma indeksi: Sijoitukseni voittivat indeksin n. 13 %-yksiköllä.
OMX Helsinki GI-indeksi: Sijoitukseni voittivat indeksin n. 34 %-yksiköllä.
Nasdaq100-indeksi: Sijoitukseni hävisivät indeksin n. 70 %-yksiköllä.
S&P500-indeksi: Sijoitukseni hävisivät indeksin n. 17 %-yksiköllä.
Todellinen tulos ei siis ole niin huono kuin aluksi näytti, mutta huono silti. Voitin absoluuttisesti 2/4 indekseistä ja päävertailuindeksini eli maailman, mutta USA-indeksit pesivät minulla pöydän.
Tiivistettynä USA – ja pitkälti USA:laiset megateknot murskasivat minut. Viimeiset kuusi vuotta (ja myös ennen sitä vuosikymmenen) all-in Microsoftiin, Googleen, Amazoniin, Appleen ja vaikka Teslaan, olisi tuottanut lähes 20% vuodessa.
Luvut ovat aivan käsittämättömiä ja jotenkin sijoittaminen jo pitkään on ollut erittäin yksinkertaista – kaikki käyttämäni osakesijoittamiseen aika tuntuu aika turhalta, kun isoimmat ja mahtavimmat olisivat riittäneet salkkuun. Nämä yhtiöt ovatkin kaikkien sijoittajien tiedossa, mutta silti ne tuottivat hurjaa ylituottoa – mitään informaatioaetua ei sijoittamiseen ole tarvittu.
Tämä myös iso syy siihen, miksi indeksisijoittaminen on tuottanut niin hyvin – megateknot ovat mukana niissäkin isolla painolla. Vanha kunnon normaaljakauma meme on jälleen totta. Ja kyllä, minä olen tuossa memen keskellä.
Tämä vertailu kertoo mielestäni myös paljon oleellista tietoa juuri vertailuindeksien tärkeydestä. Suomea katsottuna näytän hyvältä sijoittajalta.
Mutta, jos katsotaan sijoituksiani kokonaisuudessaan, paljon parempaa tuottoa olisi saanut yksinkertaisesti laittamalla kaikki rahat USA-indeksirahastoihin kuukaudesta toiseen ja olla ajattelematta asiaa. Kuten kirjassani suosittelen kenelle tahansa aloittelijalle, ja kuten puolisonikin tekee. Myös maailma-indeksi on hyvä kakkosvaihtoehto, koska siinä on myös paljon USA:ta, mutta vähän enemmän hajautusta.
Nousumarkkinassa olin samoissa ja jopa edellä USA-indeksejä ensimmäiset pari vuotta. Mutta kuten mainittu, laskumarkkinasta osakesijoitukseni eivät toipuneet – toisin kuin USA:n indeksit toipuivat. Tulos on yksinkertaisesti liian heikko, koska yksikään salkussani aikanaan ollut Suomi-osake ei noussut uusiin huippuihin toisin kuin USA-sijoitukseni.
Voitin toki maailma-indeksin, mutta en tarpeeksi merkittävästi pitkällä aikavälillä, että tilanne olisi hyvä. Viimeiset kuusi vuotta osakesijoittajana oli siis ihan puhdas epäonnistuminen, mikä myös rehellisesti v-tuttaa, koska todellisuudessa mahdollisuudet itselläni olivat moninkertaisesti parempaan. Syy tähän keskimääräiseen tulokseen löytyykin vain peilistä.
Keskimäärin osasin valita osakkeet oikein, mutta en osannut päästää melkein mistään osakkeesta läheskään järkevään aikaan pois. Vaikeinta olikin siis jälleen oikea käytös sijoituksissa, ei niinkään sijoitusteni valinta.
Kuten olen aiemminkin blogissani todennut, on todennäköistä, että siirryn indeksisijoittajaksi (suurelta osin, en osakesijoittamista tietenkään kokonaan lopeta), koska indeksejä en voita. Ja nyt se on sitten aidosti virallista, kun deadline saavutettiin – vaikka alun perin asettamani tavoitteet saavutinkin. Tästä johtuen.
On aika vaihtaa indekseihin.
Kirjoitan tarkemmin tulevina kuukausina vielä kokonaisen yhteenvedon viimeisestä kuudesta sijoitusvuodesta sekä siitä, mitä opin ja mitä tein hyvin ja mitä huonosti.
Tämän lisäksi kirjoittelen luonnollisesti vielä tulevina kuukausina indeksisijoittamisen aloittamisesta ja salkkurakenteestani tulevaisuudesta, kun ajatukseni saan järkevästi kassan. Selväähän on, että luonnollisesti olen tulokseen erittäin pettynyt, koska osakesijoittamiseen olen käyttänyt sitä arvokkainta kaikista – paljon aikaa. Paljon aikaa käytettynä ilman merkittävää lisäarvoa, ei tunnu hyvältä yhdistelmältä.
Yhteenveto – peiliin katsomisen aika
Kun uudistin sijoitusstrategiani vuonna 2019, tavoitteeni oli yksinkertainen. Voittaa indeksit ja tuottaa vähintään 9,5 % vuodessa sijoituksilla. Pystyin tähän, mutta vain sen takia, että viimeiset kuusi vuotta ovat olleet jopa poikkeuksellisen erinomaiset osakemarkkinoilla.
Yli 90 % osakesijoittajista häviää indeksille pitkällä aikavälillä (riippuen mihin indeksiin vertaa) ja nyt on selvää, että en tähän top10%:iin osakesijoittajan kuulu, koska loppupeleissä edes 10,5% vuodessa ei riittänyt indeksejä voittamaan. Loppupeleissä tämä on vain positiivinen ongelma, koska todellisuudessahan absoluuttiset eurot ovat tässä matkalla niitä tärkeimpiä ja prosentit ovat vain sijoitusnörtteilyä.
Vuosi 2026 on siis se vuosi, kun minusta tulee vihdoin virallisesti myös indeksisijoittaja.
Nyt siis palaan takaisin piirrustuspöydälle sijoitussuunitelmani kanssa ja pohdin, mikä on jatkossa indeksi/osakejakoni salkussani. Samalla voin luopua spekulointisalkustani, koska siitä tulee jatkossa indeksi – eli pääsalkkuni – (Nordnet kun on parempi paikka indeksisijoituksille kuin Danske, jossa on pääsijoitukseni tällä hetkellä). Danskessa taas tulee jatkossa olemaan kaikki osakesijoitukseni eli pienempi osa sijoituksistani.
Tästä kuitenkin lisää tulevina kuukausina kunhan muut vuoden yhteenvedot ja ajatukset olen saanut koottua kasaan. Miten sinun sijoitusvuotesi ja vuosikymmenesi on mennyt tähän asti?
Kiinnostuitko ajatuksistani?
