SpaceX listautumisanti analyysi

SpaceX:n listautuminen Yhdysvaltain pörssiin on joko uuden ajan alku tai jonkun tietyn ajan loppu. Välimuotoa ei oikein ole.

Tänään käyn poikkeuksellisesti läpi yhdysvaltalaisen yrityksen listautumisen, koska se on niin merkittävä minulle, osakesijoittajille kuin myös rahastosijoittajille yleensä (ja kaikkia näitä puolia käsittelen tässä tekstissä).

Tämä listautumisanti analyysi muistuttaa rakenteeltaan osaltaan perinteistä analyysiäni, mutta koska kyseessä on sen verran poikkeuksellinen anti, on osa analyysin rakenteesta hieman erilainen. Toivottavasti viihdyt – SpaceX:n anti on sijoitusnörtille kuten minä aito kultakaivos ja tätä tekstiä varten tehty tutkimus sekä kirjoittaminen oli poikkeuksellisen kivaa

Minä, Musk ja SpaceX

Olen rakastanut avaruutta ja sci-fiä lapsesta asti. En ole sitä aiemmin maininnutkaan, mutta yläasteella halusin tähtitieteilijäksi enempää ammatista ymmärtämättä, vain koska avaruus oli siisteintä mitä pystyin kuvitella. Kun ymmärsin, että tarvitsen siihen pitkän matematiikan ja fysiikan, ymmärsin nopeasti, että ei se olekaan oma tieni. Rakkaus avaruuteen ei tästä huolimatta koskaan kadonnut.

SpaceX:lla on tavallista isompi paikka sydämessäni yrityksenä, koska se oli oikeastaan yritys, joka minut tutustutti myös Elon Muskiin alunperin. Musk oli silloin kiusallinen nörtti, josta suurin osa ihmisistä ei ollut koskaan kuullut, jolla oli vain suuruudenhulluja unelmia, johon kukaan ei uskonut.

Inspiroiduinkin avaruudesta uudemman kerran vuonna 2015 opiskelujeni aikana (samaan aikaan kun aloitin Omavaraisuushaasteen) SpaceX:n onnistuttua ensimmäistä kertaa laskeutumaan avaruuteen ammutulla raketilla.

Jaoimme erään teekkarikaverini kanssa kiinnostuksen avaruuteen ja opiskeluaikoina katsoimme The Expansea, saunoimme, söimme pizzaa, joimme Pepsi Maxia ja puhuimme raketeista joskus tuntikausia. Olin äärettömän inspiroitunut ja innoissani ihmiskunnan tulevaisuudesta 2010-luvun puolessa välissä ja kaikki näytti olevan mahdollista vielä elinaikanamme. Samalla minusta tuli Elon Musk-fani.

Erona minun ja kaverini välillä oli se, että itse vain imin tietoa netistä juuri SpaceX:n teknologiaan liittyen, mutta hän sen sijaan oli jopa kiinnostunut työskentelemään alalla. Ja kuinka ollakaan, lopulta minusta tuli mitä tuli. Entä kaverini? Hän on itse asiassa nykyään suomalaisessa avaruusteknologiayrityksessä töissä

Maailma menikin eteenpäin ja niin meni SpaceX ja Musk. Seuraava tajunnanräjäyttävä päivä olikin vuonna 2018, kun SpaceX onnistui laskemaan kaksoiskantorakettinsa samanaikaisesti maahan (myös blogitekstikuvana). Katsoin kyseisen lennon kuten kaikki muutkin lentotestit livenä ja en tule unohtamaan hetkeä, kun kaksoiskantoraketit laskeutuvat vierekkäin ensimmäistä kertaa.

On vaikea selittää, mistä on kyse, kun en itsekään oikein ymmärrä sitä, mutta kun näin kantorakettien laskeutuvan vieri viereen, liikutuin. Entistä vahvemmin olin varma, että ihminen pystyy mihin vain. Jos et ole videota koskaan nähnyt, suosittelen sen ylläolevasta linkistä katsomaan.

Ja eteenpäin meni myös Elon Musk. Mutta ei hyvällä tavalla. Koska olin seurannut Muskia jo pitkään, huomasin, että hän oli alkanut muuttumaan. Tähän on sinänsä turha mennä syvemmin, mutta muistan, että ennen Ukrainan sotaa väittelin jo muutaman kaverini kanssa siitä, että Musk on muuttunut aika merkittävästi vs. se Musk, josta joskus pidin enkä hänen ajatustensa takana oikein voi enää seisoa.

Samoihin aikoihin Muskin fokus alkoi hajoilemaan milloin mihinkin asiaan ja Teslan läpimurrot sekä raketoiva pörssikurssi vain lisäsi kierroksia. Omnipotenssikompleksi oli ottamassa Muskista valtaa ja viimeisen parin vuoden aikana olemme sen nähneet hyvin reaaliajassa.

