Ukrainan sota on pohdituttanut itseäni viime aikoina yllättävän paljonkin. Ei niinkään taloudelliselta kannalta, vaan sen osalta miten maailmaa ja etenkin Venäjää valtiona katson. Olinkin siis kirjoittamatta mitään blogiini ennätykselliseen kuuteen päivään, koska mietin, mistä tässä maailman tilanteessa olisi järkevintä kirjottaa. Säästämis- ja tienaamisvinkit tuntuvat vähän turhanpäiväisiltä ja samaa voi sanoa yksittäisistä yritysanalyyseistä tai listautumisantianalyyseistä.
Sijoitusblogina haluan kuitenkin kirjoittaa ajankohtaisesta Venäjän aiheuttamasta sodasta jotenkin sijoitusten näkökulmasta, joka hyödyttäisi lukijoita tässä sodantäyteisessä informaatiotulvassa. Niinpä päädyinkin tutkimaan tarkemmin Helsingin pörssin yhtiöitä, joilta löytyy kaikista eniten Venäjä-riskejä ja altistumista liiketoiminnastaan.
Tässä tekstissä avaankin siis tarkemmin kahdentoista suomalaisen pörssilistatun yhtiön Venäjä-riskejä, Venäjä-altistumaa sekä mitä sijoittajan kannattaa ajatella Venäjä tilanteesta niin lyhyellä kuin pitemmällä aikavälillä, mikäli näitä yrityksiä salkussaan kantaa.
Nokian Renkaat – Venäjä-etu muuttui Venäjä-ongelmaksi
Ensimmäisenä ehkä tunnetuin Venäjällä toimintaa pyörittävä yhtiö – eli rengasvalmistaja, Nokian Renkaat. Nokian Renkaiden liikevaihdosta 19 % syntyy Venäjältä. Nokian Renkaiden suurin Venäjä-riski ei kuitenkaan ole tämä, lähes viidennes yrityksen liikevaihdosta, vaan se, että Nokian Renkaiden isoin tehdas sijaitsee Pietarissa Venäjällä.
Nokian Renkaiden Venäjän tehdas on ollut pitkään yhtiön kilpailuetu, koska se on pystynyt valmistamaan renkaita halvemmalla kuin kilpailijansa, pitäen näin katteensa tavallista rengasvalmistajaa korkeammalla.
Nokian Renkaat onkin ilmoittanut, että se siirtää renkaiden valmistamista entistä enemmän Suomeen sekä juuri vähän aikaa sitten valmistuneeseen Yhdysvaltain tehtaaseen. Tämän lisäksi Nokian Renkaat pyrkii siirtämään varastojaan pois Venäjältä, koska Venäjän saamat pakotteet voivat pahimmassa tapauksessa vaikeuttaa Venäjällä valmistettujen renkaiden vientiä ulos maasta.
Tämän kaiken lisäksi nouseva öljyn hinta nostaa renkaiden tuotantokustannuksia (onhan öljy yksi renkaiden pääraaka-aineista). Ja jos miettii, että Venäjältä tulee lähes 20 % liikevaihdosta, tämä tarkoittaa myös, että n. 20 % liikevaihdosta syntyy ruplina. Nyt kun myös ruplan arvo on heikentynyt paljon hetkessä, laskee se entisestään Nokian Renkaiden tulosta.
Tällä hetkellä Nokian Renkaat kaikki mahdolliset ja pahimmat Venäjä-riskit toteutuvat samanaikaisesti. Tämän takia onkin täysin oikeutettua, että sen osakkeen hinta on laskenut jo lähes 66 % sitten sodan puhkeamisen.
Nokian Renkaissa voisi käyttää yhtä monesta mahdollisesta sijoitusviisaudesta: osta silloin, kun muut myyvät. Tai osta erinomaista yhtiötä hetkellisissä ongelmissa. Ongelma on kuitenkin Nokian Renkaiden kanssa, että nyt kun kaikki riskit toteutuvat samaan aikaan, kukaan ei tiedä niiden kokonaisvaikutusta eikä etenkään niiden pituutta.