Tilaa bestseller-sijoituskirjani "Viisas Sijoittaja"
Kiinnostaako osakesijoittaminen ja haluat ymmärtää, miten tulla paremmaksi sijoittajaksi? Voit nyt tilata arvostelumenestys, Suomen Ekonomien Bisneskirja-yleisöäänestysvoittajan ja yli 20 000 kpl myyneen bestseller-sijoituskirjani ”Viisas sijoittaja – tunne itsesi ja osakemarkkinat” kaikista suomalaisista kirjakaupoista tai suoraan minulta signeerattuna!
Adlibris Kirja.fi Suomalainen Kirjakauppa Signeerattu versio kirjailijalta
Tilaa huippusuosittu "Vaurastu Viisaasti - Rahataidot haltuun"-kirja
Haluatko henkilökohtaisen taloutesi kerralla haltuun? Tilaa vuodessa yli 30 000 kappaletta myynyt ja huippuarvostelut saanut ilmiö ”Vaurastu viisaasti – rahataidot haltuun”, jossa tiivistän kaikki oppini matkaltani nollasta eurosta yli puoleen miljoonaan euroon!
Adlibris Kirja.fi Suomalainen Kirjakauppa Signeerattu versio kirjailijalta
Kuuntele äänikirjaa
Äänikirjojen ystäville bestseller-kirjani löytyvät myös kaikista suomalaisista äänikirjapalveluista.
Bookbeat Storytel Nextory Spotify - Vaurastu Viisaasti Spotify - Viisas Sijoittaja
Uusi lukija?
Jos olet blogissa ensi kertaa, olen kirjoittanut 10 vuoden aikana blogiini yli 1 000 kirjoitusta kaikkeen henkilökohtaisesta taloudesta sijoittamiseen asti. Jos sinua siis pohdituttaa mikään talousaihe, aloita tästä ja löydät todennäköisesti vastauksen askarruttavaan kysymykseesi. Ja jos et löydä, laita kommenttia ja kirjoitan aiheesta!
Aloitin sijoittamisen kokonaan 2025 juhannuksen jälkeen. Parhaillaan +8000€, mutta tuota samaa vaivaa eli en osannut luopua ajoissa. Takkiin n.3000€. Tai 1300€ AOT. OST tappioita en vähentänyt eli yritän nousta sieltä. Tämän vuoden aloitin agressiivisesti tekemällä parit hyvät kaupat, luopumalla hyvissä ajoin ja nyt onkin n.2200€ plussalla kotiutettujen varojen suhteen. Vielä hakusessa miten toimin.. olishan se hienoa ostaa pohjista ja myydä kallimmalla. Auttaisi varmaan tuossa ”luopumisen ongelmassa”, että asettaisi itselleen 5-10% tavoitteen…kun se on saatu, sijoitus ulos. Varsinkin jos pienikin negatiivinen signaali tulee. Eilen juuri möin alkuvuoden kultakimpaleeni, Aerovironment +25% voitolla. Omistin sitä 2 viikkoa. Ehkä tein tyhmästi.
Kiitosta myös täältä hyvästä kirjoituksesta. Olen aloittanut sijoittamisen joulukuussa 2025, ja käytännössä ihan tyhjästä, mitä nyt joskus vahingossa pankki on tarjonnut sijoittamista ja siten sijoitukset ovat eläneet omaa elämäänsä. Suuria tuottoja ei ole tullut, koska ne ovatkin näitä pankin suosittelemia kohteita…
Luin Vaurastu viisaasti kirjan, ja tajusin, että minun ei tarvitse opetella/luopua mistään, koska eläin jo kirjassa ehdotettujen säästövinkkien mukaan, PAITSI että vähäiset säästöni eivät tuottaneet mitään ja sehän onkin ottanut päähän. Sijoitin nyt ropojani indeksiin, ja mopo meinasi lähteä keulimaan, jos sijoittaisin vähän myös ETF… mutta ”onneksi” luettuani asiasta kuulosti sen luonteelleni tällä hetkellä liian monimutkikkaalta , joten jätin asian sikseen. Ja nyt tämä kirjoitus tuli kuin taivaan lahjana, näin saan rauhan opiskella asiaa vielä määrittelemättömän ajan tai antaa vain osakesijoittamisen olla.
Hienoa kuulla, että kirja auttoi indeksien löytämiseen! Tosiaan, huomattavasti parempia vaihtoehtoja kuin pankkien suosittelemat rahastot.
Ja juuri tämän takia kirjassa kirjoitin rahastoista ja painotan muutenkin rahastojen hyvyyttä. ETF:ssä on vähä sama kuin osakesijoittamisessa, niiden ymmärtäminen vie aikaa ja säästö voi olla lähellä nollaa siltikin.
Ns. Aika-vaiva korjattu tuotto ei siis oikein myös niihin tutustumista (vaikka tosiaan sijoitusmaailmassa on niin loputtomasti kiinnostavia asioita, että pikkurilli usein helposti vie käden).
Mutta tosiaan, vähäkuluiset indeksirahastot ovat kaikki, mitä vaurastumiseen tarvitsee. Toinen puoli sijoittamisessa on se, että toki jos sitä haluaa harrastaa, niin harrastuksena se on erittäin mielekäs – mutta toki sitten täytyy myös olla valmis maksamaan usein siitä heikommilla tuotoilla (kuten kaikista harrastuksista=.
Täältä myös kiitosta kirjoituksistasi – niin kirjoista kuin blogistasikin!
Kirjasi luettuani olen vastikään innostunut aloittamaan indeksisijoittamisen. Muljahtipa kuiten mieleen, että liekö kannattais laittaa jonkin sortin kuorta/sijoitusvakuutusta indeksirahastoille, jotta niitä voi myöhemmin siirtää eri rahastoon halutessaan.
Onkohan moisessa mitään järkeä? Mitä ehkä itse tekisit? Olen lähtökohtaisesti ajatellut että liekö niitä sijoituksia tarvitsee siirtää, kun pitkän aikavälin sijoituksia ovat, mutta jos sellainen kuitenkin olisi järkevää laittaa niin silloin varmaankin nyt heti alkuaikoina…
Pointsit sinne siitä, että jaat osaamistasi ja kokemuksiasi näin avoimesti ja kaikille kiinnostuneille. Kunnioitettava asenne!
Kiitos paljon ja hienoa kuulla, että kirja antoi intoa!
Tämä on mielenkiintoinen idea. Riippuu pitkälti siitä, mikä on pitkäjänteisen sijoittamisen tavoite.
Sinänsä en nopeasti keksi syytä, miksi indeksirahastoa pitäisi vaihtaa (kaikki indeksirahastot kuitenkin isossa kuvassa seuraavat suunnilleen samaa indeksiä, vaikka eroja onkin). Mutta jos kokee tämän mahdolliseksi, niin silloin sijoitusvakuutus voi olla hyvä idea. Toki täytyy muistaa, että sijoitusvakuutus sitten nostaa aina kuluja ja vaikka Nordnetillä sijoitusvakuutuksen myötä 0,3% maksava indeksirahasto muuttuukin yhtäkkiä 0,65% maksavaksi indeksirahastoksi, koska sijoitusvakuutus syö kuluja sen 0,35% joka vuosi lisää.
