Kuukausikatsaus syyskuu 2026 – säästöprosentti 84,19 %
Henkilökohtaisessa talouden hallinnassa kaikkein tärkeintä on tasapaino tulojen ja kulujen välillä. Unohtamatta...
Ensimmäinen puolikas vuodesta 2025 on takanapäin. Itsellä vuosi on ollut esikoisen myötä ollut ehkä tapahtumarikkain koskaan, mutta toisaalta sijoitusten puolesta ehkä vähiten tapahtumarikkain puolivuosikas koskaan, vaikka maailmalla onkin myllerrystä ollut.
Sijoitusmarkkinat eivät kuitenkaan nuku ja tänään käyn läpi sijoitusteni puolivuosikatsauksen sekä sen, miten sijoitukseni ovat kehittyneet verrattuna erilaisiin indekseihin.
Miksi seuraan sijoituksiani vain puolen vuoden välein? Syy tälle pitkältä tuntuvalle aikavälille johtuu siitä, että pyrin kannustamaan niin itseäni kuin kaikkia muitakin sijoittajia pitkäjänteiseen sijoittamiseen, joka keskittyy ajalliseen hajauttamiseen ja hötkyilyn välttämiseen. Oli kyse nousu- tai laskumarkkinoista.
Esittelen tässä kirjoituksessa ensin osakesalkkujeni sisällön, salkussa olevien osakkeiden kehityksen vuoden alusta lähtien ja sen jälkeen, miten olen pärjännyt indeksiä vastaan sijoitusstrategiallani pitkällä aikavälillä. Avaan myös salkkuni tyyliini sopivasti euroissa sekä prosenteissa, joten näet tarkalleen, mihin sijoitan ja millä painolla sekä euromäärällä.
Katsotaan siis, miten sijoitukseni ovat kehittyneet viimeisen puolen vuoden aikana. Tekstin tiedot ovat päivältä 1.7.2025.
Pääsalkku ensimmäinen puoli vuotta 2025
Pääsalkussani on nimensä mukaisesti selkeästi isoin osuus osakesijoituksistani ja on tällä hetkellä kokonaisarvoltaan aika tarkalleen 400 000 euroa. Salkussa on tällä hetkellä vain kuutta eri yritystä. Keskittäminen on itselleni ainoa tapa mahdolliseen ylituottoon vs. indeksit, joten tämä on suunnitelmallista. Tavoite on, että salkussani ei ole koskaan yli 10 osaketta.
Seuraavassa salkun osakkeiden tuotto vuoden alusta lähtien. Tämä ei suoraan kerro osakkeiden tuottoa omassa salkussani, koska luonnollisesti ostojen ja myyntien ajoitukset vaikuttavat tähän paljon.
Merkittävin tämä oli todennäköisesti Qt Groupin osalta, jonka osuuden lähes tuplasin salkussani kurssilaskun jälkeen – tällä hetkellä hyvin lopputuloksin. Kuten kirjoitin, ostin myös paljon laskeviin kursseihin Trumpin tullisekoilujen aikana, josta luonnollisesti ollaan pompattu takaisin ylöspäin hyvin.
Medpace -3,96 %
Qt Group -16 %
Take-Two Interactive +31,16 %
Kesko +18,47 % (sis. osingot)
Elisa +17 % (sis. osingot)
Howden Group Holdings (työpaikkani emoyhtiön osake, listaamaton) +22 %
Ylläolevat luvut ovat siis kyseisten osakkeiden vuoden alun tuottoja (ns. YTD-tuottoja) ja oman salkkuni tuotot ovat todellisuudessa pitkälti tätä paremmat vuoden alusta, koska onnistuin vuoden alun markkinamyllerryksessä lisäämään kaikkia haluamani osakkeita suhteellisen hyvissä kohdin.
Ilahduttavinta on, että Take-Two Interactive sijoitukseni on edennyt tähän mennessä täysin jo yli vuosi sitten kirjoittamani casen mukaan. Tämä on tuonut salkulleni erittäin paljon nostetta, kun olen nostanut sen painoa salkussani koko ajan ja kurssi on noussut ensimmäisistä ostoistani jo n. 60% vuodessa.
Sama pätee listaamattomaan Howden Group Holdingsiin, jonka osake arvotettiin Morgan Stanleyn toimesta jälleen vuoden alussa (täällä tarkemmin siitä, miten arvostus muodostuu) ja seurasi jälleen Arthur J. Gallagher-verrokin kaltaista kehitystä. Kun kaksi salkun isointa omistusta näin keskitetyssä salkussa nousevat mallikkaasti, tulokset ovat varsin hyviä.
