SPAC eli Special Purpose Acquisition Company (vapaasti suomennettuna yritysostoon tarkoitettu erillisyhtiö – tässä kirjoituksessa kuitenkin käytän termiä SPAC) on tämän hetken jo valmiiksi kuumana käyvän pörssin uusin kuuma sana. Törmäsin SPAC:iin ensimmäisen kerran vasta viime vuoden puolella, kun Virgin Galactic listautui pörssiin, mutta tänä vuonna SPAC-hype on noussut aivan uusiin sfääreihin.
Tänään kirjoitankin siitä, mikä on SPAC, miten se toimii, miten sillä on saatu 400%:n tuottoja parissa kuukaudessa ja miksi se on niin suosittu juuri tällä hetkellä – sekä tietenkin, mitä riskejä se sisältää.
Mikä on SPAC ja miten se toimii?
SPAC on siis mikä tahansa yritys, joka kerää ison summan dollareita rahastoon (puhutaan usein +100 miljoonasta dollarista, joilla on tarkoitus ostaa iso osuus yksityisestä yrityksestä ja viedä se pörssiin SPAC-rahaston lainsäädännön avulla. SPAC on nopeampi ja vähemmän byrokraattisempi tapa toteuttaa listautuminen, kuin perinteinen listautumisanti, jonka takia sen suosio onkin kasvanut etenkin viimeisen kahden vuoden aikana räjähdysmäisesti.
SPAC:lla on rahaston synnyttämisen jälkeen kaksi vuotta aikaa löytää yritysostokohde ja saada kauppa maaliin saakka. Jos näin ei tapahdu, voivat kyseisen SPAC:n warrantit (eli luvat ostaa SPAC:n osaketta) raueta arvottomina ja niihin etukäteen sijoittanut henkilö voi menettää rahansa.
SPAC:iin voikin sijoittaa warranteilla ennen kuin SPAC on löytänyt sopivan yritysostokohteen tai ostamalla vain SPAC:n osaketta, kun sopiva ostokohde on löytynyt. Warrantit voi muuttaa osakkeiksi, kun sopiva yritysostokohde löytyy, jonka jälkeen olet kyseisen yritysostokohteen osakkeenomistaja.
Saattaa kuulostaa hazardilta, mutta yleensä SPAC:n perustajilla (eli heillä, jotka ovat laittaneet rahastoon sen 100 miljoonaa dollaria), on mielessä valmiina jo yritysostokohde ja SPAC yleensä muodostetaankin vain, jotta voidaan välttää perinteisen listautumisannin säätö ja kustannukset.
Aina on kuitenkin mahdollista, että neuvottelut eivät osu maaliin ja SPAC ei koskaan onnistu mitään ostamaan. Tällöin rahastoon sijoittaneet henkilöt saavat rahansa takaisin (nimellisen koron kanssa), mutta SPAC:n warrantteja omistavat henkilöt eivät saa mitään.
SPAC:ien määrän on kasvussa ja se on korreloinut pörssikurssien nousun (ja laskujen) kanssa
Spacinsider.com-sivusto on kerännyt tietoa SPAC:ien määrästä vuosien varrelta ja alla graafi, miten SPAC:ien määrä Yhdysvaltain pörssissä on muuttunut viimeisien vuosien aikana.
Kuten ylläolevasta kuvaajasta näkyy, SPAC:ien määrä oli huipuissaan 2007, jonka jälkeen samalla tasolle päästiin vasta tänä vuonna. Nyt koronavuotena SPAC:ien määrä on räjähtänyt käsiin ja niin SPAC-ostoksia kuin uusia SPAC:eja syntyy ennätystahtia. Vuonna 2007 SPAC:t kertoivat selkeästi markkinoiden ylikuumentumisesta – on hyvin mahdollista, että graafi viestii täysin samaa asiaa tälläkin kertaa.
SPAC:ien määrä kertookin oikeastaan kahdesta asiasta.
1) Rikkailla on ylimääräistä rahaa enemmän kuin koskaan ennen.
2) Investointipankkien vartioima perinteinen listautumisanti on oikeasti aikansa elänyt ja erittäin tehoton prosessi, jossa on niin nopeutensa kuin kustannustensa puolesta karsittavaa. SPAC onkin parhaimillaan vain huomattavasti kustannustehokkaampi tapa listautua pörssiin kuin perinteinen listautumisanti.
Jos SPAC:t sitten ovat yleistyneet nyt vuosi vuodelta, millaisia yrityksiä on listaantunut SPAC:ien kautta viime vuosina? Seuraavassa kaksi erilaista tapausta.
Esimerkkejä SPAC:sta – Draft Kings ja Virgin Galactic
Kuten kirjoitin alussa, ensimmäinen kosketukseni SPAC:iin olikin Virgin Galactic. Virgin Galacticin liittyminen SPAC:n avulla oli mitä mielenkiintoisempi ja siitä oli pikavoitot kaukana. Kun paikallinen SPAC ilmoitti, että Virgin Galactic listautuu sen avulla pörssiin, osake nousi muutaman prosentin. Seuraavat päivät olivatkin pelkkää verilöylyä.