Tekisin itse siis näin vain, jos tietäisin, että liikuttelua tulisi tehtyä. Mutta toki itse pyrin nyt indeksien myötä siihen, että valitsen yksi-kaksi rahastoa (mitkä kirjassakin listattu) ja menen sillä hamaan tappiin. Molemmissa siis puolensa.
Ja tyhmästi tein. Pre-Market aika villinä. Suuttumus osakkeisiin lisääntyy. Indeksi varmaan itelleki paremmin sopisi. Saisi ehkä elämänsäkin takaisin, kun tähän seuraamiseen menee todellakin aikaa ja kun usein tekee vielä huonoja päätöksiä..
Tämä on hyvä muistutus siitä, että ajoittaminen on mahdotonta. Vaikka se jälkeenpäin aina itsestäänselvältä tuntuukin. Yksi syy lisää juuri, miksi indeksirahastosijoittaminen niin paljon mukavampaa. Ja tosiaan suosittelen sitä etenkin, jos sijoittaminen paljon aikaa vie. Kuitenkin elämässä harvemmin muistelee kaiholla niitä tunteja, mitä koneen tai näytön ääressä muutenkaan vietteli, koska osakesijoittaminen parhaimmillaan voi myös olla huonolla tavalla koukuttavaa.
Kiitos hyvästä kirjoituksesta. Pitää itsekin arvioida, onko omassa sijoitustoiminnassa järkeä. Odotan mielenkiinnolla, millainen uusi sijoitusssuunnitelmasi on.
Menestystä vuoden 2026 sijoituksiin!
Kiitos paljon ja samoin!
Olen ollut puhdas indeksisijoittaja (maailmaindeksi) viimeiset kymmenen vuotta ja nauttinut melko hyvistä tuotoista vähällä vaivalla. Mielipiteeni on kuitenkin muuttunut hiljattain ja uskon, että market cap weighted indeksisijoittamisen aikakausi on tulossa lopuilleen. Arvostukset ovat päättömiä isoimpien mega cappien osalta, kun yli 50% nettomerkinnöistä kohdistuu suoraan indekseihin ja aktiiviset salkunhoitajat/sijoittajat eivät uskalla poiketa indeksistä. Esimerkiksi Nvidian osuus maailmaindeksistä on yli 5% ja arvostus vastaa koko Saksan markkinaa tai koko Yhdysvaltain terveyssektoria. Uskoisin, että equal weight indeksit ovat paras valinta seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi.
Tämä on haastavaa, koska samaa tosiaan puhuttiin 2015 ja uudestaan 2020. Ja oikeastaan joka vuosi kun mega-capit ovat kasvaneet ja lyöneet uusia markkina-arvoennätyksiä. Itse näen, että megateknot voivat hyvinkin tuottaa pitkällä aikavälillä edelleenkin hyvin, koska niiden arvostustasot ovat edelleen aika maltilliset ja kasvu ei tunnu hidastuvan (vaikka toki aikanaan hidastuu). Nvidia hyvä esimerkki, koska sen tulos käytännössä oikeuttaa yhtiön markkina-arvon, mikä sen liiketoiminnasta niin absurdia tekeekin.
Equal weight indeksiin sijoittaminen olisi äärimmäisen vahva kannanotto sen puolesta, että maailman isoimmat vallihaudat osaavat liiketoiminnat eivät enää kasvaisi, mikä on itsessään mielestäni lähes yhtä vahva kannanotto kuin ihan suoriin osakkeisiin sijoittaminen.
Nyt oli hyvä kirjoitus. Vaatii ihan todella paljon myöntää, että itseasiassa indeksillä pääsisi parempaan tuottoon. Odotan innolla, millainen salkkusi tulee olemaan tulevaisuudessa!
Itse sijoitan nykyään kuukausittain oikeastaan vain indekseihin. Osakkeet ovat sitten se ns. Hupisalkku, joiden paino saa olla itselläni max 30% (tulevaisuudessa varmaan vielä vähemmän, kun aion lisätä huomattavasti indeksisijoituksia).
Kiitos!
Ja kuulostaa varsin fiksulta jaolta. Uskon, että itsekin asetun johonkin klassiseen paretoon 80-20 tyyliin indeksien ja osakkeiden osalta, mutta aika näyttää.
Minun salkkuni pääasiassa suomalaisia ja ruotsalaisia isoja yhtiöitä tuotti 2025 lähes 30%.
Hirveen paljon olet menettänyt helppoja tuottoja kun et näihin ole sijoittanut, esim. konepajat ja pankit
Osakesijoittaminen tosiaan helppoa, kun osaa valkata voittajaosakkeet 😉 Mutta kuten tekstissäkin totesin, minua ei tällä taidolla selvästi ole tarpeeksi vielä siunattu.
Kun lopetat tuon kikkailun jenkkiosakkeiden suhteen niin homma on helpompaa.
Toki parhaat ostospaikat kotimaisiin oli kevät 2020 ja helmikuu 2022.
Osta silloin kun muut pelkäävät. Lopeta analysointi.
Heitä tikkatauluun , arvaa. Ps. Elisa oli huono ostos (=kikkailua).
Globaalit osakemarkkinat, niin nuo samat hetket olivat parhaat ajat myös USA:ssa (ja oikeastaan kaikkialla muuallakin maailmassa). Mutta tosiaan, siksi indeksit 😀
Vaikka sijoitusten osalta v-tutusta olisikin, muista että olet auttanut isoa joukkoa kirjojesi, blogisi ja muiden mediassa esiintymisiesi kautta – sekä varmaan saanut tästä jotain korvaustakin. Jos aikoinaan olisit vain aloittanut suoraan indeksillä, ehkä tätä kaikkea ei olisi tapahtunut.
Mielenkiinnolla seuraan yhä matkaasi. Itse sijoitan vain indekseihin, mutta ”punainen lanka” vähän puuttuu. On maailmaa, USAta, Eurooppaa ja jopa Suomea..
Tämä on aivan totta ja juuri osakesijoittamisen toinen puoli (mistä tulen analyysissä kirjoittamaan sitten tarkemmin). Osakesijoittaminen on loppupeleissä antanut 17 vuoden aikana niin paljon asioita, mitä minulla ei muuten olisi, että vaikea olla katkera sitä kohtaan. Hieno harrastus tämä on. Lähinnä oma suoritus on se, mikä ärsyttää, heh.
Mikäkökän olisi hyvä ETF? Yleensä ETF häviää 0.25%-0.55% vuodessa omalle gross indeksilleen. Esim. EUNL otti turpaan 0.35% msci world GI:lle ja 0.55% vuodessa viimeisen 10v aikana. Lisäksi ETF:llä hankintameno-olettama on vähemmän kannattava kuin suorissa osakesijoituksissa. ETF:ien tapauksessa maksar osingoista tuplaverot! Suorilla osakkeilla on myös kolmaskin veroetu. Entä millä todennäköisyydellä oma ETF:si on olemassa myös 20v jälkeen?
