Parhaat rahastot sekä niiden analysointi on se kaikista yleisin kysymys, jota olen saanut oikeastaan niin pitkään kuin olen sijoittamisesta kirjoittanut. Tässä kirjoituksessa käynkin läpi kaikki Suomen parhaat rahastot, mitä asioita rahastoissa kannattaa ottaa huomioon, löytyvätkö nämä rahastot Nordnetistä, Nordeasta, OP:lta vai mistä sekä miten itse sijoittaisin näihin rahastoihin.
Parhaiden rahastojen löytäminen ei ole aivan niin helppoa kuin voisi kuvitella. Liian usein rahastoja analysoitaessa katsotaan joko lyhyen menneisyyden tuottoa tai sitten puhtaita juoksevia kuluja – eli mikä on kaikkein halvin rahasto. Tässä tekstissä keskityn ennen kaikkea perinteisiin rahastoihin. ETF-rahastot tulevat saamaan aivan oman kirjoituksensa ja tulen käsittelemään niitä yhtä laajasti niiden omassa tekstissään.
Perinteiset rahastot ovatkin siitä erinomaisia sijoituskohteita, että niihin tarvittavat alkusummat ovat erittäin pieniä ja ne sopivat käytännössä minkä tahansa euromäärän sijoittavan sijoittajan salkkuun.
Suomen parhaat rahastot
Suomen parhaat rahastot voi valita käytännössä kahdella tapaa: katsomalla rahastojen (historiallisia) tuottoja tai tutkimalla rahastojen kuluja. Eräs suosittu tapa on myös katsoa Morningstarin parhaita rahastoja, mutta se on suhteellisen turhaa, koska Morningstar mittaa puhtaasti menneisyyden tuottoja. Ja menneisyyden tuotothan eivät koskaan ole takuu tulevaisuuden tuotoista.
Koska pyrin kattamaan tässä tekstissä erilaiset rahastot mahdollisimman laajasti, katson rahastoja eri näkökulmista ja tutkin myös hieman erilaisia rahastovaihtoehtoja, enkä pelkästään vähäkuluisia indeksirahastoja. Aloitetaan kuitenkin niistä absoluuttisesti parhaista rahastoista eli indeksirahastoista.
Parhaat indeksirahastot
Indeksirahasto on siis rahasto, joka tuottaa sijoittajalle saman tuoton kuin joku tietty indeksi. Esimerkiksi Helsingin pörssin tuottoindeksi tai S&P 500-indeksi. Indeksirahastolla on rahastonhoitaja, kuten kaikilla muilla rahastoilla, mutta hän ei ota näkemystä. Rahastonhoitajan ainoa tehtävä on saada täysin sama tuotto kuin vertailuindeksille, jota indeksirahasto seuraa.
Käytännössä indeksirahaston tuottojen saavuttamiseen on kaksi tapaa – joko rahastohoitaja voi sijoittaa indeksin rahastoihin suoraa tai sitten hän voi käyttää tiettyjä synteettisiä sijoitustuotteita saadakseen saman sijoitustuoton kuin indeksi. Sijoittajalle tämä ero ei loppupeleissä mitenkään näy.
Seuraavassa käynkin läpi tarkasti rajaten vain parhaat rahastot per aihealue.
Parhaat pohjoismaiset indeksirahastot
Katsotaankin ensi alkuun parhaita Pohjoismaisia indeksirahastoja, jotka ovat varmasti monelle jo tuttujakin.
Indeksirahasto Suomi ESG (juoksevat kulut 0,0)
Indeksirahasto Ruotsi ESG (juoksevat kulut 0,0%, Ruotsin kruunun vaihtokulut ostettaessa ja myydessä 0,25 %)
Indeksirahasto Norja (juoksevat kulut 0,0%, Norjan kruunun vaihtokulut ostettaessa ja myydessä 0,25 %)
Indeksirahasto Tanska ESG (juoksevat kulut 0,2%, Tanskan kruunun vaihtokulut ostettaessa ja myydessä 0,25 %)
Handelsbanken Norden Index Criteria (A1 EUR) (juoksevat kulut 0,41 %)
Nämä rahastot ovat kenelle tahansa Pohjoismaihin sijoittavalle aina parhaat vaihtoehdot. Absoluuttinen suosikki on luonnollisesti Indeksirahasto Suomi ESG, koska sillä saa Helsingin pörssin tuoton – ilman kuluja!
