Julkisuus – oppeja mediasta ja medialukutaidosta kolmen vuoden ajalta
Kun aloitin Omavaraisuushaasteen 25-vuotiaana, olin vain random opiskelija Tampereelta, joka kirjoitti anonyymiä...
Parhaat rahastot sekä niiden analysointi on se kaikista yleisin kysymys, jota olen saanut oikeastaan niin pitkään kuin olen sijoittamisesta kirjoittanut. Tässä kirjoituksessa käynkin läpi kaikki Suomen parhaat rahastot, mitä asioita rahastoissa kannattaa ottaa huomioon, löytyvätkö nämä rahastot Nordnetistä, Nordeasta, OP:lta vai mistä sekä miten itse sijoittaisin näihin rahastoihin.
Parhaiden rahastojen löytäminen ei ole aivan niin helppoa kuin voisi kuvitella. Liian usein rahastoja analysoitaessa katsotaan joko lyhyen menneisyyden tuottoa tai sitten puhtaita juoksevia kuluja – eli mikä on kaikkein halvin rahasto. Tässä tekstissä keskityn ennen kaikkea perinteisiin rahastoihin. ETF-rahastot tulevat saamaan aivan oman kirjoituksensa ja tulen käsittelemään niitä yhtä laajasti niiden omassa tekstissään.
Perinteiset rahastot ovatkin siitä erinomaisia sijoituskohteita, että niihin tarvittavat alkusummat ovat erittäin pieniä ja ne sopivat käytännössä minkä tahansa euromäärän sijoittavan sijoittajan salkkuun.
Suomen parhaat rahastot
Suomen parhaat rahastot voi valita käytännössä kahdella tapaa: katsomalla rahastojen (historiallisia) tuottoja tai tutkimalla rahastojen kuluja. Eräs suosittu tapa on myös katsoa Morningstarin parhaita rahastoja, mutta se on suhteellisen turhaa, koska Morningstar mittaa puhtaasti menneisyyden tuottoja. Ja menneisyyden tuotothan eivät koskaan ole takuu tulevaisuuden tuotoista.
Koska pyrin kattamaan tässä tekstissä erilaiset rahastot mahdollisimman laajasti, katson rahastoja eri näkökulmista ja tutkin myös hieman erilaisia rahastovaihtoehtoja, enkä pelkästään vähäkuluisia indeksirahastoja. Aloitetaan kuitenkin niistä absoluuttisesti parhaista rahastoista eli indeksirahastoista.
Parhaat indeksirahastot
Indeksirahasto on siis rahasto, joka tuottaa sijoittajalle saman tuoton kuin joku tietty indeksi. Esimerkiksi Helsingin pörssin tuottoindeksi tai S&P 500-indeksi. Indeksirahastolla on rahastonhoitaja, kuten kaikilla muilla rahastoilla, mutta hän ei ota näkemystä. Rahastonhoitajan ainoa tehtävä on saada täysin sama tuotto kuin vertailuindeksille, jota indeksirahasto seuraa.
Käytännössä indeksirahaston tuottojen saavuttamiseen on kaksi tapaa – joko rahastonhoitaja voi sijoittaa indeksirahastoihin suoraa tai sitten hän voi käyttää tiettyjä synteettisiä sijoitustuotteita saadakseen saman sijoitustuoton kuin indeksi. Sijoittajalle tämä ero ei loppupeleissä mitenkään näy.
Seuraavassa käynkin läpi tarkasti rajaten vain parhaat rahastot per aihealue.
Parhaat pohjoismaiset indeksirahastot
Katsotaankin ensi alkuun parhaita Pohjoismaisia indeksirahastoja, jotka ovat varmasti monelle jo tuttujakin.
Indeksirahasto Suomi ESG (juoksevat kulut 0,0)
Indeksirahasto Ruotsi ESG (juoksevat kulut 0,0%, Ruotsin kruunun vaihtokulut ostettaessa ja myydessä 0,25 %)
Indeksirahasto Norja (juoksevat kulut 0,0%, Norjan kruunun vaihtokulut ostettaessa ja myydessä 0,25 %)
Indeksirahasto Tanska ESG (juoksevat kulut 0,2%, Tanskan kruunun vaihtokulut ostettaessa ja myydessä 0,25 %)
Handelsbanken Norden Index Criteria (A1 EUR) (juoksevat kulut 0,41 %)
Nämä rahastot ovat kenelle tahansa Pohjoismaihin sijoittavalle aina parhaat vaihtoehdot. Absoluuttinen suosikki on luonnollisesti Indeksirahasto Suomi ESG, koska sillä saa Helsingin pörssin tuoton – ilman kuluja!
Jos taas katsomme merta edemmäs kalaan – kuten sijoittamisessa aina kannattaa – on tarjolla myös paljon hyviä ja halpoja indeksirahastoja.
Eurooppa ja Yhdysvallat
Eurooppa Indeksi (A1 EUR) (juoksevat kulut 0,28 %)
USA Indeksi (A1 EUR) (juoksevat kulut 0,25 %)
Halvimmat Eurooppa- ja USA-rahastot löytää Nordnetistä, mutta ne ovat Handelsbankenin tarjoamia. USA-indeksi on ylivoimaisesti oma lempirahastoni kaikista Suomessa saatavilla olevista indeksirahastoista ja esimerkiksi avovaimoni sijoittaa pelkästään tähän indeksirahastoon kerran kuukaudessa. Handelsbanken USA-indeksi onkin mielestäni markkinoiden paras USA-rahasto.
Vaikka Euroopan talouskasvu onkin ollut viime aikoina heikoilla kantimilla, ei tämä välttämättä tarkoita heikkoja tulevaisuuden tuottoja osakkeille, joten Eurooppaa kannattaa miettiä myös maantieteellisen hajauttamisen kulmasta.
Esimerkiksi rahastosalkku, joka sisältää pelkästään Eurooppa ja USA -indeksirahastoja, on mielestäni jo tarpeeksi hajautettu sijoitussalkku – siellä on jo pelkästään niin laaja määrä eri toimialalla ja maissa toimivia yrityksiä.
Paras maailma-rahasto
Rahastosijoittamisesta voi tehdä myös erittäin yksinkertaista ja helppoa – voit sijoittaa tasan yhteen rahastoon, jolla pystyt saada hajautuksen kaikkiin maailman merkittäviin pörsseihin! Ja vielä suhteellisen pienin kuluin. Tämä on kaikki mitä hajauttanut rahastosijoittaja salkkuunsa tarvitsee.
Storebrand Global All Countries A EUR (juoksevat kulut 0,31%)
Paras maailma-rahasto onkin Storebrandin Global All Countries, joka sijoittaa kaikkiin maailman merkittävimpiin pörsseihin Yhdysvalloista Japaniin. Huomattavaa maailma-rahastossa on se, että niiden USA-paino on äärimmäisen korkea, koska USA on maailman isoin pörssi.
Storebrandin maailma-rahastossa onkin lähes 70%:n USA-paino. Tämä ei ole välttämättä huono asia, mutta jos ei halua näin isoa USA-painoa, kannattaa valita erikseen rahastot jokaiselta mielenkiintoiselta maantieteelliseltä alueelta niiden rahastojen seasta, joita tässä tekstissä on käsitelty.
Vaihtoehtoiset indeksirahastot
Jos taas haluaa vaihtoehtoisia indeksirahastoja, niitäkin voi löytää. Parhaat vaihtoehtoiset indeksirahastot tulevat Handelsbankenilta ja Seligsonilta ja ovat seuraavat:
Handelsbanken Global Pienyhtiöt Index Criteria (A1 EUR) (juoksevat kulut 0,6%)
Seligson Kehittyvät markkinat (juoksevat kulut 0,75%)
Pienyhtiöihin ja kehittyviin markkinoihin sijoittaminen indeksirahastojen kautta on usein järkevää siksi, koska suoraan itse näihin yhtiöihin sijoittaminen on huomattavasti korkeariskisempää.