Qt Group on aivan kiinni siinä, että se olisi noussut salkkuni kolmanneksi isoimmaksi. Koska lisäykset osuivat hyvin selvästi alle 60 euron, olen ok-tyytyväinen myös sen suoriutumiseen, vaikka toki vuoden alussa tilanne oli vieläkin paremmin ennen kuin negatiivinen tulosvaroitus annettiin. Olen Qt:sta ostanut lähes poikkeuksetta isoista dipeistä, osakkeen ollessa erittäin volatiili, ja tähän mennessä se on ollut aika pomminvarma strategia. Nyt ajoitus vaikutti jälleen onnistuneen, koska suhteellisen hyvältä näyttävä yrityskauppa julkaistiin juuri heinäkuun vaihteen jälkeen, joten sen vaikutukset eivät tässä kirjoituksessa vielä näy.
Medpace oli ainoa, jonka suoritukseen en ole ollut tyytyväinen, mutta kuten kirjoitin, siinä case on muuttunut omien osakkeiden ostojen valtavuuden vuoksi vähän tylsemmäksi ja en usko, että sitä enää tulevaisuudessa salkkuuni lisään – ellei kurssi laske tästä alaspäin merkittävästi. Mutta toki en ole sitä myymässäkään, koska tulevaisuuden tuotto-odotus täyttää tavoitteeni.
Hauskaa oli myös nähdä, että ns. ”arvo-osakesijoitukseni” eli Kesko ja Elisa, jotka onnistuin sipaisemaan salkkuuni monen vuoden pohjista, tuottivat vuoden alusta myös hyvin. Elisaan laitoin kerralla 20 000 euroa, koska totesin, että se olisi vain ns. hyvä ”korkosijoitus” sillä aikaa, kun etsin käteiselleni parempaa parkkipaikkaa sijoitusten muodossa. Lopputulema onkin ollut erinomainen, sillä ostohinnoilleni Elisa on tuottanut jo yli 20 % osingot mukaanlukien alle puolessa vuodessa. Vähän parempi kuin pelkkä korkosijoitus…
Osakkeiden painotus ykkössalkussani näyttääkin tällä hetkellä seuraavalta.
Huomattavinta salkun painotusmuutoksissa aikaisempiin puolivuosikatsauksiin on ehkä se, että en tunnu pääsevän käteisestä eroon, vaikka kuinka yritän. Tämä toki on nousseiden tulojen myötä positiivinen ongelma, mutta etenkin hyvinä aikoina aiheuttaa harmaita hiuksia niin salkun kokonaistuotolle, kuin ylipäätänsä sille, että mitä tällä kaikella käteisellä tekisi. Nykyisessä tilanteessa en koe, että markkinoilla on oikein mitään, mitä tekisi mieli ostaa.
Sijoitusteni kannalta toivoin, että Trump olisi katsonut tullikorttinsa loppuun asti, mutta se oli turha toivo. Vähän hassusti, odottelen edelleen, että pitempiaikainen pörssiromahdus joskus tulisi, mutta voi olla, että tulen tätä odottamaan ikuisuuden. Kuten olen monesti todennut, mielestäni pörssi on muuttunut huomattavasti nopeampi sykliseksi ainaisen velkaelvytyksen maailmassa ja voi olla, että tulemme jatkossa näkemään vain koronan ja Tullisekoilun kaltaisi pikapörssiromahduksia, jotka kestävät aina korkeintaan muutaman kuukauden.
Spekulointisalkku 2025 H1
Spekulointisalkkuni tarkoitus on antaa minun spekuloida osakemarkkinoilla pienillä määrillä rahaa. Olen antanut itselleni luvan sijoittaa 5% nettovarallisuudestani spekuloiviin sijoituksiin ohi virallisen sijoitusstrategiani, sillä se on kokemukseni mukaan paras tapa saada pidettyä itseni kiinni oikeassa sijoitusstrategiassani.
Spekulointisalkku on tuottanut hyvin – paitsi tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Ostin kahta osaketta – UiPathia ja Novo Nordiskia niiden laskettua mielestäni houkuttelevalle tasolle. Ongelma kuitenkin oli, että tein nämä ostokset tyhmästi juuri ennen tullisodan alkua, vaikka se oli jo nähtävissä. Tämä meni puhtaasti sen piikkiin, että en ollut maailmaa ehtinyt seurata tarpeeksi, kun esikoisemme oli juuri syntynyt. Takkiin tulikin noin 2 000 euron verran (ja toiset 2000e virtuaalista tappiota), mutta Novo Nordiskit pysyvät vielä salkussani, koska osake on mielestäni edelleen huvittavan aliarvostettu pitkän ajan prospekteihin verrattuna.
