Pari kuukautta sitten sosiaalisessa mediassa nousi pieni myrsky vesilasissa, kun pitkästä aikaa vertailtiin, miten rikkaimman 1%:n omaisuus vertautuu muuhun väestöön Yhdysvallassa, maailmalla ja muualla. Seura-lehti päätti laittaa oman näkemyksensä peliin ja tutki, miten varallisuus jakautuu Suomessa. Seuran laskujen mukaan seitsemällä suomalaisella on varallisuutta yhtä paljon kuin 40% vähävaraisimmasta suomalaista yhteensä! Kuulostaa hurjalta.
Laskuja maailmalla ja Suomessa
Englantilainen kehitysapu- ja hyväntekeväisyysjärjestö Oxfam oli alkuperäinen triggeri laskuille. Oxfam on tehnyt laskuja, jotka ovat olleet julkisuudessa käytännössä vuosittain. Esim. vuonna 2016 Oxfam laski, että maailman 26:n rikkaimman ihmisen nettovarallisuus oli yhtä suuri kuin koko maailman väestön köyhimmän puolikkaan, 3,6 miljardin ihmisen nettovarallisuus.
Luvut ovat sellaisia, että niitä on lähes mahdoton tajuta. 26 ihmistä omistaa enemmän kuin 3,8 miljardia ihmistä yhteensä! Laittaa ajattelemaan. Ja niin sen pitäisikin.
Suomessa suhdeluvut ovat karulla tavalla samat. Jos miettii, että seitsemän ihmistä omistaa yhtä paljon kuin 40% köyhimmistä suomalaisista kotitalouksista, tekee tämä käytännössä sen, että seitsemän suomalaista ihmistä omistaa yhtä paljon kuin n. 1,85 miljoonaa suomalaista kotitaloutta. Tämäkin pistää miettimään, Suomessahan pitäisi olla pienimmät elintasoerot koko maailmassa! Numerot pysäyttävät, pohdituttavat ja ovat mielestäni samaan aikaan käsittämättömiä. Kunnes niitä pohtii vähän enemmän.
Mitä numeroiden takana on?
Jos mietitään ensimmäisenä maailman lukuja, on hyvä muistaa, että 3,8 miljardiin lasketaan maailman jokainen köyhä. Oli kyseessä 1-vuotias lapsi tai 80-vuotias vanhus. Tämä vääristää lukuja jo merkittävästi senkin takia, koska köyhissä maissa syntyvyys on lähes poikkeuksetta korkeampaa matalan naisten koulutusasteen takia. Voidaan olettaa, ettei 3,8 miljardin joukossa ole todennäköisesti yhtäkään länsimaista, suomalaisista puhumattakaan, vaan kaikki oikeasti köyhät ovat joko Afrikasta tai Aasiasta (joissa on yhteensä lähes 6 miljardia asukasta).
Rikkaimpaan 26:een ei luonnollisesti yhtään lasta kuulu. Kun lapset puhdistaa luvuista, puhutaan todennäköisesti vähintään miljardi pienemmästä luvusta. Oxfamin luvut kun puhuvat vain ihmisistä, ei kotitalouksista. Toisaalta on myös omalla tavallaan turha verrata kehittyneitä maita sekä kehitysmaita, koska jos vertaillaan numeroita, todennäköisesti jopa minä ja sinä näytämme törkeiltä kroisoksilta kehitysmaiden ihmisten rinnalla.
Koko maailman ihmisten vertaaminen ei olekaan mielestäni mielekästä sen takia, koska halusimme tai emme, elämme ympäri maailman aivan erilaisissa totuuksissa Suomesta, Yhdysvaltoihin, Pohjois-Koreaan ja Kongoon. Tärkeää on kuitenkin tunnistaa se, mistä tällainen järjetön varallisuus syntyy. Miten muutama ihminen voi olla vauraampi kuin näin iso osa suomalaisista tai muista maailman ihmisistä. Salaisuus tämän takana on omistajuus. Omistajuus, joka on vaatinut riskinottoa.
Suomessa taas tämä kertoo ennen kaikkea juuri omistajuudesta. Ja ennen kaikkea pitkäaikaisuudesta omistajuudesta sekä siitä, mitä korkoa korolle -ilmiö parhaimillaan on. Kuten kohta näemme, suurin osa Suomen superrikkaista on ei-niin-yllättäen Herlinejä, jotka ovat Koneen omistajasukua.
