Kaupallinen yhteistyö: Nordnet
Kirjoitin jo kaksi vuotta takaperin sijoitusstrategiastani pörssiromahdusta varten. Koska käteispainoni on ollut viimeiset 10 vuotta lähes nollassa, suurena osana pörssisijoitusstrategiaani olikin ollut sijoituslaina. Buffettia ja sijoitusstrategiaani mukaillen tarkoitukseni oli nostaa ja sijoittaa ensimmäisen osa sijoituslainastani siinä kohtaa kun pörssi on romahtanut 26% huipuistaan. Ja kuinka ollakaan, koronan myötä tällainen pörssiromahdus oikeasti syntyi – ja mitä sitten tapahtui?
Alkuperäinen sijoituslainani oli hyvä, mutta pankki vaihtoi sääntöjä lennosta
Olin pyytänyt lainalupauksen pankiltani hyvissä ajoin etukäteen jo viime vuoden puolella. Laina oli sen verran hyvä, että olin ihan tyytyväinen. Speksit alla:
Summa: 30 000 euroa
Korko: 1,3% kuluineen
Takaisinmaksuaika: 10v
Tuolla olisi ollut hyvä lähteä koronaromahduksessa sijoittamaan. Lainalupaus oli valmiina, romahdus saapui, olin onnellinen ja lähetin pankilleni viestiä, että nyt haluaisin nostaa sijoituslainani kokonaisuudessaan.
Pankilta tuli vastaus nopeasti ja oletin rahojen siirtyvän kohta tililleni. Ja kaikkea muuta, pankiltani tuli viesti, että lainojen ehtoja on muutettu ja vanha tarjoukseni ei ollut enää voimassa (vaikka olin tarkistanut sen voimassaolon vain pari kuukautta aiemmin). Syynä oli koronan aiheuttama epävarmuus osakemarkkinoilla, minkä takia yli 100 000 euron arvo-osuustilini oli täysin hyödytön ja arvoton pankkini silmissä.
Revin hiuksiani päästä ja mietin, mitä ihmettä voisin tehdä, koska halusin sijoituslainan. Sitten tajusin, että tosiaan, minulla on myös arvo-osuustili Nordnetissä, missä sijoituslaina olisi sidottu salkkuuni.
Nordnetin sijoituslaina olisi ollut avain onneen myös maaliskuussa
Kun sain kuulla omalta pankiltani, että lainaa ei lupauksista huolimatta kuulu, soitin heti Nordnettiin ja kysyin lainaa sieltä. Laina onnistui, mutta toisen arvo-osuustilin siirtäminen olisi kestänyt liian kauan, koska koronapaniikin ollessaan pahimmillaan, käytännössä kaikkien pankkien kaikki palvelu olivat pahasti ruuhkautuneet.
Toinen vaihtoehto olisi toki ollut laittaa koko 100 000 euron salkkuni lihoiksi ja siirtää rahat Nordnetin tilille. Koska elimme juuri niitä koronapäiviä kun pörssit nousivat toisina päivinä 8% ja laskivat seuraavina 6%, en viitsinyt lähteä ajoittamaan myyntejä. Pahimmassa tapauksessa olisin pelkästään väärän päivän ostoissa menettänyt kymmeniä tuhansia euroja.
Pelkäsin, että pahin kriisi olisi ollut ohi siihen mennessä kun arvo-osuustilini olisi saatu siirrettyä Nordnetiin, arvio, joka osui aivan oikeaan koronapaniikin ollessa ohi suhteellisen nopeasti pörssin pohjakosketuksen jälkeen. Tällä kertaa jäin siis katsomaan sivusta, kun pörssit lähtivät takaisin nousuun ja missasinkin yhden elämäni parhaimmista ostopaikoista.
Tällä hetkellä minulla on arvo-osuustilit niin Nordnetissä kuin omassa pankissani ja Nordnetin superluotto olisikin ollut itselleni äärettömän hyvä vaihtoehto kuten alla näkyy.
Nordnetin superluotossa onkin tiettyjä huomattavasti parempia osia kuin alkuperäisessä pankissa saamassani tarjouksessa.
1. Parhaalla Kulta-tasolla Nordnetin luoton korko on 0,99%, eli huomattavasti parempi kuin toiselta pankilta saamani tarjous. Seuraavien ehtojen pitää täyttyä, mikäli haluaa alimman koron Nordnetin superluotolle.
– Yksittäinen osake tai ETF edustaa enintään 20 % salkun koko markkina-arvosta.
– Yksittäinen rahasto edustaa enintään 60 % salkun koko markkina-arvosta.
– Käytössäsi on enintään 20 % salkun lainoitusarvosta.
2. Nordnet arvostaa osakkeita keskimäärin paljon paremmin vakuudeksi kuin muut pankit. Esimerkiksi oma pankkini ei suostunut ottamaan yhdysvaltalaisia osakkeita tai First Northiin listattuja osakkeita vakuudeksi sijoituslainaan – vain asuntovakuus olisi käynyt. Nordnetiltä vakuusarvo löytyy lähes kaikkiin suomalaisiin osakkeisiin ja pyydettäessä Nordnet pystyy joskus lisäämään vakuusarvon osakkeisiin, joilla ei sitä vielä ole. Tällainen on toisaalta äärimmäisen harvinaista perinteisissä pankeissa.