Täytyy katsoa, tulenko itse sijoittamaan rahastoihin vain ETF:iin. Uskoisin, että rahastoihin. Mutta toki en sitä pelkäisi, että indeksiä matkivat isot ETF:t eivät olisi 20 vuoden päästä olemassa. Suurin osa isoista ETF:stä on tätäkin vanhempia. Vaikea kuitenkin sanoa, mikä olisi paras.
Mielenkiintoista, että rahastoihin etf:ien sijaan. Etf:t tuntuvat olevan niin standardi indeksisijoittamista käsittelevissä muissa lähteissä. Innolla odotan tulevia postauksia indeksisijoittamisesta!
Joo voi toki myös olla, että tulen sijoittamaan ETF:iin – rahastot ja ETF:t ovat itselleni sinänsä samassa korissa. Mielestäni pienillä summilla rahastot ovat usein järkevämpi vaihtoehto, mutta jos tulen sijoittelemaan vaikka 10 000 euroa kuukaudessa markkinoille, silloin ETF voi olla se järkevin vaihtoehto.
Itseäni alkaa hirvittää jo jakauma maailma indeksissä USA:n osalta. Montakohan prosenttia pari isointa yhtiötä jo vie? Olen myös jonkun vuoden työntänyt roposia USA indeksiin ja Eurooppa indeksiin. Nämä OP palvelussa. Siellä myös vuosikausia sitten aloitettu eläkesäästö, johon olen vaivautunut työntämään vain 50 € /kk. No aika on tehnyt työtä ja summa on jo sielläkin pienistä panostuksista huolimatta 25k. Johtuen tuon kuoren muutosmahdollisuuksista ositin jo jakoa 30% EU indeksiin hieman kuplan pelossa pois maailma indeksistä. Nordnetissa jako USA, SUOMI, RUOTSI on pyörinyt vuosia tasajaoilla. Ehkä tällä pienellä sorvauksella on saanut yhden maan riskiä hieman poistettua. Ja pitkässä juoksussa porskuttavat hyvällä plussalla.
Joo maailma-indeksistä riippuen muutama isoin USA-firma on varmasti sen 10-15% koko indeksistä. Mutta toki, kun yhtiöt tekevät liikevoittoa enemmän kuin Suomen koko valtion budjetti on, niin… Summat ovat kieltämättä muuttuneet niin hulluiksi, että Suomesta katsottuna kaikki näyttää absurdilta.
Vaikea nähdä itse myöskään USA:n laskua, kun maailma näyttää koko ajan menevän isojen maiden leikkikentäksi. Kehitys ei ole toivottavaan näin suomalaisen kannalta, mutta USA-sijoituksille tämä on todennäköisesti jatkossakin vain hyväksi.
Jäämme jännityksellä seuraamaan tilanteen kehitystä. Ehkä parin vuoden päästä voi todeta world index olisi ollut yksi ja ainut ratkaisu… Mutta tällä omalla jaolla olen mielenrauhassa ja voin jatkaa 600€ kk tykitystä rahastoihin ilman yöunien menetyksiä. Jos hinta on saada tuottoa 10%/a eikä 12% /a, niin jatkan samaan malliin kunhan raha kulkee poikimaan.
Näin se juuri menee. Tuo on kuitenkin loppupeleissä äärimmäisen hyvä tuotto, erittäin pienellä riskillä ja ajankäytöllä.
Vaikeaksi menee tuo tuoton laskeminen. En luottaisi tekoälyyn täysin. Katsoin esim. että ACWI-indeksin euromääräisen version tuotto 2020 alusta tähän päivään olisi jo yli 12 % vuodessa, antoiko tekoäly samansuuntaista tuottoa? Lisäksi sinun pitäisi mahdollisesti huomioida verot osakekaupoista sekä osingoista riippuen osaketilityypistäsi.
Joo ongelmaksi laskuissa tulee juuri se, että kun on myynyt ja ostanut niin paljon tämän kuuden vuoden aikana, niin pelkkä indeksiä katsova tuotto eroaa merkittävästi kokonaistuotosta (luonnollisesti vaikka marraskuussa 2025 sisään laitettu raha ei ole voinut tuottaa samaa kuin marraskuussa 2020 sisään laitettu raha). Mutta teen tarkistuslaskelmat tosiaan myöhempänä todennäköisesti, vaikka ei se loppupeleissä suunnitelmaani muuta.
Kiitos taas kerran mielenkiintoisesta ja rehellisestä analyysistä. Näitä on opettavaista lukea.
Danskesta ei tosiaan irtoa automaattisesti kivoja käppyröitä mutta 20-luvun CAGC näyttäisi olevan noin 16 % kun Excelissä laskee vuosituottoja osingot mukaan lukien. Tuota lukua painaa erityisesti vuoden 2022 pudotus Ukrainan sodan takia omassa salkussa. Toisaalta sitä nostaa 2025 huikeat tuotot. Absoluuttiset summat ovat nousseet sen myötä, joten hieman alkaa jo näkyä niiden nousu ihan salkun koossakin. Ainakin näillä näkymin jatkan 100 % osakepainolla ja kuukausittaista osakkeiden ostamista. Enkä hae mitään suurta riskiä jatkossakaan mutta jotain näkemystä rahoitusteorian ja indeksien ulkopuolelta. Tällä hetkellä painotus on Helsinki-USA 90 %-10 %. Tuntuu siis hullulta, että olen ollut päinvastaisissa tunnelmissa maa-allokaation ja osakepainon suhteen nimenomaan sinulta saamien ideoiden takia. Iso kiitos vielä kerran, että jaat ajatuksiasi.
90% Helsinki on kyllä kova! Ja toisaalta selittää etenkin tämän vuoden tuottoja, kun Helsingin pörssi taisi olla yksi maailman parhaiten tuottaneita indeksejä monen vuoden mörnimisen jälkeen. 16% CAGR kyllä melkein on jo sen arvoista, että osakesijoittamiseen kannattaa aikaa käyttää, joten hyvää työtä! Ja hienoa, jos teksteistäni on hyötyä tässä myös mukana ollut.
Kiitos mielenkiintoisista kirjoituksista! Aihetoive: miten huomioida valuuttariski indeksisijoittamisessa? Esim. S&P 500 nousi vuonna 2025 paljon, mutta dollari-euro-kurssimuutokset ”vei” siitä ison osan.
Tämä on itse asiassa ollut erittäin toivottu, joten teksti on tulossa, mutta menee varmaan helmi-maaliskuulle, että ehdin sen kirjoittaa.
Kiitos mielenkiintoisesta tekstistä ja odotan mielenkiinnolla millaiseen indeksirahastoratkaisuun ja sijoitusstrategiaan päädyt.