Kone ollut olemassa jo yli sata vuotta ja on siinä ajassa kasvanut suureksi yritykseksi niin Suomen kuin maailmankin mittakaavassa samalla tehden niin Herlineistä, kuin myös tuhansista ja tuhansista suomalaisista lisää samalla vauraita. Itseasiassa, juuri tiistaina, Kone nousi Suomen pörssin arvokkaimmaksi yhtiöksi! Tiedän, mistä puhun, koska Koneen kehityspäämajat ovat lapsuuden ja nuoruuden kotikaupungissani Hyvinkäällä. Kiitos Koneen ja Konecranesin tuottaman varauden, Hyvinkään kaupungilla meni koko lapsuuteni ja nuoruuteni taloudellisesti hyvin ja menee edelleenkin.
Huippurikkaat eivät ole keplottelijoita, huijareita tai varkaita
Kun puhutaan superrikkaista, nousee usein kateus ensimmäisenä esiin ihmisten puheissa. Ihminen ei voi olla superrikas, ellei hän ole huijari tai varas. On totta, että yritysmaailmassa ei menesty, ellei ole kova, mutta siellä kaikilla on samat säännöt ja mahdollisuudet menestyä. Saatat olla kova ja jonkun mielestä röyhkeäkin, mutta et ole yksin. Silti jotkut vain menestyvät ja jotkut eivät.
Sen takia onkin hyvä katsoa esim. top10 maailman rikkainta ihmistä. Mitä he ovat tehneet ansaitakseen satumaisen varallisuuden?
1. Jeff Bezos (Amazonin perustaja)
2. Bill Gates (Microsoftin perustaja)
3. Warren Buffet (Amerikkalainen arvosijoittaja)
4. Bernard Arnault (LVMH:n perustaja)
5. Mark Zuckerberg (Facebookin perustaja)
6. Amancio Ortega (Inditexin perustaja)
7. Carlos Sim (Meksikolainen arvosijoittaja)
8. Charles Koch (Koch Industries perillinen)
9. David Koch (Koch Industries perillinen)
10. Larry Ellison (Oraclen perustaja)
Käsi ylös, jos et ole koskaan käyttänyt yhtään tuotetta tai palvelua näiden top10 yritysten joukosta. Länsimaista sellaisia ihmisiä löytyy todennäköisesti pyöreä nolla. Ja juuri siksi nämä ihmiset ovat päässeet tälle listalle. Mutta entäpä Suomessa top7, jotka omistavat enemmän kuin 40% suomalaisista? Suomen miljardöörilista näytti vuonna 2018 seuraavalta.
Antti Herlin (Koneen perustajasukua)
Heikki Kyöstilä (Planmecan perustaja)
Antti Aarnio-Wihuri (Wihurin perustajasukua ja toimitusjohtaja)
Mika Anttonen (ST1:n perustaja)
Ilkka Herlin (Koneen perustajasukua)
Ilona Herlin (Koneen perustajasukua)
Niklas Herlin (Kuolinpesä – Koneen perustajasukua)
Mielenkiintoista listassa on se, että Suomessa yli puolet listalla olevista on perustajasukua 2. tai 3. polvessa ja noh, yli puolet ovat pelkästään Koneen perustajasukua. Tämä on merkki ennen kaikkea pitkäaikaisesta omistussuhteesta yritykseen, mutta jälleen sama totuus toistuu kuin kansainvälisissä miljardööreissä. Kaikki meistä ovat käyttäneet Koneen hissejä tai rullaportaita. Meitä kaikkia on hoidettu Planmecan laitteilla hammaslääkärissä. Ja aika moni meistä on varmaan tankannut ST1:sellä.
Suomessa Herlinien suku hallitsee listaa ihan vain sen takia, kuinka suuri tekijä Koneesta on tullut maailmalla. Mutta jälleen. Omistajuus, omistajuus, omistajuus. Ja ennen kaikkea pitkäaikainen omistajuus. Olen itsekin Koneen osakkeenomistaja, en vain omista niin paljoa kuin Herlinit!
Niin maailmalla kuin Suomessa, kaikilla heistä on ollut varmasti monta kertaa mahdollisuus rahastaa omistuksensa ostotarjouksen myötä. Mutta syy, miksi he ovat listalla on, että he eivät myyneet kun ostotarjous tuli vastaan. Aivan kuten Mark Zuckeberg ei myynyt tai Bill Gates ei myynyt. He jatkoivat omistamistaan.
Puhutaan miljardeista, mutta etenkin monen yrityksen perustajan tapauksessa, omaisuus on vain numero. Ei heitä kiinnosta onko heidän varallisuutensa 100 vai 1000 miljardia. Heitä kiinnostaa, että heidän perustamansa yritys menestyy. Näillä ihmisillä ei ole miljardeja pankkitilillä. Heillä on sielu ja ruumis kiinni omistuksissa ja jos Amazon kokee Searsin kohtalon, menettää Jeff Bezoskin 99% omaisuutensa.
