Joka sadas suomalainen on lukenut Vaurastu viisaasti-kirjan!
Vaurastu viisaasti julkaistiin vähän alle kaksi vuotta sitten, mutta kirjan vetovoimaa katsoessa näyttää kuin...
Sijoitusvuosi 2024 oli kaiken kaikkiaan erittäin mielenkiintoinen. Helsingin pörssi ja USA:n pörssit menivät eri suuntiin ja omalla salkkurakenteella oli äärimmäisen iso merkitys tämän vuoden sijoitusmenestyksessä, kun nouseva vesi ei nostanutkaan enää kaikkia pörssejä.
Tänään katsotaankin koko vuoden 2024 sijoitusmenestykseni, onnistumiset sekä epäonnistumiset – näitä kaikkia osui tälle vuodelle yllättävänkin paljon.
Katsotaankin, miten sijoitukseni ovat menestyneet koko vuoden 2024 aikana sekä seurannan aloituksen alusta. Kirjoituksen tiedot ovat päivältä 1.1.2025.
Pääsalkku vuosi 2024
Pääsalkussani on nimensä mukaisesti selkeästi isoin osuus osakesijoituksistani ja se on tällä hetkellä kokonaisarvoltaan 308 718 euroa. Salkussa on tällä hetkellä kuutta yritystä, koska pyrin pitämään osakesalkkuni aina alle kymmenessä osakkeessa, jotta minulla on aikaa seurata niiden liiketoimintaa. Ilman järkevää keskitystä myös ylituoton saaminen indekseihin verrattuna muuttuu verrattain vaikeaksi.
Seuraavassa salkun osakkeiden tuotto vuoden 2024 aikana. Sijoitukset painojärjestyksessä salkussani.
Howden Group Holdings +21 % (listaamaton osake, lue lisää osakkeen arvottamisesta täällä)
Medpace +13,05 %
Qt Group + 8,77 %
Take-Two Interactive + 16 %
Kesko + 6 % (osingot mukaan lukien)
Ylläolevat luvut ovat siis kyseisten osakkeiden vuoden 2024 tuottoja. Omassa salkussani todellinen tuotto osakkeilla on hieman erilainen, koska ostoja ja myyntejä on tullut tehtyä läpi vuoden salkun sisällä – tyytyväinen täytyy myös olla siihen, että salkun isoimmat omistukset tuottivat varsin hyvin.
Nopeasti katsottuna vuosi siis näytti menevän ihan ok, jokainen salkun osake tuotti positiivista tuottoa vuonna 2024. Tässä kuitenkin on yksi iso mutta. Myin kaksi salkkuni surkimusta – Talenomin ja Kempowerin – vuonna 2024 isoilla tappiolla, jonka takia niitä ei listalla näy. Talenom sai luvan olla myös elämäni isoin sijoitusvirhe euromääräisesti, vaikka sijoitus oli aikanaan tuottanut virtuaalista tuottoa erityisen hyvin.
Miltä nykyinen salkkuni rakenne siis näyttää, isojen myyntien ja toimenpiteiden jälkeen vuoden 2024 lopussa?
Kuten näkyy, käteispainoni on ennätyskorkea – oikeastaan lähes koko sijoitusurani olen mennyt lähes 100 %:n osakepainolla ja käteiskassani on ollut pieni, mutta nyt käteistä löytyy jopa 75 000 euron edestä. Nykyinen tilanne markkinoilla onkin aika mielenkiintoinen, koska samaan aikaan talouskasvu on isointa USA:ssa, mutta siellä myös arvostuskertoimet ovat erittäin korkealla. Toisaalta Suomessa kasvua ei ole näkynyt koronahypen jälkeen missään, mutta samaan aikaan arvostustasot ovat huomattavasti matalammat – tietyillä mittareilla jopa ennätysalhaiset.
Koen, että oman salkkuni osakkeista kaikki muut paitsi Medpace ovat tällä hetkellä ostohinnoissa. Medpace on hinnoiteltu edelleen kasvuyhtiön tavalla, mutta sen kasvu hidastuu tänä vuonna huomattavasti historiallisen hitaaksi. Tämän takia leikkasinkin positioni puoliin viime vuoden alkupuolella, jonka takia Medpacen osuus salkussani onkin ”vain” 14 % tällä hetkellä. Jälkeenpäin tämä osoittautui erittäin hyväksi siirroksi – osake on korjannut näiltä tasoilta lähes 20-25 % alaspäin. Ilman tätä siirtoa, tämä vuosi olisi ollut sijoitusten osalta vieläkin huonompi.
Spekulointisalkku 2024
Spekulointisalkkuni tarkoitus taas antaa minun spekuloida osakemarkkinoilla pienillä määrillä rahaa. Olen antanut itselleni luvan sijoittaa 5 % nettovarallisuudestani spekuloiviin sijoituksiin ohi virallisen sijoitusstrategiani, sillä se on kokemukseni mukaan paras tapa saada pidettyä itseni kiinni oikeassa sijoitusstrategiassani sekä välttää kaikista tyhmimpiä tunnepitoisia virheitä, joita sijoittamisessa voi tulla.
Vuonna 2024 olin niin kiireinen muiden asioiden kanssa, että en ehtinyt spekulointisalkussani käydä kauppaa laisinkaan.
Spekulointisalkku on mielestäni kuvaava 2020-sijoitusmaisemasta. Parhaat sijoitukseni olen saanut vain haistelemalla, missä hype voisi olla seuraavaksi ja missä momentum voisi jatkua. Voittajiin ja hypeosakkeisiin sijoittamalla sokeasti on pärjännyt jopa pelottavan hyvin koko 2020-luvulla. Mielenkiintoista tulee olemaan se, onko tämä ilmiö tullut pysyäkseen vai elämmekö tällä hetkellä jotain poikkeusaikaa. Pyrin joka tapauksessa spekulointisalkussa hieman aktivoitumaan tänä vuonna.
Spekulointisalkkuani voit seurata myös Nordnetissä täältä nimimerkillä Omavaraisuushaaste, jolloin pystyt seuraamaan myös kauppojani reaaliajassa. Kommentoin Nordnetissä kauppojani aina reaaliajassa lyhyine perusteluineen.
