Ylellä oli pitkästä aikaa erittäin mielenkiintoista journalismia viime viikolla. Kaksi nykymaailman faktaa eivät näytä muuttuneen mihinkään vuosikymmenien saatossa.
1. Keskimääräinen suomalainen ei tiedä, miten kasvattaa varallisuutta järkevästi
2. Rikkaat jatkavat rikastumistaan
Lähdetään purkamaan kirjoitusta ensimmäisestä pointista, koska se on kaiken alku ja juuri.
Keskimääräinen suomalainen ei osaa kasvattaa varallisuuttaan
Keskimääräisen suomalaisen 25-34 vuotiaita sisältävän kotitalouden nettovarallisuus oli vuonna 2016 n. 69 000 euroa. Näiden kotitalouksien keskimääräinen koko oli 2,17 henkilöä. Nettovarallisuus on huolestuttavan pieni, koska suuri osa kotitalouksista on yli yhden henkilön kotitalouksia. Yhden henkilön kotitaloudessani nettovarallisuutta oli kertynyt 26-ikävuoteen mennessä 78 000 euroa. Olin siis 26-vuotiaana yksin vauraampi kuin keskimääräinen 25-34 vuotias kotitalous, vaikka olen yhden henkilön talous ja spektrin nuoremmasta päästä. Pelkkä nettovarallisuus ei kuitenkaan ole huolestuttavin asia suomalaisten varallisuuden kerryttämisessä.
Huolestuttavinta paljon suomalaisten kotitalouksien omaisuus on jakautunut. Parhaiten tästä kuvan saa kun verrataan sijoitusvarallisuutta vs. omaisuutta pankkitilillä. Seuraavassa lukuja eri ikäluokista Suomessa.
Omaan ikäluokkaani kuuluvilla makaa keskimäärin yli 12 000 euroa pankkitilillä tekemässä EI MITÄÄN. On vaikea rikastua kun käy vain töissä, eikä annan rahan tehdä töitä itsensä eteen ollenkaan. 12 000 euroa on jo sen verran merkittävä määrä rahaa, että sitä on täysin turha makuuttaa pankkitilillä inflaation syötävänä samalla kun pörssit jatkavat vanhaa tuttua 7% vuosituoton mättämistä. Se on juna, josta yhdenkään nuoren ei pitäisi jäädä pois. Kun miettii, että korot ovat olleen nollassa kohta yhden vuosikymmenen ja samalla pörssit ovat nousseet yli 100%, voi vain laskea paljon potentiaalista varallisuuden kasvua koko Suomi on menettänyt tämän takia.
Kun katsoo vanhempia ikäluokkia, on kaksi selitystä miksi sijoitusvarallisuus on suurempi 75-vuotiaaksi asti. Joko ihmiset viisastuvat, tai sitten pienet sijoitukset ovat olleet osakkeissa niin kauan, että ne ovat yksinkertaisesti vain kasvaneet noin isoiksi ja alkusumma on huomattavasti vaatimattomampi. Oma sijoitusvarallisuuteni liikkuu tällä hetkellä 85 000 tietämillä. Se on yli kaksi kertaa isompi määrä rahaa sijoituksissa kuin yhdelläkään kotitaloudella keskimäärin. Tämä tuntuu täysin järjettömältä.
Vaikka sijoitusvarallisuus kasvaa ikäluokasta toiseen, samalla kasvaa myös pankkitilillä makaavan rahan määrä. Ymmärrän tämän tiettyyn pisteeseen asti, koska mikäli on lapsia, on hyvä, että likvidiä varallisuutta on edes hieman, koska on enemmän kuin 2 ihmistä, joista pitää huolta. Mutta mikään ei selitä sitä, että pankkitilivarallisuus kasvaa ikäluokasta seuraavaan 75-vuotiaisiin asti. Mihin ihmeeseen ihminen tarvitsee yli 10 000 euroa pankkitilillään ellei ole suurperheen pää? Vastaus on yksinkertainen – ei yhtään mihinkään.