Vaikka kulut näissä indeksirahastoissa ovat perinteisiä indeksirahastoja korkeampia, voi näkemystä ottavalle rahastosijoittajalle näissäkin rahastoissa olla järkeä – niillä ainakin saa maustetta muuten tylsän varmaan indeksirahastosalkkuun.
Parhaat aktiiviset osakerahastot
Jos taas menemme sijoittamisen pimeälle puolelle – eli aktiivisiin rahastoihin, on vaikea suositella yhtään mitään. Miksi? Koska yli 95 % aktiivisista rahastoista häviää indeksirahastoille pitkällä aikavälillä – ja ne myös maksavat sijoittajalle huomattavasti enemmän. On kuitenkin jopa kaksi aktiivista rahastoa, joita – no en voi suoraan suositella – mutta jotka ovat sen verran osaavissa käsissä, että en niihin sijoittamista täysin järjettömänä pitäisi. Näitä ovat
Seligson Global Top 25 Brands (juoksevat kulut 0,6 %)
Proprius Partners – Micro Finland (juoksevat kulut 1,2 % + 20% tuottosidonnainen palkkio vertailutuoton ylittävältä osalta)
Seligsonin Global Top 25 Brands -rahasto on hyvä, jos uskoo siihen, että voittajat jatkavat voittamista myös jatkossa. Viime vuosikymmenen historia on viitannut siihen, että näin on – ja siksi rahasto onkin hyvin tuottanut. Uskon, että tämä trendi ei ole nopeasti muuttamassa.
Micro Finland taas on asemoitunut mielenkiintoisesti markkinassa, jossa suomalaisia pienyhtiöitä on piesty oikealta ja vasemmalta. Sen lisäksi, että takana on salkunhallinnoijia, joilla on historiallisesti hyvät tuotot, on rahastolla nyt erityisesti hyvä lähtöpaikka, koska keskimäärin yhtiöt, johon rahasto sijoittaa ovat erittäin matalalle arvostettu.
En yllättyisi, vaikka Micro Finland olisi seuraavan vuosikymmenen parhaiten menestyneitä aktiivisia rahastoja. Sellainen pikku ongelma rahastossa kuitenkin on, että minimisijoitus rahastoon on 50 000 euroa, joten toisin kuin kaikkiin muihin tässä kirjoituksessa käytyihin rahastoihin, Micro Finlandiin en itsekään pystyisi sijoittamaan, koska ei minulla ole koskaan käteistä 50 000 euroa kerralla.
Parhaat korkorahastot
Korkorahastot ovat etenkin viime vuosikymmeninä tuottaneet vakaasti – vakaan huonosti. Koron rajun nousun myötä kuitenkin korkorahastot ovat kerrankin äärimmäisen mielenkiintoinen sijoitusvaihtoehto perinteisten osakerahastojen rinnalle.
Keskimäärin suosituin tapa sijoittaa korkoihin on rahamarkkinarahastot eli lyhyen koron rahastot. Näissä kuitenkin tuotto on erittäin lähellä eri pankkien säästötilejä, eli niiden tuotto lähentelee usein nykyistä euriborin tasoa. Jos haluaa vain euriborien mukaista korkotuottoa kannattaa tutustua parhaisiin korkotileihin. Perus pankkitileissä hienoa onkin se, että ne ovat käytännössä täysin kuluttomia usein etenkin, jos avaat tilin vain omassa pankissasi.
Jos taas haluaa markkinakorkoa parempaa tuottoa, markkinoilta löytyy iso läjä korkorahastoja, joita voi pohtia. Yleisesti voidaan sanoa, että paras aika sijoittaa korkorahastoihin on juuri silloin, kun korkotasot ovat korkeimmillaan – eli todennäköisesti juuri nyt kun korkoja nostetaan, mutta talous on jo kääntynyt taantumaan.
Lyhyen korkojen rahastoista mielenkiintoiselta tällä hetkellä kulujensakin suhteen näyttää:
S-Pankki Lyhyt Korko A (juoksevat kulut 0,3 %)
Pitempien korkojen kiinnostaessa taas kaksi rahastoa nousee ylitse muiden.
Evli High Yield Yrityslaina B (juoksevat kulut 0,95 %)
Evli Likvidi B (juoksevat kulut 0,3 %)
Hyvä on kuitenkin huomata, että harva rahasto sijoittaa pelkästään lyhyisiin tai korkeisiin korkoihin, vaan ne ovat usein sekoituksia molemmista. Korkorahastot vaativat myös enemmän näkemystä korkomarkkinoista kuin perinteinen osakerahastosijoittaminen pitkällä aikavälillä, joten suosittelen opettelemaan korkosijoittamista syvällisemmin, ennen kuin näihin rahastoihin rahaa laittaa.
Korkosijoittamista ei voikaan tehdä kannattavasti aivan yhtä passiivisesti kuin indeksirahastoihin sijoittamista kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Tämän takia tätä listausta kannattaa katsoa kaikista tekstien listasta skeptisemmin, koska korkoympäristön muutokset vaikuttavat paljon siihen, mikä korkorahasto on paras.
Parhaat vastuulliset rahastot
Kuten olet saattanut huomata, monen indeksirahaston nimeen on ajan saatossa ilmestynyt sana ESG. Tämä tarkoittaakin sitä, että rahastot noudattavat EU:n säätämiä ESG-standardeja ja ovat pohjimmiltaan niin vastuullisia rahastoja kuin rahastosijoittaminen oikeastaan voi olla.
Ei olekaan tarpeellista erotella parhaita vastuullisia rahastoja erikseen, koska suurin osa indeksirahastoista jo tänä päivänä sulkee tietyt selvästi vastuuttomat yhtiöt pois listoiltaan. Voit siis olla indeksirahastosijoittajanakin suhteellisen rauhaisin mielin, jos vastuullinen sijoittaminen on sinulle tärkeä asia – se on jo valtavirtaa sijoitusmaailmassa.
Jos kuitenkin välittää vastuullisuudesta erityisen paljon, on hyvä tutkia jokaista ESG indeksirahastoakin tarkemmin. Voi olla, että vaikka indeksirahastot seuraavat EU:n vastuullisuusmäärittelyjä, ei EU näe vastuullisuutta aivan samalla tavalla kuin sinä. Vastuullisuus sijoittamisessa onkin meille kaikille eri asioita ja usein veteen piirretty viiva – sen kanssa kannattaa olla siis tarkkana myös rahastosijoittajana.
Rahastojen valinta ja rahastosalkun rakentaminen
Miten sitten valita oikeat rahastot omaan salkkuun? Tässä tärkeimmät kolme pointtia oman rahastosalkun rakentamiseen:
1. Sijoita vain 1-5 rahastoon. Voit selvitä hyvin vain yhdellä rahastolla, jos sijoitat esimerkiksi maailma-rahastoon tai USA-rahastoon. Esimerkiksi USA:laiset yhtiöt toimivat globaalisti, joten saat maantieteellistä hajautusta paljon USA:nkin ulkopuolelle pelkällä USA-rahastolla. Jos sijoitat yli viiteen rahastoon, et enää välttämättä hajauta, vaan ylihajautat.
Itse asiassa yli viiden eri rahaston jälkeen salkkusi uudet rahastot todennäköisesti saattavat jopa lisätä keskittymistä salkussasi, koska monet rahastot eri nimistä riippumatta sijoittavat samoihin yhtiöihin.
2. Mieti, millä kriteereillä haluat sijoittaa. Onko vastuullisuus sinulle tärkeätä? Vai haluatko vain maksimoida tuoton? Tämä rajaa mahdollisia rahastoja jonkun verran, mutta kaikkien rajaustenkin jälkeen jättää paljon vaihtoehtoja, koska niin moni rahasto toimii nykyään vastuullisen sijoittamisen periaatteilla.
3. Kuinka helpolla haluat päästä? Rahastosijoittamisessa voi rahastojen valintojen jälkeen käytännössä automatisoida kaiken tilisiirroista ja kuukausiostoista lähtien. Voit siis valita 2-3 mieluista indeksirahastoa, laittaa niihin tietyt kuukausisostot palkkapäivänäsi ja jatkaa elämääsi.
Aika ja pörssit tekevät tämän jälkeen vaurastumisen puolestasi! Tai vaihtoehtoisesti voi alkaa sijoittaa aktiivisiin rahastoihin, alkaa seurata ja opetella osakesijoittamista sekä pohtia, josko aloittaisi ihan suoran osakesijoittamisen. Osakemarkkinoista saa paljon oppia elämään ja työelämään, joten harrastuneisuus on ainakin allekirjoittaneella kannattanut paljon yli rahallisenkin hyödyn.
Ja siinäpä se! Rahastosijoittaminen on erittäin yksinkertainen ja helppo tapa vaurastua pitkällä aikavälillä. Ja mikä parasta, sen voi aloittaa niinkin pienellä summalla kuin 15 eurolla kuukaudessa. Ajan saatossa pienistä puroista syntyy iso vaurastumisen virta.
Parhaat rahastot – yhteenveto
Siinä missä Suomen suosituimmat rahastot ovat surkeita sijoituksia, toivon, että tämä teksti auttoi löytämään sopivia ja mielenkiintoisia rahastoja, olit sitten juuri aloittamassa rahastosijoittamista tai pohdit, mitä tekisit nykyisille rahastoillesi.
Mikäli sinulla sattuu olemaan huonoja ja kalliita rahastoja, kuten suurella osalla suomalaisista, kannattaa pohtia, olisiko aika vaihtaa halvempiin ja tuottoisampiin rahastoihin heti. 99% ajasta vastaus on: kannattaa.
Syy onkin yksinkertaisesti se, että jos pankkisi on myynyt sinulle rahaston, on todennäköistä, että se on huono kahdella eri tapaa: se tuottaa sinulle huonommin kuin halvimmat indeksirahastot ja samalla se on sinulle kalliimpi kuin paremmin tuottavat indeksirahastot. Jos mietit, miksi tekstissä ei ollut ETF-rahastoja, syynä se, että käyn ETF-rahastot täysin erillisessä tekstissä läpi, koska niissä on toimintalogiikkansa ja tapansa sijoittaa.
Laita siis rahastosalkkusi kuntoon tämän tekstin avulla, olit missä tahansa vaiheessa rahastosijoittamismatkaasi!
Ja kuten aina, jos sinulla on kysyttävää, kommentoitavaa tai ehdotettavaa tekstiin tai rahastoihin liittyen, laita kommenttia alla, somessa tai sähköpostilla. Autan aina mielelläni!
————————————–
Voit tilata huippuarvostelut saaneet bestseller-sijoituskirjani ”Viisas sijoittaja – tunne itsesi ja osakemarkkinat” nyt erikseen tai yhdessä muiden kirjojen kanssa edullisesti Adlibriksestä täältä tai Tammen omasta verkkokaupasta kirja.fi
Äänikirjojen ystäville kirja löytyy esimerkiksi Bookbeatistä ja Storytelistä sekä kaikista muistakin suomalaisista äänikirjapalveluista.
Jos taas olet uusi blogissa, Aloita täältä ja syvenny syvemmälle sijoittamisen ja henkilökohtaisen talouden maailmaan. Olen kirjoittanut blogiin 8 vuoden aikana yli 800 kirjoitusta henkilökohtaisen talouteen ja sijoittamiseen liittyen, joten löydät varmasti etsimäsi!
Muista myös seurata Omavaraisuushaastetta käyttämässäsi sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!
Omavaraisuushaaste Threads
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville
Kiinnostuitko ajatuksistani?
Tilaa bestseller-sijoituskirjani "Viisas Sijoittaja"
Kiinnostaako osakesijoittaminen ja haluat ymmärtää, miten tulla paremmaksi sijoittajaksi? Voit nyt tilata arvostelumenestys, Suomen Ekonomien Bisneskirja-yleisöäänestysvoittajan ja yli 20 000 kpl myyneen bestseller-sijoituskirjani ”Viisas sijoittaja – tunne itsesi ja osakemarkkinat” kaikista suomalaisista kirjakaupoista tai suoraan minulta signeerattuna!
Adlibris Kirja.fi Suomalainen Kirjakauppa Signeerattu versio kirjailijalta
Tilaa huippusuosittu "Vaurastu Viisaasti - Rahataidot haltuun"-kirja
Haluatko henkilökohtaisen taloutesi kerralla haltuun? Tilaa vuodessa yli 30 000 kappaletta myynyt ja huippuarvostelut saanut ilmiö ”Vaurastu viisaasti – rahataidot haltuun”, jossa tiivistän kaikki oppini matkaltani nollasta eurosta yli puoleen miljoonaan euroon!
Adlibris Kirja.fi Suomalainen Kirjakauppa Signeerattu versio kirjailijalta
Kuuntele äänikirjaa
Äänikirjojen ystäville bestseller-kirjani löytyvät myös kaikista suomalaisista äänikirjapalveluista.
Bookbeat Storytel Nextory Spotify - Vaurastu Viisaasti Spotify - Viisas Sijoittaja
Uusi lukija?
Jos olet blogissa ensi kertaa, olen kirjoittanut 10 vuoden aikana blogiini yli 1 000 kirjoitusta kaikkeen henkilökohtaisesta taloudesta sijoittamiseen asti. Jos sinua siis pohdituttaa mikään talousaihe, aloita tästä ja löydät todennäköisesti vastauksen askarruttavaan kysymykseesi. Ja jos et löydä, laita kommenttia ja kirjoitan aiheesta!
Hyvä yhteenveto. Aivan pieni korjaus. Nordnetin Tanskan indeksirahastossa on pieni kulu 0,2%. Tämä on ainoa rahasto mikä minulla on. Tanskan osinkoverotuksen takia en omista suoraan tanskalaisia.
Kiitos, korjasin! Ja niinpä näkyy. Tosiaan Tanskaan sijoittaminen on harmittavan byrokratian takana, koska sieltäkin löytyy erinomaisia yrityksiä.
Mitä mieltä olet OP:n indeksirahastoista, jos on jo valmiiksi OP:n asiakas? Juoksevat kulut 0,39 % ja kerryttävät bonusta (0,325 % vuonna 2023 norm. 0,25 %) omistaja-asiakkaille, joita voi käyttää erilaisiin palvelumaksujen ja vakuutusten yms. maksamiseen.
Aina kannattaa miettiä omalla kohdalla juuri tuon kustannusten ja kätevyyden välillä. Sanoisin, että OP:n indeksirahastot ovat varsin hyvä vaihtoehto asiakkaalle, jolla on asuntolaina OP:ssa, kun bonukset vähentävät kustannukset erittäin alas. En itse vain välitä kauheasti pankki- ja finanssialan keskittymisestä, koska se loppupeleissä kääntyy aina kuluttajaa vastaan pitkällä aikavälillä, jonka takia näitäkin listauksia teen.
Kiitos vastauksesta. Itse olen juurikin pohtinut, pitäisikö sijoittaminen siirtää esim. Nordnettiin, sillä siellä juoksevat kulut hieman maltillisemmat indeksirahastoissa (0,25-0,30 %). Tähän asti juurikin sijoittanut OP:n indeksirahastoihin. Kaikki pankkipalvelut (opinto- ja asuntolaina yms) tällä hetkellä OP:lla. Tosin nykyisin bonuksilla saan katetta mm. lainojen palvelumaksut sekä kotivakuutuksen täysin. Kotivakuutus voisi tosin olla muualla hieman edullisempi, mutta toistaiseksi pidättäytynyt OP:lla, kun on saanut kuitattua täysin bonuksilla. Miten itse näkisit tilanteen?
Tämä ehkä hukkunut kommenteihin, mutta mikä olisi viisainta näkemyksesi mukaan aiemmin mainittuun tilanteeseen?