Tämä on mielestäni varsin sääli, koska jos Musk olisi vain keskittynyt siihen, missä hän oli hyvä, todennäköisesti hän saisi paljon enemmän aikaiseksi. Mutta toisaalta ymmärrän jollain tasolla Muskin kehityskaarta. Olet onnistunut niin monessa asiassa, jota käytännössä maailman älykkäimmät ihmiset pitivät mahdottomana kyseisellä aikajanalla (sähköautojen kaupallistaminen, avaruusrakettien kierrättäminen jne.), että mihin muuhun lopputulokseen voit tulla kuin, että minä olen oikeassa, ja muut väärässä – asiassa kuin asiassa.

Yhdistä tähän päälle koko ajan kasvava omaisuus sen tuomat lieveilmiöt kuten ympärillä oleva loputon määrä myötäilijöitä, niin en usko, että kenenkään ihmisen pää sitä kestää.

Tämä kiertotie itse ennen varsinaisen yrityksen analyysiä on tärkeä siksi, että lähes kaikilla on mielipide Muskista. Niin minullakin. Mutta sen lisäksi, itselläni on vielä isompi paikka sydämessä juuri SpaceX:lle varattuna.

Yhdessä Google DeepMindin kanssa se on antanut itselleni tuntemuksia ja inspiraatiota, joita ei välttämättä koe edes kerran viidessä vuodessa. Uskon, että tiedän miltä ihmisistä tuntui, kun he vuonna 1969 näkivät kuuhun laskeutumisen. Ja toivon todella, että tulen näkemään ihmisen Marsissa vielä elinaikanani.

Mutta se siitä, mennään itse SpaceX:n liiketoimintaan.

SpaceX:n liiketoiminta

SpaceX:n liiketoiminta jaetaan virallisesti kolmeen osaan, mutta SpaceX:n IPO-esitteen tietojen perusteella jaan SpaceX:n liiketoiminnan mieluiten neljään osaan.

Yhtiönä SpaceX on mielenkiintoinen, koska se on enemmän konserni, jossa on enemmän tai vähemmän toisiinsa liittyviä yrityksiä. Viimeisimpänä lisäyksenä X ja xAi, jotka eivät avaruuteen liity mitenkään (vai liittyvätkö?).

SpaceX:n missio onkin jokaista Muskia seuranneelle tuttu: SpaceX:n missio on rakentaa systeemejä ja järjestelmiä, jotka mahdollistavat moniplaneettaisen elämisen ihmiskunnalle. Kuulostaako sci-filtä? Kyllä vain. Mutta katsotaan mitä SpaceX:n liiketoiminta oikeasti koostuu.

Starlink (liikevaihto vuonna 2025 yhteensä 11,4 miljardia dollaria)

Starlink oli viime vuonna vielä ylivoimaisesti SpaceX:n isoin liiketoiminta niin liikevaihdoltaan kuin liikevoitoltaan. Starlink-satelliitit mahdollistavat siis SpaceX:n omilla satelliiteilla (joita se on pystynyt ampumaan kiertoradalle kiitos kierrätettävien rakettien suhteellisen edullisesti) Internetin tarjoamisen käytännössä mihin tahansa kohtaan maapallolle tarvitset nettiä keskelle valtamerta? Ei ongelmaa. Tarvitset sen Pohjoisnavalle? Onnistuu.

Starlink tuli suomalaisten laajempaan tietoisuuteen isossa kuvassa Ukrainan sodan aikana, kun Musk poukkoili tarjoaako taistelukentälle ukrainalaisille, venäläisille vai ei kenellekään mahdollista päästä kiinni Starlinkiin. Starlink oli pitkään ainoa tarjoaja maapallolla, joka pystyi tarjoamaan internetin kenelle tahansa minne tahansa maapallolla. Ja kuten Ukrainan sodassa on nähty, tämä on kätevyyden lisäksi vielä erittäin iso strateginen etu, kun infrastruktuuri on taistelukentällä muuten hajalla.

Kuulostaako mullistavalta teknologialta? Sitä se aidosti on ja silloin kyseessä on myös erittäin kannattava liiketoiminta. Starlinkin liiketoiminta onnistui viime vuonna tekemään 11,4 miljardin liikevaihdolla noin 4,4 miljardia liikevoittoa. Liikevoittoprosentti, josta mikä tahansa liiketoiminta voi olla kateellinen.

