Silicon Valley Bankin romahdus – nurkan takana seuraava pankkikriisi?

Kun uutinen Silicon Valley Bankin ongelmista tuli korviini ensimmäisen kerran, tuli minulle erittäin vahva déjà vun tunne. Tästähän oikeastaan koko sijoitusurani alkoi tasan 15 vuotta sitten. Silloin uutisissa kuitenkin oli Lehmann Brothers sekä Merrill Lynch.

Jos on lukenut blogiani pitkään tai lukenut tai kuunnellut haastattelujani, tietää, että finanssikriisi ja pankit olivat ensimmäisiä isoja kiinnostuksenkohteitani, jotka määrittivät myös sen, että kauppakorkeaan aikanaan hain opiskelemaan. Yli puoli vuosikymmentä erimaalaiset pankit ympäri maailman olivat 50% osakesalkustani ja opiskelin pankkimaailmaa ja niiden heikkouksia ja vahvuuksia suhteellisen syvällisesti.

Tänään pyrinkin avaamaan koko Silicon Valley Bankista lähteneen ongelman, sen syvyyden sekä käyn läpi faktoja ja tapahtumia asian takana. Pöly on hieman laskeutunut ensimmäisen paniikin jäljiltä, joten oli myös hyvä aika kerätä omat ajatukset tämän ei-niin-yllättävän tapauksen ympärillä.

Mikä Silicon Valley Bank?

Silicon Valley Bank (jatkoss SVB) oli taseeltaan kaatumishetkellään Yhdysvaltain 18. isoin pankki n. 200 miljardin dollarin taseensa kanssa. Tämä laittoi pankin samaan kokoluokkaan American Expressin sekä HSBC USA:n kanssa. Pankki ei siis ollut valtava Yhdysvaltain skaalalla, mutta tästä huolimatta se oli taseeltaan toiseksi isoin pankki, joka on koskaan Yhdysvalloissa romahtanut.

SVB oli erikoistunut nimensä mukaisesti Piilakson start-uppeihin ja tämä sisälsi niin perinteisiä IT-alan yhtiöitä kuin biolääketiedeyrityksiä. Ja voit vain kuvitella, mihin kaikki koronan aikana printattu raha meni – juuri näihin start-upeihin. Tästä syystä SVB:n tase myös kasvoi koronan luoman elvytyksen myötä kolminkertaiseksi vain muutamassa vuodessa start-up yhtiöiden kerätessä ennätysmääriä rahoitusta riskipääomasijoittajilta.

SVB ei ole niin sanottu systeemipankki, jonka kaatuminen pystyisi aiheuttamaan yksin dominoefektin, joka pystyisi Lehman Brothersin tavoin luomaan uhan koko modernille talousjärjestelmälle – ainakaan suoraan.

Jos SVB ei ole systeemille vaarallinen pankki, minkä takia sen kaatumisesta on noussut sitten niin iso kohu? Syy on se, että loppupeleissä jokainen rako systeemin luottamukseen, voi epäsuorasti olla uhka talousjärjestelmän kestävyydelle. Selitän seuraavaksi, mitä SVB:lle tapahtui ja miksi loppupeleissä Yhdysvaltain valtio tuli pankissa olevat säästöt pelastamaan, vaikka tämä ei teoriassa olisi ollut tarpeellista.

Miksi Silicon Valley Bank romahti?

SVB:n kaatuminen johtui oikeastaan suoraan siitä, miten pankkiliiketoiminta toimii ja millaisia riskejä pankkiliiketoimintaan kuuluu, vaikka vielä muutama viikko sitten tuntui siltä, että pankeilla on rajusti nousevien korkojen maailmassa vain lupa printata rahaa. Oikeasti pankkien rahan tekeminen ei ole niin helppoa ja SVB todisti tämän erinomaisen hyvin.

Pankit siis keskimäärin ottavat vastaan talletuksia. Jokaisella meillä on rahoja pankissa, mutta se, mikä usein unohtuu on, että oikeasti kaikki rahat, joita pidämme ”säästö”- tai ”käyttö” tileillä, on pankin rahaa, jota me lainaamme pankeille. Pankkien liiketoiminnan idea on, että se pystyy tekemään näillä rahoilla, joita me lainaamme pankille, lisää rahaa saamalla korkoa näille rahoille.