Laitan tähän itselleni muistutukseksi sen, että momentum on hallinnut markkinoita viimeiset 15 vuotta. Spekulointisalkkuun pyrin siis jatkossa keskittymään ennen kaikkea hype-osakkeisiin ja muihin momentum-osakkeisiin, koska niillä myös spekulointisalkku on parhaa tuotot tehnyt. Kaikista JD.comista, Metasta ja Virgin Galacticista on saatu yli 100%:n tuotot vain istumalla hypessä tarpeeksi kauan ilman sen syvempää analyysiä. Jos haluan arvosijoituksia tehdä, teen ne pääsalkkuni puolella kunnon analyysin jälkeen ja spekulointisalkussa pyrin jatkossakin keskittymään lähinnä siihen, että pääsen hypeen mukaan ajoissa – ja ajoissa pois. Koska se tuntuu olevan lyhytaikaisen sijoittajan paras malli nykypörssissä.
Kakkossalkkuani voit seurata myös Sharevillessä täältä nimimerkillä Omavaraisuushaaste, jolloin pystyt seuraamaan myös kauppojani reaaliajassa.
Sijoitusteni kehitys vs indeksit 2020-H1 2025
Entä miten sijoitusteni (eli osakesalkkuni yhdessä painotettuna) selviytyivät indeksejä vastaan nyt ja sijoitusstrategiani alusta lähtien?
Lähtökohta on siis 1.1.2020 ja kaikki indeksit ovat lähteneet arvosta 1, jotka merkkaavat indeksien sekä sijoitusteni lähtökohtaa 1.1.2020. 1,2 siis tarkoittaa esim. että indeksi on tuottanut 20% lähtöpisteestä lähtien. Salkkujen luvut on painotettu ja laskettu TWR-tuottona.
Olen asettanut sijoituksilleni kaksi tavoitetta.
1) Voita päävertailuindeksi pitkällä aikavälillä
2) Tuota vähintään 9,5%-vuodessa kymmenen vuoden ajan (CAGR)
Sijoitukseni tuottivatkin vuoden 2024 ensimmäisellä puolikkaalla yhteensä hyvät +9,5 %. Sijoitukseni vuoden 2020 alusta ovat tuottaneet yhteensä tyydyttävät +73 % eli aika tarkalleen 10%-vuodessa.
Miten salkkuni siis suoriutui verrattuna indekseihin ja miten tavoitteeni on onnistunut tähän mennessä? Katsotaan, miten indeksit ovat tuottaneet vuoden 2020 alusta.
MSCI ACWI TR-indeksi: Sijoitukseni johtavat indeksiä n. 5%-yksikköä.
OMX Helsinki GI-indeksi: Sijoitukseni johtavat indeksiä n. 36%-yksikköä.
Nasdaq100 TR-indeksi: Sijoitukseni on häviöllä indeksille n. 49%-yksikköä.
S&P500 TR-indeksi: Sijoitukseni ovat häviöllä indeksiä n. 25%-yksikköä.
Olen aiemmin kirjoittanut etenkin osakesijoittajalle vertailuindeksien tärkeydestä. Jos vertaa omia sijoituksiaan vain Helsingin pörssiin, voi olla tyytyväinen omiin sijoituksiin vähän turhaankin, koska on ”voittanut indeksin”. Mutta todellisuudessa muut indeksit ovat voittaneet Helsingin pörssin moninkertaisesti.
Tarkkanäköiset lukijat huomaavatkin, että tein muutaman tarkennuksen indekseihin. En ollut kaikissa indekseissä ottanut aiemmin huomioon TR (Eli Total Returnia), joten nyt myös osingot ovat indeksien tuotoissa mukana. Tämän lisäksi otin huomioon valuuttakurssien muutokset, koska kurssimuutokset ovat olleet merkittäviä viimeisen viiden vuoden aikana. Kuvaajat siis eroavat hieman, mutta suunta on aika samanlainen. Ja tämä päivitetty vertailu antaa entistä tarkemmin ja rehellisemmän kuvan kokonaistuotoistani vs. indeksit.
Koska Euro vahvistui tänä vuonna hyvin niin dollaria kuin puntaa vastaan, tämä söi myös oman salkkuni tuotoista merkittävän määrän pois. Jos valuuttamuutokset eivät olisi olleet niin isoja kuin alkuvuonna, olisi salkkuni itseasiassa tuottanut lähes 7%-yksikköä paremmin. Sijoitukset siis onnistuivat erinomaisesti, mutta valuuttakursseista tuli poikkeuksellisen paljon painetta. Myös suhteellisen iso käteiskassa laski hieman todellista tuottoa.
Lopputulokset ovat joka tapauksessa tutun näköisiä. Pystyn sijoituksillani voittamaan niin Suomen kuin maailma-indeksin, mutta USA-indeksit jyräävät salkkuni matalaksi. Tämä on yksi niistä suurimmista syistä, miksi nostan aina USA:n esiin, kun puhutaan indeksirahastoista. USA:n – ja etenkin USA:n teknologiayhtiöiden tuotot ovat aivan valtava osuus niin USA:n menestyksestä kuin maailma-rahastonkin menestyksestä (koska niissä usein on 70-75% USA-paino). Toki näistä ei ole vähennetty indeksirahastoista/ETF:stä syntyviä kuluja, mutta nämä eivät toisi viiden vuoden aikan niin isoja muutoksia numeroihin, että niillä olisi väliä.