Suurin ”kilpailija” Starlinkille on Eutelsat, mutta kilpailija heittomerkeissä vain sen takia, että eurooppalaiseen korporaatiotyyliin, palvelu on tarkoitettu lähinnä julkisille organisaatioille sekä tietyille yrityksille. Starlinkin voi taas ostaa ihan kuka tahansa, mikä siitä niin houkuttelevan tekeekin. Tämän lisäksi juuri puolustuspuolelle sekä yksityispuolelle tullut toinen amerikkalainen kilpailija AST SpaceMobile, joka myös löytyy pörssistä valmiiksi.

Starlinkin pystyy nykyään hankkimaan myös vaikka Suomessa suoraan kotiin.

Eikä tässä vielä kaikki! SpaceX suunnittelee seuraavaksi internetin lisäksi myös ihan perinteistä puhelinoperaattoriliiketoimintaa a la Elisa tai Telia Starlinkin avulla ja on pyrkinyt ostamaan radiotaajuksia sekä oikeuksia tämän liiketoiminnan nopeaan kasvattamiseen globaalisti merkittäväksi liiketoiminnaksi. Kuinka isoksi? Liiketoimintamahdollisuuden nähdään olevan noin 740 miljardia dollaria – pelkästään Starlinkin liiketoiminnalle. Huomattavaa tähän kokoluokkaan on, että esim. Nvidia tekee tällä hetkellä vuodessa noin 350-400 dollaria miljardia liikevaihtoa.

Numerot saattavat kuulostaa hullulta, mutta Starlink on erinomaisen kannattavuuden lisäksi myös nopeasti kasvava. Pelkästään viime vuoden Q1 ja tämän vuoden Q1:n välillä Starlink onnistui tuplaamaan tilaajien määrän viidestä kymmeneen miljoonaan. Tärkeää on huomata, että jokainen maa on eri tavalla kannattava. Yhdysvallat on aina kannattavin markkina mille tahansa liiketoiminnalle nykymaailmassa ja sama pätee Starlinkiin.

Vaikka Starlink on kasvattanut tilaajamääräänsä, globaali laajentuminen on laskenut Starlinkin ARPU:a (keskimääräinen liikevaihto per käyttäjä) samassa ajassa 81 dollarista 66 dollariin kuukaudessa. ARPU:n uskotaan laskevan myös jatkossa globaalin laajentumisen myötä, jolloin myös kannattavuus laskee ja liikevaihto ei kasva niin nopeasti pelkästään uusia tilaajia hamstraamalla.

740 miljardiin dollariin on matkaa AIKA paljon, mutta sitä ei ole kiistäminen, että omalla alallaan Starlink on ylivoimainen johtaja ja oikeaa kilpailua sille ei vielä ole, koska kellään muulla ei ole niin montaa satelliittia taivaalla.

Nousevasta kilpailusta huolimatta Starlink voittaa tällä hetkellä suurimman osan merkittävistä sopimuksista, jolloin kasvu on todennäköisesti erittäin vauhdikasta myös seuraavat vuodet. Yksi todennäköinen kilpailija Starlinkille tulee olemaan joskus tulevaisuudessa Jeff Bezosin Amazonin Leo, joka pyrkii tarjoamaan samaa kuin Starlink. Tämä vie vuosia, koska Amazonilla on niin paljon vielä satelliitteja vietävänä kiertoradalle. Bezos on kuitenkin tällä hetkellä ainoa, joka pystyy Muskin kanssa kilpailemaan kaupallisesta avaruudesta muillakin kuin satelliiteilla ja tästä seuraavassa liiketoiminnossa lisää.

Laukaisupalvelut (liikevaihto vuonna 2025 yhteensä 4,1 miljardia dollaria)

Laukaisupalvelut on pienempi liiketoiminta, mutta todellisuudessa ne ovat syy Starlinkin olemassaoloon ja SpaceX:n todellinen monopoli (vielä tällä hetkellä). SpaceX:n isoin läpimurto oli siis uudelleenkäytettävät raketit. Ennen tätä läpimurtoa, raketit olivat kertakäyttöisiä, joten voit ymmärtää, kuinka paljon enemmän rahaa menee siihen, että rakennat raketit aina uudestaan ja uudestaan vs. et rakenna. Tämä laski raketin laukaisun kustannuksen murto-osaan, mitä se oli vielä kun valtio-omisteiset avaruusyhtiöt kuten NASA olivat päävastuussa asiasta.

Tällä hetkellä SpaceX laukaisee raketteja avaruuteen lasteineen lähes joka toinen päivä, samalla kun kustannus tästä on n. 80 % halvempi kuin kilpailijoilla.

SpaceX:n Falcon 9-perheen raketit ovatkin lentäneet lähes 600 kertaa avaruuteen ja takaisin. Kuka näitä palveluita sitten ostaa? Kuka tahansa eri maiden puolustusvoimista, NASA:aan ja vaikka suomalaiseen nyt pinnalle nousseeseen satelliittiyritykseen ICEYE:hen.