Rikkaat rikastuvat, mutta köyhät eivät köyhdy – tässä syy
Rikkaat jatkuvat rikastumistaan. Köyhät eivät kuitenkaan köyhdy. Tästä huolimatta varallisuuserot kasvavat, vaikka tuloerot eivät ole kasvaneet viime aikoina. Miten tämä on mahdollista? Yksinkertaisesti ensimmäisen pointin ja sen kuuluisan maailman kahdeksannen ihmeen takia. Raha tulee rahan luokse. Rahaa on helpompi kerryttää, kun rahaa on. Sitä kutsutaan korkoa-korolle efektiksi.
Rikkaiden ihmisten tulojen ei siis tarvi edes kasvaa, jotta rikkaiden ihmisten varallisuus jatkaa kasvamistaan eksponentiaalista vauhtia samalla kun tavalliset pulliaiset makuuttavat rahojaan omistusasunnossa ja pankkitilillään. Omistusasunto on suomalaisten onneksi osoittautunut ainakin kasvukeskuksissa erittäin hyväksi sijoituksesi tähän asti. Mikäli asuntojen hintojen nousu kuitenkin pysähtyy jossain kohtaa, jää viimeinenkin suomalaisten keskiluokan varallisuuden kasvattaja paikalleen. Ihmiset, jotka ovat sijoittaneet omaan asuntoonsa muuttotappiopaikkakunnilla, huomaavat pian, että heille ei jää kuin luu käteen.
Moneen kertaan on tutkittu, että niin koulutus kuin yhteiskuntaluokkakin periytyy Suomessa edelleen liiankin vahvasti. Samalla on tutkittu, että hyväosaiset puhuvat lapsilleen huomattavasti enemmän rahan käytöstä kuin vähävaraiset. Tuntuukin, että köyhyys ja rikkaus ovat nykypäivänä jo pitkälti itsestääntoteuttavia lupauksia riippuen, siitä millaiseen perheeseen synnyt.
Rikas rikastuu, koska korkoa korolle. Rikkaan lapset saavat paremman koulutuksen, koska koulutusta arvostetaan. Rikkaan lapsille puhutaan enemmän rahasta, joten heidän taloustaitonsa ovat lähtökohtaisesti paremmat kuin köyhemmän. Miten tällainen yhtälö voi johtaa mihinkään muuhun kuin siihen, että rikkaat rikastuvat ja varallisuuserot kasvavat?
Uskon, että suurin vastuu tästä on kasvatuksella. Omat vanhempani olivat alemman keskiluokan duunareita. Tästä huolimatta kotona korostettiin niin opiskelun kannattavuutta kuin myös säästämisen tärkeyttä. Nyt 26-vuotiaana niin minä kuin sisarukseni tienaamme enemmän kuin vanhempamme koskaan tienasivat. Samalla nettovarallisuutemme ylittää todennäköisesti heidät molemmat jo kun täytämme 30-vuotta. Tämä ei johdu omasta erinomaisuudestamme, vaan siitä, että vanhempamme antoivat meille uskon tulevaan ja avaimet parempaan elämään, vaikka he eivät itse sitä pystyneet toteuttamaan.
Jos nämä kaksi asiaa toteutuisivat jokaisessa köyhemmässä perheessä, maailma ja Suomi näyttäisivät täysin erilaiselta. Saahan sitä unelmoida.
Niin…mitä se raha sitten on?
Voin jo tässä vaiheessa sanoa, että dollarit tai eurot eivät ole rahaa. Rahan yksi ominaisuus on arvon säilyttäminen. Tämä, mitä kutsumme rahaksi, ei itsessään säilytä arvoa, vaan sen arvo pidetään yllä yhteisillä sopimuksilla. Aitoa rahaa ei ole ollut sen jälkeen, kun kultakannasta luovuttiin vuonna 1971.