Oma sijoitusstrategiani on viimeiset yhden vuotta ollut sijoittaa kerran kuussa kaikki ylimääräinen raha isoihin maailmanindekseihin (msci world/msci acwi). Tätä toimintamallia olen noudattanut oli markkinatilanne mikä tahansa. Tällä hetkellä ylimääräiset rahat menee SPDR MSCI ACWI IMI UCITS ETF:ään nordnetin kuukausisäästön kautta. Tykkään yksinkertaisista ja suoraviivaisista ratkaisuista ilman turhaa säätämistä :).
Mukavaa alkanutta vuotta!
Vastauksessa kirjoitusvirhe. Yhden=yhdeksän.
Kuulostaa kyllä ihanan yksinkertaiselta. Ja tosiaan kuten vertailuindeksistäni huomaa, on tuo MSCI ACWI:kin tuottanut enemmän kuin tarpeeksi tuona aikana. Yksinkertainen on kaunista.
Olenkin ihmetellyt että sijoitat pelkkiin osakkeisiin, vaikka tiedostat indeksisijoittamisen edut paremmin kuin hyvin 🙂 Mielenkiintoista seurata miten salkkusi muodostuu jatkossa.
Itse sijoitan lähes kaiken indeksiin. Haluan ymmärtää ja opetella osakepoimintaa joten olen tehnyt itselleni rajan että maksimissaan 10% saa olla suorissa osakkeissa. Tällä hetkellä pikkuhiljaa kasvatan osinko-osakkeista (kotimaiset OP:lta koska 1% kulukatto pienissä ostoissa) salkkua itselleni. Mielenkiintoista puuhaa, mutta kuten sanoin niin tällä hetkellä tuon salkun osuus on pieni, reilusti alle 5% kaikista sijoituksista.
Tämä 90-10 jako kuulostaa varsin fiksulta. Osakesijoittamisessa ja sen ymmärtämisessä on erittäin paljon hyviä puolia ja varmasti yksi älyllisesti parhaista harrastuksista, mitä voi olla, niin kuulostaa fiksulta. Ja pienellä painolla ei tosiaan onneksi omaa sijoitustuottoa voi kauheasti häiritä, vaikka alituottoa tulisikin vs. indeksi.
Terve,
Ajoittko myyä kaikki osiolla voitolla olevat osakkeet pois ja siirtää en indeksiin vai millainen tämä tulee olemaan? Ja mihin meinaat indkeissä laitataa rahaa? Itellä ollut jenkkime mega teknoja ja varmaan pidän niistä kiinni
Mutta mille indeklsille ajattelit nyt lisätä?
Tosiaan tämä tuleva sijoitusstrategia ja sen toteutus on vielä täysin auki, mutta vienee varmasti vuosia, että pääsen optimitilanteeseen. Mutta eiköhän salkusta löydy lähinnä tutut USA- ja Eurooppa-indeksit, ei mitään eksoottisempaa.
Itse tuskailen samankaltaisen ongelman kanssa, vaikka iso osa omaisuudesta jo onkin indekseissä. Reippaasti nousseiden osakkeiden myynti saa aikaan ikävän veroseuraamuksen ja se hieman vähentää intoa paketoida salkku uusiksi. Sama ongelma on tuon OST purkamisessa. Nyt olenkin lähinnä laittanut kaikki uudet sijoitukset etf tai rahastoihin ja antanut jo olemassa olevien osakkeiden elää omaa elämäänsä. Pidemmän päälle niiden suhteellinen osuus sitten pienenee – miten itse ajattelit tehdä?
Jep, sama ongelma itsellä, koska nyt kun Novokin on alkanut nousemaan kovaa tahtia, niin verovelkaa on tällä hetkellä suhteellisen paljon osakkeissa. Täytyy itsekin miettiä, miten homma hoituu, mutta todellisuudessa eipä tässä veroja tule kierrettyä ja vaikea nähdä, miten sankariosakkeeni jatkaisivat ikuista nousuaan (vaikka se olisikin mahdollista).
Todennäköisesti siis siirtymä indekseihin vie vuosia ja myyntejä tapahtuu vähitellen tässä matkalla aina salkusta pala kerrallaan. Pienimmät osuudet salkusta on helppo hävittää, mutta nämä isommat tosiaan hankalampi pala. Toki niin esim. Novo kuin Take-Two oli muutenkin vain vuoden-kahden sijoituksia eli ne varmaan myyn muutenkin, kun sijoituscase on toteutunut tavalla tai toisella, koska se oli alunperinkin tarkoitus.
Joulukuun 15.2025 päivä keksin idean kokeilla ChatGTPtä sijoituneuvojana ja kerroin sille sijoitussuunnitelman. Sen jälkeen oon laittanut sille uutisia ja GTPn suositusten mukaisesti oon tehnyt virtuaaliostoja. En oo uskaltanut lähtä oikealla rahalla kokeileen vielä.
2700.02€ on nyt noussut alta kuukaudessa 2951.47€. Eli virtuaalisalkku näyttää 9.31% tuottoa. Herää väkisinkin kysymys että pitäskö luottaa tekoälyyn ja pistää edes omassa spekulaatiosalkussa olevat rahat AIn hoidettavaksi. Kun oman spekulaation tulos on vähän pakkasella. Yks QT sotki asian ja muuten oli aika reipastakin plussaa… Mutta virheitä sattuu
Niin moni varmasti kysyy tekoälyltä nykyään sijoitussuosituksia, että sillä pystyy ehkä juuri menemään parven mukana. Ja jos osuu aikaan, niin tuottoa voi tullakin. Mutta koska se tosiaan kaikilla on käytössä, jotka sitä haluavat käyttää ilmaiseksi – etua ei kaiken järjen mukaan tuotoissa pitäisi kauheasti olla pitkällä aikavälillä.
Jep, nyt on liian lyhyt aika mitä on seurannassa ja apiakin onnistuu joskus. Mutta pidän testin sellaisena että voisin oikeasti pystyä tekemään tuollaiset sijoitukset. Ei oo mitään järkeä tehdä koetta jota ei pysty tekemään oikeasti. Annoin alkusaldon jossa oli vähän ylimääräistä rahaa ja mahdollisuuden lisätä kuukausisijoituksia. Kulut pitää olla oikeat. Mielenkiintoista on että AI tykkää pitää vähän rahaa jemmassa eikä halunnut sijoitta kaikkea kerralla. No, tää oli suunnitelmakin että pitää olla mahdollisuus varautua jos tulee hyviä ostopaikkoja
Aloitin sijoittamisen keväällä 2024 ja tei kakki aloitelijan virheet, olin kärsimätön, ostin ja myin turhaan ja takkiin tuli pari tonnia kun myin putoavat puukot pois. Viime vuoden alussa käytin hieman aikaa sen miettimiseen, mihin rahani pistän ja en myynyt enää mitään, tosin en pystynyt kovin paljoa ostamaankaan, kun tuli muita investointeja, esimerkiksi pari uutta laatuluokan ilmalämpöpumppua. No, vuoden 2025 nousuprosentti oli 36%. Pari erinomaista osaketta ja pari siedettävää sekä pari ETF-sijoitusta. En aio myydä mitään tänäkään vuonna ja luultavasti pystyn kohtuudella kasvattamaan pääomaa. Olen tyytyväinen paljon pienempääkin kehitykseen tänä vuonna, 7-10 % olisi ihan ok.