Sijoitusteni kehitys vs indeksit 2020-2024
Entä miten sijoitusteni (eli osakesalkkuni yhdessä painotettuna niiden pääomalla) selviytyivät indeksejä vastaan nyt ja sijoitusstrategiani alusta lähtien? Kuvaaja alla kertoo todellisuuden.
Lähtökohta on siis 1.1.2020 ja kaikki indeksit ovat lähteneet arvosta 1, jotka merkkaavat indeksien sekä sijoitusteni lähtökohtaa 1.1.2020. 1,2 siis tarkoittaa esim. että indeksi on tuottanut 20 % lähtöpisteestä lähtien. Salkkujen luvut on painotettu ja laskettu TWR-tuottona. Vihreä viiva on minun salkkuni.
Olen asettanut sijoituksilleni kaksi tavoitetta.
1) Voita päävertailuindeksi pitkällä aikavälillä (MSCI ACWI)
2) Tuota vähintään 9,5 %-vuodessa kymmenen vuoden ajan (CAGR)
Sijoitukseni tuottivatkin vuoden 2024 aikana yhteensä +10,12 %.
Sijoitusteni seurannan alusta eli vuoden 2020 alusta sijoitukseni ovat tuottaneet yhteensä +59 % eli +9,74 % vuodessa.
Olen kirjoittanut aiemmin siitä, miksi sijoittajalla täytyy olla aina vertailuindeksi – mieluusti useampi. Vertaan omaa salkkuani moneen maailman indeksiin samaan aikaan, koska en halua voittaa indeksiä, vain jos indeksi on surkea – kuten vaikka Suomi viime vuosina. Tämän takia vertailuindekseistä löytyy paljon erilaisia indeksejä ja tarkoituksena on, että voitan ne kaikki. Haluankin katsoa mahdollisimman rehellisesti ja brutaalisti sijoitukseni menestymistä ja nähdä, pystynkö sijoittajana menestymään. Jos menestystä ei tule, vaihdan vähitellen indeksisijoittamiseen – yksinkertaista, mutta totta.
Miltä tilanne siis näyttää vertailuindekseihini nähden?
MSCI ACWI-maailma indeksi: Sijoitukseni johtavat indeksiä n. 11 %-yksikköä.
OMX Helsinki GI-indeksi: Sijoitukseni johtavat indeksiä n. 40 %-yksikköä.
Nasdaq-indeksi: Sijoitukseni on häviöllä indeksille n. 57 %-yksikköä.
S&P500-indeksi: Sijoitukseni ovat häviöllä indeksille n. 22 %-yksikköä
Tämä vertailu kertoo mielestäni paljon oleellista tietoa juuri vertailuindeksien tärkeydestä. Suomea katsottuna näytän mestarisijoittajalta. Mutta, jos katsotaan sijoituksiani kokonaisuudessaan, paljon parempaa tuottoa olisi saanut yksinkertaisesti laittamalla kaikki rahat USA-indeksirahastoihin kuukaudesta toiseen ja olla ajattelematta asiaa – kuten esim. puolisoni on tehnyt viimeiset viisi vuotta ja kuten itsekin kaikkia suosittelen tekemään.
Ennen tätä vuotta olin suhteellisen tasoissa vielä Nasdaqin ja S&P500:n kanssa, mutta viides vuosi toden sanoi – jäin erittäin merkittävästi jälkeen USA-pörssien vuosituotoista eikä yksikään salkkuni osake – edes USA:laisista osakkeista – tuottanut yhtä paljon kuin S&P500 ja Nasdaq megateknojen vetämänä. On sii selvää, että tähän vuoteen ei millään tavalla voi olla tyytyväinen.
Mutta entä vuosituottoni osakkeista, joka oli toinen tavoitteeni? Olenko tavoitteessa? Tällä hetkellä salkkuni vuosituotto on 9,74 %, joka on edelleen vain vähän korkeampi kuin tavoitetaso 9,5 %. Tavoitetasoon on siis tuoton osalta päästy, mutta tämä on laiha lohtu, kun indeksirahastosijoittamalla olisi saanut vielä parempaa tuottoa. Toki tämä tuotto on edelleen ihan ok ja auttaa kasvattamaan varallisuuttani hyvää tahtia absoluuttisissa euroissa, mutta jälleen parempaan pitäisi pystyä.
Yhteenveto – indeksisijoittaminen kutsuu erittäin todennäköisesti
Kun uudistin sijoitusstrategiani vuonna 2019, tavoitteeni oli yksinkertainen. Voittaa indeksit ja tuottaa vähintään 9,5 % vuodessa sijoituksilla. Teen viiden vuoden välein katsastuksen siihen, olenko tavoitteeseen päässyt suorilla osakesijoituksillani. Ja jos en ole, vaihdan indeksirahastosijoittajaksi. Yli 90 % osakesijoittajista häviää indeksille pitkällä aikavälillä, joten ei ole yllättävää, vaikka en itsekään indeksejä onnistuisi voittamaan.
Tämä vuosi siis on vielä aikaa ja vuosi 2025 on totuuden hetki. Olen nykyisen salkkuni rakenteeseen tyytyväinen, mutta samaa sanoin viime vuoden alussa Talenom ja Kempower salkussani ja lopputulos oli katastrofaalinen.
Olen myös suhteellisen iloinen myös korkeasta käteispainostani, mutta voi olla, että vuodesta 2025 tulee jälleen yksi erinomainen pörssivuosi lisää, jolloin käteispainoni muuttuu tuoton kannalta vain taakaksi. Jos taas pörssit ottavat korjausliikettä alaspäin tänä vuonna, silloin käteispaino kääntyy erittäin positiiviseksi erittäin nopeasti, koska nyt on paukkuja, mitä laittaa markkinoille.
Tapahtui mitä vain, vuoden 2025 loppu voi olla se hetki, kun minusta saattaa tulla vihdoin indeksirahastosijoittaja – 15 vuoden osakesijoittajauran jälkeen. S&P500 ja Nasdaq ovat ottaneet sen verran kaulaa, että vuoden 2025 pitäisi olla poikkeuksellisen onnistunut, jotta niitä enää kiinni saisin. Tämä toki on täysin mahdollista, mutta vaatisi poikkeuksellisen huonon vuoden perään, poikkeuksellisen hyvän sijoitusvuoden ja sen, että yksikään sijoitukseni salkussani ei saisi pettää.