Itse en myöskään jättäisi valuuttaa lojumaan pankkiin, mutta en myöskään laittaisi niitä pörssiin, koska se kaikki on keinotekoista illuusiota, jota ylläpidetään muutamien isojen tahojen toimesta. Voisi verrata tätä siihen, että muutama lammaspaimen ohjaa isoa lammaslaumaa laitumelta (yrityksestä) toiseen. Sitten on vielä nämä eläkevakuutuskuviot, jotka on täyttä kusetusta. Jenkeistä hyvä esimerkki 401K.
Lisäksi jos nyt on yhtään kartalla maailmanmenosta, tulisi kiinnittää huomiota jenkkien tilanteeseen. Trump vetää jenkit pois kaikista korruptoituneista sopimuksista ja valtioista, joihin deep state on sotkeutunut. Niin ikään kyytiä saavat tullaussopimukset. Tämä tulee tietämään sitä, että dollari hylätään. Kun dollari hylätään, kaatuu myös euro.
Sijoittakaa rahanne johonkin, jossa ne ovat turvassa. Kulta ja hopea.
Sait sitten vielä älyttömämmän vinkin aikaan kuin rahan makuuttamisen pankkitilillä. Samaa virttä kultakannasta ja oikeasta rahasta on tietyt sepät jauhaneet niin pitkään kuin minä muistan… eli vähintään 15 vuotta. Näitä foliohattuja on tietyt keskustelupalstat täynnä: Sokeria sauna täyteen ja kultaa kassakaappiin. Näillä vinkeillä on onnistunut kyllä välttämään vaurastumisen ja se onnistuu varmasti jatkossakin!
Aika hyvin tiivistit ajatukseni ylläolevasta kommentista. Kultakannan ja ”oikean” valuutan hypettäjiä tuntuu olevan se pieni, mutta äänekäs joukko netissä olemassa. Onneksi se ei kuitenkaan selitä sitä, miksi suurin osa suomalaisista ei kasvata varallisuuttaan. Ehkä jopa parempi tuhlata rahat kuin rakentaa zombie-apocalypse maailmankuvaa.
Itse olen myös säästämisen ja sijoittamisen kannalla mutta ymmärrän myös että se on pois jostain muusta eli kulutuksesta, uusista kokemuksista ja elämyksistä. Kaikesta mitä sillä rahalla voi saavuttaa kun sen pistää haisemaan. Välillä tuntuu että joillekin piensijoittajille se tilin saldo on jokin itseisarvo. Ei ihmisiä välttämättä mikään vaivaa. Nämä ovat vain valintoja.
Jep, siis mielestäni jokaisen ei tarvitsekaan säästää itselleen miljoonan euron varallisuutta, jos tuntuu siltä, että kuluttaminen on se juttu. Jokaisen vain kannattaisi pysähtyä joskus miettimään omia kulutustottumuksia ja sitä, tuoko se rahan kuluttaminen oikeasti elämään yhtään mitään vai onko se vain tapa.
Ehkä tärkein pointti onkin siinä, että missä rahoja makuuttaa. Kun omaisuutta pitäisi jossain muualla kuin pankkitilillä, jäisi myös siihen kulutukseen enemmän rahaa, kun raha kasvaa korkoa korolle. Win-win riippumatta siitä haluaako kasvattaa varallisuutta vai kuluttaa enemmän – joka tapauksessa pankkitili on väärä paikka pitää noin suurta omaisuusmäärää.
Kirjoitin itse juuri kirjoituksen samasta aiheesta. Tilastokeskuksen tilastot ovat vieläkin huolestuttavampia. Mietinkin onko sinun tilastoissasi kenties bruttovarallisuus? Tilastokeskus nimittäin ilmoittaa 25-34 vuotiaiden kotitalouksien nettovarallisuudeksi 20000€. Itse mietin, että se varmaan johtuu osittain opintolainoista jne. Tilanne ei kumminkaan parane hirveästi edes seuraavassa ikäluokassa.