Never bet against America. Niin se vain menee.
Olen asettanutkin siis kaksi tavoitetta. Että salkkuni tuottaa vähintään 9,5% vuodessa. Tämä on saavutettu n. 10% vuosituotolla. Mutta toisena, minun pitäisi voittaa myös kaikki vertailuindeksit sijoituksillani, että osakesijoittamisen voin itselleni oikeuttaa.
Ensimmäinen check point tähän on vain puolen vuoden päässä, joten huonolta näyttää. Vuosituotto on sijoituksilleni tyydyttävä, mutta toisaalta onko osakesijoittamisessa järkeä, jos kaiken vaivan ja työn jälkeen tuottaa huonommin kuin indeksirahastot? Kuten molemmissa kirjoissani kirjoitan – ei ole. Etenkään, kun olen tätä 18 vuotta jo harjoitellut.
Jos seuraavan puolen vuoden aikana en USA-indeksien ohi sijoituksillani pääse, on minunkin aika siirtää sijoituksiani entistä enemmän indekseihin. En usko, että tulen osakesijoittamista koskaan täysin lopettamaan, koska se on niin rakas harrastus. Mutta jos pystyn indeksirahastoilla ja nollavaivalla kasvattamaan vielä enemmän varallisuuttani kuin osakesijoittamisella – ei etenkään lapsiperhearjessa 100%:n osakesijoittamisen viemälle ajalle oikein mitään perustetta löydy.
Seuraavat puoli vuotta tulevatkin olemaan aika mielenkiintoiset! Mutta todennäköistä on, että myös minusta on tulossa kovaa vauhtia indeksisijoittaja – ellei toinen vuosipuolikas tarjoile isompaa romahdusta markkinoilla. Tai vaihtoehtoisesti niin Howden, Qt Group, Medpace kuin Take-Two Interactivekin vielä raketoivat tänä vuonna. Ei mahdotonta, mutta pidän sitä puolen vuoden aikajänteellä kuitenkin aika epätodennäköisenä.
Yhteenveto – yksi kadotettu vuosi riittää
Kaiken kaikkiaan olen ihan tyytyväinen ensimmäiseen puolikkaaseen tänä vuonna. Salkkuni tuotti hyvin ja jokainen sijoitus jonka tein tänä vuonna, on tähän mennessä onnistunut.
Kuten tuottokuvaajasta vähän ylempänä näkeekin, tämä vuosi ei ole ongelma. Isoin ongelma oli viime vuosi. Vuosi 2024 oli itselleni katastrofaalinen puhtaasti omien sijoituspäätösten takia, kun taas maailman pörssit tuottivat kaksiprosenttisia lukemia. 1.7-31.12.2024 oli sijoitushistoriani surkein aika koko elämäni aikana vs. indeksit. Ylituotto 4/5 vuotena ei riitä, jos yhden vuoden mokaa niin pahasti kuin mokasin viime vuoden. Voit viime vuoden virheistäni lukea esim. tästä ja tästä tekstistä.
Koenkin, että markkinoita ei voi oikein tästä syyttää. 2020-luku on ollut niin osake- kuin indeksisijoittajalle erinomaista aikaa. Indeksisijoittajat ovat saaneet erinomaista tuottoa sijoituksilleen (huomattavasti parempaa kuin perinteinen 7%-vuodessa) ja osakesijoittajalle, joka on ollut hereilllä ja trendien aalloilla on tarjoiltu vielä tästäkin huomattavasti parempaa tuottoa.
Kirves ei ole vielä kaivossa, mutta roikkuu reunalla. Itsellenikin olisi tarjottu paljon parempia tuloksia ihan samalla salkkukoostumuksella, mutta vain paremmalla päätöksenteolla. En vain tehnyt päätöksiä oikea-aikaisesti, joka osakesijoittamisesta niin paljon vaikeampaa tekeekin vs. indeksisijoittaminen.
Puoli vuotta kuitenkin vielä jäljellä! Katsotaan millaisia mullistuksia tämä aika tuottaa pörssiin vai tuleeko toinen puolivuosi olemaan lähinnä rauhallisest seilaamista ilman sen suurempia ylä- tai alamäkiä, vaikka maailmalla muuten kuohuukin.
Kiinnostuitko ajatuksistani?
Tilaa bestseller-sijoituskirjani "Viisas Sijoittaja"
Kiinnostaako osakesijoittaminen ja haluat ymmärtää, miten tulla paremmaksi sijoittajaksi? Voit nyt tilata arvostelumenestys, Suomen Ekonomien Bisneskirja-yleisöäänestysvoittajan ja yli 20 000 kpl myyneen bestseller-sijoituskirjani ”Viisas sijoittaja – tunne itsesi ja osakemarkkinat” kaikista suomalaisista kirjakaupoista tai suoraan minulta signeerattuna!
Adlibris Kirja.fi Suomalainen Kirjakauppa Signeerattu versio kirjailijalta
Tilaa huippusuosittu "Vaurastu Viisaasti - Rahataidot haltuun"-kirja
Haluatko henkilökohtaisen taloutesi kerralla haltuun? Tilaa vuodessa yli 30 000 kappaletta myynyt ja huippuarvostelut saanut ilmiö ”Vaurastu viisaasti – rahataidot haltuun”, jossa tiivistän kaikki oppini matkaltani nollasta eurosta yli puoleen miljoonaan euroon!
Adlibris Kirja.fi Suomalainen Kirjakauppa Signeerattu versio kirjailijalta
Kuuntele äänikirjaa
Äänikirjojen ystäville bestseller-kirjani löytyvät myös kaikista suomalaisista äänikirjapalveluista.
Bookbeat Storytel Nextory Spotify - Vaurastu Viisaasti Spotify - Viisas Sijoittaja
Uusi lukija?
Jos olet blogissa ensi kertaa, olen kirjoittanut 10 vuoden aikana blogiini yli 1 000 kirjoitusta kaikkeen henkilökohtaisesta taloudesta sijoittamiseen asti. Jos sinua siis pohdituttaa mikään talousaihe, aloita tästä ja löydät todennäköisesti vastauksen askarruttavaan kysymykseesi. Ja jos et löydä, laita kommenttia ja kirjoitan aiheesta!
Kiitos Esa taas analyysistä ja hyvästä menestyksestä! Varsinkin veto heittää Elisaan kertapotti ilahdutti näppäryydellään ?
Oma pienimuotoisempi säästämis/sijoittamisstrategia nojaa lähes täysin indeksirahastoihin; tappavan tylsää, mutta varmaa tuottoa, varsinkin effortti/tuotto suhdetta on vaikea voittaa.
Mutta, kuuntelin tässä tuoreen Sijoituskästin haastattelun Pietari Laurilasta sekä eTorosta ja ko. sijoitusmalli alkoi kiinnostamaan.
Onko konsepti sinulle kuinka tuttu ja miten kommentoisit itse näitä moderneja salkkukopioinnin mahdollisuuksia, niin luotettavuuden, tuottojen kuin mahdollisena portofolion osana, vaikka tällaiselle indeksisäästäjälle?
Jos sinulla on siis jossain kohtaa aikaa perehtyä asiaan pelkkää tätä vastausta enemmänkin, niin teema voisi olla oman blogijulkaisun arvoinen?
Kiitokset ja isosti menestystä jatkoon!
Indeksirahastot ovat kyllä ihan aidosti maagisia. Kun niissä tuotto on vain niin selkeää ja juuri erittäin olemattomalla vaivalla tämän saa.
Etoron salkkukopiointi mekaniikka on tosiaan erittäin mielenkiintoinen. Ja itseasiassa ollut aika pitkäänkin olemassa jo, mutta noussut Pietarin myötä varmaan enemmän juuri suomalaisten tietoisuuteen. Jos ihmisellä on yli vuosikymmenen track record ylituotosta, tässä on mielestäni potentiaalia. Jos tämä ylituotto keskittyy kuitenkin ennen kaikkea viimeiselle kuudelle vuodelle, joka on ollut osakemarkkinoilla täysin poikkeuksellista aikaa, en siihen rahojani vielä laittaisi.
Se, miksi eToroa en ylipäätänsä suomalaiselle suosittele on se, että verojutut eivät mene automaattisesti. Vaan veroilmoitukset pitää sitten itse säätää kuntoon. Toki raportit saa yleensä näistä palveluista suoraan, mutta ei omaan silmiini maksa vaivaa. Voisin katsella, jos olisi aikaa asiaa käsitellä, sinänsä varsin mielenkiintoinen. Yleensä eTorosta kirjoitellaan vain affiliate-tulojen mielessä, heh.
Onnittelut hyvistä valinnoista. Innostuimpa itsekkin laskemaan ”salkkuni” tilanteen.
Tänä vuonna on tappiota tullut… Salkku koostuu Nordentin Eurooppa, Suomi, Ruotsi ja Kehittyvät markkinat rahastoista. Sen lisäksi Handelsbankenin USA indeksiä ja Nordean Maailma rahastoa. Taitaa olla parempi lopettaa sijoittaminen, kun tällaisena aikana suhteellisen pienikuluisilla laajoilla rahastoilla tappiota tekee. Näköjään osaa valita juuri ne, jotka ei tuota mitään. Viiden vuoden keskituotto on luokkaa 4% eli ihan säästötilillä olisi saanut saman. Olipas masentava laskuharjoitus.