Nokian Renkaat ei ole konkurssiriskissä, vaikka Venäjällä toteutuisi pahin eli tehtaan sulkeminen, mutta on selvää, että Nokian Renkaat ei pysty palautumaan todennäköisesti moneen vuoteen sodasta johtuen.
En siis pitäisi Nokian Renkaita ostopaperina tällä hetkellä edes pitkään salkkuun ja jos omistaisin Nokian Renkaita jo valmiiksi, saattaisi itse jopa painaa myyntinappia (kuten tein esim. Kiina-sijoitusteni kanssa). Fakta kuitenkin on, että Nokian Renkaiden osakkeenomistajille tilanne on äärimmäisen hankala, koska nykyinen romahdus saattaa olla jopa ylimitoitettu riippuen sodan kestosta ja lopputuloksesta.
Fortum – johdannaiset jännittävät
Toisena listalla on suomalainen kansanosake Fortum, joka on vääntänyt viime vuosina erittäin vaikeissa poliittisissa ja yritysympäristöissä Uniper-ostoksen myötä. Fortumin ilman Uniperia liikevaihdon osuus Venäjällä on n. 16 %. Uniperin tuloksen kanssa Venäjän osuus yrityksen liikevaihdosta ei kuitenkaan ole enää merkittävä.
Energia-alalla liikevaihto ei kuitenkaan kerro koko kuvaa, sillä edelleen merkittävä – lähes 20 % Fortumin liikevoitosta syntyy Venäjän markkinoilta. Tästä johtuen ruplan heikkenemisellä on Fortumin tulokseen merkittävä negatiivinen vaikutus. Etenkin, jos rupla heikkenee entisestään. Tällä hetkellä rupla on laskenut jo 20 % ja voi hyvin olla, että syöksy syvenee, mikäli sota venyy ja pakotteet Venäjän ympärillä kiristyvät ja sisäpoliittinen ilmapiiri sekä pankkipako kuumenevat.
Tämän lisäksi Fortum omistaa voimaloita suoraan, että myös Uniperin kautta Venäjällä. Worst case scenario on, että Venäjän valtio takavarikoisi nämä voimalat itselleen. Tämä olisi ultimaattisen poliittisen riskin toteutuma ja todennäköisesti vahvistaisi sen, että Venäjällä ei nähtäisi länsimaisia yhtiöitä enää moneen kymmeneen vuoteen. Koen tämän riskin siis erittäin epätodennäköisesti.
Viimeisempänä, mutta ei vähäisimpänä, Fortum on saanut erittäin merkittäviä maakaasuriskejä Uniper-ostoksensa myötä. Uniper on rahoittanut surullisenkuuluisaa Nordstream 2-putkea miljardilla eurolla ja tämän lisäksi sen salkussa on paljon maakaasujohdannaisia, jotka ovat näin herkässä raaka-ainehintaympäristössä vähän kuin näkymätön aikapommi. Ne voivat tuoda jotain hyvää, mutta pahimmassa tilanteessa aiheuttaa kymmenen miljardien eurojen tappiot Fortumille. Koska näkyvyys Uniperin maakaasujohdannaisiin on pyöreä nolla, on sen tuomia riskejä erittäin vaikea arvioida.
Kaikesta tästä huolimatta, olen henkilökohtaisesti optimistisempi Fortumin pitkän aikavälin näkymistä esim. verrattuna Nokian Renkaisiin. Fortum on Suomen valtion enemmistöomistama strategisesti tärkeä infrastruktuuriyhtiö, joka toimii muuten suhteellisen tasaisella alalla. Uniper-johdannaiset ovat ainoa syy, miksi itse nukkuisin huonosti Fortum salkussani ja miksi osake onkin laskenut n. 19% sitten sodan alun.
Neste – venäläisen öljyn riski
Viimeisen kahden vuoden tähtiosake Neste on kääntynyt erittäin nopeasti isoksi murheenkryyniksi. Venäjän aloittama sota ei tehnyt asioita yhtään paremmaksi, sillä suuri osa (n. 76 %) Nesteen Porvoon öljyjalostamon raakaöljystä tulee yllättäen Venäjältä. Venäjältä tuleva raakaöljy on huomattavasti edullisempaa kuin esim. norjalainen öljy, joten se on auttanut pitämään Nesteen katteet korkeana, vaikka tuotanto on Suomessa.
Pahin tilanne Nesteelle olisikin se, että Venäläistä öljyä ei enää pystyttäisi käyttämään Porvoon jalostamolla. Tämä näkyisi negatiivisesti Nesteen kulurakenteessa siten, että raaka-aineita pitäisi tuoda jostain muualta kuin Venäjältä. Tämä johtaisi siihen, että raaka-aineet maksaisivat enemmän, niiden kuljetus maksaisi enemmän sekä itse tehtaan tuotantoprosessia pitäisi muuttaa vastaamaan uuden raakaöljyn ominaisuuksia.
Suurin osa näistä muutoksista olisi pitkälläkin aikavälillä pysyvä, mutta ei mielestäni oikeuta siihen kurssireaktioon, mitä nyt on nähty. Nesteen osake onkin laskenut kahdessa viikossa osavuosituloksen ja Ukrainan sodan takia n. 25 % ja pitkällä aikavälillä Nesteen näkymät näyttävät edelleen hyviltä.
Finnair
Finnaria käy kyllä sääliksi, koska sitä on potkittu nyt monta vuotta monesta eri suunnasta. Finnair kärsikin jo valtavasti koronasta ja juuri kun näytti siltä, että lentoliikenne alkaa piristymään, meni Venäjä pilaamaan kaiken.
Finnairille strategisesti tärkein on juuri Venäjän ilmatila, koska se on nopein reitti Aasiaan. Niin kauan kun Venäjän ilmatila on suljettu, tulee Aasiaan lentäminen Suomesta olemaan huomattavasti hitaampaa eikä tämän takia läheskään niin kannattavaa kuin ennen.
On myös selvää, että geopoliittinen tilanne ei kannusta ihmisiä matkustamaan juuri itään päin, vaan epävarmuus todennäköisesti johtaa jälleen matkustamisen vähentämiseen ja mahdollisesti länteen päin menevän liikkeen lisääntymiseen, missä Finnair taas ei ole niin vahvoilla.
Valtio omistaa myös onneksi yli puolet Finnairista, joten konkurssiin yritys ei ole menossa, mutta en kyllä osakkeeseen koskisi edes pitkällä tikulla, vaikka osake onkin laskenut jo yli 33 % sitten sodan alkamisen. On tällä hetkellä vaikeaa nähdä, miten Finnairin liiketoiminta muuttuisi erityisen kannattavaksi, koska sen velkalasti on noussut koko ajan ja kannattava liiketoiminta venyy koko ajan kauemmaksi tulevaisuuteen.
Raute
Raute valmistaa ja toimittaa vaneri ja LVL_teknologiaa. Rautelle Venäjä on äärimmäisen tärkeä markkina ja tällä hetkellä Venäjä onkin liikevaihdoltaan Rauten suurin markkina. Tämä kertoo luonnollisesti siitä, että Rautella on äärimmäisen paljon menetettävää pakotteiden osuessa täydellä voimalla Venäjään. Asiaa ei paranna se, että lähes puolet Rauten tillauskannasta on tällä hetkellä Venäjälle päin.
On sinänsä epätodennäköistä, että pakotteet osuisivat juuri vaneri-liiketoimintaan vielä pitkään aikaan, mutta mitä pitemmälle sota venyy, sen isommaksi vaikutukset muuttuvat myös Rauten liiketoiminnalle.
Rauten osake onkin laskenut n. 25% sodan alkamisen jälkeen ja Raute saattaa olla harvoja osakkeita, joissa sota on aiheuttanut aidon ostopaikan lyhyemmelläkin aikavälillä. On kuitenkin hyvä muistaa, että worst case scenariossa (eli Venäjän eristämisessä länsimaiden taloudesta), Rauten liiketoiminnasta iso osa on vaarassa. Paljon pitää tapahtua, että Raute kuitenkaan kärsisi merkittävästi toiminnasta, vaikka Venäjän talous varmasti tästä hidastuukin.
Aspo
Aspo nousi listalle, kun aloin tutkimaan Helsingin pörssin yhtiöitä vähän tarkemmin. Jos rehellisiä ollaan, Aspo oli itselleni aikaisemmin suhteellisen tuntematon monialayritys. Yllätyinkin, kun luin, että Venäjä, muut IVY-maat ja Ukraina muodostavat Aspon liikevaihdosta n. 25 %, mikä on merkittävä osa sen liiketoimintaa.
Aspon konserniin kuuluviin Leipurinin ja Telkoon pakotteet sekä Venäjän tilanne tulee vaikuttamaan kaikista negatiivisimmin. Leipurin tarjoaa Foodservice-liiketoimintaa, joka sisältää sekä raaka-aineita että palvelukonsepteja, kuten esimerkiksi hankinta- ja logistiikkapalveluita. Telko taas on muovien, kemikaalien ja voiteluaineiden asiantuntija ja jakelijayhtiö.
Aspo onkin käytännössä täysin kansainvälisten pakotteiden ja muiden Venäjään iskevien rajoitusten armoilla. Aspon osake on laskenut sodan alkamisen jälkeen n. 30 % ja on nykyarvostuksella jo kaikin puolin mielenkiintoisesti hinnoiteltu. Tätä kuvaa se, että osaketta sai viimeksi tällä hinnalla koronapohjissa tai vaihtoehtoisesti vuonna 2015. Koska en tunne yrityksen kokonaisliiketoimintaan niin hyvin, on sen riskejä vaikea arvioida, mutta sanoisin, että riskit ovat siitä huolimatta pienemmät ja mahdollisesti myös lyhytjänteisemmät kuin esim. Nokian Renkailla.
SRV ja YIT
SRV ja YIT ovat molemmat suomalaisia rakennusyhtiöitä, jotka ovat ajan varrella vähentäneet Venäjä-altistustaan jo hyvissä ajoin ennen sotaa. YIT oli ilmoittanut harkitsevansa Asuminen Venäjällä-liiketoimintadivisioonan myyntiä jo ennen sodan alkamista, mutta nyt kun sota alkoi, saattaa tästä liiketoiminnasta kannattavasti irtautuminen olla erittäin haastavaa. Tämän lisäksi YIT:llä on omistuksia 184 miljoonan euron edestä Venäjällä ja nämä ovat ongelmallisia irtaantua tässä tilanteessa – samalla tavalla kuin SRV:lläkin.
SRV ei tällä hetkellä rakenna mitään Venäjällä, mutta omistaa osuuksia venäläisistä kauppakeskuksista. Näiden kauppakeskusten tulokset tulevat heikentymään merkittävästi ruplan arvoan heikentyessä sekä pakotteiden iskiessä täydellä teholla tavalliseen venäläiseen. Suurin ongelma on se, että yli puolet SRV:n sijoituksista on tällä hetkellä kiinni näissä kauppakeskuksissa Venäjällä.
Kaikki yhtiöt, joilla on omistuksia Venäjällä ovat ns. korkean riskin kohteita ja SRV sekä YIT eivät ole tässä poikkeuksia. Pahin skenaario molemmilla on Venäjän valtion tekemä omistuksen takavarikko, joka aiheuttaisi SRV:lle suuria taloudellisia ongelmia, YIT:lle pienempiä ja tämä uhka on jo nyt laskenut merkittävästi näiden omistusten arvoja.
Nurminen Logistics
Nurminen Logistics on toinen yritys, joka on varmasti monelle suomalaisellekin sijoittajalle hieman vieraampi. Nurminen Logistics onkin pitkät perinteet omaava logistiikka-alan konserni, joka tekee merkittävän ison toiminnastaan Suomessa, Baltian maissa ja Aasiassa.
Nurminen Logisticsin rahtiliiketoiminnan kuljetukset kulkevat Venäjän läpi rautateitse kaikkialle Aasiaan. Mikäli pakotteet tai muut syyt aiheuttaisivat kuitenkin sen, ettei Venäjän rautateitä pystyttäisi käyttää, olisi tämä valtava menetys yritykselle.
Nurminen Logisticsin taloudellinen tilanne oli myös jo valmiiksi suhteellisen huonossa jamassa, vaikka korona toikin hetkellistä piristymistä yritykselle, koska raidekuljetukset kasvoivat merkittävästi, kun lentojen määrä laski merkittävästi ja logistiikkaongelmat alkoivat olla maailmanlaajuisia. Voikin hyvin olla, että mikäli Venäjä-ongelmat leviävät Nurmisen liiketoimintaan, voi se olla viimeinen kuolinisku yrityksen liiketoiminnalle.
Nurminen Logistics on aito high risk/high reward sijoitus nyky-ympäristössä ja sodan alusta sen osake onkin laskenut jo n. 25%.
Olvi
Olvin sota-altistus oli itselleni yllätys, ja huomasin sen vain, koska sen osake oli niin isossa laskussa eilen. Olvi on siis panimoyhtiö, kuten varmasti moni tietääkin. Olvin liikevaihdosta n. 20 % syntyy Valko-Venäjältä, joka on ainoita Venäjän liittolaisia sodassa. Sen lisäksi, että liikevaihdosta viidennes tulee Valko-Venäjältä, on Olvilla tehdas Valko-Venäjällä, josta juomat viedään Venäjälle.
Samalla kun ruplan kurssi on laskenut, on myös Valko-Venäjän ruplan kurssi laskenut. Ja mikäli Valko-Venäjä sekoittaa käsiään sotaan yhtään enempää, voi hyvin olla, että pakotteet iskevät myös Valko-Venäjään, joka laskee Valko-Venäjän ruplan arvoa entisestään. Lähes neljännes Olvin voitosta syntyy Valko-Venäjän toiminnosta, joten Venäjää isompi riski Olville on Valko-Venäjän sotkeutuminen sotaan sekä mahdolliset pakotteet Valko-Venäjää kohtaan.
Pidän itse todennäköisenä, ettei Valko-Venäjä saa yhtä kovia ja pysyviä sanktioita kuin Venäjä, ellei sota eskaloidu tästä paljon pahemmaksi, joten Olvin tilanne on mielestäni edelleen suhteellisen ok. Todennäköisesti tästä johtuen sen osakekkin on laskenut sodan alun jälkeen n. 18 %, mutta potentiaalia paljon suuremmallekin romahdukselle on, mikäli sota tästä vielä kasvaa ja leviää Valko-Venäjälle entistäkin enemmän.
Ponsse
Ponsse valmistaa, myy ja huoltaa tavaralajimenetelmään perustuvia metsäkoneita ja tekee niihin myös tietojärjestelmiä ja on maailman johtavia liiketoiminnassaan. Tämän lisäksi Venäjä & Aasia oli Ponssen liiketoiminnasta noin viidenneksen. Tästä Venäjän osuus on OP:n arvion mukaan yli puolet.
Ponssen ongelmaksi muodostuu sama kuin muillakin, Venäjän ruplan heikkous sekä sen merkittävä osuus liiketoiminnasta Venäjällä. Tämän lisäksi iso osa Ponssen liiketoiminnan kasvusta tuli edellisenä vuotena Suomesta sekä Venäjältä. Venäjän vienti Ponssella kasvoikin hurjat 50% viime vuonna! Kun kasvua vetävä maantieteellinen alue muuttuu Venäjän kaltaiseksi riskiksi, laskee tämä yhtiön tuottopotentiaalia merkittävästi lähitulevaisuudessa ja Ponssen osake onkin laskenut heikon osavuosituloksen ja sodan alkamisen jälkeen 25%.
Ponssen arvostustaso alkaa kuitenkin kaikesta huolimatta olla suhteellisen mielenkiintoinen ja jos kasvua saadaan pois Venäjän suunnasta ja vetoa muualle, voi Ponssessa olla tällä hetkellä pitkäjänteiselle sijoittajalle potentiaalinen ostotilaisuus, jos tästä vielä paljon lasketellaan.
Stora Enso
Viimeisimpänä ja oikeastaan myös vähäisimpiänä löytyy metsäyhtiö Stora Enso, joka ilmoitti tänä aamuna, että se pysäyttää kaiken tuotannon ja myynnin Venäjällä. Samalla pysäytetään kaikki vienti ja tuonti Venäjään liittyen Stora Enson liiketoiminnassa. Vaikka Stora Enso työllistää yli tuhat ihmistä Venäjällä, Stora Enson skaalaa miettien Venäjä-boikotti ei sinällään ole merkittävä.