Pankki ei toimi tässä yhtään eri tavalla kuin ihminen, joka ottaa asuntolainan. Meillä ei ole tarpeeksi rahaa maksaa asuntolainaa kerralla, mutta meillä on tarpeeksi rahaa, jotta voimme maksaa ennustettavat lainanmaksut joka kuukausi. Pankki ei siis oikeasti pidä kaikkia rahoja, joita säästötileillämme on itsellään, vaan suurin osa näistä rahoista on erilaisissa sijoituksissa ja lainoissa, joilla pankki tekee lisää rahaa.

Kuten ihmiselle riittää asuntolainan kuukausiosuuden maksaminen, pankille riittää, että sillä on tarpeeksi rahaa, jotta se voi vastata niihin ennustettaviin nostoihin, joita me teemme pankkitileiltämme. Jos kaikki ihmiset siis haluaisivat kaikki rahansa samaan aikaan pois kaikilta tileiltään, maailmassa ei ole pankkia, joka pystyisi tähän vaatimukseen vastaamaan.

Ja juuri tämä koitui SVB:n kohtaloksi. SVB:n saamat talletukset kasvoivat poikkeuksellisen nopeasti start-up boomin myötä ja pankin pitikin keksiä jotain paikkaa, mihin laittaa tämä raha poikimaan nopeasti. SVB teki, miten pankit ovat tottuneet tekemään eli pyrkivät sijoittamaan nämä (90 miljardia dollaria) teoriassa pienenriskin sijoituksiin eli 10 vuoden kiinteän koron papereihin, joille sai maltillista 1,56%:n korkoa negatiivisten korkojen aikaan.

Tässä kuitenkin oli ensimmäinen ongelma. Nämä 90 miljardia oli sidottu kymmeneksi vuodeksi sijoituksiin tälle korkotasolle muuttumattomana. Tämä ei olisi ollut ongelma, jos korkoympäristö olisi pysynyt samanlaisena kuin viimeiset 10 vuotta JA asiakkaat eivät olisi lisänneet nostojaan pankista, mutta kuten olen viimeisen vuoden verran kirjoittanut, näin nopea koronnostovauhti on historiallisesti aina rikkonut jotain talousjärjestelmässä, ja SVB:n tapaus ei ollut poikkeus.

Kun korot nousevat, pienempien kiinteäkorkoisten velkakirjojen arvo laskee, koska korkojen noustessa markkinoilta saa ostaa samankaltaisia uusia kiinteitä korkopapereita, jotka tuottavat enemmän, mutta joissa on aivan sama riski kuin SVB:n 1,56% tuottavassa korkopaperissa.

Samanaikaisesti, kun korot nousivat, juuri SVB:n asiakaskannan yritykset olivat käteisrahan tarpeessa, sillä start-upien rahoitusympäristö muuttuu aina vaikeammaksi korkojen noustessa (tällöin sijoittajat usein vaativat pelkän kasvun sijaan myös voitollisuutta start-upeilta ja uutta rahoitusta on vaikeampi saada, jos olet tappiollinen start-up, jolloin tarvitset niitä rahoja sieltä tililtä).

SVB saikin siis kaksi iskua vyön alle samanaikaisesti. Johto reagoi tähän järkevästi, milläs muullakaan tapaa, kuin nostamalla lisää rahaa markkinoilta pankille ja isoilta yksityissijoittajilta. Sitähän varten rahoitusmarkkinat ovat. Tämän lisäksi SVB myi 20 miljardin edestä juuri niitä 10-vuotisia kiinteäkorkoisia velkakirjoja (joiden arvo oli laskenut korkojen poikkeuksellisen nopean nousun takia), ja teki näillä myynneillä 2 miljardin tappiot.

Jälleen, tässäkään ei olisi mitään ongelmaa JOS yhtiön asiakkaat eivät olisi olleet tästä tietoisia. Pörssilistattuna yhtiönä tämä kaikki kuitenkin on julkista tietoa ja suurin osa asiakkaista totesi, että pankin on oltava erittäin epätoivoinen, jos tekee noin tappiollisia myyntejä. Tätä ei auttanut, että moni iso tunnettu start-up sijoittaja Peter Thielistä (joka tunnetaan PayPalin co-perustajana ja erittäin aikaisena Facebook-sijoittajana) lähtien totesivat, että aikovat rahansa nostaa SVB:stä ulos ihan vain varmuuden vuoksi.