Joo pahoittelut, viime viikkoina tullut poikkeuksellisen paljon kommentteja, niin yksi-kaksi on mennyt ohi tuolta blogin admin-näkymästä itsellä. Keskimäärin mielestäni sijoittamista ei tarvitse Nordnetiin tuossa tilanteessa siirtää, kun OP Bonuksia vielä noin paljon saa, mutta toki ei siitä mitään haittakaan ole.
Sitten kun asuntolainaa tulee maksettua pois enemmän ja bonukset vähenevät, voi miettiä mikä on siinä kohtaa järkevää ja vaikka vaihtaa Nordnettiin sekä pankin kilpailuttamista muutenkin.
Kiitos vastauksesta, näin itsekin ajatellut. Omassa tilanteessa esim. asuntolaina on kilpailutuksen ja vertailun myötä OP:lla kilpailukykyinen muihin pankkeihin verrattuna + saan bonuksia, jotka vetävät kuluja vielä alemmas. Samoin tuo kotivakuutuksen täysi kattaminen bonuksilla on vaikuttanut siihen, etten ole nähnyt niin kiinnostavana nähdä vaivaa ja siirtää sijoituksia OP:lta 0.1-0,19%-yksikön juoksevien kulujen erolla, vaikka ei siitä varmaan pitkässä juoksussa haittaa olisi. Toki kaikista tärkeintä sijoittaa säännöllisesti ja OP:lla mielestäni kohtuulliset kustannukset indeksirahastoille.
Loistava blogi sinulla, jota on ilo seurata!
Jep, juurikin näin. Vaihtamisen ja säätämisen vaihtoehtoiskustannus on kuitenkin omansa niin OP on varsin hyvä vaihtoehto. Ja kiitos, ilo olla avuksi!
Varmaan jokainen joka minun salkkuni näkisi, toteaisi että etf:iä/rahastoja olisi syytä vähentää puolella (määrä on pyörinyt 10-12:ssa), mutta miten vähennät kun Nordnetin valikoima on kuin herkullisessa karkkikaupassa pyörisi 😀 Jos keskimäärin ihmiset tuhlaavat rahansa uusiin autoihin tai vaatteisiin, niin minulla on aivan liian herkullisten etf:ien ongelma. Huomaan myös, että jos yrittäisin lähteä ns. turhemmasta päästä karsimaan, niin Amerikka painoni (s&p500 + smallcapit) nousisivat nopeasti yli 60% painoon, eikä minulla ole osaamista ottaa noin vahvaa näkemystä. Olisi varmaan ollut helpointa aloittaa aikanaan ihan vaan maailma indeksiin automaattisäästämisellä, mutta kun tämä haaremi on jo kerättynä niin..
Onneksi ETF:ien shoppailu ei ole iso ongelma taloudellisesti ainakaan, haha. Niistä syntyvä hajauttaminen on lähinnä hyödytöntä, mutta ei niinkään haitallista. Ja ehkä jos sijoitusshoppailu kiinnostaa, niin osakesijoittaminen voisi olla se oma juttu ehkä pienissä määrin. Siellä toki karkkikaupassa VIELÄKIN enemmän vaihtoehtoja! Ja toki esimerkiksi MSCI Worldissahan USA-paino taitaa olla n. 40%, niin USA varmasti kaikilla rahasto ja ETF:sijoittajilla painossaan korkealla.
Hyvä kirjoitus!
Näetkö järkeä USA:n ja Euroopan lisäksi hajauttamisesta Aasiaan? Jos näet, niin millä prosentilla salkun arvosta? Esim. Storebrand Japan A EUR -rahastoon, jossa kulut 0,21% (itsellä juuri tätä noin 10% salkun arvosta).
Kiitos! Koen, että Aasia ei ole tarpeellinen, mutta aina ihan ok vaihtoehto vaikka juuri tuolla 10%:n osuudella. Ehkä noissa yksittäisiin Aasiaan maihin sijoittamisessa on se haaste, että esim. Japanilla ei kauheasti ole makrotrendejä, jotka tukevat heidän kasvuaan (varmaan ongelmallisin ikäpyramidi koko maailmassa). Sama pätee Kiinaan, ja Kiinassakin on tämän lisäksi omat geopoliittiset haasteensa.
Kiitos vastauksesta! Osittain samaa ja osittain eri mieltä. Kiinassa olen yhtä mieltä kanssasi juuri noista geopoliittisista syistä. Ymmärrän pointtisi ikäpyramidista hyvin, mutta toisaalta Japanilla on isoja globaaleja autoteollisuusyrityksiä sekä -teknofirmoja. Koen saavani enemmän hajautusta juuri näillä sektoreilla ja pienempää riskiä, sillä en usko väestön ikärakenteen vaikuttavan näiden isojen ”jättien” tulokseen. En ole asiantuntija ja todennäköisesti olen väärässä, mutta näin olen itse päissäni päätellyt! (Olet todennäköisemmin oikeassa)
Joo ei tässä tosiaan ole oikeaa ja väärää lähestymistapaa, koska maiden pörssien pitkäaikainen ennustaminen on keskimäärin kuitenkin täysin mahdotonta. Japani on yllättänyt positiivisesti viime vuosina pörssin kehityksen osalta, joten voi olla, että se tekee sitä myös jatkossa. Teknologian vaikutus kun usein juuri yliarvotetaan lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä aikavälillä oikeasti isot teknologiat parantavat tehokkuutta enemmän kuin kukaan voisi edes kuvitella.
Hei!
Jostain syystä Storebrand Global All Countries A EUR -rahastoa (olikoha nimi muutettu) ei ole käsitelty edellisessä eikä tässäkään postauksessa, vaikka saamani vaikutelman perusteella Nordnetin foorumissa kyseinen rahasto on melko suosittu. Rahasto on valmiiksi hyvin hajautunut eri maanosiin. Oletko analysoinut kyseistä rahastoa?
Itse asiassa hyvä pointti! Voisin lisätä sen omaksi tuohon tekstiin. Rahastohan on lähes identtinen tuohon MSCI World ETF:ään (vähän korkeammilla kuluilla), joten mainitsemisen arvoinen, jos haluaa rahastoja ETF:n sijaan.
Sellainen nopea korjaus, että tuo Nordnetin Norja-rahasto ei ole ESG. Taitaa olla liian öljyvetoinen pörssi siellä.
Totta! Oli jäänyt kopioidessa vain ESG tuohon perään tavasta. Editoin.
Mitä voisit sanoa rahastojen myynnistä? Mitä tärkeää tulisi tietää? Kaikkialla näkee puhuttavan ostamisesta, mutta entä kun tulee aika myydä. Kuinka suureksi rahaston arvoa on “järkevä” kasvattaa? 10 000, 100 000? Ostaako pankki varmasti kaikki rahasto-osuudet? Mitä tapahtuu jos rahasto jostain syystä lopetetaan? Mihin arvoon rahani on vakuutettu ja niin edelleen. Entä verotus?
Siinäpä erinomainen läjä erittäin oleellisia kysymyksiä! Ja erityisen mielenkiintoinen aihe, kun miettii etenkin noita kiinteistörahastoista tulleita uutisia viime aikoina. Otan tekstin noihin rahastoihin UKK:hon liittyen työn alle.
”Otan tekstin noihin rahastoihin UKK:hon liittyen työn alle.”
Kiitos! Mistä löydän tuon UKK:n jatkossa?
Blogin valikosta löytyy Aloita tästä -välilehti, johon pyrin laittamaan kaikki ns. kulmakivi tekstit, niin teksti löytyy sieltä, kun saan sen valmiiksi. Ja toki teksti tulee myös blogitekstinä eli jos blogia seuraa esimerkiksi somessa tai viikoittain tässä blogissa, niin et varmasti tekstiä tule missaamaan! Mutta tosiaan, menee ensi vuodelle kun tämän vuoden blogitekstijono on jo täynnä.
Hieno rahastolista, mutta missä perustelut?