Hmm, mietin miten tämä on mahdollista, jos on ajallisesti hajauttunut sijoituksensa. Pelkkä SP500:nhan on noussut jopa 50% viimeisen neljän vuoden aikana. Tuolla mainitsemallasi hajautuksella (kunhan suurin osa ei ole Suomessa ja Ruotsissa), niin olisi pitänyt saada hyvätkin tuotot.
En suosittele missään nimessä sijoittamisen lopettamista, vaan ehkä salkun yksinkertaistamista. Jos on Eurooppaa, ei tarvitse Suomi ja Ruotsi rahastoja laisinkaan. Ja toisaalta, jos on maailma-rahastoa ei tarvitse mitään muuta rahastoa – siinähän on jo kaikki. Perus 75-25 USA-Eurooppa jako tai pelkästään maailma-rahasto, niin kyllä tuototkin paranevat huomattavasti. Pelkkä hajautus Pohjosimaihin ei riitä, ne ovat kuitenkin alle 1% koko maailman pörsseistä, eli eivät ole oikeastaan hajautusta laisinkaan.
Samaa itsekkin mietin, että miten mahdollista, mutta syyhän on oma ”mikroajoitus”. Eli laitan rahastoihin tietyn kiinteän summan kuussa, ja sitten sen päälle ostan jotain rahastoa silloin kun on ”ekstra” rahaa. Tuona 4 vuoden aikana jouduin 23 myymään rahastoja 20 ke arvosta, kun autoon tuli 7 ke remontti ja taloon piti tehdä reilu 20 ke remontti. Pankin remonttilainan korko olisi ollut 7,99% ja todellinen vuosikorko pitkälti yli kymmenen, joten päädyin myymään rahastoja.
Tämän vuoden tappiohan selittyy jenkkipainoitteisuudella. USA indeksi ja Nordean maailma rahastothan ovat joulu- tammikuulta yli 10% miinuksella.
Tämä sijoittaminen on linjassa muiden rahapäätösteni kanssa. Kaikki menee päin peetä. Elän todella pihisti, mutta rahat katoaa. Esimerkkejä: rivitalon osto, 5 v omistusaika ja paikkakunnan vaihdos. Arvo laski 20 ke ja remontteja tehtiin 15 ke. Käytetyn diesel-auton osto juuri ennen niiden arvon romahtamista 2020. Myöskin auton vaihdos sähköiseen ajoittui juuri ennen kuin valmistajat alkoivat kilvan laskemaan hintoja.
Lisäksi palkkakehitys on ollut negatiivinen. Reilu pari vuotta sitten YT-neuvottelujen seurauksena palkastani vietiin pois 30%, ja toimenkuva muuttui vain paperilla, todellisuudessa teen lähes samoja hommia, mutta alemmalla nimikkeellä. Uutta työtä olen etsinyt, mutta ei vain löydy. Tai no paria on tarjottu, mutta palkka on sama tai huonompi kuin nykyinen. Kyllähän se hieman sylettää tehdä 3500 e/kk palkalla töitä (ylempien sopimus, ylityöt ja matkustusajat sisältyy palkkaan). Työkokemusta kuitenkin yli 15 v ja DI & KTM tutkinnot taskussa. Niin ja tarjotut paikat olisivat olleet pääkaupunkiseudulla, joten hieman alle 200 km päivässä olisi pitänyt ajaa työmatkaa…
Ja tosiaan. Olen kiitollinen siitä, että olen saanut olla töissä, ja sillä on rahoitettu ihan mukava elämä. Talon saanut hankintua ja autoa ylläpitänyt. Rahallisesti ei ole tarvinnut stressata, eikä köyhyyttä kokea, ja on pystynyt toteuttamaan tiettyjä asioita omien arvojen mukaan. Kuten mahdollisimman ympäristöystävällinen auto ja lämmitys uusiutuvalla sähköllä.Tietenkin tarkka on pitänyt olla. Mutta kyllä se hieman ärsyttää, että tekee asiat aina väärään aikaan ja tekee huonoja päätöksiä kärsien niistä taloudellisesti.
Noniin mietinkin mistä johtuu, mutta joo tuo on tärkeä huomata, että käteispuskuri on hyvä olla silloin kun yllättäviä kuluja taloudessa voi tulla vaikka juuri auton muodossa. Joka varmasti yleisin ehkä lemmikin jälkeen yllättävistä kuluista.