Vain n. 3% Stora Enson liikevaihdosta syntyy Venäjältä, ja yhtiö ei odota sulun vaikuttavan merkittävästi yrityksen toimintaan tämän vuoden puolella. Tästä huolimatta Stora Enson osake on laskenut n. 12% sodan alkamisen jälkeen, jotta metsäalan yhtiöistä kiinnostunut voi katsoa uudelleen Stora Ensoa, koska se on hieman halventunut. Stora Enso ei kuitenkaan ole mikään selvä osta tässä tilanteessa, koska osake ei ole selvästi missään alelaarissa perinteisten mittareiden mukaisesti.
Suomen pörssi on korostetun Venäjä-riskinen
Jos katsot rapakon toiselle puolelle Yhdysvaltain pörssejä, saatat huomata jotain outoa – siellä pörssit eivät ole lähellekään samanlaisessa paniikkimoodissa. Syy tähän onkin selkeä, suurimmalle osalle Yhdysvaltalaisista yrityksistä Venäjä ei ole millään tavalla merkittävä markkina. Kuvaavaa onkin, että jopa Netflixillä on vain n. 200 000 tilaajaa Venäjällä, joka on käsittämättömän vähän, kun esim. Suomessa sillä on yli puoli miljoonaa tilaajaa!
Suomessa onkin korostetun paljon yrityksiä, joilla on merkittävästi liiketoimintaa Venäjällä, ja jotka joko omistavat asioita Venäjällä tai joiden tulos heilahtaa merkittävästi Venäjän ruplan myötä. Olemme periferiaosakemarkkina kaikille muille maailmassa ja tämä Venäjän hyökkäys oli hyvä muistutus tästä taas. Voi olla, että Venäjän hyökkäys ajaa myös muutenkin ulkomaista pääomaa pois Suomesta ainakin hetkeksi aikaa, joka laskee suoraan yritysten arvostustasoja läpi Helsingin pörssin – asia, joka on pitkäjänteiselle sijoittajalle usein vain hyvä asia, koska ulkomaalaiset sijoittajat palaavat aina aikanaan.
Venäjä on myös ajanut koko ajan itseään enemmän ja enemmän taloudellisesti umpikujaan järjettömällä sodallaan ja on vaikea nähdä, että itse tilanne ratkeaa lähitulevaisuudessa. Pörssi kuitenkin elää aina niin omaa elämäänsä ja pyrkii ennustamaan vähintään puoli vuotta eteenpäin, että voi olla, että tämä mollivoittoisuus jää lyhytaikaiseksi. Tällä hetkellä suosittelenkin etsimään mielenkiintoisia yrityksiä hyvällä hinnalla, joista ei löydy Venäjä-riskiä. Tällaisetkin yritykset ovat tällä hetkellä halvempia kuin pitkään aikaan ja voin sanoa, että olen itse nyt jälleen kunnolla ostolaidalla.
Laita kommenttia, mitä ajatuksia ja kysymyksiä tilanne on sinussa sijoittajana herättänyt sekä ehdota, jos on jotain mitä näkökulmia haluaisit tilanteeseen liittyen nähdä blogissani. Kiitos!
Oletko uusi lukija ja oletko kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta? Aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa yli 500 tekstiä, joten olen varma, että löydät uutta mielenkiintoista luettavaa.
P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville
Onko tietoa Kemirasta?
Ainoa suomalainen osake minun salkussa tällä hetkellä, ja tässä kirjoituksessa onkin päällimmäiset syyt: Venäjä, tiedon saamisen vaikeus (vs. USA ja isommat EU/UK) ja valtion läsnäolo.
Ikävä kyllä me tavallaan kaikki omistamme näitä valtion-yhtiöitä verojen kautta – ellen ymmärrä väärin.