3. Lainan saa erittäin nopeasti käyttöön, ja kun luotto on myönnetty, kone tekee salkun vakuusarvoon ja käytettävissä olevaan luottosaldoon liittyvät laskelmat automaattisesti.
Olen selvitellyt paljon erilaisia sijoituslainoja ja näyttää siltä, että Nordnetin Kulta-tason Superluotto on edelleen Suomen sijoitusmarkkinoiden halvin sijoituslaina. Parastahan Nordnetin lainassa on se, että lainaa ei tarvitse käyttää sijoittamiseen jos ei halua. Superluoton parhaalla tasolla Nordnetin luotto voi ollakin paras auto- tai arkiluotto, mitä voi saada – jos jostain syystä sitä tarvitsee johonkin yksittäiseen ostokseen.
Toki Superluoton kanssa pitää olla aivan yhtä tarkkana kuin kaikkien muidenkin sijoituslainojen kanssa, mutta mikäli salkkusi on tarpeeksi hajautettu ja et nosta liikaa lainaa, pysyvät myös kulut erittäin pieninä. Hyvä on kuitenkin muistaa, että jokainen pankki (niin oma pankkini kuin myös Nordnet), on aina oikeutettu muuttamaan lainan ehtoja kesken kaiken, minkä takia lainavivun kanssa kannattaa mielestäni aina olla vähän liikkumavaraa.
Alla vielä mielenkiintoinen infograafi siitä, miten Nordnetissä ihmiset keskimäärin ovat käyttäneet sijoituslainoja (infograafi elokuulta 2020). Kaikinpuolin näyttää siltä, että olisin myös itse ollut erittäin keskimääräinen luotonottaja salkkuni koon ja lainan koon puolesta.
Miksi sijoituslaina kannattaa – jos oma pää vain kestää
Koronaromahdus oli jälleen hyvä esimerkki siitä, että sijoitusstrategiani mukainen sijoituslainan käyttö olisi moninkertaistanut sijoitusteni tuotot. Kuinka paljon korkeampi nettovarallisuuteeni olisikaan, jos olisin pystynyt saamaan sijoituslainan koronaromahduksessa ja sijoittamaan sen strategiani mukaan?
Pörssit nousivat romahduksen jälkeen vuoden alun tasolleen ja jos olisin pystynyt toteuttamaan strategiani mukaiset ostokset sijoituslainalla, olisi nettovarallisuuteni nopeiden laskelmien mukaan yli 20 000 euroa isompi nyt kuin mitä se nyt oikeasti on ilman sijoituslainaa. Voin sanoa, että minua oikeasti harmittaa oman pankkini sääntöjen vaihto lennosta, koska sijoituslaina olisi vauhdittanut matkaani taloudelliseen riippumattomuuteen entisestään.
Pörssissä on aina romahduksia, mutta ikivihreät Warren Buffetin sanat eivät tule koskaan vanhenemaan – pelkää kun muut ovat ahneita ja ole ahne, kun muut pelkäävät. Toisin sanoen, sijoituslaina on yleensä parhaimmillaan juuri silloin kun pörssit ovat verenpunaisia päivästä toiseen ja kaikki toivo näyttää pörssistä kadonneen. Tämä on voitu toistaa niin koronaromahduksessa kuin finanssikriisissä sekä IT-kuplan puhkeamisessa. Kurssiromahduksissa luottoa hyödyntävän sijoittajan tosin tulee tarkkailla salkkunsa vakuusarvoa erityisen tarkalla silmällä.
Kun puhutaan yleisindekseistä, se mikä tulee alas, tulee historialliseen dataan peilaten myös ylös pitkällä aikavälillä, kuten pörssiromahduksia käsittelevässä kirjoituksessa olen havainnoillistanut. Tästä hyvä esimerkki on Jukka Oksaharju, joka otti 300 000 euron sijoituslainan finanssikriisin aikana – ja tuloksista on usein saanutkin lukea niin iltapäivälehdissä kuin hänen omissa kirjoituksissaan.
Pitää myös muistaa, että sijoituslaina on samalla tavalla verotusystävällinen kuin sijoitusasuntolaina. Pystyt vähentämään niin sijoituslainan korot kuin muut lainasta koituvat kulut pääomatuloverotuksessasi, mikäli sinulla on osinkotuloja, vuokratuloja, myyntivoittoja tai mitä vain muita pääomista tulevia kuluja. Sijoituslainassa onkin 100%:n verovähennyskelpoisuus, kun sitä hyödynnetään sijoituksiin.
Sijoituslaina on varovaisen sijoittajan paras ystävä
Itselläni on tällä hetkellä vain asuntosijoituslaina; yllä kuvatun oman pankkini sekoilun takia. Nyt olen kuitenkin valmistautunut seuraavaan pörssiromahdukseen sillä, että joko siirrän loputkin sijoitukseni Nordnetin arvo-osuustililleni tai, mikäli mahdollista panttaan toisen sijoitusasuntoni vakuudeksi sijoituslainalle. Kaikki tämä riippuu siitä, milloin ja miten seuraava pörssiromahdus tulee.