Myös extrasijoittaminen kuukausisijoittamisen ulkopuolella (ilman käteiskassaa) voi olla haitallista, koskaa useinhan maailma toimii juuri siten, että ylimääräistä rahaa on silloin kun maailmassa ja taloudessa menee muutenkin hyvin (eli kun pörssit ovat korkealla). Ja YT:t sekä muut rahantarpeet osuvat yleensä siihen kun pörssit ovat alhaalla ja taloudessa menee heikosti, jolloin pitäisi juuri laittaa lisää, mutta silloin juuri yleensä tavallisessa arjessa lisärahaa ei ole laittaa. Joka voi pahimmillaan johtaa juuri tuollaiseen lopputulokseen.
Mutta tärkeintä, että kuitenkin rahaa on tarpeeksi ja muuten menee hyvin! Ja toisaalta eipä tuota 4%:nkaan tuottoa enää tileiltä saa, joten parempi kun ei mitään.
Juuri tuon käteispuskurin kanssa olen itse, ja useampi tuttavakin, kipuillut. Itselle ”normaalitilanteessa” riittää se 7000 e, joka oli silloin 23 tilillä. Sillä kattaa elämistä kohtuu pitkään vaikka toinen joutuu työttömäksi, maksaa eläinlääkäriä aikalailla tai omia terveysongelmiakin saa ainakin alkuun ratkottua. Mutta sitten tullaankin siihen kuuluisaan muttaan. Jos haluaa varautua nykyautojen kanssa remontiin, niin pitää olla 10-20 ke rahaa, koska nykyisin monesti ainoa korjaus on vaihtaa moottori, vaihtaa vaihdelaatikko vaihtaa voimayksikkö sähköautoon… Valmistajat ovat tehneet korjaamisesta lähes mahdotonta muuten kuin älyttömän isoja kokonaisuuksia vaihtamalla. Tai sitten jos haluaa varautua taloon tuleviin remontteihin. Itsellä talossa löytyi 20v vanha asennusvirhe katosta, joka tarkoitti sitä, että koko katto oli vaihdettava ja siihen meni 20 ke. Onneksi suurempaa vahinkoa ei ollut tehnyt. Talossakin remonttiin helposti joutuu varaamaan 10-30 ke, jos jotain pientä tapahtuu.
Tästä päästäänkin siihen, että 7 ke voi olla riittävä puskuri, mutta jos haluaa varautua autoremonttiin ja taloremonttiin – niin puskurin pitää ollakkin 50 ke. Ja tällöin ei kyllä keskipalkkaa ansaitsevilla tahdo sijoitettavaksi jäädä. Itse menin 7 ke puskurilla, ja tulen menemään jatkossakin. Otan sen riskin, että joudun nostamaan sijoituksista, jos jokin remontti tulee. Todennäköisesti historian tuntien tulen tätä päätöstä katumaan, mutta on kuitenkin tietoinen päätös.
Tietenkin jos asuu osakeasunnossa ja ei omista autoa, eikä lapsia niin puskuriksi riittää huomattavasti pienempi summa. Itselle vain omakotitalo ja autotalli puuhastelutilaksi pienemmällä paikkakunnalla on mielenterveyden kannalta ainoa vaihtoehto.
Olisinpa itsekin ehtinyt Elisaan ja Keskoon mukaan, mutta en :/ Alussa on yksi lause jäänyt kesken: ”Tavoite on, että salkussani ei ole koskaan yli”…
Ah kiitos, korjasin!
Moikka Esa,
Onko sinulla laskettuna käteinen mukaan salkun tuotossa? Kun käteispaino on 10 % luokkaa, niin se heikentää tuottoja, mutta toisaalta myös laimentaa tappioita.
Mielestäni käteinen tulee ottaa huomioon, koska se on osa salkkua.
Juu tekstissä lukee tähän vastaus kyllä ks.
”Koska Euro vahvistui tänä vuonna hyvin niin dollaria kuin puntaa vastaan, tämä söi myös oman salkkuni tuotoista merkittävän määrän pois. Jos valuuttamuutokset eivät olisi olleet niin isoja kuin alkuvuonna, olisi salkkuni itseasiassa tuottanut lähes 7%-yksikköä paremmin. Sijoitukset siis onnistuivat erinomaisesti, mutta valuuttakursseista tuli poikkeuksellisen paljon painetta. Myös suhteellisen iso käteiskassa laski hieman todellista tuottoa.”
Olipa kiva teksti luettavaksi! Mukava seurailla menoasi sijoitusmaailmassa.
Itsekin katselin kuinka sijoitukset ovat tuottaneet ja tuntuu että tuo USA rahaston jatkuva tuotto on jotenkin sellaista mitä ei uskoisi. Jatkuvasti tuotolla. Jotenkin sitä odottaisi koska ”kupla puhkeaa” mutta voi olla että nykymaailmassa se on epätodennäköistä.