Seuraavan kerran sijoituksia päivittelenkin heinäkuun alussa ja katsotaan, missä silloin mennään. Kirjoitan erikseen indeksirahastosijoittamisen aloittamisesta ja salkun muuttamisesta osakesalkusta indeksirahastosalkuksi vuoden 2026 alussa, mikäli tämä toteutuu, mutta vuosi vielä aikaa kääntää tämä paatti.
Menestyksekästä sijoitusvuotta 2025 itse kullekin!
Kiinnostuitko ajatuksistani?
Tilaa bestseller-sijoituskirjani "Viisas Sijoittaja"
Kiinnostaako osakesijoittaminen ja haluat ymmärtää, miten tulla paremmaksi sijoittajaksi? Voit nyt tilata arvostelumenestys, Suomen Ekonomien Bisneskirja-yleisöäänestysvoittajan ja yli 20 000 kpl myyneen bestseller-sijoituskirjani ”Viisas sijoittaja – tunne itsesi ja osakemarkkinat” kaikista suomalaisista kirjakaupoista tai suoraan minulta signeerattuna!
Adlibris Kirja.fi Suomalainen Kirjakauppa Signeerattu versio kirjailijalta
Tilaa huippusuosittu "Vaurastu Viisaasti - Rahataidot haltuun"-kirja
Haluatko henkilökohtaisen taloutesi kerralla haltuun? Tilaa vuodessa yli 30 000 kappaletta myynyt ja huippuarvostelut saanut ilmiö ”Vaurastu viisaasti – rahataidot haltuun”, jossa tiivistän kaikki oppini matkaltani nollasta eurosta yli puoleen miljoonaan euroon!
Adlibris Kirja.fi Suomalainen Kirjakauppa Signeerattu versio kirjailijalta
Kuuntele äänikirjaa
Äänikirjojen ystäville bestseller-kirjani löytyvät myös kaikista suomalaisista äänikirjapalveluista.
Bookbeat Storytel Nextory Spotify - Vaurastu Viisaasti Spotify - Viisas Sijoittaja
Uusi lukija?
Jos olet blogissa ensi kertaa, olen kirjoittanut 10 vuoden aikana blogiini yli 1 000 kirjoitusta kaikkeen henkilökohtaisesta taloudesta sijoittamiseen asti. Jos sinua siis pohdituttaa mikään talousaihe, aloita tästä ja löydät todennäköisesti vastauksen askarruttavaan kysymykseesi. Ja jos et löydä, laita kommenttia ja kirjoitan aiheesta!
Mielenkiintoinen teksti. Itsekin pohdin tässä indeksisijoittamisen aloittamista. Vähän kyllä hirvittää etenkin jenkkien pörssin kasvu tämänkin vuoden aikana, sinne kun haluaisin panostaa. Koetko, että tämäkin hetki on hyvä aloittaa sijoittaminen usan pörssiin, vaikka tällä hetkellä käteispinoa on vain rajallinen määrä, vai painottaa alkuun jotain muuta pörssiä?
Kiitos ja hyvää alkanutta vuotta lemppari sijoitusbloggaajalle!
Kiitos!
Keskimäärin historiassa uusia huippuja on seurannut uudet huiput. Ja jos katsoo keskimääräisä ennusteita, niin USA:n SP&500 yritysten ennustetaan kasvattavan tuloksiaan 13% tahtia myös tänä vuonna – indeksin itsensä oletetaan nousevan keskimäärin noin 10%. Keskimäärin näin tulee varmasti tapahtumaankin, jos maailmassa ei tapahdu taas jotain erittäin yllättävää ja poikkeuksellista. Eli sinänsä huippuja ei tarvitse pelätä USA:assa, koska niitä usein häiritsevät vain poikkeukselliset tapahtumat, joita on se kerran vuosikymmeneen tapahtunut keskimäärin.
Mielestäni USA:n talous on tällä hetkellä ylivoimaisesti maailman vahvin ja tämä näkyy myös sen pörssissä niin historiallisissa kuin tulevissakin tuotoissa. Ja toisaalta, jos USA kyykkää, koko maailma kyykkää yhdessä sen kanssa, joten USA:ta ei sinänsä pakoon pääse, vaikka muualle sijoittaisikin. Tämän takia itse vaikka aloittaisin indeksirahastosijoittamisen tänään, niin tekisin sen ihan USA-indeksiä painottaen siinä missä muussakin tilanteessa.
Itse tykkään osinko-osakkeista ja indeksirahastosijoittamisesta, kasvuosakkeisiin en ole uskaltanut koskea. Osinko-osakkeet on palkitsevia henkisesti, kun tuloksia tulee, ja se kannustaa jatkamaan. Indeksirahasto-osuuksia minulla on sitten lisäksi, mutta minusta sen ainoita miinuspuolia on, että se on jollain lailla tylsää. Tuottoisaa toki, minkä takia sijoitankin.
Osinko-osakkeet tosiaan antavat palkkion nopeasti, kun lisäävät rahaa omalla pankkitilillä heti. Mutta tosiaan, usein paras sijoittaminen onkin tylsää – se on omalla tavallaan sijoittamisessa epäintuitiivisin asia. Esim. juuri puolisoni, jota ei sijoittaminen kiinnosta laisinkaan, sijoittaa vain tylsästi indeksirahastoihin, ei muista edes sijoituksiaan ja keskittyy sitten kaikkeen muuhun elämässä – ja on saanut viimeisen viiden vuoden aikana huomattavasti parempia tuloksia kuin allekirjoittanut juuri, koska sijoittaa vain USA-indeksiin.