Vaikka puhun sijoituslainassa tässä kirjoituksessa positiiviseen sävyyn, on hyvä muistaa, että velan määrä missä tahansa elämän vaiheessa kannattaa aina mitoittaa oman tulo- ja varallisuustason mukaan, eikä sijoituslainaa kannata koskaan ottaa vain huvin vuoksi tai ns. ”pelirahaksi”. On erittäin yleistä, että ihmisten sijoituslainamäärät kasvavat kun pörssit nousevat, mutta vähenevät, kun pörssit romahtavat. Kaikkien pörssioppien mukaan asian pitäisi olla kuitenkin juuri toisinpäin.
Oma velkataakkani on tällä hetkellä n. n. 350 000 euroa samalla kun varallisuuteni liikkuu n. 500 000 eurossa. Bruttokuukausituloni ovat olleet läpi vuoden n. 8000 euroa kuukaudessa, ja en ole vielä menettänyt yöuniani velkataakkani määräni takia missään kohtaa. Koen, että pystyn varallisuuteni ja tulotasoni kanssa ottamaan vielä lisää velkaa, minkä vuoksi myös osakesijoituslaina yhdessä uuden asuntosijoituslainan kanssa kuuluu tärkeänä osana sijoitussuunnitelmaani myös tulevaisuudessa.
Onko sinulla kokemusta Nordnetin tai muiden pankkien sijoituslainasta ja minkä koet itsellesi turvalliseksi velvavivuksi?
P.S. Muista seurata salkkuani Nordnetin Sharevillessä saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksistani ja toisen osakesalkkuni muutoksista ja kehityksestä!
Tärkeää tietoa riskeistä
Luotolla sijoittamiseen liittyy merkittävä riski. Jos luotolla ostamiesi rahoitusvälineiden arvo laskee, olet edelleen velvollinen maksamaan takaisin koko luottopääoman sekä korko-osuuden. Kurssien lasku tai muutokset lainoitusasteissa voivat tarkoittaa sitä, että salkun lainoitusarvo laskee ja salkkuun syntyy ylilainoitustilanne. Tämä ei ole sallittua.
Jos salkkuun syntyy ylilainoitustilanne, sinun tulee korjata tilanne viipymättä. Muussa tapauksessa riskinä on muun muassa, että rahoitusvälineitäsi pakkomyydään. Pakkomyynti voi johtaa tappioihin, joiden suuruus voi ylittää alkuperäisen luoton määrän. Lue lisää riskeistä täältä.
Nordnetin kaupankäyntiluoton vuosikorko on lähtökohtaisesti 4,85 %. Kaupankäyntiluottoon on mahdollista liittää Superluotto-ominaisuus, jonka alhaisin Kulta-tason korko on 0,99 %.
* Esimerkki – kaupankäyntiluotto Superluoton Kulta-tason alennuksella:
Nostetun luoton määrä: 10 000 EUR.
Takaisinmaksuaika: 1 vuosi.
Todellinen vuosikorko: 0,995 %.
Perustamis- ja vuosikustannukset: 0 EUR.
Takaisinmaksettava kokonaissumma näillä oletuksilla: 10 099,50 EUR.
Esimerkki – kaupankäyntiluotto ilman Superluotto-ominaisuutta (nimelliskorko 4,85 %):
Nostetun luoton määrä: 10 000 EUR.
Takaisinmaksuaika: 1 vuosi.
Todellinen vuosikorko: 4,96 %.
Perustamis- ja vuosikustannukset: 0 EUR.
Takaisinmaksettava kokonaissumma näillä oletuksilla: 10 496 EUR.
Luottoa hakiessasi sinun tulee läpäistä tietämystesti.
Mikään tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan arvioonsa sekä ottaa huomioon omat tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa. Sijoittamiseen ja rahoitusvälineisiin liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi muuttua ja sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.
justaansa otin 30k lainaa, 1.4% korolla metsäpalstan ostoon. 50% piti olla omaa rahaa
Mielenkiintoista, kiitos tiedosta!
Sinulla on todella vaarallinen velkavipu jo valmiiksi ja suunnitelmana ottaa lisää vielä velkaa siihen päällä. Onkohan riskit nyt varmasti selvillä, jos pelkkä lainan ehtojen muutos oli yllätys? Oletko kuullut kasinovuosista? Suurin osa näistä miehistä onkin jo haudattu. Jos asuntomarkkinat katuu ja työpaikalta tulee irtisanomisilmoitus olet todella pahassa kusessa. Sitten kun vielä velkavivuttelet laskeviin markkinoihin, joissa pohjista löytyy aina uudet pohjat, niin et häviää pelkästään omiasi vaan velkaakin jää satojatuhansia. Varsinkin kun pankki vaatii maksua ja asuntojen myyjiä riittää, mutta ostajia ei ole ollenkaan. Sen jälkeen tulee fudut tulee tyttöystävältä ja sillan alla maistuu Gambiina. Olen nähnyt tämän. Riskit eivät tietenkään aina toteudu. Mutta tämä on riski, jonka olet ilmeisesti päättänyt ottaa ja suosittelet samanlaista uhkapeliä vielä muillekin. Onnea matkaan.
Kuvittelin, että tekstissä oli liikaa riskien vaaroista paasaamista, mutta eipä näköjään 😀 Mielestäni on aina hyvä muistaa, että jokaisen ihmisen tilanne ja riskinkantokyky on täysin erilainen, eikä esim. absoluuttisella lainan määrällä ole mitään väliä, jos ihmisen velaton omaisuus on tarpeeksi arvokas – ja kestää myös mahdolliset romahdukset.