36 % tänä vuonna oli hyvin ansaittua balsamia sijoitushaavoille, hienoa! Ja onneksi sijoittamisessa jokainen meistä maksaa oppirahat, tavalla tai toisella aikanaan eli kuuluu sijoittamiseen. Nykyinen strategia sen sijaan kuulostaa varsin fiksulta.
Vielä haluan sanoa että kirjastasi oli suurta apua koko sijoittamiskentän hahmottamisessa. Enhän tiennyt alussa juuri mitään, mutta nyt jotenkin hahmottaa tätä kokonaisuutta. Vaikka ikää minulla onkin jo kertynyt, niin väitän että olen aika hyvä oppimaan ja kokemustahan minulla on elämästä yleensä. Seuraan Hesaria sekä monia muita mielenkiintoisia julkaisua ja luen tieteen ja tekniikan saavutuksista. Niistä voi hahmottaa mikä alue on nousussa ja mikä ehkä hiipuva ala.
Hienoa kuulla!
Itse olen huomannut,että ostoni ja myyntini osk:n sisällä ovat perustuneet ihan täysin mutu fiiliksiin, en vain kykene käyttämään tunti-/päiväkausia järkevään analysointiin ja tuottoa olisi tullut paljon paremmin jos olisin malttanut pitää ne osakkeet, mihin olin alunperin päättänyt sijoittaa. No nyt osk on aikalailla +- 0 tuotolla joten olen sieltä voinut myydä ja nostaa rahaa pois ilman veroseuraamuksia ja siirtää rahaa sitten kuukausittain indekseihin reilummin. Myös cryptoja möin pois ennen pahinta romahdusta ja nekin indekseihin. Tarkoitus juurikin siirtää painotus about 75 % indeksit, 20 % suorat osakkeet osk tilillä ja 2,5 % käteinen ja 2,5% cryptot.
Lyhyellä aikavälillä etenkin ostot ja myynnit usein perustuvat mutuun – tai vaihtoehtoisesti treidaajilla kynttilöihin tai muihin melkein mutuun. Tuo jako tulevaisuudessa kuulostaa varsin hyvältä, ja myös suhteellisen vähävaivaiselta.
Sinulla itselläsihän on kuitenkin suurin osa sijoutuksistasi listaamattomassa yrityksessä, jota et varmaankaan ole myymässä nyt vaikka indeksisijoittamista olet aloittamassa, joten ilmeisesti indeksit tulee edelleen lähinnä mausteeksi.. Monta kertaa olen miettinyt, että moni blogisti hehkuttaa indeksisijoittamisen maasta taivaisiin, ja sitten kuitenkin heiltä itseltään löytyy aina ihan erilainen jakauma ties mitä omaisuus-/sijoitusluokkia todellisuudessa. 😀
Saatan vähän keventää, mutta en valtavasti ennen pörssiin listautumista (joka suunnitelma jo julkistettu ja tulee tapahtumaan 2-3v sisään New Yorkin pörssiin). Eli varmasti siirtymä tulee kestämään vuosia siihen indeksipainoon, mitä tavoittelen, mutta aikaa onneksi on, koska tarkoitus kuitenkin luoda loppuelämän sijoitussuunnitelma.
Ja ristiriita ei itse asiassa ole niin suuri, kun voisi kuvitella, koska suurimmalle osalle osakesijoittaminen on juurikin harrastus tai jopa elämäntapa – enemmän kuin tuoton maksimointi, niistä ihmisistä jotka asioista puhuvat. Ja tosiaan, kuten vitsi kuului, kaikki harrastukset maksavat 😀
Kaikki eivät kuitenkaan harrastuksena osakesijoittamisesta välttämättä nauti ja joillekin se ei sovi. Siksi mielestäni aina kannattaa aloittaa indeksirahastoilla ja sitten katsoa, jos sijoituskärpänen puree, että haluaako syventyä vai ei. Vaurastuminen tulee kuitenkin helpoiten indekseillä ja se varmasti suurimman osan tavoite sijoittamisessa.
Toivoisin, että joku itsellenikin niin olisi sanonut 17v sitten, mutta silloin ei oikein sijoitusvaikuttajia edes ollut paitsi juuri osakepuolella.
No näinhän se on. Kiitos hyvästä vastauksesta taas kerran ja hyvää alkanutta uutta vuotta 🙂
toi take two, ota kaksi…en luottaisi, voi rommata 70 pros viikossa jos niikseen tuloooo. vastaava koskee noita muitakin rajoitetummin
Aika näyttää, aika näyttää. So far so good.
Minullakin on jo pitkään ollut kuukausisäästö osuuspankin indeksirahastoihin. Vain pienellä osuudella mielenkiinnon vuoksi suoriin osakkeisiin silloin tällöin. Näitä olen myynytkin, mutta rahastot ovat osta ja unohda -periaatteella.
Nyt olen tehnyt päätöksen, että jätän nämä OP:n rahastot entiselleen ja alan jatkossa sijoittamaan Nordnetin kautta, koska en halua, että olen kaikkien säästöjeni kanssa OPn kanssa naimisissa loppuikääni. Kovasti kiinnostaisi myös siirtyä ETF-indeksirahastoihin, niiden antaman vapauden vuoksi.
Tässä samalla minulla on pari kohtaa, jotka ovat mieltäni askarruttaneet ja on mielenkiintoista tulevassa kirjoituksessasi, miten sinä nämä kohdat näet.
1. Nordnetin tarjoamat rahastot vs ETF-rahastot. Molemmat varmasti ajavat asiansa, ja vaikka ETF:t ovat hitusen halvempia (ehkä 0,2-0,3 % vs 0,03-0,15 %), niin suurta eroa ei ole, varsinkin jos käyttää ETF-kuukausisäästöä. Suurin ero/hyöty ETFien suhteen mielestäni olisi, että en olisi sidoksissa Nordnetiin seuraavaa 20 vuotta, vaan voisin tarvittaessa siirtää omistukseni muualle, ilman myyntejä.
2. Maailma-indeksiin sijoittaminen vs. Usa-indeksi, Eu-indeksi, maailma ex-USA ja kehittyvät maat-indeksi.
Näillä kahdella eri paketilla kattaisi koko maailman, mutta jos maanosat olisi erikseen, voisi painotuksia itse säätää tilanteen tullen. Esim. jos 10 v päästä haluaa ottaa näkemystä, ettei halua johonkin maanosaan enää sijoittaa, tai rommeissa haluaa johonkin panostaa, se onnistuu hienosti. Tietenkin tässä tulee myös riski, että niitä on mahdollisuus säätää, ja on mahkut että sekin epäonnistuu ?.