Miljardööritkin nousevat ja kaatuvat yritystensä mukana – he eivät siis ole osakkeenomistajina yhtään ihmeellisempiä kuin me, heidän riskinsä ovat itseasiassa huomattavasti suurempia kuin indeksirahastoihin järkevästi jakauttavan sijoittajan!
Hyvänä esimerkkinä tästä on juuri tämän hetken maailman rikkain ihminen Jeff Bezos, joka erosi juuri vuoden alussa vaimostaan ja lukuisten raporttien mukaan, heillä ei ollut edes avioehtoa! Tästä avioerosta saattoikin tulla maailman historian kallein avioero moneksi vuosikymmeneksi.
Ja juuri tämä kertoo mielestäni paljon myös Bezosin mindsetistä. Häntä ei kiinnosta olla maailman rikkain ihminen. Häntä ei kiinnosta onko Amazonin osake 2000 vai 200 dollarin arvoinen tänään. Hän on kiinnostunut siitä, että hänen yrityksensä menestyy ja hän käyttää kaiken energiansa tähän.
Ja nyt kun hänellä on enemmän kuin tarpeeksi rahaa, pystyy hän keskittymään parantamaan maailmaa, kuten hän itse näkee parhaaksi esim. kehittämällä avaruusmatkailua Blue Originin avulla, amerikkalaista terveydenhuoltoa yhdessä JPMorganin ja Berkshire Hathawayn kanssa sekä perustamalla ilmaisia kouluja ympäri Yhdysvaltoja.
Mitä voimme näistä numeroista oppia?
Ensinnäkin suosittelen vahvasti katsomaan minuutin pituisen Youtube pätkän siitä kun Amazonin perustajalta Jeff Bezosilta kysytään TV:ssä vuonna 1999, miten Amazon voi olla arvokkaampi markkina-arvoltaan kuin Texaco (niin mikä?). Ja myöhemmin samalla videolla ihmetellään, miten Amazon voi olla arvokkaampi kuin Sears (joka meni sopivasti tänä vuonna konkurssiin). Näin 20 vuotta jälkeenpäin voidaan sanoa, että kyllä se Amazon saattoi olla niin arvokas. Amazonin markkina-arvo on tänään n. 27-kertaa suurempi kuin vuonna 1999.
Täytyy kuitenkin muistaa, että jokaista Amazonia ja Microsoftia kohden oli kymmeniä Searseja myös IT-kuplan aikaan. Kaikista IT-yritysten perustajista ei tullut maailman rikkainta ihmistä – suurin osa heistä meni henkilökohtaiseen konkurssiin. Osa myi ajoissa, osa ei ja menetti kaiken. Osa ei myynyt ja jatkoi menestystarinaansa.
Jokaista Jeff Bezosia ja Bill Gatesia kohtaan onkin miljoonia ihmisiä, jotka pyrkivät samaan, mutta epäonnistuivat ja menettivät mahdollisesti kaiken. Ja näin olisi saattanut käydä myös Amazonille ja Microsoftille. Ja historiaa tunteville, näinhän meinasi käydä myös Applelle vuonna 1997(!), jos Microsoft ja Gates ei olisi Applea pelastaneet rahoituksellaan.
Superrikaista onkin mielestäni hyvä oppia se, että takana on monta eri tekijää.
1. Otat suuren riskin ja uhraat käytännössä koko elämäsi yritykseen
2. Sinulla on juuri oikea yhdistelmä taitoa ja tuuria – myös ajoitus on tärkeä
3. Olet pitkäaikainen omistaja – et myy yritystäsi nopean rahan toivossa. Tämä pätee myös listan arvosijoittajiin.
Yksi yhdistävä tekijä löytyy kuitenkin kaikista. He kaikki ovat yrityksen perustajia, perustajasukua ja yrittäjiä. Vaikka olisit maailman suurimpien yritysten toimitusjohtaja, et SILTI pääse lähellekkään superrikaita, koska olet loppujen lopuksi ”vain” työntekijä.
Superrikaat ovat keskimäärin menneet all-in ja ne, joista luemme uutisissa, ovat selvinneet voittajina. Ja tästä pääsevät luonnollisesti nauttimaan myös heidän lapsensa, kun aika jättää alkuperäisestä perustaja (esim. Herlinien tapauksessa ja Kochien tapauksessa). He keistä emme pääse lukemaan ovat ne kaikki 99% yrittäjistä, jotka ovat epäonnistuneet tai menestyneet ”vain” keskiverrosti.
Kuninkaalliset ja öljysheikit ovat toki asia erikseen, mutta on hyvä huomata, että ainakaan virallisten lukujen mukaan paikalliset Gatesit ja Bezosit ovat huomattavasti rikkaampia kuin kuninkaalliset suvut. Vaikka kuninkaallisilla on ollut aikaa riistää kansalaisia sekä luonnonvaroja ja kerätä varallisuutta vuosisatoja.