Olen syntynyt keskellä 90-luvun alan lamaa, joten kasinovuodet sekä 90-luvun alun lama on enemmän kuin tuttu, niin vanhempien kuin kaikkien muidenkin kokemuksesta. Lainojen ehtojen muutoksesta ei tässä voida ihan puhua, sillä vaikka lainalupaus oli, vaihtoi koko pankin politiikka, ei sopimus. Jos olisin nostanut lainan ennen koronaa, ei pankin muutokset olisi koskeneet minuun mitenkään.
Olen monesti sanonut, että jokaisella on eri riskinsietokyky ja mielestäni tärkeintä onkin se, että pystyy itse nukkumaan rauhassa lainansa kanssa. Jos minulla olisi lainaa miljoona euroa nykytilanteessa ja kaikki olisi vielä kiinni osakkeissa, en pystyisi silloin nukkumaan hyvin.
Nykyisessä tilanteessa kuitenkin nukun enemmän kuin hyvin – todennäköisyydet siihen, että nämä kaikki skenaariot, joita luettelit tapahtuisivat samaan aikaan, on häviävän pieni. Ja vaikka ne kaikki toteutuisivatkin, pystyisin pelkällä käteiskassallani ja ansiosidonnaisella/työttömyystuella elämään vielä nykyisenkaltaistani elämää viitisen vuotta. Ja tämä vielä ennen kuin olisin joutunut tekemään yhtään pakkomyyntiä osakkeisiin. Vipuni erittäin äärimmäisissäkin skenaarioissa siis maltillinen, vaikka absoluuttiset summat suhteellisen isoja ovat.
Ja kuten kirjoitin täällä, pörssiromahdus tulee aina ja miksi kenenkään ei sitä pitäisi pelätä: https://omavaraisuushaaste.com/porssiromahdus-tulossa-silla-ei-ole-valia/ Romahduksia tulee aina, mutta sieltä myös aina noustaan pitkällä aikavälillä. Riskit kannattaa aina tunnistaa, mutta turhia pelkokuvia ei kannatta maalailla äärimmäisten kasinotalouden aikojen vivuttajien esimerkeillä. Siinä olet kuitenkin aivan oikeassa, että on hyvä peilata rehellisesti omaa työ, sekä talouden tilannetta ja miettiä, onko omalle kohdalle se sijoituslaina oikea juttu. Joillekin se on, joillekin ei.
En puhunut aiemmin mistään absoluuttisista summista. Sinulla on noin 60 prosenttia brutto-omaisuudesta lainaa. Jos varallisuuden arvo laskee puoleen niin yhtäkkiä se 200 000 nettovarallisuus muuttuukin noin sadantonnin velaksi. Ja siis tässähän ei ole laskettu sitä lisävelkaa minkä vakuutat otattavasi vielä siihen päälle. Siinä ei kymppitonnien käteiskassat auta yhtään mitään. Varmuutesi siitä, että näin ei voi missään tapauksessa käydä kertoo jo kaiken. Historia kertoo toisin. Montako taantumaa olet sijoitusurallasi kokenut? Keskiverto sijoittaja kokee vain yhden.
Ehkä suurin ero on se, että en näe ongelmaa siinä, että varallisuuteni laskee, koska tähtäimeni varallisuuden kasvattamiseen on 10-15 vuotta, en ole myymässä mitään omistuksistani, vaikka niiden arvo laskee.
Sijoitusasuntoni on kassavirtaneutraali ja potkujen jälkeen ansiosidonnaisellakin minulla jäisi asuntolainojen maksujen jälkeen 1000 euroa käteen joka kuukausi + sitten kaikki tulot sijoituksista ja esim. blogistani. Kassavirta siis riittäisi, vaikka joutuisin työttömäksi, en saisi Tampereen keskustan yksiöön vuokralaista ja kaikkien omistusteni (myös asuntojen) arvo menisi NOLLAAN. Eli siis tällaisessa äärimmäisessä zombie-apocalypse tapauksessakin nukkuisin yöni hyvin ja sepä juuri onkin syy, miksi esim. 30 000 euron sijoituslaina ei vaa’assa enää juuri painaisi tai muuttaisi isoa kuvaa mihinkään suuntaan.
Taantumia on osunut sijoitusuralleni vain kaksi (finanssikriisi sekä nyt korona, jos tätä nyt voidaan laskea), mutta varmasti kohtaan niitä vielä monta jatkossa, kun katsoo missä kunnossa maailman talous tälläkin hetkellä on. Itselleni kuitenkin näen ne kuitenkin mahdollisuuksina esim. juuri sijoittaa laskeviin markkinoihin.
Kiinnostava lukea muiden riskienhallinnasta. Mitä jos pankki jolle olet velkaa haluaa lisävakuuksia? Esimerkiksi mainitsemasi sijoituslaina 30k, jos olisi ollut käytössä ja pankki toteaa, ettei aiemmin vakuudeksi riittäneet enää ole tarpeeksi. Ei ihmiset huvikseen pohjalla myy. Pankki pakkomyy.
Itseasiassa tuo on erinomainen pointti, mitä en tekstissä tajunnut mainita! Jos vakuuksien arvo laskee niin paljon, että pankki haluaa lisävakuuksia jo olemassaolevien tilalle (ja niitä ei minulla olisi), silloin olisin valmis juuri pakkomyymään, että päästään tasoihin.