Hmm, mielenkiintoista. Ylen tilastot olivat nettovarallisuudesta kuten tilastokeskuksenkin, koska Ylen uutiset referoi tilastokeskuksen juuri julkaistuihin lukuihin. Paha sanoa, mistä noin suuri ero tulee. Keskiarvoinen nettovarallisuus 20 000 euron kohdalla tuntuisi jotenkin aivan tajuttomalta. Käytännössä se tarkoittaisi, että kukaan ei tyyliin edes ole maksanut asuntolainastaansa mitään. Oli numero kumpi tahansa, on se silti liian pieni.
Tajusin mistä ero syntyy, kun mietin asiaa hieman lisää. Katsoin Ylen artikkelista mitä tilastoja he raportoivat ja totesin, että he puhuvat keskiarvosta. Mediaani on ehkä parempi mittari kuvaamaan varallisuutta keskimäärin, koska ääripäät eivät liikuta sitä yhtä paljon, kuin keskiarvoa.
Se mitä keskiarvo taas kertoo on, että Suomessakin on suorastaan rikkaita 26-34 vuotiaita, koska he vetävät keskiarvon niin ylös suhteessa mediaaniin.
Keskiarvot varallisuudesta ovat kyllä tosi mielenkiintoisia. Luvut ovat kyllä yllättävän pienet. Toisaalta ne ovat keskiarvoja eli kun toisella ei ole mitään (tai jopa miinuksella), niin toisella voi olla paljonkin. Mutta keskiarvot ovat kyllä todella pienet.
Yleensä keskiarvo varallisuusmittauksissa vääristää numeroita ylöspäin, koska yksittäiset rikkaat nostavat keskiarvoa aina huomattavasti. Samalla harvan nettovarallisuus tuskin on miljoonaa euroa miinuksella 😀 Sen takia keskiarvon ollessa noin matala, pitääkin huolestua, koska rikkaita varmasti tuosta ikäluokasta löytyy, joka johtaa siihen, että mediaani on todennäköisesti huomattavasti alempi kuin tuo keskiarvo.
Dodiin käy järkeen. Siksi tilastoista puhuessa pitäisi aina käyttää aina oikeaa terminologiaa keskiarvon ollessa keskiarvo ja mediaanin mediaani.
Ja tosiaan kuten yhdessä aiemmassa kommentissa mainitsinkin, keskiarvo tosiaan korjaa lukua ylöspäin huomattavasti mediaaniin verrattuna koska miljonäärikotitalouksia löytyykin huomattavasti enemmän kuin miinus miljoona kotitalouksia 😀 siksi keskiarvo onkin mielenkiintoisempi mittari vaikka yleisesti mediaani onkin ”parempi” mittari mittaamaan oikeaa keskiluokkaa.
Oma missioni on saada kummipoika säästämään. Vielä ollaan kaukana siitä kun pelitietokoneet kiinnostaa enemmän 😀
Varsin kunnioitettava tavoite! Ja ei varmasti pelitietokoneiden ja säästämisen yhdistäminen ole mahdottomuus ks. allekirjoittanut ollut pelinörtti yli puolet elämästä ja on edelleen 😉 Nykyään tulee vain keskityttyä enemmän laatuun kuin määrään.
Tai vaivaako tämän perusteella mikään? Jos keskimääräisen nuorehkon kotitalouden nettovarallisuus on noinkin lähellä sijoitusbloggarin nettovarallisuutta, niin sehän on yksinomaan kunniaksi keskimääräisille kotitalouksille.
Parantamisen varaa tietenkin suomalasilla kotitalouksilla on. Ruotsalaiselle kansankapitalismin tasolle kannattaa yrittää, kun sveitsiläisiä emme kuitenkaan saa ainakaan lähisukupolvien aikana kiinni.