Millä perusteella Nordgenin Suomi ESG on parempi kuin joku muu Suomi-indeksirahasto, joka seuraa eri indeksiä? Eihän pelkkä hallinnointipalkkio ratkaise, eihän?
Millä perusteella Storebrand Global All Countries (MSCI ACWI) on parempi kuin esim MSCI World -indeksiä seuraavat rahastot?
Millä perusteella nuo korkorahastot on poimittu?
Ratkaisiko noppa, tikka vai sponsoritulot? Kai faneillakin on oikeus tietää, millä perusteella näitä rahastoja heille suosittelet?
En ole tehnyt kaupallisia yhteistöitä blogissani noin kahteen vuoteen juuri sen takia, että pystyisin suosittelemaan asioita aidosti puolueettomasti. Kuten varmasti huomaat, tässäkään tekstissä ei esimerkiksi ole edes affiliate-linkkejä.
Indeksirahastoissa juoksevat kulut ovat keskimäärin se merkittävin tekijä juuri sen takia, että ne tuottavat keskimäärin saman verran. ESG leima ei myöskään juuri muuta rahastojen rakennetta etenkään Pohjoismaissa (paitsi tosiaan Norjassa) kuin maksimissaan 1-2:n osakkeen välillä ja tämä muutos saattaa johtaa molempiin suuntiin -yli tai alituottoon vs. ei ESG rahasto. Jos saatavilla on kuluton indeksirahasto niin mielestäni kyseessä on erittäin no-brainer.
Ja jos löytyy muita vähäkuluisia MSCI World-seuraavia rahastoja, niin vinkkaa. En itse löytänyt muita kuin ETF:iä. Ja tosiaan niistä on tulossa oma teksti. Olen missannut, jos muita rahastoja tätä indeksiä seuraavia halvalla Suomesta saa, ehdottomasti lisään listaan, jos sellaisia löytyy!
Korkorahastot tosiaan valittu sen mukaan, että mukana on mielestäni järkevimmät lyhyen ja pitkän koron rahastot nykykorkotilanteeseen. Korkorahastot ovat vähän vaikeampia listattavia, koska makrotalouden ja korkojen kehityksen suunta muuttaa sitä, mihin on järkevää sijoittaa. Mutta keskimäärin nykytilanteessa, kun olemme saavuttaneet erittäin todennäköisen korkohuipun Euroalueella lyhyen koron rahastot ovat keskimäärin aina parempia sijoituksia kuin pankkitili.
Pyrin päivittämään tekstiä aina puolen vuoden – vuoden välein sen mukaan korkorahastojen osalta, miten korot kehittyvät. Tulee myös tilanteita, joissa korkorahastoihin sijoittaminen ei ole kannattavaa (kuten viimeiset 10 vuotta), mutta nyt ne ovat eri tavalla mielenkiintoisia.
Toivottavasti tämä selkeytti hieman!
Siis parhaat = mielestäsi järkevimmät, mutta et vaivaudu kertomaan meille, millä perusteilla ne ovat mielestäsi järkevimmät? Silloin meille jää tulkinta, että valinta on tehty hyödyntäen tikkataulua ja sokeaa apinaa.
Indeksirahaston voi valita puhtaasti kulutason perusteella, jos verrataan samaa indeksiä seuraavia rahastoja. Jos vertaillaan eri indeksiä seuraavia rahastoja, indeksien sisältöjen pitäisi olla vähintäänkin yhtä tärkeitä tutkintakohteita kuin kulut, jotka on useimmilla kuitenkin luokassa pienet. Erilaisia Suomi-indeksejäkin tuli pikaisella haulla vastaan kolme erilaista, eikä siihenkään tarvinnut selata kuin 4 rahastotalon tarjonnat. Eikä niistä mikään ollut OMXH25.
Suunnilleen jokaisella kivijalkapankilla on (ollut) joku suht-edullinen MSCI World -indeksiä seuraava indeksirahasto (esim. Nordea Maailma passiivinen), nykyisin tosin osa niistä on siirtynyt ESG-linjalle joka on oma lukunsa. Omituista, jos et ole niitä löytänyt. Sinun valintasi – tai lisäyksesi – seuraa harvemmin käytettyä MSCI ACWI -indeksiä. Olisi odottanut edes pientä mainintaa, miksi tämä parempi, vai huomasitko edes että siinä on eri indeksi.
Lyhyen koron rahastoihin sijoittamisen järkevyys on ihan eri kysymys kuin se, mikä on paras saatavilla olevista lyhyen koron rahastoista ja miksi. Ja sama koskee muitakin rahastolajeja.
Aktiivisten rahastojen vertailu vaatisikin sitten jo huomattavasti suurempaa paneutumista, joten oikein hyvä että et niitä tuon enempää listannut.
Siis vittu ”Nimetön” hanki elämä. Juntunen tekee parhaansa ja tää on blogi ei mikään lopputyö. Jos haluat leikkiä kusipäätä, niin leiki itsesi kanssa.
Kritiikki aina tervetullutta, koska vaikka blogi onkin vain harrastus, niin toki pyrin aina tekemään mahdollisimman hyviä tekstejä. Toki kritiikin esitystapaa voi aina Internetissä pohtia 😀
Totta olisin voinut lisätä tuohon alkuun vielä maininnan siitä, että suurimmassa osassa passiivista rahastoista painaa juuri nuo kulut. Voisin sen lisäillä tekstiin.
Ja tosiaan pyrin nostamaan esiin ne absoluuttisesti halvimmat. Jokainen pankki tarjoaa niin monenlaista erilaista viritystä, että ne tekevät hommasta vain sekavamman.
Ja tarkoitin tosiaan, olisiko maailma-rahastoja, jotka pystyvät kilpailemaan Storebrandin kulujen kanssa, koska ne maailma-rahastot, joita löysin pankeilta olivat vähintään 0,2%-0,5%-yksikköä kalliimpia – jos joltain pankilta löytyy Storebrandia edullisempaa, niin mieluusti lisään listaan!
Ja tosiaan kuten mainitsin, noihin kahteen MSCI:ihin pätee sama kuin Suomi-indeksien eroon. MSCI World ja MSCI ACWI seuraavat eri indeksejä, mutta jos katsoo esim. molempien indeksien top10 osakkeita – on kyseessä täysin samat osakkeet. Koska eri indeksit eroavat niin vähän toisistaa, jos ne seuraavat samaa esim. Maantieteellistä aluetya mielestäni tärkeintä on katsoa kuluja, painotusten erojen merkitystä tuottoihin kun ei pysty mitenkään ennustamaan toisin kuin kulujen vaikutusta tuottoihin.
Mutta toki kun puhutaan sanasta paras, niin tulkintatapoja löytyy niin paljon kuin ihmisiä.
Aktiivisten lisäämistä emmin hieman tekstiin laittamiseen, koska en itse koe niihin sijoittamista tarpeelliseksi. Tekstissä mainitut kaksi ovat kuitenkin varainhoitajiltaan monen kymmenen vuoden ajalta parhaat Suomessa, joten ne sinällään oli suhteellisen helppo nostaa esiin.
Ärsyttää, kun Handelsbankenin USA indeksirahastoa ei voi laittaa kuukausisäästösopimukseen Nordnetissä. Vai enkö vain löydä sitä.
Kyllä itselläni tämä on kuukausi säästössä Nordnetissä.
Testasin nyt itsekin ja tosiaan tämä onnistui. Kirjoittelen ohjeet tosiaan tuohon muutaman viikon päästä tulevassa tekstissä tai sitten kyseessä oli aiemmin joku bugi.
Kiitos tiedosta! Kokeilin äsken haulla kuukausisäästösopimusta tehdessä, ei löytynyt. Mutta kun menin ko. rahaston omalle sivulle, oikeasta yläkulmasta saikin lisättyä… Outoa, mutta pääasia että onnistui.
Täytyy itse asiassa tutkia, piakkoin on tulossa step-by-step kirjoitus myös rahastosijoittamisen aloittamisesta, niin selvitän siihen mennessä onnistuuko.