Tämä on kuitenkin riski, jonka kanssa olen itse valmis elämään, koska tarkoitus on kuitenkin nostaa laina vasta niin myöhään, että pörssit ovat jo laskeneet merkittävästi. Turskaahan siitä saattaisi tulla, mutta pitkällä aikavälillä se saatu laina maksaisi todennäköisesti itsensä silti moninkertaisesti takaisin.
Luonnollisesti tätä kuitenkin pyrin välttämään viimeiseen asti sillä, että hallitsen vakuuksien arvoja, mutta eipä kaikkia riskejä voi koskaan välttää täysin ja niiden kanssa pitää vain olla sinut. Kuten tekstissäkin moneen kertaa mainitsin, laina lisää ehdottomasti riskiä, mutta omalle kohdalle se on juuri sopiva riskilisä.
Minulla jäi asuntolaina saamatta. Olen puolison kanssa etsiskellyt pari vuotta sopivaa taloa hieman syrjempää. Meillä on ollut lainalupaus 200 000 euroon, 30% omarahoitus osuudella. Löytämäni talo oli 150 000, joten olisimme tarvinneet lainaa 90 000. Pankki epäsi lainan meiltä vedoten Koronan riskeihin asuntomarkkinoilla ja yms. Harmittaa ihan vietävästi, oli asuntona juuri sitä mitä etsitty. Osakkeista olisi voinut vielä parikymmentä tuhatta nostaa, mutta tuskin sekään olisi riittänyt pankille, ja ensimmäisen hylkäyksen käsittely kesti lähes kaksi viikkoa! Pankki meni vaihtoon, mutta talo meni muille.
Yllättävää ja harmi! Oliko asunto mistä päin? Outoa, että asunnon ostamista pidetään pankista riskisenä – siellä on hommat olleet aika sekaisin varmaan aika monessa eri paikaassa. 90 000 euron laina kahdelle hengelle ei tunnu kuitenkaan oikeastaan palkkatasosta huolimatta millään tavalla riskiseltä omiin silmiin. Noh, hyvä että tosiaan vaihdoitte pankkia, varmasti uusi pankki osaa antaa ja arvostaa vähän paremmin tarpeitanne!
Asunto sijaitsi Kaakkois-Suomessa, alle 250 km Helsingistä. Hyvä, että tehtiin tarjous ehdollisena lainalupauksesta huolimatta, niin ei tullut muita maksuja itselle. Välittäjä kertoili, että useita asuntokauppoja on kaatunut siihen, että pankit vetää jo luvattuja lainoja pois tai vaativat hurjia omarahoitusosuuksia. Siihen päälle uusissa lainoissa käsittelyajat huitelevat kuukautta…
Onpa aika kummallista… PK-seudulla ja Tampereella tällaisiin tapauksiin en ole törmännyt itse tai tuttavapiirissäni. Hämmentävää, miten alueelliset erot kuitenkin noin pienilläkin etäisyyksillä pystyy tehdä elämästä noin paljon vaikeampaa.
Velka on ehdottomasti sijoittajan ystävä koska vain palkkatuloja sijoittamalla matka taloudelliseen riippumattomuuteen on tuskallisen pitkä vaikka olisi kuinka taitava osakepoimija. Edellytyksenä tosin on se että pää kestää eikä menetä yöunia suurenkaan velkataakan alla.
Erityisen tärkeää on löytää pankista sellainen henkilö joka ymmärtää sinua ja ostaa strategiasi. Ongelmaksi osoittautui pankissani valittu tapa kuinka henkilökohtaista asiakaspalvelijaa ei enää ollut vaan vastapuoli vaihtui joka kerta. Henkilökohtainen varainhoitaja tosin kuuluu asiakkuuteeni, mutten keksi hänelle mitään käyttöä koska heidän palkkansa muodostuu minulle kaupatuista epäedullisista rahastoista. Lopulta löysin pankistani sopivan yhteistyökumppanin joka vastaa kaikista laina- ja sijoitusasioistani vastaisuudessa. Toimiva yhteistyö ja henkilöhistoria takaa nopean palvelun sekä arvostan myös suuresti minulle tarjottua sparrausta sijoittamiseen liittyen.
Viimeisen vuoden aikana olen nostanut 240k€ sijoituslainoja niin sijoitusasuntoon kuin osakkeisiin. Korko liikkuu asunnossa noin 0,9% luokassa kiinteissäkoroissa ja osakkeissa hieman alle 2%. Koen rahoituksen olevan edelleen varsin helppoa eikä Korona ole muuttanut sitä oleellisesti tapauksessani. Kokonaisuudessaan lainani ovat noin 670k€ josta omaan kotiin osuus on 35k€. Seuraavalle vuodelle tavoitteena on saada samaa suuruusluokkaa oleva laina osakkeisiin.
En yritä ajoittaa ostoja millään tavalla vaan tärkeintä on jatkuvuus ja potin kasvu. Tiedän pääseväni pidemmälle ja nopeammin sijoittamalla tasaisesti 200k€ vuodessa kuin odottamalla pörssiromahdusta vuosia ja huomata hintojen vain nousevan jatkuvasti. Toisinaan minulta kysytään riskeistä ja epäonnistumisen mahdollisuudesta, todellisuudessa näen epäonnistumiseksi sen ettei olisi koskaan edes yrittänyt.