Itsellä vuodesta 2020 kun aloitin rahastosijoittamisen on koko salkku +71%. Neljään eri rahastoon menee kuukausittain Eurooppa, USA, Kehittyvät ja Suomi. Nyt olen alkanut miettiä jos Suomen nostaisi pois ja sijoittaisi pikkuhiljaa noihin kolmeen. Painotus on aina ollut USAssa muut huomattavasti pienemmällä prosentilla. Katsotaan mitä teen, ainut mikä mietityttää on voiton verotus, tällä hetkellä 19% voitolla. Miten näkisit tilanteen?
Kiitos! Suomen voi mielestäni hyvinkin tuosta tiputtaa pois, koska ei sinällään mitään lisää tuo tuohon. Eurooppa sisältää jo Suomen itsessään, joten Suomi sinänsä on turha salkussa – ellei vältämättä halua Suomi-painotteista salkkua, johon en itse ainakaan näe mitään tarvetta, kun miettii miten maailma makaa. Joten itse myisin ja siirtelisin muihin kolmeen rahastoon.
Millaisella strategialla oli tarkoitus kohtalaisen iso osake varallisuus siirtää indeksiin, jos sille kannalle päädyt?
Olet varmaan asiaa jo miettinyt.
Toki voi olla että tiktok aivoilta meni ohi, ja tämä oli mainittu tekstissä?
Joo oleellinen kysymys, josta en tosiaan ole kirjoitellut, kun vielä ei ole ajankohtaista. Todennäköisesti teen siirtymän vähitellen muutamassa vuodessa (kun osakesijoittaminen ei kuitenkaan kokonaan lopu) tyyliin.
Askel 1. Alan kuukausisijoittamaan indeksirahastoihin nykyisen tuloni
Askel 2. Alan myymään sijoituksiani pienimmistä osuuksista lähtien
Askel 3. Myyn loput omistukseni siinä järjestyksessä, missä näen sen järkevimmäksi (esim. jos Take-Twon teesi on vaikka kesken, en sitä myy ennen kuin katson sijoituksen loppuun).
Täytyy kuitenkin tosiaan katsoa/pohtia/kirjoittaa tarkemmin vielä, jos/kun asia tulee ajankohtaiseksi ensi vuonna.
Terve, mun mielestä olisi myös havainnollistavaa seurata sinun salkun kehitystä ilman Howden Group omistusta. Tällöin olisi helpompi nähdä ja verrata indekseihin kuinka listattujen osakkeiden poiminta on osunut kohdilleen. Eihän indeksirahastoissakaan ole painoa kuin listatuilla osakkeilla. Howdenin kehitystä voisi sitten seurata aivan omana tarinanaan, ainakin siihen asti jos se joskus vaikka listautuu.
Olen miettinyt tuota myös, mutta kun verrokit löytyvät pörssistä ja sijoitus on niin iso osa salkkuani, niin loppupeleissä, mikä itselle merkkaa on se, että voitanko kaikilla sijoituksillani indeksiä vai en. Jos Howden joskus listautuu, niin en siitä aiheutunutta mahdollista pomppua laske tuotoksi. Tai vaihtoehtoisesti, jos se olisi vaikka 70 % salkustani, niin silloin todennäköisesti seuraisin sitä myös erikseen. Mutta muuten mennään tällä.
Kiitos vastauksesta. Kuitenkin on melko rohkeaa todeta, että olet osakepoiminnalla voittanut OMXHGI sekä MSCI World indexin selvällä marginaalilla. Olisiko asian laita sama jos Howden olisikin erillisenä osana kuten osakehuoneistot? Tässä lähinnä se, että Howden ei ole puhdas sijoitus vaan samalla sinun työpaikka. Erittäin kärjistävä vertaus olisi henkilö joka on ostanut omistusasunnon v. 2015 kasvukeskuksen lähettyviltä ja seuraisi osakehuoneistonsa arvon kehitystä yhtenä osana puhtaan sijoitus/asuntosalkun kehitystä.
Mutta tästä huolimatta on mukava seurata kirjoituksiasi sekä taipalettasi ja kaikki tyylit sallittakoon. Mukavaa loppukesää!
Juurikin näin – tapoja on oikeastaan niin monta kuin ihmistä. Mielestäni olisi varsin ok myös lisätä asunnotkin laskelmiin, jos ne on alunperinkin tehty sijoituksena.
Sinänsä vertailun pointtihan on mielestäni juuri se, että onko itse löytänyt tavan saada tuottoa rahoilleen nopeammin kuin indeksirahastoilla – jos on, niin oikeastaan ei ole väliä, mikä se tapa on – silloin sitä kannattaa jatkaa. Indeksirahasto on vain erinomainen baseline, koska se ei vaadi yhtään vaivaa taakseen ja siksi niitä itsekin käytän juuri osakesijoittamisen vertailukohtana.