Kiva koonti, kiitos! Itse olen ETF-sijoittajia ja hajautus on tällä hetkellä aika lailla Jenkit 90 % ja Eurooppa 10 %. Mainitsitkin tekstissä, että tällainen hajautus on mielestäsi riittävä. Mitä pohdiskelet tulevaisuudesta? Euroopassa väestö ikääntyy ja pienenee. Toki eurooppalaiset firmat toimivat globaalisti, mutta tuleeko joku markkina tulevaisuudessa nousemaan Euroopan ohi?
Pahoittelut, tämä viesti oli jotenkin tippunut välistä itsellä. Avovaimoni sijoittaa tällä hetkellä esimerkiksi 100% Jenkkeihin ja mielestäni se hajautus toimii jo itsessään hyvin- suurin osa Jenkkiyhtiöistä kun tosiaan on oikeasti globaaleita. Etenkin Aasian ja Afrikan tapaisten markkinoiden kehitystä on erittäin vaikea ennustaa, koska sieltä löytyy lupauksia, jotka ovat täyttyneet ja ns. ikuisia kasvulupauksia.
Ja myös Aasia kärsii jo nyt samoista ikääntymisongelmista kuin Eurooppakin. Mutta tosiaan itse nukkuisin yöni hyvin myös tuolla sinun nykyisellä 90-10 Jenkit-Eurooppa jaolla ja se on mielestäni varsin hyvä.
En epäile tietämystäsi ollenkaan, mutta pakko kysyä mielenkiinnosta. Miten Handelsbankenin indeksirahastot (Usa ja Eurooppa) ovat parempia kuin Storebrandin vastaavat? Onko isoja eroavaisuuksia, itse en ole löytänyt ainakaan.
Isoja eroavaisuuksia ei tosiaan ole. Käytännössä seuraavat samankaltaisia indeksejä, joten tuotto on erittäin identtinen. Se pieni ero on kuluissa, Handelsbankenin molemmat rahastot ovat 0,01% halvempia – eli vain millin verran parempia! Mutta parempia joka tapauksessa.
Muuten rahastot tosiaan eivät eroa, joten jos Storebrandiin on sijoittanut, ei mielestäni rahastoja kannata vaihtaa, kun kuluero on noin marginaalisen pieni. Jos kuluero olisi vaikka 0,2% niin silloin muutos kannattaisi tehdä.
Mihin rahastoihin sinä itse sijoitat?
Kaikki sijoitukseni tosiaan löytyvät eurolleen tuolta blogin ylävälilehdeltä: https://www.omavaraisuushaaste.com/portfoliostrategia/
Olen siis aina ollut puhdas osakesijoittaja, mutta jos olisin koko 15 vuotta sijoittanut juuri noihin rahastoihin, mitä tässäkin tekstissä esittelen, olisivat tuottoni noin tuplasti paremmat!
Käsittelen niin kirjassani kuin itse asiassa yhdessä pian tulevista teksteissäni siitä, miksi olen aina sijoittanut osakkeisiin, vaikka tuotot niistä ovat olleet huonompia kuin matalakuluisista indeksirahastoista.
Jos aikanaan vaihdan rahastosijoittajaksi (mikä on täysin mahdollista, jos aikani ei elämässä enää osakesijoittamiseen riitä esim. lasten saannin myötä), niin sijoittaisin avovaimoni tavoin Handelsbanken USA-indeksiin ja sitten miettisin, ottaisinko rinnalle Indeksirahasto Suomi ESG:n vai jonkun edullisen Eurooppa-indeksirahaston. Pääpaino olisi kuitenkin USA:assa ja sijoittaisin keskimäärin vain kahteen rahastoon.
Moi! Olen todella aloittelija ja olen sijoittanut nyt reilun vuoden ajan joitain tuhansia euroja. Sijoitan tällä hetkellä kuukausittain noin 500-1000e tasapuolisesti Handelsbanken Usa Indeksiin ja Nordnet Suomi Indeksiin. Eli kahteen indeksirahastoon. Mitä mieltä olet, onko järkevä ottaa näiden lisäksi jokin kolmas esim Eurooppaan tai koko maailmaan kohdistuva rahasto, ja jos, niin miksi ja mikä se olisi?
Ja lopettaisitko itse Suomi Indeksiin sijoittamasta ja ottasit Usan lisäksi jonkun toisen? Jos näin, niin miksi ja mikä se olisi?
Terveydenhuolto sektoria on suht vähän, en tiedä kannattasko sitä tai jotain muuta olla enemmän.
Hienoa kuulla, että sijoittaminen on aloitettu! Sinänsä mielestäni tosiaan 2-3 rahastoa riittää hyvin yhdelle sijoittajalle. Tuo Suomi-Yhdysvallat jako on mielestäni varsin hyvä. Ja kuten kommenteissakin olen todennut, esim. avovaimolleni suosittelin vain pelkkää USA-indeksiä, koska suurin osa USA-firmoista kuitenkin täysin globaaleja. Maailma-rahastoa ei sinänsä ainakaan kannata ottaa, koska niissähän on Yhdysvallat paino yi 60% usein eli itse asiassa et juuri hajautusta saisi lisää sillä.
Eli mielestäni tuo nykyinen jakosi on varsin järkevä, ja vaikka Suomen indeksit nyt mörnivätkin pohjissa, niin uskon, että se sieltä aikanaan alkaa nousuun taas lähteä eli nyt on sinänsä erittäin hyväkin aika laittaa rahaa Suomi-rahastoon. Pitkällä aikavälillä, uskon ,että saat hyviä tuloksia pelkästään tuolla nykyiselläkin jaolla ilman lisäyksiä. Rahastosijoittamisessa kuitenkin nopeasti tulee katoava rajahyöty vastaan ja mitä enemmän rahastoja ottaa, niin hajautus ei erityisesti siitä enää kasva tietyn pisteen jälkeen.
Hei, hyvä teksti ja antoi perspektiiviä hyvin! Miten, kun olen vielä viimeisen vuoden insinööri opiskelija ja käyn töissä ohella, mutta ei ole vielä vakinaiset tulot. Niin jos tekee kuukausisäästösopimuksen nordnetissä, pystyykö sitä jälkeenpäin muokkkaa; esimerkiksi sijoitettavia summia ja, että sijoitettava summa ei menisi aina automaattisesti? Jos syötän vaikka 200€ nyt alkuun, ja jos haluan sijoittaa omatoimisesti välillä enemmän ja välillä vähän vähemmän.
HIenoa, että tekstistä oli apua! Ja joo, pystyy muokkaamaan juuri niin kuin haluaa. Mutta toki toinen vaihtoehto on, että et tee kuukausisopimusta, vaan teet sijoitukset aina vaikka käsin. Esimerkiksi puolisoni tekee näin, vaikka voisi homman automatisoidakin. Rahastojen osalta tämä on varsin järkevä vaihtoehto, jos summat voivat vaihdella kuukausittain.
Hei, kiitos hyvästä vastauksesta! Ja rahastojen ostaminen oli siis kulutonta, kun Etf-rahaston yksittäinen hankinta voi olla jopa sen 15€ jos ei ole kuukausisäästösopimuksen kautta. Valitsin 3 rahastoa joihin sijoitan useita satasia tästä edes:
Handesbanken Usa indeksi 50%
Nordnet teknologia indeksi 40%
Storebrand Global All countries.10%
ja suunnitteilla myös tohon lisäksi koko maailmaan sijoittava etf-rahasto (jossain vaiheessa)
Kuulostaako tämä hyvältä kokonais paketilta susta, mihin sijoitan?
Kuulostaa varsin loogiselta. Hyvä kuitenkin vielä tarkistaa, että kuinka paljon USA-indeksissä ja Nordnet-teknologia-indeksissä on samoja osakkeita. Usein eri teemaindekseissä on vähän, se, että samat megateknot ovat isossa painossa kaikissa indekseissä. Mikä johtaa siihen, että todellisuudessa tuotot Teknologia-indeksin ja Handelsbanken-USA indeksin kanssa ovat erittäin identtisiä. Mutta toki tämä ei ole huono asia, hyvä vain tiedostaa.