Täysin samaan ongelmaan törmäsin omassa pankissani – kun palvelu on henkilökohtaista, on se usein vain kalliiden varainhoitotuotteiden kauppaamista. Tuntuu, että koko Private Banking on pitkälti vain ihmisille, joilla on liikaa rahaa ja he eivät ole kiinnostuneet rahasta millään tavalla. Voi toki myös olla, että näin nuorena ja suhteellisen velkaisena en ole vielä kauhean kiinnostava kohde normipankille – ehkä sitten viiden vuoden päästä, kun velkataakka on järkevämpi suhteessa kokonaisvarallisuuteen.
Sijoituslainan n. 2%:n korko vaikuttaa suhteellisen korkealta, toisaalta jos siihen kuuluu luotettava kumppani ja varmuus siitä, että homma pelittää jatkossakin, olisin varmaan itsekin valmis maksamaan sen verran. Suuren osan kun sijoituslainan koroista pystyy vähentämään verotuksessa, joten 2%:n korko ei ole maailmanloppu.
Kiitos kokemustesi jakamisesta!
Olen itsekin harkinnut tätä Nordnetin lainaa. Tällä hetkellä tosiaan max 20 % lainoitusarvosta voi nostaa. Tässä varmaan kannattaa olla hieman varovainen, nostaa esim. vain 15 %, ettei kurssien heilahdellessa hyppää tuohon 2,5 % korkoluokkaan? Lisäksi varmaan pitää katsoa, ettei yksittäinen omistus ole aivan tuossa 20 % tuntumassa, ettei samasta syystä superluoton ehtojen täyttyminen keskeydy. Vai miten itse olet tämän ratkaissut?
Hyvä strategia voisi olla tuo seuraavan dropin odottelu, tai sitten vaan sylkeä normaalilla kuukausisäästämisellä summa erissä markkinoilla.
Voiko tuon luoton muuten hakea vaikka tänään, ja aloittaa käyttämään limittiä vasta vaikka 6 kk päästä?
Samassa tuli mieleen, että itselläni on useampi salkku ja suorien osakesijoitusten salkussa yhdellä osakkeella on 21 % osuutta. Kannattaakohan tätä lähteä ihan myymään luoton perässä? Vai onnistuisikohan sen siirto vain johonkin ylimääräiseen salkkuun, jonka perustaa sitä varten?
Ilmeisesti tuo limitin nosto on kuitenkin salkkukohtainen? Itselläni on osakesalkku, sekä kuukausisijoitussalkku (ETF ja rahastot).
Ja kysymyspatteri jatkuu, kun kerralla tuli taas päivitettyä kk-sijoituskohteet yms. Huomasin, että ETF-kohteisiin oli tullut 0,00 % kuluilla uusia etf-rahastoja. Liikkeeseenlaskija näyttäisi olevan Wisdom Tree tai multi units Luxemburg.
Esim. Pohjois-Amerikkaa: http://doc.morningstar.com/document/e7de0a33c1553a036da7600165c5829f.msdoc/?clientid=nordnet&key=b3a3825282b90bac
Onkohan nämä jotain sisäänheittotuotteita taas, kun kuluja kk-säästämisessä ei ole ja etf:n kulut 0,0 %?
Muuten etf:n kulut salkussani liikkuvat siellä 0,05-0,25 %, mikä toki on jo huokeaa.
Paljo hyviä kysymyksiä, koetan vastata kaikkiin kerralla.
Ja joo etenkin, jos nyt ajatteli ostaa lainaa kun kurssit ovat tulleet kovaa ylös, on parempi jättää enemmänkin varaa. Jos sijoittaa siinä kohtaan, kun kurssit ovat jo laskeneet 20-30% huipuissaan, varaa ei todennäköisesti tarvitse jättää yhtä paljon. Itse ainakin odotan seuraavaa tippumista ja strategiani mukaisesti -28% huipuista on se aktivoitusmiskohta. Historiallisesti pörssiromahduksissa se on usein ollut hyvä piste iskeä sisään ensimmäiset rahat, vaikka historia ei koskaan olekaan varma osoitus tulevasta.
Painotusta varmaan kannattaa tehdä sitten, kun lainan nosto on aiheellinen. Kun kurssit rommaavat, muuttuu varmaan salkun painotus merkittävästi laskun myötä. En siis itse huolisi tässä kohtaan painosta, vaan vasta sitten kun lainan nostaminen on ajankohtaista. Teen itse ainakin näin.
Ja oho, täytyypi tutustua noihin rahastoihin tarkemmin. Koska Nordnet ei ole niitä tarkemmin mainostanut, uskoisin, että kyseessä ei ole sisäänheittotuote, vaan Wisdom Tree on vain noin halpa. Otan nuo tutkinnan alle ja kirjoittelen tekstiä asiaan liittyen, kun olen ehtinyt asiaan erehtyä.
Toivottavasti tästä oli apua!
Kiitos, juurikin samoilla linjoilla näissä.
Ja jep, ei ole mainostanut yhtään. Vaihdoin pari ETF:ää 0,2 % kuluista 0,0% kuluille, kun sisällössä ei juurikaan ollut edes eroa. Halpaahan nuo ovat kaikki mielestäni, mutta on tuokin ero joitakin kymppejä vuositasolla, mikä taas kertautuu pidemmässä juoksussa.
