Suomalaiset osingonkasvattajat – 2026

Kirjoitin viime viikolla parhaista osinko-osakkeista Suomessa ja tänään vuorossa on lista parhaista osingonkasvattajista. Ero onkin yksinkertainen, osingonkasvattajat kasvattavat osinkoa joka vuosi ennustettavasti – parhaat osingonmaksajat usein vain tuuttaavat suurimman osan tuloksestaan ulos. Jolloin osinko vaihtelee paljon vuoden tuloksesta riippuvaisesti.

Suomessa osinkoaristokraatin raja on 10 vuotta perätysten osinkojen kasvua, mutta ns. ”oikeat” osinkoaristokraatit Yhdysvalloista ovat nostaneet osinkoaan yli 25 vuotta putkeen. Suomessa on siis jopa eniten osinkoa kasvattaneella yrityksellä vielä vähän alle vuosikymmen matkaa tähän maaliin. Mielestäni onkin outoa, että Suomessa ei oikeita osinkoaristokraatteja ole, koska kuitenkin meillä on maailman vanhimpiin kuuluvia yrityksiä pörssissä (kuten vaikka Fiskars ja Nokia).

Alla top6 parhaat osingonkasvattajat Suomesta, jotka osinkoa ovat yli 10 vuotta tai yli onnistuneet kasvattamaan.

1. Huhtamäki (17 vuotta)

2. Scanfil (13 vuotta)

3. Revenio (13 vuotta)

4. Investor’s House (11 vuotta)

5. Raisio (10 vuotta)

6. Evli (10 vuotta)

Tänä vuonna listalle saapui jopa kaksi uutta tuttavuutta (Raisio ja Evli), jotka molemmat saavuttivat 10 vuoden rajapyykin sekä tippui yksi (Elisa). Elisa nosti osinkoaan teoreettisesti, mutta koska maksaa vain kolmen kvartaalin osingon, tänä vuonna sijoittaja ei oikeasti saa ns. täyttä osinkoa. Elisan 12 vuoden putki reaalisena osinkokasvattajana päättyi siis tähän vuoteen.

Huomioitavaa myös, että juuri pörssiin listautunut Cityvarasto on nostanut osinkoaan myös yli 10 vuotta putkeen, mutta osinkoaristokraattilistalle pääsee vain yhtiöt, jotka ovat nostaneet julkisena pörssiyhtiönä osinkoja näin pitkään.

1. Huhtamäki (17 vuotta)

Huhtamäki on suomalaisen osinkokasvattajien eliittiä ja on onnistunut sitä kasvattamaan pidempään kuin yksikään suomalainen yhtiö Helsingin pörssin historiassa.

Huhtamäki toimii siis maailmanlaajuisesti noutoruoka ja elintarvikepakkausratkaisujen toimittajana, joka on luonnollisesti äärimmäisen vanha liiketoiminta. Huhtamäki kuuluukin myös iältään Helsingin pörssin senioreihin ja yhtiö onkin perustettu vuonna 1920.

Huhtamäen liiketoiminta on tylsää ja tappavaa, joka on perinteinen ominaisuus oikeille osinkoaristokraateille (kuten vaikka Coca-Cola ja Johnson&Johnson). Samalla Huhtamäen liiketoiminnan arvostustavat ovat etenkin juuri nyt suhteellisen alhaiset. Markkina ei odota Huhtamäeltä juurikaan tuloskasvua, ja P/E liikkuukin vain 12 paikkeilla ja P/S-luku on itseasiassa jopa alle yhden. Tälle on luontainen syy – yhtiön liikevaihto on pysynyt samana / laskenut käytännössä viimeiset kolme vuotta. Samalla tämän vuoden tulos oli heikko, mutta edelliseen vuoteen verrattuna, mutta kattaa edelleen yhtiön osingon kasvun.

Usein kasvava osinko on seurausta yhtiön osinkopolitiikasta, mutta Huhtamäen osinkokasvu ei ole virallisen osinkopolitiikan tulosta, joka onkin: ”Tavoitteenamme on jakaa keskimäärin 40–50 prosentin osinko tilikauden oikaistusta osakekohtaisesta tuloksesta, huomioon ottaen yhtiön investointi- ja kehitystarpeet.”

Todellisuudessa tällä hetkellä Huhtamäki maksaa osinkoja selvästi yli 50 % etenkin viime vuoden tuloksestaan eli oikeastaan yhtiö ei noudata osinkopolitiikkaansa. Kirjoitin viime vuonna, että yhtiö todennäköisemmin rikkoo osinkopolitiikkaansa kuin lopettaa osinkonsa kasvattamisen ja uskon tämän jatkuvan niin pitkään kun yhtiön kassa sen kestää. Yhtiön liiketoiminta ei ole kroonisessa syöksykierteessä ja on defensiivistä ja vahvaa (vaikka muuttuva regulaatioympäristö siihen vaikuttaakin), joten uskon, että Huhtamäellä on hyvät mahdollisuudet päästä 20 vuoden osinkokasvuputkeen. 25 on jo huomattavasti hankalampaa, jos liiketoimintaa ei saada käännettyä.

2. Scanfil (13 vuotta)

Scanfil on onnistunut kasvattamaan osinkoaan 13 vuotta peräkkäin.

Scanfil on sopimusvalmistaja ja järjestelmätoimittaja kansainvälisen elektroniikkateollisuuden asiakkaille. Suurin osa Scanfilin asiakkaista on Euroopassa (ja etenkin Pohjois-Euroopassa), joten se ei ole päässyt AI-raudan hypeen aivan samalla tavalla kuin parhaassa tilanteessa olisi mahdollista. On hyvä huomata, että Scanfil on viime vuosien hitaammassa kasvusta huolimatta edelleen pörssin parhaiten tuottaneita osakkeita sinä aikana, kun se on pörssissä 13 vuotta ollut – yhdessä osingonkasvun kanssa.

Vuosi 2024 oli Scanfilille haastavin tähän asti, mutta vuonna 2025 yhtiö pääsi takaisin tutulle kasvuraiteelle. Vahvaa kasvua on luvassa myös tälle vuodelle – yhtiö itse ohjeistaa jopa 20 % liikevaihdon kasvua,

Scanfilin osinkopolitiikka tukee kasvavaa osinkoa myös jatkossa, koska se kuuluu seuraavasti: ”Scanfil maksaa osinkopolitiikkansa mukaan kasvavaa osinkoa, joka on noin 1/3 yhtiön tuloksesta. Scanfil Oyj:n tavoitteena on maksaa osinkoa säännöllisesti joka vuosi.”

Scanfil oli viime vuonna vielä arvaamattomampi osingon osalta, mutta nyt kun yhtiön liiketoiminta kääntyi takaisin kasvuun, on sillä erittäin pitkä vara kasvattaa osinkoaan. Scanfil onkin tällä hetkellä mielestäni aivan yhtä todennäköinen 25 vuoden osinkokasvun saavuttaja kuin Huhtamäki.

Jos Scanfil pystyy toteuttamaan strategiaansa kasvaessa, siitä voi tulla oikeasti pitkäikäinen aito osinkoaristokraatti. Hyvä on muistaa, että siinä missä Huhtamäen liikevaihto liikkuu jo miljardeissa, Scanfilin liikevaihto on vielä alle miljardin. Kasvuvaraa ja skaalautuvuutta Scanfilin toimialalla on merkittävästi myös tulevina vuosina.

3. Revenio (12 vuotta)

Revenio muistetaan entisenä pörssitähtenä ja nykyään se onkin kasvattanut osinkoaan jo 12 vuotta. Viimeaikaisesta kurssilaskusta ja kasvunhaasteista huolimatta Revenio on edelleen silti 13 vuoden aikana yksi Helsingin pörssin parhaiten tuottaneimmista yrityksistä.

Revenio näyttääkin vuosi vuodelta enemmän perinteisemmältä osinkoaristokraattiyhtiöltä. Kovimman kasvun aika on varmasti takana ja yhtiö kasvaakin tällä hetkellä n. 7-10% tahtia, mutta samalla osingonjakovaraa tuloksesta on edelleen merkittävästi, jos yhtiö näin haluaa.

Revenion tase on myös äärimmäisen vahva, jonka takia sitä voidaan pitää samaan aikaa niin potentiaalisena yritysostokohteena kuin myös yritysostojen toteuttajana. Myös jatkuvan liikevaihdon osuus yhtiön liikevaihdosta on kasvanut koko ajan, mikä on myös tavallista perinteisimmille jo asemansa vakiinnuttaneille osinkoaristokraateille.

Revenio jatkaakin osingon kasvatustaan hitaammin, mitä liiketoiminta kasvaa, joten nousuvaraa niin osingonjakosuhteessa kuin vahvan taseen osalta on jo pitkään. Osinkotuotto Reveniolle hätyyttelee laskeneen kurssin myötä jo 3%:n tasoa ja on vaikea nähdä, että osakkeen arvostustaso laskee nykyisestä enää merkittävästi ilman tulosvaroitusta.

Yhtiöllä on yritysosto mitä todennäköisemmin putkessa, mikä voi vaikuttaa osingonmaksuun, mutta on silti todennäköistä, että Revenio jatkaa osingon kasvun polulla niin tänä kuin seuraavankin vuonna – yritysostosta huolimatta.

4. Investor’s House (11 vuotta)

Investor’s House on onnistunut nostamaan osinkoaan jo 11 vuotta (jos erikoisosinkoja ei oteta huomioon).

Koen, että tämä on jo itsessään pieni ihme toimialalla, jossa korkosyklit, kiinteistöjen arvonvaihtelut ja rahoitusmarkkinoiden hermostuneisuus heiluttavat tuloksia vuodesta toiseen.

Investors House onkin osoittanut, että se osaa pelata pitkää peliä vaikeassakin markkinatilanteessa. Samalla se on osannut laajentaa liiketoimintaansa oikeisiin palveluliiketoimintoihin, jotka tasaavat yhtiön kassavirtaa puhtaasta kiinteistösijoitusfirmasta. Osinkokasvatusputki jatkuukin myös tulevaisuudessa, vaikka kasvu on todennäköisesti maltillista (elleivät korot lähde vielä isompaan laskuun, joka tuo automaattisesti myötätuulta kaikkeen kiinteistöliiketoimintaan).

Investor’s House onkin onnistunut navigoimaan poikkeuksellisen hyvin vaikeassa markkinassa ja toisin kuin käytännössä kaikki muut kiinteistösijoitusyhtiöt Helsingin pörssissä, Investor’s House on onnistunut pitämään kiinni osinkopolitiikastaan kiinni jo 11 vuotta: ”Investors Housen osinkopolitiikkana on jakaa tasaisesti kasvavaa osakekohtaista osinkoa.”

5. Raisio (10 vuotta)

Raisio on nostanut nyt osinkoaan tasan kymmenen vuoden ajan.

Raisio on suomalaisille tuttu ruokapöydästä, ja jokainen on syönyt varmasti vähintään jotain Elovena-tuotetta joskus. Elintarvikeyhtiönä Raision liiketoiminta onkin äärimmäisen vakaata ja nykyään jo aika maantieteellisesti hajautettua. Yhtiö myy tuotteitaan nykyään yli 40 maassa, mutta suurin osa liikevaihdosta tulee luonnollisesti Suomesta sekä ehkä vähän yllättäen Iso-Britanniasta.

Yhtiö ei ole 2000-luvun Benecol-huuman jälkeen kokenut kovia kasvupyrähdyksiä, mutta on onnistunut kasvamaan suhteellisen vakaasti 2-4%:n tahtia, mikä on taannut vahvan taseen ja kassavirran ohella myös osingonmaksun nousun vuodesta toiseen. Yhtiö pyrkii kasvaa myös tulevaisuudessa samaa tahtia – eli pitkälti vain lievästi ruuan inflaatiota nopeammin. Tavallisessa tilanteessa Raisio muistuttaakin osakkeena korkeakorkoista korkopaperia, koska yhtiön liiketoiminta on ennustettava – niin negatiivisten kuin positiivisten shokkien ollessa erittäin pieniä todennäköisyyksiä.

Yhtiö ei itsesään tavoittele osingon kasvua, vaan osinkopolitiikka kuuluu: tavoitteena on jakaa 50–100 % jatkuvien liiketoimintojen tuloksesta, ja tarvittaessa päälle voidaan maksaa lisäosinkoja. Yhtiön osinkoprosentti on korkein lähes 6% nykyisellä arvostustasolla, vaikka yhtiö on kasvattanut osinkoaan pitkään. Tämä on poikkeuksellista, koska osinkoaristokraattien osinkotuotot liikkuvat erittäin usein 1-3%:n tasolla. Tällä listalla Raisio onkin parasta osinkotuottoa tuottava yritys, vaikka listalta löytyykin viimeisenä finanssialan toimija Elvi.

6. Evli (10 vuotta)

Evli nousi uutena listalle Raision tavoin juuri 10 vuoden osingonkasvatusputkestaan.

