Spekulointisalkku avattu (ja turskaa tuli heti alkuun)

Noin kuukausi sitten kirjoitin, että olen avannut arvo-osuustilin Nordnetiin ja samalla liityin Sharevilleen. Sharevillessä onkin tullut vietettyä yllättävänkin paljon aikaa ja väitänkin, että olen varmaan viettänyt Sharevillessä enemmän aikaa kuukauden sisään kuin muissa someissa yhteensä. Se kertooko tämä siitä, että olen viettänyt Sharevillessä paljon aikaa vai siitä, että en juuri vietä nykyään enää someissa ylipäätänsä aikaa, on eri kysymys.

Olen myös ollut erityisen iloinen Sharevillessä siitä kuinka hyvän vastaanoton Nordea-syväanalyysini sekä ensimmäinen 100 000 euroani -kirjoitus saivat Sharevillen käyttäjiltä. 100 000 euroa kirjoitukseni saama vastaanotto oli niin yllättävä, että se inspiroi minua myös erääseen uuteen kirjoitukseen. Mutta nyt itse asiaan.

Spekulointisalkku – mikä ja miksi?

Osakemarkkinoilla spekulointi on viihdyttävää, mutta harvalle kannattavaa

Kirjoituksessa, jossa kerroin myös Sharevilleen liittymisestä, mainitsin myös, että olen aloittamassa arvo-osuustiliä, joka kuitenkin eroaa merkittävästi sijoituksistani Dansken arvo-osuustilillä etenkin strategiani puolesta. Sijoitusurani alussa saatoin joskus tehdä pieniä spekulointisijoituksia, mutta koska käytössäni oleva rahamäärä oli niin pieni, käytännössä se ei kannattanut, koska kaupankäyntikulut veivät liikaa rahaa.

Olen kohta seurannut aktiivisesti/semiaktiivisesti pörssimaailmaa jo lähes vuosikymmenen käytännössä 18-vuotiaasta lähtien. Tämän myötä olen huomannut, että spekulointitaitoni ovat parantuneet huomattavasti ajan kuluessa.

Taloudellisen riippumattomuuden tavoitteluun ei spekulointi kuitenkaan juuri sovi, koska en halua menettää yöuniani ja haluan tehdä elämässäni paljon muutakin kuin vain tuijottaa kursseja ja lukea yritysanalyysejä. Pää sijoittusstrategiani perustuukin tylsään, mutta vakaaseen osinkojen kasvuun sekä tylsiin yhtiöihin.

Sen yhdistelmä, että saavutin 100 000 euron nettovarallisuuden ja, että kokemukseni on kasvanut markkinoilla, mahdollistaakin sen, että avasin spekulointisalkun. Uskon, että nuorena riskiä kannattaa ottaa huomattavasti enemmän kuin itse tällä hetkellä otan ”tylsillä” osakevalinnoillani, ja koska pääomani on alkanut jo kasvaa kiitettävän kokoiseksi, voin alkaa tehdä spekulointia sellaisilla rahamäärillä, että se on Nordnetin kaupankäyntikuluilla järkevää.

Tämän takia kunnioitankin suuresti suunnilleen itseni kanssa samanikäistä Rahaneuvosta, joka on ymmärtänyt sen, että nuorena riskiä tosiaan voi ottaa erittäin kovallakin kädellä, sillä aika on aina nuoren sijoittajan puolella – pienellä tai isolla riskillä.

Yksi suuri syy on myös se, että kun käteiskassani kasvaa, minun on usein ollut vaikea pitäytyä sijoitusstrategiassani ja tehnyt paljon ostoksia, jotka ovat olleet strategian ulkopuolelta. Tämä korostuu usein silloin kun saan kerralla ison määrän rahaa (esim. lomarahat tai veropalautukset).

Moni meistä tuhlaa rahansa heti kun sen saa esineisiin – minä tuhlaan rahani aina osakkeisiin. Tämä himo johtuu siitä, että sijoittaminen on suurelta osin itselleni niin tylsää, koska suuria ylä – ja alamäkiä ei sijoitusstrategiallani koeta. Lähinnä hidasta, mutta varmaa kasvua. Uskonkin, että pienillä määrillä spekulointi rauhoittaa himoani ostaa osakkeita strategiani ohi, joten näin vältyn siltä, etten tuhoa ajallista hajautustani. Aika näyttää, toimiiko tämä psykologinen kikka.

Käytännössä tärkein ehtoni sille määrälle, jolla spekuloin on se, ettei se vaaranna sijoitusstrategiani ja 5-vuotistavoitteeni toteutumista. Minun pitää siis edelleen pystyä sijoittamaan tulevina vuosina sen 16000-17000 euroa osakkeisiin strategiani mukaisesti per vuosi ja samalla ylläpitää kotitalouttani. Mikäli rahaa jää kuitenkin erittäin paljon yli, kasvatan käteiskassaani, koska en tule missään kohtaa laittamaan spekulointiin yli 5%:n osuutta nettovarallisuudestani.

Tällä hetkellä spekulointikattoni onkin siis n. 5000 euroa. Rahamäärä voi suurentua sen myötä kuin nettovarallisuuteni kasvaa, mutta maksimi sijoitetun omaisuuden prosenttiosuus tulee pysymään aina samana. Spekulointiin sijoittamani raha ei tule siis koskaan ylittämään 5% kokonaisvarallisuudestani.

Salkun tuleva sisältö

Tällä hetkellä 100% osakkeisiin sijoittamastani rahoista on osakkeissa, jotka maksavat osinkoja ja suurin osa näistä vielä korottaa osinkoa vuodesta toiseen. Nordnet-tilini spekulointisijoituksiin olen kuitenkin ottanut täysin päinvastaisen lähestymistavan. Tulen sijoittamaan Nordnet-salkkuuni pelkästään sijoituksia, jotka eivät maksa osinkoja vaan, jotka sijoittajavat rahansa käytännössä pelkästään kasvuun.

Syynä tähän on yksinkertaisesti se, että kaikkien tutkimusten mukaan osingonmaksu tasaa osakkeen volatiliteettia. Ja tämä on sinänsä ymmärrettävää, koska jos yritys maksaa osinkoa, tarkoittaa se myös, että yritys tekee voittoa. Ja tämä taas usein tarkoittaa pienempää kasvupotentiaalia niin liiketuloksessa kuin myös osakekurssissa.

Samalla kuitenkin kasvuun sijoittaminen kasvattaa riskiä siihen tämä kuitenkin myös kasvattaa riskiä siihen, että yritys ei pysty tekemään koskaan voittoa. Tuloksentekokyky ja pörssikurssin kehitys eivät kuitenkaan kulje käsi kädessä, kuten kuka tahansa esim. Teslaa ja Amazonia seuranneet tietää. Korkea riski kulkee usein käsi kädessä korkean tuoton kanssa, jonka takia spekulointiin käyttämäni varat tulevat olemaankin erittäin pieniä verrattuna oikeisiin sijoituksiini.

En tule spekulointisijoituksistani ja salkustani raportoimaan tarkemmin kuin puolivuosikatsauksissa – samalla kun raportoin sen hetkisen nettovarallisuuteni. Spekulointisalkun kehitystä ja sijoituksiani voit kuitenkin seurata blogini Shareville-tililtä, jonka löydät tutun nimimerkin Omavaraisuushaaste alta sekä luonnollisesti sijoitukseni-välilehdeltä.

Tällä hetkellä spekulointiurani alku onkin ollut numeroiden valossa nätisti sanottuna haasteellista ja ensimmäiset sijoitukseni ovatkin olleet Facebookiin (1 vuoden aikajänteellä) sekä JD.comiin (2 vuoden aikajänteellä). Kehityksen tämän lyhyen ajan varrelta löydät alta.

HUOM! Spekuloinsalkun avauksesta huolimatta en todellakaan kannata osakkeilla uhkapelaamista etenkään merkittävillä summilla. Fakta on, että markkinoilla suurin osa spekuloijista häviää ja vain erittäin pieni murto-osa pääsee järkeviin tuottoihin. Ks. tapaus Bitcoin tai kannabis. En odota saavuttavani satumaisia tuottoja spekuloinnilla, vaan tyydytän tällä vain inhimillisen tarpeeni spekuloida sen sijaan, että laittaisin rahani lottoon. Lotossa tuotto-odotuksesi on -60%! Luotan siihen, että spekulointitaidoillani tuoton odotusarvo on vähintäänkin tätä isompi.

4 kommenttia artikkeliin ”Spekulointisalkku avattu (ja turskaa tuli heti alkuun)”

  1. Itse olen ajatellut hieman vastaavaa. Avasin OPn puolelle jo arvo-osuustilin ja ajattelin ensi vuoden alusta aloittaa ”spekuloimaan” noin 1000 €:lla. Itse kyllä ajattelin vetää sen suoraan pois varallisuudestani, koska todennäköisesti tulee huonosti käymään 😀 Saapahan ainakin jotain jännitettävää elämään ja sijoittamiseen!

    Vastaa
    • Haha, mitäpä sitä suotta laskemaan pois omaisuudesta kun voi seurata reaaliajassa helposti! Laskee sen sitten nollaksi, jos onnistuu omaisuuden nollaamaan. Ja uskon kyllä, että tämä varmaan suurimmalle osalle sijoittajista olisi hyväksi, koska usein spekulointi sekoittuu pitkäaikaiseen sijoittamiseen, jolloin punainen lanka saattaa kadota helposti ja kohta ei enää tunnista spekulointia pitkäjänteisestä sijoittamisesta.

      Vastaa
  2. Spekulointi on todellakin järkevää erottaa ”oikeasta sijoittamisesta”. Spekuloinnin avulla on kuitenkin mahdollista saada myös hyvä tuotto pitkällä aikavälillä ja on olemassa ihan oikeita ammatti-spekulantteja, jotka saavat leipänsä kovan riskinoton ja äärimmäisen korkean volatiliteetin sietämisellä. Oikein toteutettuna spekulointi ei siis perustu pelkkään tuuriin, vaan taustalla tulee aina olla oma tutkimus ja selkeät syyt miksi sijoitusidea on hyvä. Spekuloinnin kohteissa tulee aina olla näkyvissä myös selkeä katalyytti, jonka toteutuminen tekee spekulaatiosta onnistuneen. Useat spekulaatiostrategiat pohjautuvat siihen, että tehdään useita spekultatiivisiä sijoituksia pienillä summilla ja se että kokonaisuutena päästään hyviin tuottoihin, riittää että vain yksi tai muutama sijoitus onnistuu erinoimaisesti ja se korvaa näin myös epäonnistuneista sijoituksista syntyneet tappiot ja antaa tietysti vielä kunnon tuoton tappioiden kattamisen päälle. Hyvä esimerkki tästä on esimerkiksi startup-sijoittaminen useisiin eri alkuvaiheen yrityksiin. On myös hyvä ymmärtää että maailma ei ole mustavalkoinen siten, että olisi vain puhtaita ”sijoituksia” ja puhtaita ”spekulointeja”, vaan kyseessä on laaja spektri. Toisessa päässä on erittäin vakaat, tylsät, defensiiviset, matalan riskin sijoituskohteet ja toisessa päässä äärimmäisen vivutetut ja monimutkaiset ”sijoitusmaailman lottokupongit”, joiden tuotto-odotus on reilusti miinuksella.

    Kiitos maininnasta tekstissä, mutta en ole ollenkaan varma onko toimintani kunnioitettavaa… riskinsietokykyni varmaankin on, mutta olen mennyt spekuloinnissani varmaankin hieman liian pitkälle, vaikka se tulosten valossa tulisikin lopulta onnistumaan. Summat alkavat nimittäin olemaan itselläni jo sen verran suuria (ja kohta 30v ikäkin alkaa häämöttämään), että jos nyt menettäisin kaikki rahat, niin sieltä olisi hyvin vaikeaa enää nousta yhtä suuriin summiin. Sinun suunnitelmasi 5%-kokoisesta spekulaatio-osasta on huomattavasti fiksumpi, kuin minun nykyinen 104%-”spekulointiasteeni”.

    Vastaa
    • Juurikin näin. Suurin osa kuitenkin spekuloijista ei ole kuitenkaan juuri noita ammattispekulantteja vaan vain usein täysin tietämättömiä ihmisiä, jotka kuulevat vinkin tasoa taksikuskilta ja uskovat. Usein nämä ylikuumat trendit (kuten kryptot ja kannabis) vetävät puoleensa juuri amatöörispekulantteja, jotka käytännössä juoksevat sen perässä, että koska nyt on noustu, noustaan myös jatkossa. Jotkut voittavat, jotkut häviävät.

      Harmi kun en löydä muutama viikko sitten lukemaani artikkelia, missä oli tutkittu miten riskiä pitäisi ottaa tietyissä vaiheissa elämää. Tutkimuksen löydökset viittasivat juuri siihen, että käytännössä kakskymppisenä ihmisen pitäisi ottaa erittäin isoja riskejä (sinun tyylilläsi), koska yrityksiä kasvattaa omaisuutta moninkertaiseksi on niin monta. Ongelma on kuitenkin siinä, että vaikka tämä olisi optimi tapa lähestyä sijoittamista nuorena – suuremman osan pää ei yksinkertaisesti kestä sitä. Sen takia tärkein suuren riskin ottajan kyky onkin juuri tuo riskinsietokyky. Kun sitä on, niin pystyy päästä suuriinkin tuottoihin menettämättä ensin yöuniaan.

      Mutta tosiaan, alamme molemmat olla jo lähempänä kolmekymppiä kuin kahtakymppiä, joten riskiä voisi mahdollisesti hieman alentaa. Vielä kun saat tuon exitin ajoituksen kohdalleen, niin uskon, että pääset varmasti selkeästi allekirjoittanutta aiemmin taloudellisen riippumattomuuden lähelle!

      Vastaa

Jätä kommentti