Hei!
Olen vasta juuri ostanut Nordetin indeksirahastoa.
Minulla on ollut vuosia Op-maltillinen rahasto ja haluaisin sen lopettaa. Miten se tapahtuu ja meneekö kuluja ja voiko vain siirtää Nordnetiin?
Kiitos tiedoista!
Lopettaminen onnistuu yksinkertaisesti vain myymällä kaikki rahasto-osuudet kokonaisuudessaan myy nappulalla verkkopalvelusta rahaston kohdalta. Tästä ei mene mitään kuluja, eli kun myydyt rahasto-osuudet ilmestyvät tilillesi (parin päivän sisään myynnistä, ei tapahdu heti), niin tämän jälkeen voit siirtää nämä rahat Nordnettiin tililtäsi. Ainoat ”kulut” mitkä voivat syntyä, ovat verot, jos rahasto on voitolla, mutta todennäköisesti kun Maltillisesta puhe, veromäärätkin jäävät erittäin pieniksi (ja jos rahastoissa on alle 1000 euroa, silloin veroseuraamuksia ei tule).
Toivottavasti tästä oli apua!
Kiitos tiedosta!
Luin kirjasi ja oli hyvää tietoa!
Hyvä, selkeä ja mielenkiintoinen teksti! Nyt vasta 32v ”löysin” tämän indeksirahastosijoittamisen mahdollisuuden 🙂
Onko Storebrand USA A EUR ja Nordnet Sverige Index hyviä indeksirahastoja mielestäsi?
Lyhyt aikaiseen säästämiseen esim autoa varten löytyy Evli Euro Liquidity B
Montako indeksirahastoa on sopiva määrä 1-3 kpl? Ilmeisesti riskit ovat melko pienet ja hajautus on laajaa ideksirahastoissa. Eikö perjaatteessa sijoittamalla vain 1 indeksirahastoon saisi parhaan tuoton koska tällöin voisi säästää suuremman. summan?
32v on kuitenkin aikaisemmin kuin suurin osa suomalaisista, joten aikaisin olet liikkeellä 😀 Molemmat mainitsemasi ovat varsin hyviä indeksirahastoja, jos haluaa juuri noihin maihin sijoittaa. Periaatteessa indeksirahastoihin voi riittää jopa yksi jos sijoittaa vaikka esim. vain Storebrand Maailma-indeksirahastoon.
Jos kuitenkin sijoittaa moneen eri maan indeksirahastoon, niin mukana kannattaa aina olla vähintään USA ja sitten se 1-2 muuta, mutta usein maailma-indeksirahasto riittää, koska sillä saa yhtä hyvän hajautuksen kuin vaikka 5 eri maan indeksirahastolla.
Kiitos vastauksesta ja tuottavaa uutta vuotta 25 🙂
Millä ajallisella hajautuksella kannattaa laittaa 40k indeksirahastoihin? Tähän asti ollut seurailua ja harjoittelua 100€ kuukausisäästämisellä erinäisiin rahastoihin, onhan noita 11 kun on välillä vaihdellut 🙂 mutta nyt rupean laittamaan usa ja eurooppa indekseihin 80/20 tai 90/10%?ja myyn nuo muut pois kunhan ovat plussalla.
Tai sitten pelkästään mainitsemaasi Storebrand Global All Countries. Myös Nordnet maailma indeksi tai Handelsbanken Global Indeksi vaihtoehtoina. Mutta minkä näistä kolmesta valitsisi jos lähtee yhden taktiikalla?
Jos lähtee vain yhdellä ja haluaa pysyä yhdessä, niin silloin kumpi tahansa Global-rahastoista on aina hyvä vaihtoehto. Käytännössä se riittäisi koko loppuelämäksi. Storebrandissa muistaakseni vähän pienemmät kulut, niin sen valitsisin itse noista Global vaihtoehdoista.
Entäs hajautus aika tuolle 40k?
Tosiaan jäi siihen vastaamatta! Tämä riippuu pitkälti siitä, mitä tapahtuu tuon 40kn sijoittamisen jälkeen eli kuinka monta euroa pystyt kuukaudessa sijoittamaan sen jälkeen. Summa minkä sijoittaa kuukaudessa kannattaa yrittää pitää ainakin lähellä jatkossa sijoitettavaa summaa.
Mutta sanoisin, että kun rahat on jo muissa rahastoissa, niin ne rahat voi sieltä vaihtaa suhteellisen nopeastikin – eli noin vuodessa pois. Joku saattaa halua tehdä nopeamminkin, koska sinänsä rahathan ovat jo sijoituksissa, joten periaatteessa tämä ei ole uutta pääomaa vain vaan sijoitusten vaihtamista toiseen. Kannattaa tehdä sen mukaan, mikä omaan talouteen ja fiilikseen tuntuu parhaimmalta, mutta tuossa on ne parametrit, mitä kannattaa miettiä.
Mielenkiintoinen ja inspiroiva blogi sinulla! Olen aikeissa säästää indeksirahastoihin nordnetissä ja jäin miettimään rahastojen ilmoitettuja kuluja. Esimerkiksi Handelsbanken Eurooppa Indeksi -rahastossa joukseviksi kuluiksi Nordnet ilmoittaa tuon 0,2% mutta rahaston avaintietoasiakirjasssa kulujen ”vaikutus vuotuiseen tuottoon” (kokonaiskulut) arvioidaan 0,3% jos sijoittaa 10k viideksi vuodeksi. Storebrand Europa A -rahaston juoksevat kulut Nordnetin mukaan 0,21 mutta avaintietoesitteessä kulujen arvioitu vaikutus tuotton 0,2%. Onko Storebrand Europa siis kuitenkin vähän matalampi kuluinen kuin Handelsbanken Eurooppa? Vai pitäisikö vain katsoa Nordnetin ilmoittamia juoksevia kuluja, kun koettaa samantyyppisiä rahastoja vertailla?
Kiitos paljon! Ja hyvä ja tarkkaavainen kysymys. Todennäköisesti tuo Handelsbankenin lomake on suhteellisen vanhentunut ja on tarkoitettu aikaan, kun Handelsbanken vielä itse toimi Suomessa (jolloin pankin sijoitusasiakkuudessa varmaan oli jotain muita kuluja) tai vaihtoehtoisesti siksi, että on jätetty turvamarginaalia. Eli ilmoitetut juoksevat kulut ovat sinällään ainoa merkitsevä osa. Mutta tosiaan, kun ero on vain 0,01% niin se on jo sen verran pieni, että sillä ei ole juuri väliä kumman rahaston valitsee.
Hei
Kiitokset julkaisusta, joka on edelleen erittäin hyödyllinen.
Katsoin Storebrandin all global rahastoa yhtiön omilta sivuilta. Rahasto seuraa ACWI, mutta poissulkee rahastosta omien vastuullisuusperiaatteiden pohjalta yrityksiä pois. Rahaston ”active share” osuus on tällä hetkellä 27.27% indeksiin nähden. Lähde: https://www.storebrand.com/sam/fi/asset-management/offerings/fundinfo?isin=SE0013801453
Onko tämän kaltainen aktiivinen omistusosuus merkittävä suhteessa indeksiin? Painottuuko rahastossa liikaa aktiivinen osuus suhteessa indeksiin?
Hyvä kysymys! Tosiaan, kyseessä ei ole täysin puhdas passiivinen maailma-rahasto, tosin tuottanut kyllä huomattavasti paremmin kuin perinteinen maailma-rahasto. Tässä kohtaa onkin sinänsä aika mielenkiintoinen päätös – haluaako täysin passiivista vai haluaako vähän aktiivisempaa (mutta passiivisen kuluilla). So far, tämä aktiivisuus on tuottanut selvää ylituottoa, mutta tulevaisuudesta on oikeastaan aika mahdoton sanoa. Mallihan on aika samanlainen kuin enhanced rahastoilla, mutta tässä osuus vielä isompi.