SPAC:n hinta lähtee yleensä juuri 10 dollarista ennen kuin ostettava kohde ilmoitetaan ja Virgin Galacticin osake kävi suhteellisen nopeasti uutisen jälkeen lähes 5 dollarissa. Kaikki ajoissa SPAC:iin sijoittaneet näkivät siis erittäin paljon punaista erittäin nopeasti. Näin vuosi jälkeenpäin tilanne on kuitenkin huomattavasti ruusuisempi.
Alkuromahduksesta huolimatta Virgin Galactikin kurssi on nykyään jo 20 ja vaikka olisi sijoittanut Virgin Galacticikin SPAC:iin jo ennen kurssiromahdusta, olisi silti 100%:ia plussalla. Ei huonosti vuodenpituiselle sijoitukselle, joka on tehty ennen koronaromahdusta!
Toinen esimerkki tänä vuonna SPAC:n kautta listautuneista yrityksistä on DraftKings, joka on tunnettu etenkin Jenkeissä fantasialätkä- ja jalkapallo-peleistään. DraftKingsin SPAC:iin sijoittanut taas ei voi muuta kuin taputtaa itseään selkään. DraftKingsin osakekurssi on yli viisinkertaistanut SPAC-ostoilmoituksen jälkeen n. neljässä kuukaudessa ja toisaalta kertoo samalla siitä, kuinka kuuma juttu SPAC nykyään on.
DraftKingsin hypeen on varmasti vaikuttanut myös se fakta, että USA:ssa rahapelejä on alettu laillistamaan osavaltiokohtaisesti ja sivustolla on tarjolla nyt myös muita uhkapelejä. SPAC:t ja DraftKings ovat niin arvaamattomia ja kuumia sijoituksia, että niiden aiheuttama heilunta muistuttaa enemmän vedonlyöntiä kuin perinteistä sijoittamista – kyseessä on siis erittäin korkean riskin sijoituskohde.
SPAC:ien kurssikehitystä seuratessa pitääkin miettiä kurssinousun perusteita samalla tavalla kuin kaikissa muissakin hypeissä. Oli kyse kryptoista, kannabiksesta tai vedystä. Onko kurssinousulla oikeasti perustetta?
Virgin Galacticilla ei käytännössä ole liikevaihtoa – ja samalla sen arvo on yli 4 miljardia dollaria. DraftKings taas tekee liikevaihtoa n. 300 miljoonaa dollaria vuodessa ja samalla sen arvo on yli 18 miljardia dollaria. Jokainen arvosijoittajien esi-isä Benjamin Grahamista lähtien olisi vierinyt seuraavaan hautaan näillä arvostustasoilla.
Yhteenveto
Vaikka SPAC:t ovat tällä hetkellä erittäin kovassa hypessä ja niiden arvostus usein nousee erittäin nopeasti suhteettoman korkealle tasolle, ovat ne mielestäni erittäin hyviä keksintöjä, jotka pystyvät tasaamaan tavallisen yksityissijoittajan ja miljonäärisijoittajien eroja.
Niin Suomessa kuin Yhdysvalloissa perinteiset listautusmisannit – etenkin ne suosituimmmat – ovat käytännössä vain rahan painamista heille, joilla on paljon rahaa ja jotka pääsevät institutionaaliseen antiin osallistumaan ennen kuin kuuma yritys listataan pörssiin.
Yksityisijoittajalle jää ylimerkityistä listautumisanneista usein vain luu käteen ja SPAC:t ovat mukava tapa tasapäistää tätä eroa. Toki SPAC:eissa on huomattavasti enemmän riskejä kuin perinteisissä annissa, koska käytännössä ostat vain lupauksen tulevaisuudesta kuten niin usein hype-sijoitustuotteissa teet. Joskus sekin on parempi kuin se, ettei pääse ostamaan osaketta ennen kuin se on raketoinut listautumisen yhteydessä 30-40%.
Toki SPAC:ejen warrantteja ostamalla otat vielä osakesijoittamistakin korkeampaa riskiä, mikä on erittäin hyvä huomioda, mikäli niistä kiinnostuu.
Ja ajankohtaisesti voi myös sanoa, että lisäsin spekuloivaan Shareville-salkkuuni juuri viime viikolla Stable Road-SPAC:ia, joka tuo pörssiin Momentus-avaruusteknologiayrityksen! Oletko sinä sijoittanut vielä SPAC:iin ja miten itse näet SPAC:t?
Päivitys 3.6.2021: Jenkeissä SPAC-huuma on alkanut jo laantua, mutta Suomessa vasta alkamassa. Oma SPAC-sijoitukseni Stable Roadin osalta päättyi onnellisesti n. 100% tuottoon, mutta pari viikkoa myöhemmin, jos olisin myynyt, olisin jäänyt tappiolle. Tämä kuvaa hyvin riskiä mikä näihin liittyy. Nyt kun Suomeen on tulossa ensimmäinen SPAC, tulen myös analyysin siitä kirjoittamaan pian blogiini, joten pysy kuulolla!
Oletko uusi lukija ja oletko kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta? Aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa yli 500 tekstiä, joten olen varma, että löydät uutta mielenkiintoista luettavaa.
P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville