Kuukausikatsaus syyskuu 2026 – säästöprosentti 84,19 %
Henkilökohtaisessa talouden hallinnassa kaikkein tärkeintä on tasapaino tulojen ja kulujen välillä. Unohtamatta...
Uusi lukija? Aloita tästä
Uusi lukija? Aloita tästä
Steady Energyn listautuminen sisältää yhden tärkeimmistä aikamme asioista – energian luonnin uudella teknologialla.
Tänään blogissa vuorossa onkin Steady Energyn listautumisanti-analyysi, mutta vähän erilaisena, kun mihin olet todennäköisesti tottunut. Teen niin Steady Energystä kuin Sensofusionista ns. pika-analyysit, koska molemmat listautumiset ovat äärimmäisen mielenkiintoisia, mutta oma aikani on tällä hetkellä erittäin kortilla.
Pyrinkin siis niin tässä Steady Energyn listautumisanti-analyysissä kuin ensi viikon Sensofusion-pikanalyysissä keskittymään ennen kaikkea omasta mielestäni tärkeimpiin pointteihin anneissa sijoittajan näkökulmasta.
Steady Energyn yleisöannin merkintäaika alkoi 21.9.2026 ja päättyy arviolta 29.9.2026 kello 16.00. Anti voidaan keskeyttää aikaisintaan 25.9.2026 kello 16.00. Kaupankäynnin on tarkoitus alkaa First Northissa 2.10.2026. Annin pääjärjestäjänä toimii Nordea.
Steady Energy perustettiin vuonna 2023, kun se irtaantui VTT:stä. Sen kehittämä LDR-50-reaktori on tarkoitettu lämmön tuottamiseen. Keskeinen kohdemarkkina on kaukolämpö. Ratkaisu hyödyntää matalaa lämpötilaa ja painetta, joilla yhtiö tavoittelee yksinkertaisempaa ja kustannustehokkaampaa toteutusta. Suomeksi Steady energy siis tekee pienydinvoimaloita.
Reaktorien käyttöaika on noin 60 vuotta ja ne ovat noin pesukoneen kokeisia. Puhutaan siis todellakin pienydinvoimaloista. Myös jätettä syntyy perinteiseen ydinvoimalaan verrattuna huomattavasti vähemmän (60 vuoden aikana noin kahden parkkiruudun verran).
Liiketoimintaa perustuu kahteen eri malliin. Asiakkaalle toimitetaan laitos ja avaimet käteen. HaaS-mallissa (Heat as a service) Steady Energy omistaa ja operoi laitosta hankeyhtiön kautta ja myy asiakkaalle lämpöä.
Jälkimmäisessä mallissa myös luvitus ja jätehuolto jäävät Steady Energyn vastuulle, mikä on merkittävä huomata, koska ydinjäte on erittäin kuuma peruna poliittisestikin. vaikka Suomi onkin maailman parhaita paikkoja ydinjätteen säilytykseen, koska meillä ei juuri maanjäristyksiä ole ja on mahdollista löytää sijainteja, jossa ydinjäte ei huonossakaan skenaariossa pohjaveteen vuoda. Tämän lisäksi markkina kattaa koko Euroopan, koska lämpöä luonnollisesti tarvitaan kaikkialla – etenkin puhtaalla energialla.

Jos mietitään Steady Energyn liiketoiminnan näkökulmasta, on merkittävää kumpi malli tulee olemaan se yleisempi. Avaimet käteen laitostoimitukset voivat kasvattaa liikevaihtoa hankkeiden edetessä nopeammin, mutta jatkuva lämmönmyynti HaaS-mallilla taas on huomattavasti jatkuvampaa ja ennustettavampaa tulovirtaa.
Omalla tavallaan Steady Energyn niche on mielenkiintoinen, koska se ei perusta toimintaansa sähkön myyntiin, vaan lämmön myyntiin. Myös sähkön tarve tulee kasvamaan, joka johtaa niin sähkön, että lämmön hinnan nousuun pitkällä aikavälillä, koska niin myös sähköllä paljon Euroopassa lämmitetään. Steady Energy tulee siis vastaamaan todelliseen tarpeeseen.
Koska ydinenergialiiketoiminta on luonnollisesti erittäin tarkasti reguloitua, luvat – ja niiden saaminen ajoissa – ovat aivan yhtä tärkeä osa liiketoimintaa kuin itse liiketoiminnan suorittaminen.
Yhtiö tavoittelee pilottilaitoksen testausohjelman aloittamista vuonna 2027 ja ensimmäisen kaupallisen laitoksen rakentamisen aloittamista vuosiin 2029–2030 mennessä. On siis erittäin pitkän aikavälin päässä, että ensimmäistä laitosta aletaan edes rakentamaan.
Yhtiön esityksessä kerrotaan myös, ettei käytetylle ydinpolttoaineelle ole vielä varmistettua jätehuoltoratkaisua. Kuten mainittu, tämä on suhteellisen oleellinen niin taloudellinen kuin regulatorinen kysymys ratkaistavaksi ydinjätteen ollessa aika pitkälti ei-halutuin aines maapallolla.
Pienikin viivästyminen tavoitellusta aikataulusta tulee näkymään yhtiön osakekurssissa vahvasti, jos näin tapahtuisi tulevina vuosina. Syynä on se, että ensin yhtiön kassavirta siirtyisi kauemmaksi tulevaisuuteen (ja siitä pörssi ei tykkää).
Toisena, mitä pidemmäksi itse kaupallisen liiketoiminnan alkaminen venyy, sen enemmän lisärahoitusta yhtiö tarvitsee tämän osakeannin jälkeen. Ilman myöhästymistäkin, uusia osakeanteja on todennäköisesti luvassa. Myöhästymisten kanssa osakeanteja saattaa olla luvassa niin paljon, että osakkeiden määrän kasvaessa yhtiön osakekurssi vedetään samalla vessanpöntöstä alas. Tämä on realistinen mahdollisuus kaikissa tämän vaiheen yhtiöissä.
Steady Energyn toteutuneet luvut ovat todelliset start-up luvut.
Yhtiön liikevaihto on ollut vuoden alusta pyöreät nolla euroa. Ja liiketulos noin 12 miljoonaa tappiollinen. Todellisuudessa numerojumppa ei olekaan se, jolla sijoituspäätöstä Steady Energyyn kannattaa tehdä.
Mielenkiintoisempaa onkin, millaisia numeroita yhtiö tavoittelee pidemmällä aikavälillä. MIkä voisi perustella yhtiön arvostustason?
Yhtiö on asettanut tavoitteensa kymmenen vuoden päähän. Vuonna 2035 liikevaihto on yli 500 miljoonaa euroa ja vuonna 2040 yli miljardi euroa. Liikevoittomarginaalin oletetaan olevan tällöin alimmilaan 25 % ja korkeimmillaan 40 %. Tällöin tulos olisi kymmenen ja viidentoista vuoden päästä jossain 100 ja 400 miljoonan euron välillä.
Jos miettii, että yhtiön kokonaisvaluaatio on tämän listautumisen jälkeen liikkuu noin 330 miljoonassa eurossa, vaikka yhtiö ei ole vielä kaupallistamista onnistunut toteuttamaan.
Omalla tavallaan tilanne muistuttaakin esim. Spinnovaa, jolla on käynyt worst case scenario, jossa kaupallistaminen ei oikein koskaan lähtenyt suunnitellusti käyntiin. Steady Energyn kanssa riskit ovat pienemmät, mutta pelkän regulaation takia eivät pienet.
Sijoittajan kannattaakin seurata seuraavia virtsanpylväitä ja niiden mahdollisia liikkumisia suuntaa tai toiseen. Mitä nopeammin nämä tapahtuvat, sen parempi. Mitä hitaammin, sen huonompi. Tarkat askeleet ovat seuraavat.
.
Listautuminen toteutetaan yhdistymällä sijoitusyhtiö 3North Partnersiin. 3North Partners on siis vähän kuin aikanaan melkein pari vuotta pörssissä pyörinyt Lifeline SPAC-yhtiö, joka lopulta muuttui Canatuksi.
Tällainen mielenkiintoinen järjestely ei sinänsä yllätä, koska takana ovat samat henkilöt ja Lifeline Ventures jälleen kerran. 3NOrth Partners hankkiinkin Steady Energyn osakkeet osakevaihdolla ja vaihtaa järjestelyn yhteydessä nimekseen Steady Energy Oyj.
Samalla tehdään myös listautumisanti. Yleisöannilla tavoitellaan enintään viittä miljoonaa euroa. Erilliseen suunnattuun antiin on saatu noin 69,8 miljoonan euron ehdolliset sijoitussitoumukset, ja lisäksi kokonaisuuteen kuuluu enintään 40 miljoonan euron EIB vaihtovelkakirjalaina. Laina voidaan konvertoida myös osakkeiksi, joka on hyvä muistaa, jos miettii mahdollista diluutiota sijoituksissa.
Yleisöanti on pieni osa koko antia ja siinä merkintähinta on 10 euroa/osake. Isommille sijoittajille suunnatun annin sijoittajat saavat jokaista kolmea merkittyä osaketta kohti yhden ilmaisen option. Tämä option merkintähinta on 11,50 euroa, eli hieman korkeampi.
Tavallinen sijoittaja ei myöskään kuitenkaan jää ilman. Yleisösannissa puolestaan tarjolla onkin yksi bonusosake jokaista 15 allokoitua osaketta kohden. Eli jos sijoittajalle allokoidaan esimerkiksi 150 maksullista osaketta, hän maksaa 1 500 euroa ja saa yhteensä 160 osaketta. Keskimääräinen hankintahinta on tällöin 9,375 euroa osakkeelta, jos bonusosake lasketaan mukaan.
Ns. diluutio eli osakkeiden määrän kasvaminen on Steady Energyyn sijoittaessa oleellista ymmärtää. Enimmäisskenaariossa osakemäärä voisi nousta noin 54,5 miljoonaan, kun mukana ovat osakesarjan muunnokset, optiot, warrantit ja ehdolliset lisäkauppahintaosakkeet laukeavat ajan kanssa. Tämä yhdistettynä mahdollisiin uusiin rahoituskierroksiin, merkittävän lisädiluution mahdollisuus on todellinen.
Tuttuun tapaan antiin voi osallistua Nordnetin sekä Nordean asiakkaana myös heidän palvelussaan.
Steady Energyn listautuminen on oikeastaan erittäin kaukana omasta sijoitustyylistäni, koska riski on niin korkea. Tämän takia en antiin tule sijoittamaan, vaikka käteistä paljon onkin käytössä.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö Steady Energy voisi sopia jonkun muun salkkuun. Riskiä hyvin sietävälle sijoittajalle Steady Energy voi olla kiinnostava pieni sijoitus osana hajautettua salkkua, all-in siihen ei kannata mennä, kuten start-uppeihin ei yleensäkään.
Odottavan aika voi olla myös pitkä, koska lupaprosessissa ei välttämättä tapahdu edistystä vielä pariin vuoteen, jolloin osake vain makaa paikallaan.
Viime aikoina paljon Startup-ministeriön podcastia kuunnelleena, muistelisin, että tutkimusten mukaan järkevään sijoitustulokseen päästääkseen, tällaisia korkean sijoituksia pitäisi salkussa olla vähintään n. 20 sopivan hajautuksen kannalta. Tämä on hyvä muistaa, kun tällaisiin sijoittaa.
Steady Energy on mielenkiintoinen listautuminen ja siinä on paljon viboja 2021 vuoden listautumisista, jolloin iso määrä start-uppeja rullasi Helsingin pörssiin. Maailma ja korkotaso on kuitenkin nyt erilainen, joten fundamentit yhtiöillä ovat paremmassa kuosissa.
Teknologia itsessään on äärimmäisen mielenkiintoinen ja megatrendit ovat Steady Energyn puolella.
Toki aikaväli Steady Energyllä alkaa olla niin pitkä, että myös fuusioreaktorien kaupallistaminen saattaa olla horisontissa jo jossain 2030-luvun toisella puoliskolla, joka toisaalta olisi tietynlainen maailmaa mullistava muutos myös. Ja toisaalta negatiivinen Steady Energylle. Tällä hetkellä kuitenkin kaikki on kiinni ihan puhtaasti eksekuutiosta.
Pysyykö Steady Energy aikataulussa? Ja kuinka paljon osakkeita täytyy printata matkalla kohti tätä kohdetta, jotta tavoitteisiin päästään? Riskit ovat mielestäni listautumisen arvostustasolla huomattavasti korkeammat kuin mahdollisuudet, mutta kyseessä onkin kaikin puolin klassinen high risk, high reward-sijoitus.
Kiinnostaako osakesijoittaminen ja haluat ymmärtää, miten tulla paremmaksi sijoittajaksi? Voit nyt tilata arvostelumenestys, Suomen Ekonomien Bisneskirja-yleisöäänestysvoittajan ja yli 20 000 kpl myyneen bestseller-sijoituskirjani ”Viisas sijoittaja – tunne itsesi ja osakemarkkinat” kaikista suomalaisista kirjakaupoista tai suoraan minulta signeerattuna!
Adlibris Kirja.fi Suomalainen Kirjakauppa Signeerattu versio kirjailijalta
Haluatko henkilökohtaisen taloutesi kerralla haltuun? Tilaa vuodessa yli 30 000 kappaletta myynyt ja huippuarvostelut saanut ilmiö ”Vaurastu viisaasti – rahataidot haltuun”, jossa tiivistän kaikki oppini matkaltani nollasta eurosta yli puoleen miljoonaan euroon!
Adlibris Kirja.fi Suomalainen Kirjakauppa Signeerattu versio kirjailijalta
Äänikirjojen ystäville bestseller-kirjani löytyvät myös kaikista suomalaisista äänikirjapalveluista.
Bookbeat Storytel Nextory Spotify - Vaurastu Viisaasti Spotify - Viisas Sijoittaja
Jos olet blogissa ensi kertaa, olen kirjoittanut 10 vuoden aikana blogiini yli 1 000 kirjoitusta kaikkeen henkilökohtaisesta taloudesta sijoittamiseen asti. Jos sinua siis pohdituttaa mikään talousaihe, aloita tästä ja löydät todennäköisesti vastauksen askarruttavaan kysymykseesi. Ja jos et löydä, laita kommenttia ja kirjoitan aiheesta!
Olen 34-vuotias talouskirjailija, blogisti ja kolumnisti, joka on kirjoittanut yli vuosikymmenen henkilökohtaisen talouden ja sijoittamisen kaikista puolista.
Minut tunnetaan bestseller-kirjoistani Viisas Sijoittaja – tunne itsesi ja osakemarkkinat (Tammi 2023) sekä Vaurastu viisaasti – rahataidot haltuun (Tammi 2024). Minut valittiin Vuoden Sijoittajaksi 2023.
2025: 645 300€
2024: 539 000€
2023: 435 500€
2022: 388 800€
2021: 353 200€
2020: 260 800€
2019: 156 700€
2018: 92 900€
2017: 78 000€
2016: 58 000€
2015: 41 000€
2014: 29 000€
2013: 21 000€
2012: 14 000€
2011: 9 000€
2010: 8 000€
2009: 5 000€
2005-2008: 0 – 3 000€
Henkilökohtaisessa talouden hallinnassa kaikkein tärkeintä on tasapaino tulojen ja kulujen välillä. Unohtamatta...
20 kommenttia
Sensofusion tuo Helsingin pörssiin yhden kiinnostavimmista puolustusteollisuuden kasvuyrityksistä oikeastaan koko...
17 kommenttia
Eläkejärjestelmä herättää erittäin paljon huolta käytännössä niin omassa ikäluokassani (milleniaalit) kuin...
44 kommenttia
Sensofusion tuo Helsingin pörssiin yhden kiinnostavimmista puolustusteollisuuden kasvuyrityksistä oikeastaan koko...
17 kommenttia
Eläkejärjestelmä herättää erittäin paljon huolta käytännössä niin omassa ikäluokassani (milleniaalit) kuin...
44 kommenttia
Miten aloittaa sijoittaminen, jos ei ole enää nuori? Tämä on nykyään todennäköisesti se yleisin kysymys, mitä...
42 kommenttia
Painamalla “Tilaa” hyväksyt uutiskirjeen tilauksen sähköpostiisi. Voit perua uutiskirjeen koska tahansa.
Voin olla pessimisti, kun uskon tuleviin viivästyksiin enemmän kuin toteutuneisiin aikatauluihin. Ydinenergialakia ollaan uudistamassa ja tullessaan se on uusi asia viranomaisillekin . STUK on jo päivittänyt määräyksiä mikä mahdollistaa pienten, matalassa paineessa toimivien reaktoreiden sijoittamisen lähemmäs asutuskeskuksia ja kaukolämpöverkkoja. Jos edellisistä selvitään tulee kuntien kaavoitus ja ympäristöluvat jotka ovat alttiita pitkille valituskierteille.
Tämä on todennäköistä, etenkin juuri tällaisissa kohteissa, jossa valituksen todennäköisyys on suuri. Toivotaan kuitenkin, että kaikki menee hyvin – vaikka toivo ei sijoitusstrategia olekaan.
Valitukset tässä tapauksessa on varma osa sijoitusta koska aika harva haluaa minkään kokoista ydinlaitosta lähelleen.
Toinen asia mikä on huomioitava on ydinjäte ongelma. Tällä hetkellä Posivan onkalo on maailman ainut jätteen loppusijoituspaikka. Posivan omistajat on TVO ja Fortum jolloin sieltä olisi kysyttävä että ottaako vastaa ulkopuolista jätettä ja mihin hintaan.
Tämä on mielenkiintoinen kyllä. Jenkeissähän tehtiin tutkimusta, että useampi Jenkki haluaisi takapihalleen ydinvoimalan kuin datakeskuksen. Joka omalla tavallaan vähän absurdia. Mutta riskeistä huolimatta ydinvoimalat ovat kyllä äärimmäisen turvallisia nykyään – etenkin Suomen geologisten ominaisuuksien takia. Jäätteen loppusijoitus on kyllä iso kysymys tässä edelleen ja olen hieman yllättynyt, että se tässä vaiheessa prosessia on vielä auki.
kyllä, ydinjätteen vastaanotto suomeen korkeaan hintaan olisi hiton hyvä bisness.
Miksi? Ydinjätteet ovat ylipäätään pääsääntöisesti täysin vaarattomia vaikka ne kippais kuormalavalta johonkin monttuun… tai noh..edes 100 metrii syvään tunneliin.
Noin muuten, mitä pelkäämistä on jossain tosi pienessä säteilyssä mahdollisesti sadantuhannen vuoden aikana, kun luemma ilmastohihhulien mukaan on jo tässä ja nyt ilmastohätätila vaikkapa Helsingissä. Ja muutenkin tuomiopäivä on tavalla tai toisella tässä edessä ihan realistisesti muutamssa sadassa vuodessa tai vaikkapa huomispäivänä.
Samaa mieltä siitä, että siitä olisi hyvä tehdä Suomessa isompikin bisnes. Lääniä, tyhjää ja sopivia paikkoja Suomesta löytyy muitakin kuin Olkaniemen nykyinen onkalo. Mutta aihe on kieltämättä poliittisesti niin arka, että en usko tämän koskaan tapahtuvan.
Tästä kyllä vahvasti eri mieltä. Ensin tulee ulkomaiset kaivosjätit ja jättää suomeen vaan muutaman työntekijän verotulot ja kaivosjätteen. Sitten tulee datakeskukset jotka jättää suomeen vaan kalliin sähkön ja nyt vielä pitäisi ryhtyä koko maailman ydinjäte kaatopaikaksi. Tällä tiellä Suomi on pian afrikan tyyppinen alue mitä kolonianistit riistää.
Ydinturvavallisuudesta myös eri mieltä nyt kun koko maailma kun Suomi mukaan lukien näyttää valmistautuvan sotaan. Venäjä on jo Ukrainassa osoittanut ettei ydinlaitokset ole kansainvälisten sopimusten mukaisessa erityissuojeluksessa. Ei laitoksia ole eikä voida suunnitella sodan kestäviksi.
Lisäksi ehkä vähän naivisti uskon että ihmiskunnan älykkyys riittää kehittämään jonkun oikeasti puhtaan ja turvallisen energialähteen jo muinaistekniikkaa edustavan ydinenergian tilalle.
Nämä pienydinvoimalat ovat siis pesukoneen kokoisia, ja ne voidaan sijoittaa vaikkapa parinkymmenen metrin syvyyteen teräsbetonin alle.
Ja niissä on hyvin vähän ydinpolttoainetta kerralla.
Joten sellaisten välttely Venäjän pommitusten pelossa on minusta jo suorastaan kaksinkertaista hysteriaa (sotahysteria ja ydinteknologiahysteria).
Ja jos pelkää Suomen muuttumista ”raaka-ainesiirtomaaksi”, niin eikös tässä olisi jo kiire lopettaa nykymuotoinen metsäteollisuus?
Mitä? jääkaapin kokoinen ydinreaktori? Joka perheelle ja lapselle tollanen!
NÄin ihan yleisen skeptisyyteni myötä sanoisin, että jos tollasessa olis jottain järkee, niin tollasii jääkaappei olis jo markkinoilla ollu pitkään jenkeistä ja sittemkkin Kiina kopioina.
Jep, nyt alkaa olla vasta kaupallistaminen käynnissä, niin aika näyttää alkaako näitä olemaan kohta joka perheellä! Niin dystopiastiselta kuin se kuulostaakin, niin maailma voi näyttää tältä aidosti parinsadan vuoden päästä, heh.
Joka lapselle myös oma ydinohjus leikkikaluksi, ehkä rakennussarjana leegoista.
Kun öljyn saannissa ja kaasussa on ongelmia ja hiilenpoltosta haittoja on todennäköistä että pieni ydinvoimala on ratkaisu euroopan lämmöntuotantoon. Vihreän siirtymän perusteella on aiemminkin sivuutettu tuotannon haittavaikutukset kuten tuulisähkö ja aurinkovoima
Uskon myös pienydinvoimaloiden olevan osa tätä ratkaisua.
En kyllä ymmärrä miten 50 megawatin vain lämpöä tuottava ydinvoimala voisi olla kannattava. Datakeskusbuumi johtaa siihen että Suomessa tulee pulaa sähköstä, ei lämmöstä. Datakeskuksesta saa enemmän hukkalämpöä ja se on taatusti edullisempaa kuin jonkun ydinprototyyppipöntön lämpö.
Muuten kyllä kannatan ydinvoimaa, eteläkorealaisilla on näyttöä siitä miten 1400MW voimala tehdään seitsemässä vuodessa.
Vaikka nyt tuntuukin siltä, että datakeskuksia nousee jokaiseen niemeen ja notkoon, niin ei niitä nyt sentään niin tiheään nouse että niillä saataisiin jokainen taajama lämmitettyä.
En ole asiantuntija, mutta käsittääkseni kaukolämpöputkien pituudelle on kuitenkin jonkinlainen raja, jonka jälkeen lämpöhukka tekee siitä kannattamatonta.
Mitä tulee sähkö vs. lämpö -asiaan, niin ei kai lämpöä pian saa tuottaa fossiilisilla polttoaineilla, joten kaukolämpövesikin täytyy lämmittää sähköllä, ellei vieressä satu olemaan datakeskusta. Tällöin tuottamalla lämpöä pienydinvoimalalla voidaan säästää kallista sähköä.
Veikkaan, että nykymarkkinassa juuri datakeskusten takia kaikki tapa generoida tehokkaasti sähköä/lämpöä kelpaa markkinoille. Jatkossa tarve kun tulee vain lisääntymään, niin kaikki kelpaa, vaikka ei olisi se optimein tapa.
Miten arvioit ehtiikö tällä konseptilla ehtiä tekemään rahaa ennenkuin fuusioreaktorit laittavat fissioydinvoimalat tekniikanmuseoon?
Onko Sensofusion listautumisannista mitään aikataulutietoa? Näin sotahysteerikkona näen sen paljon mielenkiintoisemmaksi osakkeeksi. Ja siitä olisi kiintoisaa saada analyysiä
Fuusio on aidosti mielenkiintoinen, mutta kuten todettu, se on tuntunut aina olevan 10 vuoden päästä. Nyt kuitenkin tehdään sen verran läpimurtoja, että uskon ensimmäisen kaupallisen fuusiovoimalan olevan toiminnassa varmaan jo 30-luvun loppuun mennessä. Ei sillä vielä koko maailman energiatarpeita hoideta, mutta uskon, että energiasta ei tarvitse enää juuri kauheasti vääntää 2000-luvun loppuun mennessä, kun fuusio on arkipäivää. Sensofusionin analyysi tulee todennäköisesti blogiin lauantain aikana.
Fuusiolla tuotettu sähkö on ainakin alkuvaiheessa tolkuttoman kallista eli fissiolla on kyllä vielä pitkä elinaika.
Tässä yksi analyysi Steady Energystä – jos joku jaksaa lukea:)
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aripesonen1/steady-energy-oy-ja-suomen-pienydinvoimat-taas-kerran-ollaan-suomessa-jo-heti-alkumetreilla-menemassa-pain-vittua/
No huhhuh, ainakin on dataa tarjolla.
Mikähän mies tämä Pesonen mahtaa olla…
Kokemukseni mukaan tuollaisia artikkeleita suoltavat ihmiset ovat joko (väärinymmärrettyjä) neroja tai sitten ihan perinteisiä kylähulluja.
En ota kantaa, kumpi tässä tapauksessa on kyseessä.
Hyvä linkki. Kannattaisi myös lukea energialaitosten päättäjien ennen kuin laittavat veronmaksajien rahat likoon.