Moikka ja hyvää alkanutta vuotta! Mielenkiintoinen 2025 vuosi varmasti edessä sijoitusten kanssa, jännittää seurata mihin vuoden päästä päädyt 🙂
Minulla olisi toive blogin toiminnallisuuden osalta, luin tämän kirjoituksesi jo eilen ja tänään kun tulin katsomaan oletko saanut tähän kommentteja niin etusivulla näkyy ”3 kommenttia”. Voisiko siihen lisätä jonkun linkin että voisi siitä kohdasta klikata ja se toisi minut suoraan tämän postauksen kommenttiosioon? Yltiölaiskana ihmisenä on raskasta klikata jälleen originaali postaus auki ja skrollata tänne ihan sivun alas asti jos pääsisi oikoreittiä pitkin ;p
Joo itse asiassa hyvä palaute, otan työn työlistalle ja kun on tarpeeksi kerralla kehitysehdotuksia, niin otan toteutukseen! Sinänsä käy järkeen, että kommenteista pääsee suoraan kommentteihin.
Voi olla, että en ihan ymmärtänyt, mutta yksinkertaistaen olet siis ainakin 4x päässyt tavoitteeseen ja mikäli tänä vuonna häviät indeksille/indekseille, niin alat indeksisijoittajaksi? Onhan siinä toki uuden kirjanpaikka, mutta onko indeksisijoittaminen sitten niin paljon tuottoisampaa (ja jos sen tuotot on pelkästään USA:n talouden ”varassa”) vai onko tässä takana harmitus mm. siihen (ainakin osittain), että pörssin ja osakkeiden liikkeitä ei vaan pysty selittämään täysin, sanotaanko rationaalisesti ja teknisin analyysein?
Tosiaan tavoitteeseen olen päässyt (vuosituotto tuon 9,74% vs. tavoite 9,5%). Mutta tämän lisäksi tosiaan tavoitteeseen liittyy myös juuri tuo indekseihin vertaaminen. Ja mitä tulee tuottoisuuteen indeksisijoittamalla, niin tosiaan USA-indeksirahastoilla sijoitukseni olisivat tuottaneet tällä hetkellä vähän yli 70% eli kuitenkin huomattavasti enemmän.
Prosentit ovat siitä vähän hämääviä, koska pienienkin prosenttien arvo kasvaa kun varallisuuteni kasvaa. 22%-yksikön ero on kuitenkin noin 76 000 euroa enemmän! Eli ihan valtava määrä rahaa. Ja mitä isommaksi vuosien varrella varallisuuteni kasvaa, sitä isommaksi yksikin prosentti euroissa kasvaa. Eli nytkin vain USA-rahastoihin sijoittamalla voisin olla tuon verran vauraampi.
Sijoittaminen on loppupeleissä itselleni kuitenkin vain työkalu vaurastua ja tärkeintä itselleni on aina ollut aika. Ja jos samaan aikaan pystyn vähentämään sijoittamiseen käyttämääni aikaa (vaikka se kivaa onkin), JA samalla vaurastumaan nopeammin, niin valinta on loppupeleissä aika no-brainer.
Ja vaikka sijoittamisesta paljon nautinkin, on ainakin vielä päivässäni liian vähän tunteja tehdä kaikkea mitä haluan, joten sijoittamisesta vapautuva aika vapauttaisi aikaa uusille asioille, mikä olisi tietysti kiva juttu.
Jenkkisentimentti vaikuttaa monessa mielessä ylikuumentuneelta. Onko vuoden päästä riskinä käydä pahimmillaan niin, että 5 vuoden indeksille häviämisen jälkeen tulee hypättyä kuplantuneeseen jenkki-indeksiin suoraan huipuilta mukaan.
Ps. Ei suoraan kommentti kyseiseen tekstiin, mutta nettisivujen päivityksen jälkeen tekstin lopusta puuttuu mahdollisuus jatkaa seuraavaan/edelliseen kirjoitukseen suoraan ainakin android-näkymässä. Tämä tekee käytettävyydestä selvästi heikompaa.
Pitkällä aikavälillä ja ajallisesti hajautettuna sijoittamalla ei sinällään ole väliä, missä kohtaan sykliä mukaan hyppää. Jos vaikka indeksisijoittamisen onnistuisikin aloittamaan huipulla, niin se käytännössä tarkoittaisi, että saisi kuukaudesta toiseen ostaa halvemmalla – ja oikeastaan juuri huippu/romahdus olisi paras mahdollinen aika aloittaa pitkäjänteinen indeksisijoittaminen – kunhan ei tosiaan laita kaikkia rahoja kerralla huipulla, mitä en itse suosittele enkä itse näin tekisi.
Mitä tulee Yhdysvaltain arvostustasoihin, niin ne ovat olleet korkeat ja kuumentuneet perinteisin mittarein viimeiset 10 vuotta kolmea nopeaa dippiä lukuun ottamatta. Ja noh, toki sijoitin USA-osakkeisiin tai USA-indekseihin, niin sama riski romahduksesta silti on. Sinänsä kuumentunut Jenkkipörssi ei itseäni pitkällä aikavälillä juuri jännitä, kunhan ei tee mitään all-in pelauksia.
Ja kiitos kommentista, en ole itse asiassa tuota tajunnut. Otan kehityslistalle ja korjataan tuo niin mobiilille kuin PC:lle.
Mielenkiintoista käteisennoin suuri paino salkussa. Mielestäni se on vastoin ”ohjetta” alkaa esim. sijoittamaan USA indeksiin jo tänään ja että ”paras päivä alkaa sijoittamaan on tänään”. Oletko siis sitä mieltä kuitenkin syvällä sisimmässäsi, että markkinat tulee kyykkäämään ja nyt kannattaa kuitenkin altistaa ne rahat pankkitilillä jatkuvalle inflaatiolle ja odotella sen pörssin kyykkäämistä…
Liityin muuten Sharevilleen seuratakseni spekulointisalkkuasi, mutta siellä näkyy että on 0 omistusta sekä nordnetin sovellus, että selainversion mukaan. En jaksa uskoa että se voisi pitää paikkaansa vaan oletettavasti tuo nordnetin systeemi on jotenkin viallinen ja näyttää ihan virheellistä tietoa?
Tosiaan käteisen määrä salkussa on lähinnä seuraus omista huonoista sijoituksista ja strategian mukaisista myynneistä. Optimitilanteessa (ja jos esim. Talenom sijoitus olisi onnistunut suunnitellusti) salkun käteispaino olisi todennäköisesti tällä hetkellä alle 5%. Ja tämä taas tuottanut sen ongelman, että nyky arvostustasoilla vaikea löytää paikkaa parkkeerata kerralla näin isoa rahamäärää.
Tästä johtuen uskonkin, että paino todennäköisesti pysyy korkeana myös ensimmäisen vuosipuolikkaan, vaikka kuukausittain ostoksia jatkankin – ellei pörsseissä sitten tapahdu jotain erittäin yllättävää romahdusliikettä alaspäin, jolloin aktivoituisin enemmän ostamaan.
Ja mitä spekulointisalkkuun tulee, niin tällä hetkellä se on tyhjä eli Shareville näyttää ihan oikein. Mutta pyrin sen kanssa taas aktivoitumaan tänä vuonna todennäköisesti, jos mielenkiintoisia spekulatiivisia sijoituksia silmiin osuu.
Moikka!
Tämä menee nyt ohi aiheen eikä liity siis tähän postaukseen 🙂
Mulla on ns. ylimääräistä rahaa tilillä. Viime vuonna ”sijoitin” ensimmäistä kertaa ikinä ja laitoin rahaa korkotilille ja sainkin aika mukavasti korkotuloa. Nyt sitten innostuin, koska sain ”ilmaista” rahaa tekemättä mitään.
Haluaisin sijoittaa rahaa Nordnetin kautta indeksirahastoihin. Toki ymmärrän, että sijoittamisessa on aina riski (vrt. korkotili).
Olen katsonut aiheesta Youtube-videoita sekä lukenut blogikirjoituksia jne. Mutta silti pohdin seuraavia kyysmyksiä. Osaatkohan vastata näihin?
Otetaan esimerkki. Olen sijoittanut rahastoon omaa rahaa 10 000 euroa. Se nousee ajan saatossa 15 000 euroon. Tulee tarve saada rahat pois rahastosta. Myyn rahaston kokonaan. Voittoa on tullut 5000 euroa, josta veroa pitää maksaa 30% eli 1500 euroa. Kysymys on, hoitaako Nordnet suoraan tuon veron maksamisen verottajalle? Vai maksaako Nordnet tuon koko 5000 euron voiton minulle ja minun pitää itse maksaa vero verottajalle?
Sama esimerkki edelleen. Olen sijoittanut 10 000 euroa rahastoon ja se on noussut 15 000 euroon. Tulee tarve nostaa osa rahoista itselle. Voinko nostaa vain osan rahoista? Esimerkiksi vaikka 12 000 euroa ja jättää 3000 euroa rahastoon? Maksaisinko tässä esimerkissä veroa 2 000:sta eurosta eli 600 euroa?
Olen ymmärtänyt, että indeksirahoistoissa on myös kuluja. Missä, miten ja milloin maksan nuo kulut? Nordnet-alustalla? Maksetaanko kulut vain kerran vuodessa? Jos rahasto, johon olen sijoittanut, on tehnyt voittoa, niin ottaako Nordnet kulut suoraan rahastosta? Entä jos rahasto olisi miinuksella (silloin kuluja ei voi ottaa suoraan rahastosta)?
Olisin sijoittamassa ensimmäistä kertaa indeksirahastoihin. Aina sanotaan, että kannattaa hajauttaa. Kuinka moneen eri rahastoon kannattaa hajauttaa? Kahteen? Kolmeen?
—
Hei, jatkan vielä edelliseen ?
En ole aikeissa sijoittaa nyt osakkeisiin, mutta yritän ymmärtää, mistä niissä on kyse.
Ensinnäkin, jos haluaisin ostaa vaikka Nordean osakkeita, niin pitääkö jonkun ensin myydä niitä? Onko osakkeita aina joku X määrä olemassa ja jos Nordealla olisi osakkeita vaikka 500 000 ja nämä kaikki 500 000 olisi jo ostettuina muiden salkuissa, niin en pystyisi sitä itselleni ostamaan? Vai onko osakkeita aina ääretön määrä? Eli kaikki halukkaat voivat ostaa haluamansa yrityksen osakkeita? Entä sitten osakkeiden myyminen? Jos olisin saanut ostettua esim. Nordean osakkeita ja haluaisin myydä ne, niin voinko myydä ne milloin vaan? Vai pitääkö jonkun haluta ostaa ne minun osakkeeni, jotta saan ne myytyä?
Ymmärränkö oikein tämän osingon maksamisen. Kuvitellaan, että olen ostanut Nordean osakkeita 500 kpl. Nordea päättää maksaa osinkoa 15 e/kpl. Onko saamani osingot siis 500 x 15= 7500 ja tästä vero pois 7500x 0,7= 5250? Olenko ymmärtänyt oikein?
Milloin on oikeutettu osinkoihin? Onko osakkeita pitänyt omistaa X ajan, että on oikeutettu osinkoihin?
Kiitos avusta, jos ehdit näihin vastata 🙂 Tosiaan ekaa kertaa olisin sijoittamassa.
Paljon hyviä kysymyksiä, yhdistin kommentit yhdeksi niin helpompi vasta kohta kohdalta.
Kysymys:”Otetaan esimerkki. Olen sijoittanut rahastoon omaa rahaa 10 000 euroa. Se nousee ajan saatossa 15 000 euroon. Tulee tarve saada rahat pois rahastosta. Myyn rahaston kokonaan. Voittoa on tullut 5000 euroa, josta veroa pitää maksaa 30% eli 1500 euroa. Kysymys on, hoitaako Nordnet suoraan tuon veron maksamisen verottajalle? Vai maksaako Nordnet tuon koko 5000 euron voiton minulle ja minun pitää itse maksaa vero verottajalle?”
Vastaus: Rahastomyynneissä saat kaiken rahan itsellesi. Nordnet ilmoittaa tämän myynnin verottajalle ja tässä kohtaa tulee kaksi vaihtoehtoa: maksaa verot etukäteen tai sitten vain odottaa sen vuoden verotuspäätöstä kokonaisuudessaan, minä vuonna myynnin on tehnyt. Eli jos vaikka myit rahastot 2025 maaliskuussa, vuoden 2025 verotuspäätöshän usein valmistuu joskus vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla. Tämä verotusosuus maksetaan sitten mätkyinä (ellei ole myyntitappioita saman verran tai muita kuluja, joita voi verotuksessa vähentää). Keskimäärin itse annan verottajan hoitaa tämän aina puolestani kaikissa myynneissä, ja maksan mätkyt mikäli niitä tulee aina seuraavana vuonna.