SpaceX:n laukaisuratkaisujen innovaatio mahdollistaakin käytännössä kokonaan uuden avaruuden ekosysteemin ja esim. ICEYEN:n koko liiketoiminta ei käytännössä olisi mahdollista ilman SpaceX:n innovaatiota. ICEYE:n satelliittien laukaisu avaruuteen kun olisi ilman SpaceX:n teknologiaa isolla skaalalla liian kallista.

Tämän lisäksi SpaceX:llä on kehitteillä seuraava isomman luokan alus – Starship – joka pystyy kantamaan entistä enemmän tavaraa ja ihmisiä, mutta joka on vasta kehitysvaiheessa. Starshipin joskus toimiessa, sillä olisi visiona myös päästä Marsiin asti.

Laukaisupalvelut ovatkin toinen osa SpaceX:n selkeää avaruusliiketoimintaa, jossa sillä on lähes monopoliasema. Myös tässä Jeff Bezos ja hänen Blue Origin yrityksensä hengittää SpaceX:n niskaan. Kun Blue Origin aloitti toimintansa, naurettiin Bezosin falloksen muotoiselle raketille ja miljardöörien rakettikisalle sekä sille, että Bezos lähinnä kopioi Muskia.

Viimeisen puolen vuoden aikana nauru on loppunut, koska Blue Origin on onnistunut samassa kuin SpaceX – vain huomattavasti nopeammalla aikataululla – ja on nyt virallisesti laukaisukisassa mukana myös kustannusnäkökulmasta. Blue Origin New Glenn pystyykin kilpailemaan täysin tasapäisesti SpaceX:n Falcon 9-rakettiperheen kanssa hinnassa ja toimitusvarmuudessa, vaikka tahti ei sama vielä olekaan ja juuri toukokuun lopussa moottoritestissä koko Blue Originin raketti räjähti.

Onkin huomattavaa, että se mikä näytti pitkään vain turhalta egojen taistelulta on johtanut siihen, että meillä on aidosti syntymässä aivan uusi iso liiketoiminta avaruuteen ja kilpailu sen ympärillä tulee jatkossa vain kovenemaan, vaikka kyseessä tällä hetkellä onkin pitkälti vain kahden yrityksen kilpailu. SpaceX tulee siis varmasti myös jatkossa kasvattamaan liikevaihtoaan, vaikka markkinaosuus laskisi, koska nyt avaruuskisa on käynnissä ja avaruusekosysteemi alkaa rakentua.

Näiden perässä tulee vielä pienet Rocket Lab (jonka osake on noussut raketin lailla viime kuukaudet) sekä Googlen entisen toimitusjohtajan Eric Schmidtin johtama Relativity Space, jotka tulevat kokonsa puolesta monta monta vuotta takaapäin.

X ja xAI (liikevaihto vuonna 2025 yhteensä 3,2 miljardia dollaria)

Sitten se X osuus SpaceX:ää, joka ei vielä vähään aikaan sitten liittynyt mitenkään SpaceX:ään. Muskimaiseen tyyliin Elon Musk ajoikin niin vanhan Twitterin kuin tekoäly-yhtiönsä osaksi SpaceX:ää – juuri ennen listautumisantia. Miksi ihmeessä, koska liiketoiminnat eivät liity mitenkään toisiinsa? Syy selviää nyt.

Sen jälkeen, kun Musk osti Twitterin, on Musk onnistunut puolittamaan Twitterin liikevaihdon, koska suurin osa mainostajista jätti Twitterin. Ja noh, selkeästi moni käyttäjäkin sen jätti, koska vaikka siellä itse edelleen olen (koska suomen vielä ihan selväjärkinen sijoitusskene siellä on), on X isolta osin muuttunut täysin oikeisto/republikaani-viemäriksi. En pidä kuplista tai kaikukammioista, joten aina välillä X:ää selattuani tekee mieli käydä suihkussa.

Tämän lisäksi OpenAI-draaman jälkeen Musk perusti tietenkin myös oman tekoäly-yhtiön (koska kaikkeen on pystyttävä) ja ”mittareiden” mukaan pysyi kisassa mukana. Todellisuudessa xAI eli Muskin Grok-tekoäly ei koskaan pystynyt haastamaan Claudea, ChatGPT:tä, Perplexityä tai muita huippumalleja. Musk myönsikin vuoden alussa, että koko xAI oli rakennettu fundamentaalisesti väärin ja käytännössä kaikki perustajahenkilöt lähtivät yhtiöstä.