Onko sinulla mitään mietteitä/ajatuksia näiden suhteen?
Tepa
Tuo maailmaindeksi vs. itse-tehty-maailma-ideksi kysymys minuakin askarruttaa – tekisi kovasti mieli kikkailla itse ja ottaa kantaa erilaisilla painotuksilla, mutta onko siinä sama ongelma lopulta kuin indeksi vs. osakepoiminta jutussa. Tai siis onko nämä omat ajatukset kuitenkaan erityisen hyviä vai pitäisikö antaa maailmaindeksin automaattisesti korjata jakaumaa sen mukaan miten asiat kehittyvät. Jotenkin tuntuu väärältä olla tekemättä mitään ajatustyötä allokaation suhteen, mutta ehkä se juuri olisi se asian ydin, siis olla ottamatta kantaa?
Mielestäni nuo ajatukset ovat varsin järkeviä. Sinänsä, jos pitkällä aikavälillä sijoittaa tuo ETF:irn tuomaan siirtymämahdollisuus on varsin viisas vaihtoehto.
Toisaalta, suurin osa meistähän on aina saman pankin kanssa naimisissa lopun ikää, joten rahastot aivan yhtä hyvä vaihtoehto normitilanteessa.
Molempi parempi siis!
Ei haukuta osakesijoittamista. On olemassa ihmisiä jotka tekee oikeasti osakesijoituksilla isoa tuottoa, ja nopeuttavat omavaraisuuteen pääsyä sillä huomattavasti. Iso tuotto osakesijoituksilla ei ole myytti, mutta vaatii paljon työtä.
En usko, että kukaan täällä osakesijoittamista haukkuu. Suurin osa kuitenkin tietää sen, että n. 95% sijoittajista ei merkittävää ylituottoa pysty saamaan (ammattilaisista lähtien). Eli osakesijoittaminen on aina erittäin paljon todennäköisyyksiä vastaan taistelua teki kuinka paljon töitä tahansa – koen, että se on myös tämän tarinan opetus.
Olen kuunnellut Esan ekan kirjan pari kertaa ja toisen kerran. Jommassa kummassa kirjassa mainitsit, että yksityiskohdat eivät ole erityismielenkiinnon kohteenasi. Mielestäni tuon piirteen puuttumisella annetaan hyvästi tasoitusta kilvoitellessa indeksiä vastaan. Periaatteessa kaikki lukemattomat yritystä koskevat asiat määrittelevät yrityksen arvon. Toki osakepoimijan on syytä pysytellä erossa vaikeista tapauksista.
Juurikin näin. Tämä piirteeni on niin vahvuus kuin myös heikkous tietyissä tilanteissa osakesijoittamisessa. Kirjoittelen tästä hieman tarkemmin kun analysoin vielä koko sijoituspolkuni tulevaisuudessa.
Kiitos kirjoituksesta, omien merkittävien päätösten avaaminen muille ei ole helppoa. Tämä hieman seurailee kaavaa: ”älykäs selviää tilanteista joihin viisas ei joudu”. Osakesijoittaminen on älykkäiden ihmisten hommaa, mutta viisasta se ei välttämättä ole 😀
Omat sijoitukset ovat menneet aikalailla niin nappiin kuin vain voisi toivoa. Kymmenisen vuotta sitten kun valmistuessa vaurastumisen rakentaminen ja sijoittaminen tuli ajankohtaiseksi niin onnistuin löytämään ja sisäistämään kaksi neuvoa. 1) Laita joka kk niin paljon rahaa SP500:lle kuin vain pystyt. 2) Raavi kasaan 100k sijoitusvarallisuus niin nopeasti kuin mahdollista ilman että se aiheuttaa kohtuutonta kärsimystä (mukaillen Mungeria).
Paradoksaalisesti tällainen strategia ei vaadi juuri mitään älyä tai taitoa, ainostaan kärsivällisyyttä ja viisautta. Oikeastaan se on yksi helpoin elämässäni oppima asia, tosin sen tien seuraaminen voi olla vaikeaa.
Hieman myöhemmin mietin miten saan puolijohdeteollisuuden ja nousevan tekoälyn entisestään ylipainoon. Olisin voinut ostaa kourallisen alan osakkeita tai joitakin temaattisia ETF:iä, mutta niissä oli aika suolaiset kulut. Lopulta yksinkertainen on kaunista ja ostin Nasdaq100:sta. Niinpä allokaatio on ollut aikalailla 50:50 SP500 ja Nasdaq100 ETF:t. Tosin se monimutkaisempi strategia olisi tuottanut merkittävästi enemmän, ainakin tähän mennessä, mutta en jaksaisi seurata sijoituksiani juuri ollenkaan.
Jos sinulla riittää vielä henkistä kapasiteettia, niin olisi mielenkiintoista nähdä sama arvio asuntosijoitukset vs. indeksit vaihtoehtotuotto. Olen ymmärtänyt että strategiasi on löyhästi sitoa pääomaa vähemmän tuottavaan ja vähemmän volatiileinä pidettyihin asuntoihin (vivulla molempia nostaen). Sitten voit näitä vasten sijoituslainalla ajoittaa markkinoita (ja tarjota lapselle/lapsille vakuuksia). Ajoittaminen lienee toinen älykkyys/viisaus -jana 😀
Etenkin tuon 100 000 euron saaminen kasaan nopeasti on kyllä äärimmäisen kriittinen – ja tärkeä. Itsellä pitkälti juuri työskentely IT-alalla on ollut aika iso ongelma juuri teknopainon lisäämisessä. Omalla tavallaan huvittavaa, että tieto on tässä kääntynyt haitaksi.
Ja tosiaan, ennen kaikkea asunnot ovat sitä varten, että muuhun en saa lainaa. Muuten tosiaan varmaan olisin lainaa jo nuorempanakin ottanut jo ihan osakesijoituksiin (ei välttämättä olisi ollut hyvä juttu :D). Eli sinänsä asunnot ovat vain yksi tapa nopeuttaa tuota nettovarallisuuden kasvua, koska se on ainoa omaisuusluokka, johon allekirjoittaneelle pankki antaa lainaa.
Yksi pointti on tosiaan se, että pystyn vakuutena sitä käyttää niin omiin kuin lapsille aikanaan, mutta toki se on sen verran kaukana, että voi olla, että asunnoille jotain muutakin käyttöä tulee. Kiinteästä omaisuudesta ei ainakaan ole mitään haittaa, toivottavasti, heh.
Hei,
kiitos hyvistä kirjoista ja mainioista blogikirjoituksista. Yllä kerroit, että käteisen osuus salkussasi on suuri. Onko siihen laskettu mukaan äkillisten menojen varakassa myös? Säilytätkö sitä esimerkiksi määräaikaisilla säästötileillä tai jossakin muualla, missä korkotuottoa tulisi peruskäyttötiliä enemmän?