Kun uutinen alkoi levitä tässä SVB:n suhteellisen homogeenisessä asiakaskunnassa, suurin osa asiakkaista totesi, että on todennäköisesti parempi katsoa kuin katua ja alkoivat nostaa rahojaan pankista ulos. Kuten lopulta selvisi, puolella USA:n riskipääomasijoittajien kohteista oli jonkinlaisia asiakkuussuhteita SVB:n kanssa. SVB oli kuin olikin start-uppien pankki.

Ja kuten aiemmin sanoin, maailmassa ei ole pankkia, joka kestäisi sen, että kaikki asiakkaat alkaisivat nostamaan talletuksiaan pankista ulos samanaikaisesti. SVB:n taseen ollessa jo valmiiksi heikoilla kantimilla, tämä aiheutti ns. talletuspako-tilanteen, joka aloitti dominoiden kaatumisen ja ajoi SVB:n erittäin nopeasti maksukyvyttömyyteen.

Tällöin FDIC eli Yhdysvaltain pankkisysteemin vakaudesta vastaava organisaatio, joka perustettiin 1930-luvun laman ja pankkipaon johdosta luomaan takaisin luottamusta USA:n pankkisysteemiin, astui väliin ja otti SVB:n haltuunsa. Ja palautti samalla luottamuksen markkinoille – ainakin hetkellisesti.

Yhdysvaltain valtio ja FDIC teki sen mitä piti

Koska totuus on tarua ihmeellisempää ja etenkin finanssimaailma Yhdysvalloissa ei koskaan tunnu oppivan historiasta (käsittelen tätä jonkun verran myös kirjassani), oli mielenkiintoista nähdä, että itse asiassa SVB:n hallinnollinen johtaja, oli kukas muukaan kuin Lehman Brothersin entinen talousjohtaja. Nykyään parodialle ei ole enää tarvetta, koska todellisuus vaikuttaa kirjoittavan itse itsensä parodiaksi.

Samalla huomattiin, että juuri ennen ongelmia, monet yhtiön avainhenkilöt toimitusjohtajista talousjohtajiin ja markkinointijohtajiin myivät omistamansa yrityksensä osakkeita miljoonilla dollareilla – juuri ennen kuin yhtiön osake romahti ja se vajosi maksukyvyttömyyteen. Samalla SVB oli ollut ”Amerikan parhaat pankit” listalla 20. Forbesin listauksessa vain kuukausi sitten.

Kun luottamus pankkeihin kuitenkin katoaa, ei ole väliä oletko Amerikan paras vai 20. paras pankki, tulet kaatumaan. Näin tapahtui SVB:lle, mutta tarinahan ei lopu tähän, koska ihmiset kuitenkin muistavat vielä finanssikriisin ja SVB:n kaatuminen herätti ihmisten pelon kaikista saman profiilisista pankeista. Ja nyt olemme päässeet aitoon systeemiriskiin.

Jos ihmiset alkaisivat vetämään talletuksiaan ulos kaikista pankeista samanaikaisesti, käytännössä koko globaali pankkijärjestelmä kaatuisi kerralla – paitsi jos valtio tulisi taas väliin ja pelastaisi pankit, kuten se vuonna 2008 teki.

Tällä hetkellä olemmekin tilanteessa, missä moni pyrkii tunnistamaan samankaltaisia pankkeja profiililtaan kuin SVB:n, mutta fakta on, että tämä on parhaimmillaan vain itseään toteuttava lupaus. Jos ihmiset tunnistavat ”heikossa” kunnossa olevat pankin ja vetävät rahansa ulos sieltä, aiheuttaa tämä talletuspaon ja kaataa pankin pelkästään paniikin takia. Pankit kun eivät kaadu, elleivät ihmiset panikoi.