Tekoälykisassa SpaceX lähteekin niin järkyttävästä takaa-ajoasemasta, että se ei tässä kisassa tule pärjäämään. Ehkä vahvin indikaattori tästä nähtiin vain muutama päivä takaperin, kun OpenAI:n yksi perustajista ja Teslan entinen tekoälyjohtaja Andrej Karpathy valitsi seuraavaksi työpaikakseen Claudea kehittävän Anthropicin. Karpathy on henkilö, joka olisi käytännössä ollut tervetullut mihin tahansa tekoälytaloon ja myös Musk hänet avoimesti halusi xAI:hin.

Kertookin paljon, että vaikka Karpathy on pitkään Muskin kanssa työskennellyt, edes hän ei halunnut palavaan xAI-raunioon. SpaceX:n isoin ongelma tekoälyn kanssa ei olekaan raha, vaan osaaminen. Parhaat osaajat saavat niin paljon rahaa kaikkialta, että heitä ei käytännössä voi ostaa rahalla, koska se on menettänyt heille merkityksen. Paradoksaalista. Mutta samalla tämä johtaa siihen, että xAI ei kuopasta saa itseään nostettua. Paras bet tähän on SpaceX:n valmis sopimus Cursor-yhtiön kanssa, joka on erikoistunut juuri koodin tekemiseen AI:lla. Todennäköisempää onkin, että osa tästä listautumisrahasta tulee menemään yrityskauppoihin, jolla SpaceX pyrkii laajenemaan yritysostoilla aivan uusille alueille.

Mutta jälleen. Muskilla on ässä hihassa. Ja se on datakeskukset. XAI onkin rakentanut kaksi valtavaa datakeskusta Yhdysvaltoihin ja ne kuuluvat maailman isompiin datakeskuksiin. Tällä hetkellä, kun laskentatehosta ja datakeskuksista on pulaa, SpaceX on mielenkiintoisessa tilanteessa. Koska xAI:n tekoälyä ei käytetä niin paljon kuin kilpailijoita, SpaceX:n datakeskukset olivat todennäköisesti ainoita datakeskukset maailmassa, joissa oli tyhjää kapasiteettia vs. mihin ne oli suunniteltu, koska xAI:n tekoälymalli ei ottanut tuulta alleen.

SpaceX onkin alkanut vuokraamaan datakeskusten prosessointivoimaa kilpailijalleen Anthropicille, ja tienaa tästä 1,25 miljardia kuukaudessa. Tänä vuonna xAI:n liikevaihto ja kannattavuus nouseekin merkittävästi juuri tämän diilin takia. Parhaimmillaan diili voi tuoda 45 miljardin dollarin verran liikevaihtoa SpaceX:lle seuraavan kolmen vuoden aikana, jos Anthropic ennustetusti tarvitsee laskentatehoa.

Diili onkin merkittävästi isompi kuin X:n ja xAI:n liikevaihto yhteensä – moninkertaisesti ennen tätä vuotta. Toki datakeskukset ovat edelleen erittäin kustannusintensiivisiä sijoituksia eli niistä ei kauheasti alariville tulevinakaan vuosina valtavista euromääräistä riippumatta jää.

Toinen Muskin suuruudenhullusuunnitelma on tehdä X:stä ns. superapp kiinalaisen Wechatin tyyliin. Siinä, missä länsimaissa olemme tottuneet siihen, että puhelimissamme on appi jokaista eri käyttötarkoitusta varten, kiinalaisilla on Wechat superapp (jolla on n. 1,5 miljardia käyttäjää), joka on käytännössä yksi iso puhelinsovellus, jossa on monta minisovellusta sisällä paikallisesta sosiaalisesta mediasta, paikalliseen googleen, HSL:ään, pankkeihin, Woltiin jne. Musk pyrkii tekemään X:stä tällaisen samanlaisen superappin, mikä toki voisi liikevaihtoa jälleen räjäyttää moninkertaisesti.

Starship ekosysteemi ja avaruuspalvelinkeskukset sekä muut moonshotit (tulevaisuus)

Hengästyttääkö jo? But there is more!

Vaikka tämänhetkiset liiketoiminnot olivat edellämainittuja, IPO-esitteessä on myös paljon tulevaisuudenmaalailua jo mainittujen lisäksi.

SpaceX pyrkii visioissaan/unelmissaan näiden lisäksi ainakin tekemään tekoälysiruja, datakeskuksia avaruuteen, avaruuteen suunniteltuja puolijohteita sekä tietenkin Starshipin ympärille rakentuvaa täysin uutta avaruustaloutta.

Tästä kaksi pointtia on aidosti mielenkiintoisia ja muu on nähdäkseni Muskin ”pitää olla kaikkialla”-tautia.

Ensimmäinen mielenkiintoinen on datakeskukset. Jos datakeskuksia tarvitaan niin paljon kuin nykyisillä oletuksilla nähdään, on selvää, että yksikään maa niitä ei halua kantaakseen – ihan puhtaasti niiden sähkön tarpeen takia. Tämän takia datakeskuksille on kaksi luontaista paikkaa, jossa ne saavat energian suoraan ”luonnosta”, jos niitä ei istuta sähkövoimalan viereen tai paikalliseen verkkoon.