Käteiseen on laskettu vain ns. sijoitusomaisuus eli se käteinen, mitä voisin markkinoille laittaa. Noin 10 000 euron käteiskassaa, joka on puskurirahasto arkea varten, ei tähän ole laskettu.
Tällä hetkellä kaikki rahat ovat pers 0,5% korkoisella tilillä, eli ei missään korkeakorkoisella. Koko elämäni sijoituspaino on ollut lähempänä ja tavoite pitää asia samalla tavalla, joten en usko, että aikaa tulen käyttämään käteisen laittamiseen muualle kuin takaisin pitkäaikaisiin sijoituksiin.
Moi!
Hyvää analyysiä, täytyypä tehdä omista sijoituksista samanlaista 🙂
En tiedä sparraatko sijoitusasioissa mutta ajattelin kokeilla onneani. Myin tuossa asuntoni ja muutin omakotitaloon ja remppasin sen. Tilille jäi noin 50k.
Tuo 50k haluan tavallaan pitää likvidissä kohteessa, jotta jos vaikka talon salaojat pettää tai mikä tahansa muu kallis remppaa iskee, käteinen löytyy.
Toisaalta 50k aivan liikaa vaan makuuttaa.
Ja salaojat eivät välttämättä tule 10 tai 20 vuoteen eli sinänsä voisi vähän ehkä riskiäkin ottaa eikä vain määräaikaistilejä yms.
Miten etenisit? Varmaan osa korkotilille, mutta uskaltaisiko osaa osakkeisiin?
Onko mitään hyviä vinkkejä osakkeisiin? SP500 indeksiin? Vai magnificient 7?
Tämä on yleinen haaste kyllä. Yksi asia on hyvä muistaa. Raha, jonka haluaa olevan oikeasti livkidiä, ei kannata koskaan laittaa osakkeisiin, osakerahastoihin tai muuhun vastaavaan. Se on varmin tapa turmioon, koska korjausliike voi osua juuri siihen kohtaan, kun rahoja tarvitsee, ja sitten on ampunut itseään vain jalkaan.
Itse varmaan tekisin siten, että laskisin etukäteen, mikä on oikeasti se summa, mitä haluat pitää likvidinä ja mikä on se, mitä et tule tarvitsemaan – tapahtui mitä tapahtui. Toki jokainen talous on yksilöllinen, mutta 50 000 euroa yllättäviin kuulostaa tilanteessa kuin tilanteessa hieman ylimitoiteltuna.
Laittaisinkin siis ylimenevän osan ihan perus indeksirahastoihin ja oikeasti likvidinä halutut varat sitten lyhyeen korkorahastoon (joka on käytännössä sama kuin korkeakorkoinen pankkitili). Olen näistä lyhyen koron rahastoista (ja muista korkorahastovaihtoehdoista kirjoittanut näissä teksteissä, eli suosittelen niihin tutustumista.
1) https://www.omavaraisuushaaste.com/miten-sijoittaa-korkoihin/
2) https://www.omavaraisuushaaste.com/parhaat-lyhyen-aikavalin-sijoitukset/
Toivottavasti tästä oli apua!
Hyvää tekstiä, ja molemmat kirjasi lukeneena voin niitä suositella lämpimästi kaikille! Jäin vain miettimään että onko mielekästä että pitäisi voittaa neljä eri indeksiä erikseen, jotta osakepoimiminen olisi kannattavaa. Eihän osakepoiminnan vaihtoehtona ole se, että saisi kaikki rahat siihen parhaiten tuottaneeseen indeksiin, kun tätä voittajaa ei etukäteen tiedetä?
Samalla tavalla jos ajatellaan että ”olis vaan kannattanut laittaa 100% SP500:seen” on vähän biased koska ne on nyt sattuneet olemaan voittajia viime vuosikymmenet, mutta ei tarkoita sitä että ne olisivat sitä seuraavina vuosikymmeninä varsinkaan näillä arvostustasoilla. Toki sijoittaja olisi saanut hyvän tuoton 100% SP500 allokaatiolla, mutta historiassa paremmille tuotoille ja pienemmällä varianssilla on päästy maailmanlaajuisesti hajautetulla salkulla (lähde: Asset Allocation: Balancing Financial risk -kirja).
Nyt kun olet siirtymässä indeksisijoittamiseen, kiinnostaisi tietää mitä mieltä olet esim. yllä olevan kirjan strategiasta, jossa ensin päätetään allokaatiot eri indekseihin, ja sitten vuosittaisella rebalansoinnilla palautetaan suhteelliset osuudet samaan kuin suunnitelmassa oli. Näin ostetaan laskeneita indeksejä automaattisesti ja höylätään raketoineita indeksejä.
Häiritsee että mietitään jotain 100% SP500 salkkua nyt, vähän sama kuin 1980-luvulla ehdotettaisiin 100% Japani-salkkua koska olivat päihittäneet vuosikaudet muut indeksit.
Kiitos paljon!
Ja jep, tämä on ihan totta – ja samalla myös se suurin syy jonka takia moneen vertasinkin. Koska samanaikaisesti kuuden vuoden aikana olisin voinut voittaa indeksin vain sen takia, että valitsin surkeasti pärjäävän indeksin juuri tuolle aikavälille. Tai toisaalta myös toisinpäin, jos olisin valinnut vaikka juuri Nasdaq100:n vain tyyliin sen kaikkien aikojen parhaimmalle aikajaksolle.
Tarkoitus olikin puhtaasti laittaa itseni hard-mode tilanteeseen, koska vain SELVÄ ylituotto kaiken siihen käytetyn ajan itselläni oikeuttaa. Etenkin, koska voisin ajan käyttää halutessani lisärahan tienaamiseen korkealla tuntipalkalla tai vaihtoehtoisesti viettää muiden harrastusten ja perheen parissa.
Kirjoitan seuraavassa sijoitustekstissäni juuri tarkemmin tuosta, miksi päätös vaihtaa indeksirahastoihin oli yllättävänkin helppo tuloksen nähtyäni.
Mitä tulee riskin allokaatioon tuolla tavalla, niin se on toimiva tapa. Mutta ei tarpeellinen etenkään indeksisijoittajalle. Mielestäni indeksisijoittamisen pointti on juurikin se, että otat minimaalisesti kantaa, vaan luotat historiaan ja ns. ”tarpeeksi hyvään tuottoon” ja toisaalta näet minimimäärän vaivaa sijoittamisen ajatteluun muutenkin.
Jos kuitenkin indeksisijoittaja lähtee strategian mukaisesti optimoimaan, voisi sijoittaja mielestäni hyvin olla samantien osakesijoittaja. Tasapainotus on kuitenkin erittäin vahva kannanotto ei-passiivisen sijoittamisen puolesta.