Muuten tästä ja edellistä kirjoituksesta, jotkut ihmiset pelkkäävät opportunismia ja sitä mitä muut saattavat ajatella, mutta minun mielestäni aina kannattaa etsiä hopeareunuksia. Eikä Ukraina voida auttaa köyhänä, eli ei kun hyödyntämään pörssin laskua…
*Ukrainaa
Stora Enso ja muut metsäyhtiöt tuovat puuta itärajan takaa. Varsinkin rajan tuntumassa olevat laitokset. Lyhyellä aikavälillä raaka-ainetta riittää, kun UPM lakkoilee. Miten sitten kriisin pitkittyessä…
Voisin päivittää ensi viikolla tätä tekstiä tai uutta tekstiä samalla sisällöllä, kun nyt näyttää siltä, että kaikki länsimaalaiset yhtiöt ovat tulossa aika samaan tulokseen – kaikki toiminta Venäjällä loppuu. Etenkin Olvi on nyt paljon isompi riski kuin vielä aiemmin viikolla, koska sille Valko-Venäjä on enemmän kuin merkittävä osa toimintaa.
Katson samalla myös tuon Kemiran sekä metsäyhtiöt ja muut lisät! Ja joku mainitsi Sharevillessä, että myös Norrhydro on altis, koska Ponsse on sen isoin asiakas. Pysyn mukana muutoksissa sitä myötä kun niitä tulee ja ensi viikolla sitten taas päivitystä!
Tässä tilanteessa saattaa realisoitua riski, mikäli on sijoittanut ainoastaan suomalaisiin osakkeisiin. Kun Venäjä alkaa tosissaan uhkailemaan Suomea, niin ulkomainen raha lähtee täältä nopeasti. Itsellä ainoa sijoituskohde VWCE-etf, joka sijoittaa markkinapainolla koko maailmaan pl. small-capit. Saan markkinatuoton, joka riittää tavoitteeseeni. YTD -7,48% vs OMXH25 -21,30%. Antaako osviittaa tulevasta?
Joo yhteen maantieteelliseen alueeseen sijoittaminen ei ole koskaan järkevää, oli kyseessä Suomi – tai vaikka Yhdysvallat, vaikka Yhdysvalloissa riskit ovatkin hieman pienempiä. Hyvä kuitenkin on huomata, että historiallisestihan Helsingin pörssi pesee vuosituotoillaan jopa Yhdysvaltain osakeindeksit ja helposti maailman indeksin. Koen itse, että etenkin niiden yritysten osalta, joilla ei ole suoria Venäjä riskejä, tämä nykyinen selkeä korjausliike avaa oikeasti hyviä ostopaikkoja, jotka tulevat auttamaan pitkäjänteistä sijoittajaa.
Kirjoittelen tästä enemmän ensi viikolla, mutta itselläni on tällä hetkellä n. 40% sijoituksista suomalaisissa osakkeissa ja ajattelin lisätä painoa nykyisen korjausliikkeen myötä etenkin defensiivisen kasvun osalta. Oikeasti laadukkaille liiketoiminnoille myös epävarmuus avaa uusia mahdollisuuksia, jos ne osataan käyttää hyväksi.
“if you torture the data long enough, it will confess to anything”. Itse näen järkeväksi tuon koko maailman etf:n. Oma koti, sijoitusasunnot ja yritykseni ovat Suomessa. Sen takia hajautan osakesijoitukseni muualle. Passiivisesti ja yksinkertaisesti, koska en usko voittavani indeksituottoa verojen ja kulujen jälkeen 20-30 vuoden sijoitustähtäimellä. Kukin tietty tyylillään. Tärkeintä on luoda oma strategia ja pitäytyä siinä. Jokaisen sijoittajan pahin vastus on sijoittaja itse. Pätee elämään yleisestikin. Onnea matkaan! Sitä taidetaan kaikki tarvita.
Jep ja siis ehdottomasti olen samaa mieltä siitä, että maailma-indeksi riittää enemmän kuin hyvin sijoittajalle kuin sijoittajalle! Samasta monesti itsekin kirjoitan, vaikka suoraa osakesijoittamista itse harrastan ja toivon, että ajan myöt voittaa indeksi, vaikka se erittäin epätodennäköistä onkin pitkällä aikavälillä. Ja tällä hetkellä onnea tosiaan tarvitaan!