Ihan hyvä kysymys, tosin vaikka otsikko puhuukin nettovarallisuudesta, surulllisempi löydös onkin ehkä tuo varallisuuden jakautuminen pääosin asuntoon ja säästötilille kaikilla ikäluokilla. Kyse ri juurikaan ole siitä, etteikö suomalaisilla olisi rahaa, vaan siitä kuinka osaamattomasti sitä yleisesti käytetään(eli ei käytetä kuin pankkitilillä). Tosiaan, pitkä matka Ruotsia tai Sveitsiä kohti..
Mihinköhän tuossa lasketaan esim. omistusasunnon omistusosuus vai jääkö sellainen varallisuus tarkastelun ulkopuolelle? Suhteellisen pienet tulot ja vaikeuksia säästää nuorilla, varallisuus keskittyy iäkkäämmille.
Itsekin sentään erityisen kiinnostunut aiheesta enkä pääse nettovarallisuuksissa noihin lukemiin.
Käsittääkseni tuossa lasketaan nettovarallisuus eli veikkaisin, että asunto lasketaan kuitenkin arvo miinud lainaosuus. Ja vaikka et itse pääse noihin lukemiin, niin kyseessähän on kuitenkin kotitalouden luvut, joka oli mielestäni huomionarvoista. Veikkaisin, että avomiehesi kanssa yhdessä varmaan pääsettekin jo yli tai ainakin erittäin lähelle keskiarvoa.
Voisin kysyä että mikä sinua vaivaa, kun olen 20-vuotiaana varakkaampi kuin sinä. Kaikki on suhteellista, ja ihmiset elävät täysin erilaisia elämiä eri tilanteissa. Junttia verrata omaa varallisuutta toisten…
Suomessa ei edes tarvitse säästää samalla tavalla kuin esim Yhdysvalloissa, koska pohjoismainen hyvinvointivaltio vs liberaali ”hyvinvointivaltio”. Eikä kaikkien elämän tavoite ole kasvattaa mahdollisimman suurta varallisuutta, ja hyvä niin.
Ja mielestäni on kyllä hyvä asia, että keskiverto suomalainen pitää sen 12k e mielummin pankkitilillä turvassa pahan päivän varalle, kuin sijoittaa sen. Keskiverto ”sijoitta” ei ymmärrä sijoittamisesta yhtään mitään. Luin muistaakseni Kauppalehdestä arvion, että keskiverto sijoittaja teki 20 vuoden ajanjaksolla nimellistuottoa keskimäärin 2% vuodessa eli ei lähes mitään inflaation jälkeen.
Hyvä muistaa, että kyseessä sijoitusblogi, jossa ei todennäköisesti mitään muuta tehdäkään kuin vertailla sijoitustuloksia, varallisuutta, tuloja ja menoja – ja mitä vain euroja, mitä ikinä keksinkään. Lähes jokainen teksti kun on kirjoitettu talousaspektista ihan blogin aiheen takia.
Mielestäni on myös mielenkiintoista, että koska keskiarvo on noin korkea, tarkoittaa se, että suurimmalla osalla on siis paljon enemmän rahaa. Juuri tuossa 20:ssä suurella osalla ei kauheasti ole säästössä esim. opiskelijoiden aikana. Aikuisilla siis käteiskassa todennäköisesti lähentelee lähemmäs 20 000 euroa – ja yli.
Ja olet ihan oikeassa tuosta osakesijoittamisesta – se ei keskimäärin kannata oikein kenellekään. Sen takia minä ja oikeastaan kaikki sijoitusharrastelijat suosittelevatkin aloittelijoille niitä pienikuluisia indeksirahastoja. Halvempaa ja tuottaneet historiassa myös huomattavasti paremmin kuin tuo 2%.
Kun Suomen suosituimmat osakkeet ovat olleet Nokia, Nordea sekä Talvivaara, on tuo 2%:n numero enemmän kuin uskottava. Suomalaisilla sijoittajilla on käynyt myös toisaalta huono tuuri siinä, että suosikkiyritykset eivät ole menestyneet (etenkin Nordea ja Nokia) vaan lähinnä päätyneet ongelmasta toiseen.