Kysymys:”Sama esimerkki edelleen. Olen sijoittanut 10 000 euroa rahastoon ja se on noussut 15 000 euroon. Tulee tarve nostaa osa rahoista itselle. Voinko nostaa vain osan rahoista? Esimerkiksi vaikka 12 000 euroa ja jättää 3000 euroa rahastoon? Maksaisinko tässä esimerkissä veroa 2 000:sta eurosta eli 600 euroa?”
Vastaus: Rahastoissa tosiaan on juuri se hyvä puoli, että sieltä voi myydä juuri niin vähän tai paljon osuuksia kuin haluaa. Eli voi ottaa vain osan pois. Tässä kyseisessä esimerkissä yksinkertaisuudessaan lasku menisi juuri noin kuten kuvasit.
Kysymys: ”Olen ymmärtänyt, että indeksirahoistoissa on myös kuluja. Missä, miten ja milloin maksan nuo kulut? Nordnet-alustalla? Maksetaanko kulut vain kerran vuodessa? Jos rahasto, johon olen sijoittanut, on tehnyt voittoa, niin ottaako Nordnet kulut suoraan rahastosta? Entä jos rahasto olisi miinuksella (silloin kuluja ei voi ottaa suoraan rahastosta)?”
Vastaus: Kuluissa indeksirahastoissa on se hyvä puoli, että niistä ei tarvitse välittää eikä niitä tarvitse erikseen maksaa. Kulut vähennetään suoraan rahastosi tuotoista, joten kaikki tämä tapahtuu automaattisesti – rahaston todellinen tuotto onkin sen tuotto miinus kulut.
Kysymys:”Olisin sijoittamassa ensimmäistä kertaa indeksirahastoihin. Aina sanotaan, että kannattaa hajauttaa. Kuinka moneen eri rahastoon kannattaa hajauttaa? Kahteen? Kolmeen?”
Vastaus: Tämä riippuu täysin omasta mausta, mutta 1-2 riittää käytännössä aina tarpeeksi hyvään hajautukseen. Olen tässä tekstissä esittänyt yksinkertaisen esimerkin, miten itse jakaisin 10 000 euroa kahteen indeksirahastoon, niin siitä voi esim. ottaa mallia: https://www.omavaraisuushaaste.com/miten-sijoittaa-10-000-euroa/
—–
Hienoa, että aloitat juuri indeksirahastosijoittamisesta! Osakesijoittaminen sitten onkin ihan oma lajinsa. Mutta yksinkertaisuudessa osakemarkkina toimii juuri niin kuin kuvasit, eli aina kun myyt osakkeen, jonkun muun ihmisen tai instituution pitää olla samaan aikaan ostamassa osaketta samalla hinnalla. Ja toisinpäin. Joskus sijoittamisessa puhutaankin ns. likviditeettiriskistä, eli joskus osakkeista ei pääse eroon, vaikka haluaisi, koska kukaan ei ole valmis niitä ostamaan.
Jos kuitenkin puhutaan osakkeista kuten Nordea, joiden vaihto on satoja miljoonia päivässä Suomen pörssissä, tätä ongelmaa ei ole. Tähän ongelmaan voi kuitenkin törmätä pienempien yritysten osakkeissa.
Osinkojen verotus on melkein suoraan noin, mutta ei ihan. Osingoista vain 85% on veronalaista tuloa, tämä johtaa siis siihen, että todellinen veroprosentti on 25,5 % – ei 30% osingoissa. Muuten juurikin näin. Osinkojen saamiseen täytyy omistaa osinkoja ns. osingon irtoamispäivänä – tämä on usein keväällä suurimmalla osalla suomalaisista yrityksistä, ja neljä kertaa vuodessa monella USA:laisella osakkeella.
Vaikka osingot kuulostavat erittäin hyvältä nopeasti katsottuna, ennen kuin tekee yhtäkään osakesijoitusta, suosittelen lukemaan ennen kaikkea kirjani Viisas Sijoittaja ja sen luvun, jossa pureudun syvemmälle osinkojen maailmaan – ja siihen, miksi ne ovat usein erittäin vaarallisia sijoittajalle ja vähän kuin kangastuksia etenkin aloittelevalle sijoittajalle.
Toivottavasti tästä oli apua!
”
Kysymys:”Sama esimerkki edelleen. Olen sijoittanut 10 000 euroa rahastoon ja se on noussut 15 000 euroon. Tulee tarve nostaa osa rahoista itselle. Voinko nostaa vain osan rahoista? Esimerkiksi vaikka 12 000 euroa ja jättää 3000 euroa rahastoon? Maksaisinko tässä esimerkissä veroa 2 000:sta eurosta eli 600 euroa?”
Vastaus: Rahastoissa tosiaan on juuri se hyvä puoli, että sieltä voi myydä juuri niin vähän tai paljon osuuksia kuin haluaa. Eli voi ottaa vain osan pois. Tässä kyseisessä esimerkissä yksinkertaisuudessaan lasku menisi juuri noin kuten kuvasit.
”
Miksi verotus menee näin? Voiko rahastosta nostaa ensin kokonaan oman pääoman?
Esimerkissä nostat 12000€ eli 80% rahastossa olevista rahoista. Jos oletetaan että olet sijoittanut koko 10000€ kerralla, niin etkö silloin nosta 8000€ omaa pääomaa ja 4000€ voittovaroja? Jolloin veroa menee silloin 4000€ x 30% = 1200€
Joo jos voisin boldata kommenteissa sanan, olisin boldannut tuon yksinkertaisuudessaan 😀 Tässähän on siis todellisuudessa paljon variantteja, koska eri rahastotalot tekevät eri tavalla (on FIFO-periaatetta sekä ei FIFO-periaatetta), mutta loppupeleissä verotuksen määrä ei isosti vaihtele oli tuo periaate mikä vain. Eli todellisuudessa tosiaan verotus ei olisi koskaan tasan tuo, mutta suunnilleen.
Kiitos vastauksista, niistä oli iso apu! 🙂
Kysyisin vielä indeksirahaston myynnistä. Voiko sen myydä milloin vain? Mainitsit tuossa osakkeiden osalta ns likviditeettiriskistä. Mutta onko indeksirahastoissa tämmöistä riskiä? Pääseekö rahastosta aina eroon halutessaan?
Keskimäärin indeksirahastoissa samaa likviditeettiriskiä ei ole yhtä isona ja niitä voi myydä milloin vain. Teoreettisesti toki tämä riski on kuitenkin olemassa kaikissa sijoitustuotteissa. Mutta ainakaan 2000-luvulla koskaan tällaista ei ole indeksirahastojen kanssa tapahtunut eli riski on pitkälti teoreettinen, ei niinkään yleinen. Eli sinänsä indeksirahastojen kanssa voi nukkua hyvin.
Vertaat osakesijoitustesi menestystä suoraan indekseihin ja pohdit siirtymistä indeksirahastosijoittajaksi. Eikö relevantimpi vertailu olisi vertailut todellisiin indeksiä lähellä oleviin rahastoihin. Esim. MSCI ACWI -indeksille Storebrand Global All Countries A EUR?
Todellisessa maailmassa et voisi kuitenkaan ostaa suoraan indeksiä 0%:n kuluilla, vaan homma menisi ETF:n tai rahaston kautta ja silloin laskelmaan tulee mukaan myös kulut (em. rahastossa 0,31%). Lisäksi todelliset fyysiset rahastot eivät noudata indeksiä aina 100% ja synteettiset rahastot sisältävät vastapuoliriskin.
Pointtini on siis se, että indeksien sijaan voisit tehdä vertailun esim. Storebrand Global tai Handelsbanken USA indeksi -rahastoja vastaan, jotka olisivat aidosti voineet olla vaihtoehtoja sinulle reaalimailmassa.
Joo tämä on ihan totta, että sinänsä vertailun voisi hyvin tehdä suoraan indekseihin. Toki tämä menee itselle vähän semantiikan puolelle, kun tarkoitus on tehdä selvää ylituottoa. Ja toisaalta sitten miettii, että pitäisikö juuri verrata vaikka Storebrandiin, ETF:iin vai vaikka USA Handelsbanken-indeksiin. Todellisuudessa kaikissa näissä on sen verran pienet kulut ja hieman vaihtelevat tuotot, että ne eivät viisaria merkittävästi viidessä vuodessa heilauta.
Koska vaikka voittaisin rahastot juuri kulujen verran (eli noin prosenttiyksikön viiden vuoden aikana), niin todennäköisesti silti vaihtaisin indeksisijoittajaksi, koska vaikea perustella kaikkea osakesijoittamiseen käytettävää aikaa 0,5%:n ylituotolla viidessä vuodessa 😀
Hei,
Mainitsit tekstissäsi puolisosi sijoittavan pelkästään USA-indeksirahastoihin ja suosittelet kaikkia muitakin myös näin tekemään. Oletan että kyseessä on yksi USA-indeksirahasto Handelsbankenilta. Muistelen tätä jossain tekstissäsi kehuneen parhaaksi USA-indeksirahostoksi. Koetko siis että vain yksi USA-indeksi rahasto on tarpeeksi hajautettu? Voi olla että tästä olet jossain maininnutkin ja mennyt vain itseltäni ohi.
Joo, tai tietysti oman riskisietokyvyn mukaan. Monelle pelkkään USA:han sijoittaminen voi olla liian keskittynyttä, niin kuten Vaurastu Viisaasti-kirjassa kirjoitan, yksi hyvävaihtoehto on esim. 75-25 painolla USA:han ja Eurooppaan tai vaihtoehtoisesti vain suoraan yhteen maailma-indeksiin (jossa usein 70% USA, 15-20% Eurooppa ja 10-15% muu Maailma). Variaatioita on paljon, mutta mielestäni on selvää, että USA:ssa kannattaa olla iso paino jatkossakin.
Tulevaisuus sitten määrittää sen, mikä on optimein maantieteellinen jako, mutta sitä on aina mahdoton ennustaa.
Ja tosiaan puolisoni sijoittaa vain USA Handelsbankeniin, mutta todellisuudessa ei ole kauheasti väliä enää nykyään mihin USA-indeksirahastoon sijoittaa, koska kaikissa rahastoissa on keskimäärin desimaalilleen lähes samat kulut ja sisältö. Hyviä vaihtoehtoja on esim. Storebrand USA sekä Nordnetin USA-indeksi Handelsbanken USA-indeksin lisäksi. Ja toki myös monelta suomalaiselta pankilta löytyy nykyään ihan siedettävän hintaisia USA-indeksirahastoja myös.
Moi, mitenkä käy/on käynyt Handelsbankenin rahastojen vuosikulujen nyt kun ne siirtyvät s-pankille?
Vielä ainakaan ne eivät ole muuttuneet, joten uskoisin, että S-pankki ei vuosikuluja muuta, koska muuten todennäköisesti syntyisi aika iso massapako rahastosta – halvempia kun olisi sitten tarjolla muualla paljon.
Hei!
Tässä tekstissä (https://www.omavaraisuushaaste.com/miten-aloittaa-rahastosijoittaminen/) kerroit valitsevasi Handelsbanken USA indeksin ja
Suomi indeksirahasto ESG:n.
Minä olen sijoittanut 10 000€ 50-50 näihin ja huomannut, että USA tuottaa huomattavasti enemmän.
Onko Suomi-indeksi mielestäsi kannattava sijoituskohde enää vai olisiko mielestäsi parempi siirtää kaikki rahat USA-indeksiin?
Ensimmäisenä on hyvä muistaa, että historialliset tuotot eivät koskaan ole tae tulevaisuuden tuotoista. Eli vaikka USA-rahasto olisi tuottanut ennen paremmin, voi se jatkossa tuottaa huonommin.