Itse suosisin joka tapauksessa täysin passiivista ihan puhtaasti siksi, että ajalla on tapana tasata ylituotto myös tällaisilla 1/4-aktiivisilla rahastoilla, vaikka tähän mennessä aktiivista osuutta onkin hallittu poikkeuksellisen hyvin.
Hei!
Aloitin rahastosijoittamisen tekstiesi innoittamina. Ostin OP-Eurooppa/ja USA/Indekin. Onkohan ne nyt ihan vikatikkeja, kun en loytanyt suosittelemiasi OPlta? Sorry for the spelling mistakes)
Jos kyseessä ovat nämä rahastot:
https://www.op.fi/henkiloasiakkaat/saastot-ja-sijoitukset/rahastot/kaikki-rahastot/op-eurooppa-indeksi
https://www.op.fi/henkiloasiakkaat/saastot-ja-sijoitukset/rahastot/kaikki-rahastot/op-amerikka-indeksi
Niin oikeat rahastot ovat! Helpoin varmaan varmistaa nimestä / kuluista. Ja toki voit olla OP:n asiakaspalveluun yhteydessä varmistaaksesi, jos olet vielä epävarma.
So as long as the index funds seems to be similar to the ones in the links above, you should have the correct ones!
Hei, kiitos vinkeistä. Olen lukenut Vaurastu viisaasti -kirjaa, josta olen oppinut paljon ja saanut myös vahvistusta omalle ajattelulle. Kysyisin rahastoista seuraavaa.
Pohdin rahastojen vaihtoa ja keskittämistä näihin pienten kulujen indekseihin. Miten laskentakaava menee korkoa korolle -ilmiössä seuraavassa: Onko sama vai eri tuotto, jos sijoittaa yhteen rahastoon tai vaihtoehtoisesti 50/50 kahteen rahastoon, joissa on yhtä suuri tuotto.
Olen myös kiinnostunut rahastojen kestävyydestä ja eettisyydestä, jotka on käsittääkseni esim. Storebrandin Global All Countries -rahastossa otettu huomioon melko pitkälle. Onko eettisyys ja kestävyys vastakohta hyville tuotoille vai voivatko ne kulkea käsi kädessä? Sisältävätkö eettiset ja kestävät rahastot ns. tavallisia rahastoja enemmän riskejä? Onko tuotto-odottama merkittävästi pienempi? Ovatko aktiiviset rahastot indeksirahastoja eettisempiä eli vaatiiko eettisyyden ja kestävyyden maksimointi aktiivisen rahaston valintaa?
Hienoa, että kirjasta oli apua!
Käytännössä korkoa korolle toimii samalla tavalla, oli 1 tai 3 rahastoa – eli niiden määrällä ei ole väliä, kunhan tosiaan absoluuttiset euromäärä ja tuotot ovat samat. Eli voi hyvin sijoittaa kahteen rahastoon ja tulos on sama kuin yhdellä (kun tuotto on sama).
Eettisyydessä tärkeintä on muistaa, että se on aina katsojan silmässä. Jokaisen ihmisen eettiset käsitykset ovat erit. Itse esim. uskon, että somen haitallisuus tulee 50 vuoden päästä olemaan aivan yhtä itsestäänselvää kuin tupakan nykypäivänä, mutta silti suurin osa ei ajattele, että teknologiajätteihin sijoittaminen olisi epäeettistä vielä tänä päivänä. Sama pätee aseteollisuuteen. 3v sitten se oli suljettu kaikkialta pois vastuullisuussyistä, mutta Venäjän aloittaman sodan takia kaikki muuttui nopeasti.
Olen tästä kirjoittanut laajemmin muutama kuukausi sitten ja suosittelen tekstin lukemista, jos vastuullisuus kiinnostaa – ja samalla vastaa varmasti suureen osaan kysymyksistä. https://www.omavaraisuushaaste.com/onko-vastuullisella-sijoittamisella-tulevaisuutta/
Tätä varten ei kuitenkaan onneksi tarvitse valita aktiivisia rahastoja, sillä tosiaan moni indeksirahasto seuraa nykyään juuri ESG-indeksejä. Tai vaihtoehtoisesti passiivisilla rahastoilla on tietyt vastuullisuuskriteerit, jota ne noudattavat. Toivottavasti tästä oli apua, eikä sekoittanut entisestään 😀
Hei! Minulla itselläni on ollut nyt neljä vuotta ja kolmisen kuukautta Nordnet Usa Indeksi -rahasto sijoituskohteena, aika vähän täällä puhutaan tästä rahastosta, olen alkanut miettimään olisiko se järkevämpi vaihtaa tuohon sinun paljon suosimaan Handelsbanken Usa Indeksi – rahastoon, osaatko sanoa mitkä näiden indeksien isoimmat erot ovat ja miten näet näiden rahastojen tulevaisuuden? Väliin ainakin tähän Nordnetin Usa indeksiin on tehty muutoksia, tuleekohan niitä jatkossa enemmän ja tiheämmin?
Päivitystiheys on varmaan se suurin ero. Niin kauan kun on joku indeksirahasto, niin ei ole sinänsä väliä, mihin niistä sijoittaa. Handelsbanken USA-indeksi on hyvä, mutta niin On Nordnet USA-indeksikin. 95% sijoituksista on kuitenkin samoja eli oikeasti tuotot myös tulevaisuudessa olevan jatkossakin aika samanlaisia – toimenpiteitä ei sinänsä tarvitse siis tehdä.
Kiitos innostavista kirjoituksistasi Esa Juntunen!
Vähän yli kuuskymppinen passiivisiin indeksirahastoihin kuukausisijoittamaan aikova pohtii seuraavia vaihtoehtoja:
1. Storebrand Global All Countries A EUR -rahastoon yksistään vai 2. Handelsbanken Usa Indeksi tai Storebrand USA A EUR -rahastoon noin 75% (kumpaa suosittelet) JA ”parhaaseen” Eurooppaan sijoittavaan indeksirahastoon noin 25% (mikä olisi tämä paras Eurooppa -rahasto?).
Suosituksia, näkökulmia, perusteluita, kiitos.
Taustaksi, että suoria osakesijoituksia Helsingin Pörssiin on jonkun verran, ainakin vielä. Sijoitusaikatavoite vähintään 10 vuotta.
Sanoisin, että Global All countries riittää tässä hyvin – onhan siinä myös pienimmät kulut. Itse valitsin esim. juuri esikoisellemme sen ks. tämä teksti, missä käyn valintaa tarkemmin läpi. https://www.omavaraisuushaaste.com/lapselle-saastaminen-ja-sijoittaminen/
Tästä tekstistä muuten myös löytyy päivitetympi teksti täältä: https://www.omavaraisuushaaste.com/parhaat-rahastot-per-pankki/ jossa käyn vielä vähän tarkemmin noita maailma, USA, ja Euro-rahastoja läpi.
Ja rehellisesti, valitsi kumman tahansa – lopputulos on todennäköisesti esim. 10v aikajänteellä ERITTÄIN lähellä identtistä, eli väärin ei voi kummallakaan mennä.
Kiitos vastauksesta.
Jos sijoitettavaa olisi noin 50 000 euroa heti + jatkossa noin 500-1000€/kk, minkälaisen ajanjakson sisällä tuo suurempi summa kannattaisi rahastoon / rahastoihin laittaa?
Itse tekisin aina 12-24kk:n aikavälillä jaettuna (omasta riskinsietokyvystä riippuen). On todennäköistä, että 24kk:lle osuu edes pieni korjausliike, jolloin usein sijoittaminen henkisesti helpompaa. 12kk taas on hyvä, jos haluaa rahat nopeasti markkinoille. Mutta tosiaan tuosta aikavälistä on hyvä ottaa joku ja jakaa tuo 50 000e sillä.