1. Avaruus
2. Valtameri

Avaruusdatakeskukset saattavat kuulostaa nopeasti hömpältä, mutta oikeasti ne ovat vain luonnollinen seuraava askel, koska avaruudesta pystytään keräämään niin paljon tehokkaammin aurinkovoimaa kuin maan pinnalta (koska ei ole ilmakehää, pilviä jne.). Etenkin, kun tavaroiden ja rakennusmateriaalien vieminen avaruuteen muuttuu koko ajan halvemmaksi ja halvemmaksi.

Sama pätee valtameriin. Jos aaltoenergiaa pystytään keräämään tarpeeksi tehokkaasti, datakeskukset valtamerissä pystyvät pyörittämään itseään helposti kokoajan uudistuvalla energialla.

Sähkö ollessa se isoin pullonkaula tällä hetkellä datakeskusten tekemiseen, ihminen kyllä löytää aina ratkaisun luovuudellaan ja SpaceX pystyy näistä toisen tarjoaamaan.

Starship taas onnistuessaan pystyykin suurimmissa visioissa kiihdyttämään entistä enemmän avaruuskisaa ja avaruustaloutta, jolloin yhtiön TAM eli ”mahdollinen kokonaismarkkina” kasvaa hullun kokoiseksi. Kuinka hulluksi?

SpaceX:n listautumisen taloudelliset tavoitteet, arvostus sekä osinko

SpaceX:n markkina-arvo listautumisen jälkeen: n. 1,75 biljoonaa dollaria
Liikevaihto 2025: 18,7 miljardia dollaria
Liiketulos 2025: 8 miljardia dollaria (ilman xAI:ta)

Ennen kuin mennään arvostuslukemiin, annetaan vastaus äskeiseen kysymykseen. SpaceX:n mukaan sen mahdollinen kokonaismarkkina on 28,5 biljoonaa dollaria eli 28,5 tuhatta miljardia. Suurin osa tästä on vielä tekoälylupausta (ja avaruuden osuudeksi jää vain n. 1,6 biljoonaa). Eli suurin osa yhtiön mahdollisesta markkinasta on ilmestynyt yhtiön liiketoimintaan vasta viime kuukausina xAI-integraation myötä.

Teoriassa tähän nähden 1,75 biljoonan dollarin arvostus ei tunnu hirvittävältä. Mutta jos mietitään todellisuutta hetki.

SpaceX:n listautumisarvostuksella armolliseksi P/E-luvuksi viime vuoden tuloksella saadaan ilman xAI.ta noin 220. Mutta. Koska xAI on nyt osa SpaceX:aa, muuttaa se tarinan itse asiassa paljon negatiivisemmaksi.

xAI vuotaa rahaa kuin seula ja tekee valtavia tappioita (myös tänä vuonna). xAI tulikin osaksi SpaceX:aa yksinkertaisesti yhdestä syystä: se ei olisi itsenäisenä yhtiönä selvinnyt. Jos katsotaankin siis koko konsernin viime vuoden tulosta, se olisi negatiivinen xAI:n kanssa.

Pelkästään avaruuskomponentin kanssa, yhtiön liikevaihto olisi liikkunut noin 15 miljardissa, mutta yhtiö olisi ollut selvästi voitollinen. Kummin tahansa päin, arvostus on täysin överi.

Kaikki tämä johtaakin siihen, että jopa yhtiön P/S-luku liikkuu järjettömissä luvuissa – P/S-luvun ollessa lähes 100, tarkalleen noin 93. Nämä ovat lukuja, joita nähtiin lähinnä vuoden 2022 pörssikiimassa meme-osakkeissa, eikä niissä ole käytännössä mitään järkeä – oli kyseessä yhtiö kuin yhtiö.

Miten liiketoiminnan näkökulmasta arvostus on sitten hyväksyttävä? Ei se ole, mutta toisaalta, jos katsomme Teslan osaketta, ei senkään osake ole missään kohtaan ollut realistinen vs. yhtiön todellinen liiketoiminta.

Omasta näkökulmastaan voidaan ajatella, että arvostus on ymmärrettävä, koska SpaceX on ensimmäinen tekoäly-yhtiö, joka pörssiin listautuu (molemmat OpenAI ja Anthropic ovat todennäköisesti tulossa pörssiin viimeistään ensi vuonna), mutta kuten juuri kävin läpi, kyseessä ei ole tekoäly-yhtiö, vaan avaruusyhtiö, johon on vain päälleliimattu tekoäly, joka ei oikeastaan edes toimi erityisen hyvin vs. todelliset tekoälymallit.