Evli on suomalainen varainhoitaja, joka tarjoaa sijoitusrahastoja, varainhoitoa, pääomamarkkinapalveluja ja vaihtoehtoisia sijoitustuotteita. Yhtiö on kasvanut 1980-luvun välitystoimistosta yhdeksi Suomen johtavista varainhoitajista. Evli on yllättävä listalla sen takia, että muilla finanssialan yrityksillä on ollut haasteita tai vaihtoehtoisesti regulaatio (esim. korona-aikaan) on kieltänyt osingonmaksun. Näin kävi esim. Nordealla, joka muuten saattaisi tältä listalta löytyä.

Evli on viime vuosina tehnyt poikkeuksellisen vahvaa tulosta. Samalla vahvan tahdin odotetaan jatkuvan ja osakekohtaisen tuloksen odotetaan kasvavan lähes 10%:n tahtia. Evlin liiketoimintaa on kuitenkin vaikea ennustaa, koska niin paljon liittyy osakemarkkinoihin, ei makrotalouteen. Vaikka toki molemmat näistä ovat vaikeita ennustaa, osakemarkkina on makrotalouttakin arvaamattomampi.

Osinkopolitiikka on Evlillä finanssitalojen mukaisesti erittäin aggressiivinen, jossa koko kassa käytännössä maksetaan pois ks. Evlin osinkopolitiikan mukaan yhtiö jakaa osakkeenomistajille osinkona niin suuren osuuden tilikauden tuloksesta kuin vahva vakavaraisuus mahdollistaa. Yhtiö ei siis tarkalleen tähtää osingonkasvuun tulevaisuudessa, vaan vain, jos yhtiön tulos sen pystyy kantamaan. Toki koska yhtiön hallinnoimmat varat ovat kasvaneet niin orgaanisesti kuin sijoitusmarkkinoiden kaikkien aikojen huippujen takia, Evlissä on aito riski, että osakekurssi ja osinko leikkaantuu, jos pitempää korjausliikettä globaalisti osakemarkkinoilla nähtäisiin.

Finanssialan firmoilla on kuitenkin ollut nyt jo vahva vuosikymmen takana Suomessa, joten vaikka tähän varmasti tulee jossain kohtaa paussi, heikkouksia ei tällä hetkellä näy ja elvytystapoja keskuspankiltakin löytyy vielä aika monta prosenttiyksikköä pelkästään korkoaseen kanssa. Joka voi jopa näkyä positiivisesti sijoitusmarkkinoilla, vaikka makrotalous sakkaisikin hetkellisesti.

Suomalaiset osingonkasvattajat – mahdollisuus ylituottoon?

Osinkoaristokraatteja yhdistää usein se, että niillä on Suomessakin takana loistava menneisyys. Niin myös tällä listalla. Yhdysvaltojen osinkoaristokraattien kanssa on tehty paljon tutkimusta, onnistuvatko ne voittamaan indeksin. Lopputuloksena on kyllä – jos onnistut arvaamaan mitkä ovat tulevaisuuden osinkoaristokraatteja. Pitkän linjan USA:n osinkoaristokraatitkin ovat hävinneet S&P500-indeksille lähes koko 2000-luvun. Hyödyllistä? Eipä juuri.

Osinkokasvun seuraaminen sijoittajana onkin amerikkalaisen sanonnan tapaan kuten jälkiviisaus: hindsight is 20/20. Jos siis haluaa voittaa indeksit osakesijoittajana, ei kannata katsoa tästä listaa, vaan pyrkiä löytämään yhtiöitä, jotka tältä listalta löytyvät 5-10 vuoden päästä. Eivätkä välttämättä maksa osinkoja laisinkaan juuri tällä hetkellä.

Osinkokasvattajat eivät olekaan oikoteitä onneen, paitsi jos olet puhdas osinkosijoittaja, joka arvostaa ennustettavaa kassavirtaa. Keskimäärin kaikki tällä listalla olevat yhtiöt ovat löytäneet kestävän kasvun työkalut ja mitä pitempään osinkoa on pystytty kasvattamaan, sen paremmin yhtiön liiketoiminta ja kassa on myös kestänyt kaikki talouden vastatuulet ja lyhyet kriisitilanteet.

Loppuun onkin tärkeä todeta, että todellisuudessa kuitenkin tällaiset listat ovat enemmän viihdettä kuin tarkkaa tiedettä. Toki olen aina tykännyt listoista ja tilastoista, joten tietoja on mukava päivittää vuosittain. Suomessa kun enemmän usein listataan osingonmaksajia kuin osingonkasvattajia. Vaikka pitkäjänteiselle osinkosijoittajalle itse asiassa tulevaisuuden ja nykyisten osinkokasvattajien lista voi olla jopa hyödyllisempi kuin parhaiden osingonmaksajien listoista.