Odottelen tosiaan myös pientä tiputusta ennen lainarahan iskemistä. Mutta olet sitä mieltä, että tuo lainan anominen kannattaa tehdä nyt, että se on sitten valmiiina? Eikö näin kuitenkin voi siis tehdä?
Vai saako sen niin nopeasti anottua, että kannattaa tehdä vasta sitten kun paikka sijoittamiseen tulee?
Joo muistaakseni joku Sharveillessä sanoikin, että on ottanut aktivoinut luoton Nordnetissä, mutta ei ole sitä nostanut. Eli Nordnetinkin puolella pystyy tuon tosiaan etukäteen ottamaan ja sitten kätevästi vain nostamaan kun rommi tulee.
Toki täytyy muistaa, että Nordnet voi noissa tilanteissa muuttaa sääntöjä/ehjtoja aivan samalla tavalla kuin mikä muu tahansa pankki, joten plan b kannattaa aina olla.
”…sijoituslaina on yleensä parhaimmillaan juuri silloin kun pörssit ovat verenpunaisia päivästä toiseen ja kaikki toivo näyttää pörssistä kadonneen.”
Kun veri virtaa, CASH is KING. Käteinen on arvokasta romahduksessa juuri siksi, koska kaikki haluavat sitä, eikä kenelläkään ole riittävästi. Jos lainaa saisi, ei ihmisten tarvitsisi myydä alihintaan, eikä romahdus jatkuisi.
Tietenkin käteispainolla, kullalla jne. varautuminen maksaa hävityt tuotot, mutta sen takia se on arvokasta romahduksessa. Ajatteletko, että markkinat ovat niin tyhmiä, että maksavat varautumisesta, jos sen voisi tehdä myönteisellä lainapäätöksellä?
Lainalupauksella romahdukseen varautuminen tuntuu nurinkuriselta, koska ei ole oikea romahdus, jos lainaa saa. Kuin varustautuisi työttömyysaaltoon, säilyttämällä kutsun työhaastatteluun.
Nurinkurisuus on yleensä enemmän kuin hyvä merkki mielestäni, kun puhutaan sijoittamisesta. Ja tosiaan, lainaa saa aina kun on vakuuksia (ks. esim toi Oksaharjun tilanne, mistä kirjoitin tekstissä, jossa selkeästi oli vakuudet jostain muualta tai oma tilanteeni, jos asunnosta olisin enemmän maksanut pois).
Cash todellakin on king, romahduksessa mutta kuten kirjoitin, koronassa nähtiin, että esim. juuri strategiani kaltaisella lainavivulla olisi saanut hurjiakin tuottoja lyhyessäkin ajassa. Sama olisi toiminut finanssikriisissä – ja moni varmasti vaurastuikin finanssikriisissä tällä tavalla. Olivatko ne oikeita romahduksia? Koen, että olivat.
Markkinat eivät ole tyhmiä, mutta markkinat eivät myöskään ole millään tasolla tasa-arvoisia. Toisten romahdus on toisten mahdollisuus ja toisten mahdollisuus on toisten turmio. Mutta siinä olet oikeassa, että ensi kerralla en ole niin naiivi, että pidän lainalupausta varalla romahduksessa, vaan varaudun ensi romahdukseen isommalla käteiskassalla, että sillä, että minulla on tarpeeksi vakuuksia sijoituslainan neuvotteluun KUN romahdus saapuu, eikä ennen sitä. Koronaromahdus oli hyvä oppitunti.
”Tästä hyvä esimerkki on Jukka Oksaharju, joka otti 300 000 euron sijoituslainan finanssikriisin aikana – ja tuloksista on usein saanutkin lukea niin iltapäivälehdissä kuin hänen omissa kirjoituksissaan.”
Kirjoittamasi antaa mielestäni ymmärtää, että Jukka Oksaharju otti sijoituslainan finannsikriisin aikana ja teki sillä paljon tuottoa. Uutisessa Oksaharju mainitsee, että meni liian suurella lainalla finannsikriisiin, mistä jäi oppi, ettei velkaa saa olla liikaa. Aika iso ero ottiko lainan ennen vai finanssikriisin aikana.
Pitääkin tarkentaa tuota sanamuotoa hieman tekstissä, muistan jostain lukeneeni, että otti myös lainaa sen aikana, hmh, pitänee kaivaa.