SpaceX:n osakeannin rakenne

SpaceX:n osakeannin rakenne on herättänyt tietyissä talousmedioissa keskustelua, sen järjettömyydestä. Yhtiö listaa vain erittäin pienen osan osakkeistaa pörssiin ja Muskilla pysyy yhtiössä selvä 85 % ääniosuus eli hän käytännössä itse päättää täysin, mitä yhtiö tekee.

SpaceX:n osakkeet jaetaankin Googlen tapaisesti A ja B-osakkeisiin. B-osakkeilla saa 10 ääntä (ja näistä Musk omistaa 93,6%) ja A-osakkeilla saa 1 äänen (näistä Musk omistaa 12,3 %). Käytännössä A-osakkeet siis kaupataan tässä tilanteessa pörssiin sijoittajien saataville, instituutioille, jotka saavat ääniä, mutta todellisuudessa näillä äänillä ei tee mitään.

Musk on siis täysin SpaceX:n diktaattori ja voi tehdä yrityksellä mitä vain ja maksaa yrityksestä itselleen ja muille juuri sen verran mitä haluaa – ja tarvitsee juuri sillä hetkellä.

IPO:n tarkoitus onkin saada niin SpaceX:lle (eli käytännössä Muskille) lisää rahaa ja likviditeettiä uusien seikkailujen rahoittamiseen. Ensialkuun noin 75-80 miljardin dollarin verran.

Ovatko seuraavat seikkailut juuri niitä, mitä IPO-esitteessä käydään läpi? Ei välttämättä. Mutta toki, kun Muskin yhtiöön sijoittaa, ei voi tehdä muuta kuin katsoa vierestä ja sanoa ”let him cook”.

SpaceX:n ja muiden jätti-IPO:jen merkitys indeksisijoittajalle

SpaxcX:n IPO on poikkeuksellisesti kiinnostava myös indeksirahastosijoittajalle, sillä indeksejä on muutettu siten, että uutisten mukaan jätti IPO:t saattaisivat vaikuttaa negatiivisesti indeksisijoittajan tuottoihin, kuten Yle uutisoi tällä viikolla. Tästä heräsi huoli jo keväällä kun pörssiyhtiö Nasdaq alkoi rukkaamaan ns. fast trackia isojen teknologiayhtiöiden listautumiseen kuten OpenAI:n, Anthropicin ja SpaceX:n listautumista varten.

Täytyy tässä välissä myös mainita, että nyt kun tilaan Financial Timesiä, asiasta oli puhetta siellä jo monta kuukautta ennen kuin asiaa edes näin käsiteltävän missään Suomen talousmediassa. Tälläkin perusteella edelleen suuri suositus Financial Timesille, jos talousasiat kiinnostavat.

Tämä muutos koski ennen kaikkea vain Nasdaq100-indeksiä eli ei kaikkia USA-indeksejä. Merkittävin muutos, mitä ehdotettiin oli se, että yhtiö pystyisi listautumaan siten, että sen osakkeista vain 5 % olisi ns. free floatia eli vapailla markkinoilla osakkeina eikä isojen sijoittajien taskussa. Muutos tehtiin pitkälti SpaceX:n takia, sillä SpaceX laittaa liikkeelle vain n. 4,5 % osakkeistaan.

Aiemmin raja oli 20 % eli neljä kertaa isompi. Tämän lisäksi listautunut yhtiö saataisiin lisättyä indeksiin jo 3 viikkoa listautumisen jälkeen, mikä on erittäin nopeasti, vaikka kolmessakin viikossa osakkeet yleensä listautumisesta ns. markkinalle sopivan ”fair value”-tason löytävät.

Mihin tämä johtaisi? Siihen, että jos yhtiö listautuu biljoona-valuaatiolla kuten jokainen yllämainituista kolmesta yhtiöistä teoriassa voisi, erittäin pieni määrä osakkeita olisi oikeasti osakemarkkinoilla vaihdannassa kuten juuri tässä SpaceX-tilanteessa käy. Käytännössä tämä saattaisi aiheuttaa teennäistä pulaa osakkeista, kun kaikki rahastot olisi yhtiöitä pakotettu ostaa, jos ne indeksiin lisätään – jälleen lyhennetyllä ajalla.

Ja mitä tapahtuu, kun kysyntä osakemarkkinoilla ylittää tarjonnan? Kyllä, vain hinnat nousevat. Uudet ehdotetut muutokset ovatkin ennen kaikkea jo osakkeita ennen listautumista omistavien etu, sillä indeksirahastot (ja muut rahastot), joutuvat ostamaan suhteessa pienestä lammikosta osakkeita sääntöjensä takia.