Menemättä sen syvempää monarkian järjettömyyteen 2000-luvulla, antaa tämä mielestäni positiivisen kuvan siitä, miten varallisuus kasautuu – heille, jotka ottavat suuren riskin, laittavat kaikkensa peliin ja tekevät jotain, mikä on merkityksellistä koko yhteiskunnalle. Terveisin, kirjoitan tätäkin blogitekstiä Windows-käyttöisellä tietokoneella.
Millaisia ajatuksia miljardöörit ja tekstin luvut herättävät sinussa?
P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista.
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram
Tämä varallisuuden laskeminen on oma taiteenlajinsa. Mainitsit, että 3,8 miljardin köyhimmän listalle ei mahdu todennäköisesti yhtään länsimaalaista. Päin vastoin. Väitän, että siellä on länsimaalaisia pilvin pimein siitä yksinkertaisesta syystä että länsimaalaisena on helppo velkaantua niin että henkilökohtainen ”net worth” painuu negatiiviseksi. Afrikkalaisella metsästäjä-keräilijällä ei tähän ole mahdollisuutta.
Varallisuuserot ovat radikaalit kaikkialla, mutta tämä miinusmerkkinen nettoarvo tuo hauskan lisämausteen. Suomessa yli 14000 opiskelijalla on yli 20k€ opintolainaa (https://yle.fi/uutiset/3-10510416) ja väitän että näistä valtaosalla nettoarvo on miinuksella. Siihen lyödään päälle muita pikavippeilijöitä. Sen päälle lyödään niitä opiskelijoita joilla ei ole lainaa ja nettoarvo muuten vain nollissa. Suomen kansasta pitää nopeasti ottaa satakin tuhatta köyhintä että päästään yhteensä edes nollille.
Nämä on ihan tyhmiä vertailuja, koska köyhimmillä ei ole mitään omaisuuksia. Voisi yhtä hyvin sanoa että lapsella jolla on 1000e tilillä on enemmän rahaa kuin köyhimmällä 500 000 000 ihmisellä maailmassa. Pelkästään suomessa on 570 000 ihmistä ulosotossa, eli omaisuus on negatiivinen. Lisäksi on paljon ihmisiä joilla ei mitään säästöjä.
Voi sanoa että jos omaisuutesi on esimerkiksi 1000e, niin sinulla on enemmän rahaa kuin 1000000 köyhimmällä suomalaisella. Onko reilua että 1000e omistaja omistaa enemmän kuin miljoona köyhintä?
Jep aivan samaa mieltä, koska aivan kuten nimimerkki toimitusjohtaja tuossa aiemmin mainitsikin – monen nettovarallisuus on miinuksella, jolloin kuvaamasi tilanne on erittäin mahdollinen. Toisaalta täytyy muistaa, että moni jättää asioita ulosottoon ihan tarkoituksellisesti vaikka olisi omaisuutta ja vaikka oma-asunto (luin juuri jutun, missä kerrottiin, että moni jättää esim. elatusavun maksamatta ihan kiusakseen, jolloin ne päättyvät aina ulosottoon, vaikka varaa olisi enemmän kuin hyvin.) Ihmiset ovat tosi omituisia rahan kanssa.
Toisaalta niin Oxfamin ja Seuran pointti onkin varmaan enemmän tuossa shokkiarvossa kuin täysin faktuaalisessa keskustelussa – vielä kotona-asuvien ihmisten laskeminen tuohon numeroon on kaikin puolin järjetöntä. Tai sitten miljardöörien omaisuus pitäisi myös jakaa tasan kaikkien perheenjäsenten jälkeen (jolloin vertailuluvut näyttäisivät huomattavasti pienemmältä).
Ihan totta kyllä! Opiskelijoilla kieltämättä onkin varmaa nettovarallisuus miinuksella, kun ei ole vielä omaa asuntoa. Veikkaisin kuitenkin, että monella +35-vuotiaalla nettovarallisuus alkaa olla jo plussalla, vaikka olisi lainaa suhteellisen paljon, kunhan on suomalaiseen tapaan ottanut asuntolainan ja maksaa sitä pois.
Pikavippi-ihmiset toki ovat asia erikseen erikseen, mutta heistä en tiedä kyllä tarkkaa numeroa.
Tähän väliin on pakko laittaa moraalisaarna politiikan vasemmalta laidalta. https://www.is.fi/viihde/art-2000000492578.html
Ah, ollapa taitelija ja vapaa kaikesta vastuusta sanoa, mitä humala suuhun tuo.