Toki jos katsoo nykytilannetta Suomen pörssin tulevaisuus näyttää hämärältä ainakin niin pitkään kun Ukrainan sota jatkuu.
Avopuolisoni laittaa 100% rahoista USA-rahastoihin, mutta sanoisin, että tämä riippuu myös paljon omasta riskinsietokyvystä. USA-rahasto on hyvin hajautettu, mutta toki niin nousut kuin laskut ovat rajumpia jos itsellä on vain yksi rahasto.
Nykyään jos aloittaisin, tekisin ehkä siten että laittaisin 75% USA-rahastoon ja 25% Eurooppa-rahastoon. Mutta tosiaan tulevaisuutta on mahdoton tietää niin rahastot kannattaa valita sen mukaan mitkä itsestä tuntuvat hyvältä ja joihin luottaa myös pörssiromahdusten – aikana – ei pelkästään silloin kun pörssit menevät ylöspäin.
Olen itse tavallaan luovuttanut täs pörssipelissä, mutta en kuitenkaan haluu kokonaan lopettaa, eli pistää varojani johonkin indeksiin
Ostin lähes sata eri osaketta länsimaihin hajautettuna, eli voin viel pelata
mun mielestä indeksirahastoissa on se vika, että sillloin tulee ostaneeksi jo valmiiksi raketoituneita osakkeita
im master of my destiny
Tämä on se asia minkä kanssa itsekin taistelen, mutta onneksi on vuosi vielä aikaa. 2026 sitten voi katsoa, millaista taistelua käyn itseni kanssa, jos osakesijoittamista pitää huomattavasti vähentää ja indeksirahastoihin siirtyä.
Eikö olisi rehellistä ottaa tuottoihisi mukaan tuo käteinen, joka ei tuota mitään? Näyttäisi varmasti paljon pienemmältä tuo tuotto.
Juu, käteinen (ja sen tuotto, koska viime vuonnahan sille sai vielä tuottoakin) on mukaan laskettu siltä osalta, kun koin sen olennaiseksi. Pyrin tekemään laskelmista aina mahdollisimman realistisia, koska eipä tässä ketään muuta huijaisi kuin itseänsä. Yritän kyllä parhaani ja laskelmat ovat suhteellisen monimutkaisia 😀
Mutta todellisuudessa, kun kyse ei ole rahastosta tai sijoitusyhtiöstä, ei tästä täysin tarkkaa saa koskaan. Osakkeet ovat kolmessa eri paikassa ja samalla käteinen on jaettu sijoitustilin, käyttö/säästötilin ja toiminimen tilin välille. Kaikki ovat koko ajan käytössäni niin omaan elämään kuin vaikka sijoituksiini tai toiminimen kuluihin, niin asiat ovat suhteellisen sekaisin.
Myös todellisen elämän tilanteet vaikuttavat tuohon käteiskassaan, kuten kirjoitin tässä tekstissä ja aiemmin viime vuonna täällä: https://www.omavaraisuushaaste.com/parhaat-lyhyen-aikavalin-sijoitukset/ Yksi iso syy vuoden lopun myyntien lisäksi isompaan käteiskassaan oli tuo asunnon hankkiminen, joka ei sitten realisoitunutkaan vieläkään.
Mitä mieltä onko USA:ssa teknologiakupla lähellä vai onko AI myötä tulossa vielä nousua tämä vuosi..
Fakta on, että kaikki tulee palaamaan keskiarvoa kohti ja yhtä jyrkkää laskua tulossa kuin nousua.. Esimerkiksi Nvidia haiskahtaa jo kuplalta..
Usassa enemmän tuo terveyspuoli on tuntunut houkuttelevalta, esim juuri tuo medpace holdings olen harkinnut. Nyt näyttää kyllä osakkeen hinnan ja arvojen mukaan huutavan ostoa, suositteletko oman kokemuksen mukaan.
Tänä vuonna AI-investointien odotetaan kasvavan entisestään. Pelkästään Microsoft taisi sanoa investoivansa noin 80 miljardia euroa pelkästään tekoälyyn – kasvua siis edelleen tuolla alalla tapahtuu, jonka takia myös esim. juuri Nvidia pystyy todennäköisesti tuloskuntoaan ylläpitämään myös tämän vuoden ja jopa edelleen kasvattamaan tulostaan. Nvidia on kuitenkin maailman eniten rahaa tekeviä yrityksiä, joten kuplaa perinteisellä tavalla ei ole, kun todelliset eurot arvostustasoja tukevat. Se taas on kuitenkin aina eri asia, että mikä arvostus on ”hyväksytty” ja todellisuudessahan voisi argumentoida, että kaikista megateknoista voisi leikata 50% pois ja silti en olisivat ”järkevästi hinnoiteltuja” tietyn näkökulman mukaan. Enemmän kyse onkin vain siitä, millä päällä markkina on kuten vuonna 2022 nähtiin.
Terveyspuolella ja lääkefirmoissa riski on varmaan isointen poliittinen. Ennen kuin tekee sijoituksia sinne, kannattaa seurata, millaisia säädöksiä Trump pyrkii sinne tekemään ensimmäisen 100 päivän aikana alkaen 20.1.2025.
Jos puhutaan pelkästään Medpacen arvostustasosta, niin tällä hetkellä se ei ole erityisen houkuttelevasti hinnoiteltu. Kasvu tulee laahaamaan tänä vuonna väistämättä 5-10%:n tasolla, mutta samalla arvostustasot ovat edelleen kasvuyhtiön kertoimia samalla lailla, kun yhtiö kasvoi 20%:n tahia. Itse en nykytasoilla Medpacea lisäilisi ja odotankin, että yhtiön osake ei ainakaan ensimmäisen puolen vuoden aikana positiivisesti kehity.
Tuottosi laskennasta ihmettelen onko mainitsemasi isot tappiot myös laskettu mukaan tuohon 22% vuosituottoon? Käteisen alla jo kerroitkin olevan mukana. Olettaisin olevan, joten tuotto oikein mainio
Kyllä vain. Mutta tosiaan vuosituotto oli vain tuon n. 10%, ei 22% eli varmaan olisi ollutkin lähempänä tuota 20% ilman noita tappioita 😀