Toisaalta, joka tapauksessa oppihan pätee sen osalta, mitä kirjoitin tekstissä, että lainaa kannattaa yrittää ottaa juuri lasku- eikä nousumarkkinaan. Tämä on asia, jota mielestäni kannattaa korostaa, koska liian moni tekee juuri tuon, että ottaa nousevan markkinan euforiassa lainaa sijoituksiin. Ja esim. korona crashissa moni tästä joutuikin kärsimään, jos oli nousumarkkinaan lainaa ottanut. Nousumarkkinaan en itse koskaan uskaltaisi ottaa lainaa – siinä on riskiä ihan liikaa jopa omaan makuuni., vaikka kommenttien perusteella oma riskinsietokykyni onkin ehkähieman keskimääräistä korkeampi
Moro! Tässä blogissa on hyvää keskustelua firetyksestä. Itsellä tuli tänään 1,3Meur täyteen ja se on tuo tavoitteeni, jolla voisin elättää perheeni 4%:n säännöllä ja nykyistä korkeammalla elintasollakin loppuelämämme. Velkaa ei ole ja talon arvoa en laske tuohon, koska asumme muuttotappiopaikkakunnalla. Mutta nyt kun pääsin tavoitteeseen, niin olen todennut että mitähän töitä alkaisi seuraavaksi tekemään. Eli lomailjaksi ei minusta ole. Kyllä se työnteko vaan sopii ihmiselle. Lupasin ostaa möhköauton ja veneen, kun pääsemme tavoitteeseen, mutta en tee sitäkään koska jostain syystä kaikki materia on menettänyt merkityksen. Vapaudentunne sen sijaan on mahtava. Tsemppiä kaikille, jotka pyrkivät fireen (itselle riittää fi) ja tsemppiä enemmän niille, jotka pitävät kulutusjuhlat käynnissä.
Terveisin
36-vuotias äijä, joka lähtee nyt polttamaan sikarin ja juomaan brandya.
Kiitos! olen ollut erittäin tyytyväinen keskustelun tasoon myös. Ja aina mahtavaa kuulla henkilöltä, joka on jo päässyt maaliin!
Ja joo, näin se varmasti menee, mitä olen lukenut Jenkkiblogeista. Pakko elämää on keksiä jotain mielekästä tekemistä, oli se sitten töitä, vapaa-ehtoistöitä, harrastustöitä tai oikeastaan mitä vain siltä väliltä.
Itsekin uskon, että FI riittää oikeastaan kaikille ihmisille. Aikainen eläköityminen sitten sopii vain elämäntapaoloneuvoksille. Arki ja rutiinit kuitenkin pitävät meidät selväjärkisinä. Taloudellinen riippumattomuus toivottavasti vain antaa juuri tuotta vapautta ja aikaa huomattavasti enemmän, että voi tehdä itselle mielekkäitä asioita, mistä ei välttämättä saisi penniäkään rahaa – vaikka joku työksi sen laskisi.
Nordnetin lainoitus on kätevä, mutta sen osalta on syytä ymmärtää ja muistaa joitakin juttuja:
– arvopaperin vakuusarvo on sidoksissa sen markkinahintaan; kurssien romahtaessa myös salkun lainoitusarvo romahtaa
– Nordnet voi muuttaa arvopaperien vakuusarvoja melko lyhyellä varoitusajalla (ja on niin myös tehnyt)
– ylilainoitustilanteessa Nordnetilla on oikeus myydä salkun arvopapereita (ja näin myös koronanotkahduksessa monien salkkujen kohdalla tapahtui)
Toki, jos normaalitilanteessa tavoitteena on pysyä luoton kultatasolla, siitä on pitkä matka ylilainoitustilanteeseen, mutta saattaa se koron viisinkertaistuminenkin vähän kirpaista.
Jep juurikin näin ja tämän takia tekstin lopussa onkin tuo järjetön riskivaroitusläjä. Toivon, että ihmiset tossiaan koko tekstin lukevat, ennen kuin tekevät lainoituspäätöksiä. Ja kuten sanoit, jos tähtää kultatasoon (joka on se järkevin kaikin tavoin), ja alkaa sijoittamaan luottoa vasta kun romahdusta on tapahtunut jonkun kerran, voi usein nukkua yönsä suhteellisen turvallisin mielin lainoitusarvoon liittyen, mutta riski on aina olemassa.
Kun tuota romahdusta odoteltiin jo muutamia vuosia sitten, koetko että tämä koronaromahdus oli nyt se ”the romahdus” finanssikriisin ja IT kuplan rinnalla?
Itselle tämä hyvinkin jyrkkä lasku ja jyrkkä nousu jäi ehkä enemmän tällaisena kauppasodan kaltaisena hieman lyhyemmän ajan epävarmana tulevaisuutena mieleen, eikä niinkään vastaavana järjestelmää tai markkinoita pitkällä ajalla shokeeraavana romahduksena.
Siksi jäikin hieman sellainen olo, että se ”the romahdus” odottaa vielä tuloaan, eikä sitä tarvitse nyt odottaa samaa n. 10vuotta kun edellisten kohdalla. Minullakin oli ja on suunnitelma romahdukseen juurikin käteistä ja vipua hyödyntäen, mutta hieman jäädyin tässä koronassa paikalleni, ensi kerralla tulee olla valppaampi.
Vai mitä mietteitä itselläsi tuli tästä romahduksesta?
Uskoisin, että uusi romahdus on tulossa spekulatiivisille osakkeille, SPAC:eille jne. (ja atm korjaus on vasta alkua). On vaikea kuitenkaan nähdä, että perinteiset osakkeet kuten pankki ja teollisuus romahtaisivat suuresti, koska niiden hintataso on nyt jo erittäin houkutteleva. Korjaus nähtäneen niissä, jotka ovat koronan jälkeen nousseet eniten.
Markkinat ovat nyt erittäin hajautuneet, joten hyvät bisnesket, jotka ovat järkevästi arvostettuja tuskin kauheasti romahtavat. Kaiken maailman Teslat, Amazonit jne. saattavat kuitenkin romahtaa rajustikin tulevina kuukausina.