SVB ei jäänytkään ainoaksi uhriksi tässä paniikissa, vaan myös toinen uhri syntyi jo. Toinen yhdysvaltalainen pankki Signature Bank koki saman kohtalon kuin SVB, vain kaksi päivää myöhemmin. Huomattavaa on, että järjestelmä ei ole kaatunut, vaikka SVB ja Signature Bankin kaatumiset ovat Yhdysvaltain historian 2. ja 3. suurimmat pankkiromahdukset!

Tähän on hyvä myös ymmärtää, miksi esim. juuri Lehman Brothers oli systeemille vaarallisempi pankki – syy oli siinä, että Lehmanilla oli aivan tajuton määrä lainattua omaisuutta – tarkalleen yli kolmekymmentäkertaisesti enemmän kuin omaa pääomaa ja sen konkurssin lonkerot koskivat finanssitaloja ympäri maailmaa.

Entä mitä sitten tapahtui SVB:n ja Signaturen asiakkaille? Yhdysvalloissa pankkitalletukset on vakuutettu tällaisten tilanteiden takia 250 000 dollariin, mutta koska kyse oli pitkälti yritysten tileistä, puhuttiin talletuksista enemmänkin miljoonista kuin sadoistatuhansista. Loppu hyvin kaikki hyvin, FDIC lupasi, että tallettajat saavat rahansa takaisin, vaikka siellä olisi yli tuon vakuutetun 250 000 dollarin rajan. Yhdysvaltain keskuspankki (FED) yhdessä FDIC:n kanssa perustikin Bank Term Funding Program:n (BTFP), jonka avulla ihmiset voivat luottaa siihen, että pankeilla on rahaa talletuspaonkin uhatessa – keskuspankin rahaprinttikoneiston ollessa takaamassa kaikki mahdolliset epäonnistumiset järjestelmässä.

Tämä oli äärimmäisen tärkeä lupaus, koska jos FDIC ei olisi astunut mukaan ja antanut ihmisten menettää talletuksensa, olisi Yhdysvalloissa tällä hetkellä todennäköisesti käynnissä kansallinen talletuspako ja vuoden 2008 finanssikriisi olisi pientä siihen, mitä maailmantaloudelle olisi luvassa, kun luottamus pankkisysteemiin olisi menetetty täysin. Tilanne on kuitenkin nyt rauhoitettu – ainakin hetkeksi, mutta on todennäköistä, että myös lisää pankkeja on kaatumassa tulevina viikkoina. Lopulta HSBC-pankki päätyikin ostamaan SVB:n Britannian yksikön nimelliseen 1 dollarin hintaan.

Myös Joe Bidenistä lähtien USA:n valtio oli tällä kertaa asian päällä nopeasti ja mielestäni erittäin selkeästi. Biden twiittasikin eilen twiittiketjun, jossa selitetään selkeästi, mitä, miksi ja miten USA:n valtio hoitaa tilannetta jatkossa. Viesti oli selkeä: asiakkaat pelastetaan, osakkeenomistajia ja yritysjohtoa ei.

Mielenkiintoinen fakta muuten on myös, että Ruotsin isoin eläkevakuutusyhtiö Alecta oli yksi isoimmista osakkeenomistajista SVB:stä ja oli lisännyt panoksiaan pankissa juuri viime kuukausien aikana. SVB:n konkurssin myötä ruotsalaisilta katosikin noin 800 miljoonaa dollaria eläkerahoja savuna ilmaan, koska tällä hetkellä näyttää siltä, että kuten kapitalismiin kuuluu, osakkeenomistajat jäivät SVB:n tapauksessa puille paljaille. Tallettajat – eli asiakkaat – saavat kaikki rahansa takaisin, tämä ei ehkä perinteisen kapitalismin oppien mukaan mene, mutta siihenkin on syynsä.

Mitä seuraavaksi?

Pankkien kaatumisethan eivät ole taloushistoriallisesti harvinainen juttu, eivätkä ne läheskään aina ole synnyttäneet paniikkia, mutta etenkin 2000-luvulla niistä on tullut kirosana pitkälti finanssikriisin johdosta. Jokaisen pankin pelätään olevan uusi Lehman, vaikka ylivelkainen investointipankki on erittäin eri asia käytännössä kuin perinteinen liikepankki. Ja mitä isompi pankki, sitä enemmän pelkoa sen kaatuminen herättää.

Löydän tästä myös tietynlaista ironiaa, että pankki, joka meni konkurssiin oli juuri Piilaakson start-upeihin liittyvä. Piilaaksossahan tavataan sanoa ”move fast and break things”, jolla kuvataan tapaa siitä, miten kehitystä saadaan aikaiseksi.

Keskimäärin regulaatio, lainsäädännöt ja valtiovaltaa pidetään teknologiayhtiöissä ärsytyksenä, pahana ja edistyksen tiellä. Tästä esimerkkinä esim. Uber, jonka strategiaan kuului tulla maihin, vaikka liiketoiminta olisi laitonta, koska ihmiset pitäisivät palvelusta niin paljon, että lain pitäisi muuttua heidän tieltään. Mutta jos valtion organisaatio ei olisi astunut mukaan, suuri osa koko Yhdysvaltain start-up yhteisöstä olisi ajautunut konkurssiin tai vähintäänkin taloudellisiin ongelmiin.

En oleta tästä huolimatta Piilaakson kulttuurin muuttuvan tai kiitollisuutta kauheasti heruvan, mutta paradoksi on aito. Valtiota parjataan aina siihen asti, kunnes sitä tarvitaan.

Samalla tämä kuitenkin aiheuttaa entistä suurempaa moraalikatoa todennäköisesti myös tulevaisuudessa pankkitoiminnassa. Jos talletussuojan raja pankin konkurssia varten oli ennen 250 000 dollaria, mutta se ei yhtäkkiä pädekään, kun kokonainen pankki kaatuu, onko pankin kaatumisessa oikeasti mitään riskiä tallettajalle tai pankille? Todennäköisesti ei, sillä viranomaiset tuskin antavat koskaan enää pankkien kaatua ja ihmisten menettää rahojaan, jos on edes pieni riski, että paniikki leviäisi 1930-luvun tai 2008 vuoden finanssikriisin tapaan.

Tämä moraalikato johtaa yleensä kasvaneeseen riskinottoon eli koko ajan vaarallisimpiin tilanteisiin finanssimarkkinoilla, joka luo noidankehän, josta on vaikea päästä irti. Pankit todennäköisesti saattavat laittaa rahojaan koko ajan korkeamman riskin kohteisiin, koska tietävät, että valtion on pakko pelastaa pankit ja asiakkaat, jos asiat menisivät päin seiniä.

Jos korkealla riskillä onnistuu hyvin (korkeat riskit onnistuessaan tarkoittavat korkeita tuottoja), se tarkoittaa isoja palkkiota, optioita ja kymmenen miljoonien dollarien vuosipalkkoja avainhenkilöille. Ottavatko pankkiirit siis tällaisia riskejä tietäen uhat ja mahdollisuudet? Pankkimaailman tuntien uskon, että todellakin ottavat, joka vain lisää näiden riskien toteutumiseen aina uudelleen ja uudelleen.

Teksti venyi jo suhteellisen pitkäksi ja pyrin ensi viikon tekstissä jatkamaan vielä kyteneen pankkikriisin käsittelyä ja sitä, mitä se sijoittajalle tarkoittaa, mitä kannattaa huomioida tulevaisuuden suhteen ja mikä yksi oma sijoitukseni oli erityisen altis SVB:n konkurssin lopputulemalle.

————————————–

Sijoituskirjani Viisas sijoittaja-tunne itsesi ja osakemarkkinat käsittelee erityisesti myös tällaisia markkinoiden poikkeustilanteita ja miten sijoittajan kannattaa niissä luovia. Voit tilata kirjan nyt erikseen tai yhdessä muiden kirjojen kanssa Adlibriksestä täältä* 23 euron hintaan tai Tammen omasta verkkokaupasta kirja.fi alekoodilla VIISASSIJOITTAJA30 vain 21 euron hintaan. Äänikirjojen ystäville kirja löytyy esimerkiksi Bookbeatistä* ja Storytelistä* sekä muista suomalaisista äänikirjapalveluista.

Jos olet uusi lukija ja olet kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa jo yli 700 tekstiä, joten olen varma, että löydät etsimäsi. 

Muista seurata Omavaraisuushaastetta käyttämässäsi sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!

Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville

*Affiliate-linkki