Loppupeleissä tämä ei kuitenkaan ole indeksisijoittajalle huolen aihe. Miksi? Koska vaikka indeksirahasto joutuisi yhtiön osakkeita ostamaan teennäisesti luodun pulan takia, niin joutuvat kaikki muutkin. Ja jos osake on indeksissä, ja se nousee (oli nousun syy mikä tahansa), indeksi nousee tämän mukana.

Toisaalta, jos myös S&P500 muuttaa sääntöjään kuten huhutaan, ei muutos oli niin kriittinen kuin Nasdaqissa, vaan voi olla, että aikaa, jolloin osake otetaan sisään indeksiin tiputetaan esim. puoleen vuoteen. Puolessa vuodessa osake kuin osake on löytänyt markkinahyväksytyn tason, joten tämäkään ei indeksirahastoille huono uutinen olisi.

Indeksisijoittaja voittaa aina pitkällä aikavälillä, vaikka säännöt muuttuvat ja on suunniteltu Amerikan multimiljardöörejä (kohta biljonäärejä) varten. Vaikka myös OpenAI ja Anthropic siis listautuisivat piakkoin samankaltaisilla rakenteilla, tämä ei tarkoita, että indeksisijoittajan pitäisi strategiaa muuttaa yhtään mihinkään suuntaan.

Osallistunko minä SpaceX:n listautumisantiin?

Vaikka SpaceX:n antiin ei pysty Suomesta osallistumaan (en ainakaan löytänyt tapaa), ensimmäisenä päivänä osakkeita voisi ostaa pörssistä.

Olin päättänyt jo kauan aikaa sitten, että kun SpaceX pörssiin listautuu, tulen laittamaan merkittävän määrän omaisuudestani siihen. Yksi pitkään spekuloitu vaihtoehto oli myös Starlinkin spin-offaaminen, josta oli myös innoissani.

Mutta sitten tapahtui kaikki asiat, joista tässäkin tekstissä kirjoitin. SpaceX ei ole enää SpaceX – uraauurtava avaruusyhtiö. XAI:n yhdistymisen myötä SpaceX on vain Muskin sijoitustyökalu, jolla hän hallinnoi varallisuuttaan ja kaikkia eri yrityksiään – sekä mielitekojaan.

Jos SpaceX olisi pitänyt ja keskittynyt vain perusliiketoimintoihin eli laukaisuun ja Starlinkiin (ja olisi listattu edes vähän järkevämmällä arvostuksella), olisin siihen sijoittanut, koska liiketoiminta on aidosti uniikki ja sillä on valtavasti kasvupotentiaalia. Nyt paras osa todellista sijoitustarinaa murentui Muskin egon alle, josta olen jopa harmissani.

En siis tule SpaceX:ään sijoittamaan ensimmäisenä pörssipäivänä tai myöhemminkään – ellei diipadaapa osuudet yrityksestä ajeta kannattamattomana alas, mutta Muskin tuntien näin ei tule tapahtumaan.

Yhteenveto SpaceX:n listautumisesta

Kuten todettu, SpaceX:n listautuminen ei ole pelkästään listautuminen, se on sijoitusmaailmassa joko jonkun uuden alku tai loppu. Kun sääntöjä aletaan muuttamaan yrityksen takia, jonka arvostuksessa ei ole järkeä ja jota hallinnoi yksin todennäköisesti maailman ensimmäinen biljonääri .

Samalla se on oire tekoälyhypestä hinnalla millä hyvänsä. Tekoäly on hyvä syy nostaa valuaatioita, vaikka omassa silmissäni koko tekoäly-yhtiökulma tekee SpaceX:stä arvottomamman – ei arvokkaamman.

SpaceX ei ole sijoitus yhtiöön, vaan Elon Muskiin. Ja se minkä valuaation sijoittaja päättää Elon Muskille antaa voi olla mitä tahansa. Sen verran markkinoista olen oppinut. Uskon, että osake tulee korjaamaan listautumisen jälkeisinä kuukausina jo ennen indekseihin osumista merkittävästi alaspäin – tai muuten pörssi on menettänyt viimeisenkin järkensä. Tällöin myös indeksisijoittajat selviäisivät mahdolliselta pieneltä negatiiviselta vaikutukselta, mikä olisi erinomainen asia kaikin puolin.

Kirjoitin tämän tekstin perjantaiyöllä (ilman oikolukua, joten pahoittelut kaikista kirjoitusvirheistä). Ja mitä teen seuraavaksi? En mene nukkumaan, vaan katson SpaceX:n Starship-aluksen 12. testilennon livenä, en sijoitusnäkökulmasta, vaan ihan avaruusfanina. Jotkut asiat eivät koskaan muutu, vaikka sijoitusmaailma hulluksi olisikin muuttunut.