Jos taas katsomme merta edemmäs kalaan – kuten sijoittamisessa aina kannattaa – on tarjolla myös paljon hyviä ja halpoja indeksirahastoja.
Eurooppa ja Yhdysvallat
Eurooppa Indeksi (A1 EUR) (juoksevat kulut 0,21 %)
USA Indeksi (A1 EUR) (juoksevat kulut 0,2 %)
Halvimmat Eurooppa- ja USA-rahastot löytää Nordnetistä, mutta ne ovat Handelsbankenin tarjoamia. USA-indeksi on ylivoimaisesti oma lempirahastoni kaikista Suomessa saatavilla olevista indeksirahastoista ja esimerkiksi avovaimoni sijoittaa pelkästään tähän indeksirahastoon kerran kuukaudessa. Handelsbanken USA-indeksi onkin mielestäni markkinoiden paras USA-rahasto.
Vaikka Euroopan talouskasvu onkin ollut viime aikoina heikoilla kantimilla, ei tämä välttämättä tarkoita heikkoja tulevaisuuden tuottoja osakkeille, joten Eurooppaa kannattaa miettiä myös maantieteellisen hajauttamisen kulmasta.
Esimerkiksi rahastosalkku, joka sisältää pelkästään Eurooppa ja USA -indeksirahastoja, on mielestäni jo tarpeeksi hajautettu sijoitussalkku – siellä on jo pelkästään niin laaja määrä eri toimialalla ja maissa toimivia yrityksiä.
Paras maailma-rahasto
Rahastosijoittamisesta voi tehdä myös erittäin yksinkertaista ja helppoa – voit sijoittaa tasan yhteen rahastoon, jolla pystyt saada hajautuksen kaikkiin maailman merkittäviin pörsseihin! Ja vielä suhteellisen pienin kuluin. Tämä on kaikki mitä hajauttanut rahastosijoittaja salkkuunsa tarvitsee.
Storebrand Global All Countries A EUR (juoksevat kulut 0,31%)
Paras maailma-rahasto onkin Storebrandin Globall All Countries, joka sijoittaa kaikkiin maailman merkittävimpiin pörsseihin Yhdysvalloista Japaniin. Huomattavaa maailma-rahastossa on se, että niiden USA-paino on äärimmäisen korkea, koska USA on maailman isoin pörssi.
Storebrandin maailma-rahastossa onkin lähes 70%:n USA-paino. Tämä ei ole välttämättä huono asia, mutta jos ei halua näin isoa USA-painoa, kannattaa valita erikseen rahastot jokaiselta mielenkiintoiselta maantieteelliseltä alueelta niiden rahastojen seasta, joita tässä tekstissä on käsitelty.
Vaihtoehtoiset indeksirahastot
Jos taas haluaa vaihtoehtoisia indeksirahastoja, niitäkin voi löytää. Parhaat vaihtoehtoiset indeksirahastot tulevat Handelsbankenilta ja Seligsonilta ja ovat seuraavat:
Handelsbanken Global Pienyhtiöt Index Criteria (A1 EUR) (juoksevat kulut 0,6%)
Seligson Kehittyvät markkinat (juoksevat kulut 0,75%)
Pienyhtiöihin ja kehittyviin markkinoihin sijoittaminen indeksirahastojen kautta on usein järkevää siksi, koska suoraan itse näihin yhtiöihin sijoittaminen on huomattavasti korkeariskisempää.
Vaikka kulut näissä indeksirahastoissa ovat perinteisiä indeksirahastoja korkeampia, voi näkemystä ottavalle rahastosijoittajalle näissäkin rahastoissa olla järkeä – niillä ainakin saa maustetta muuten tylsän varmaan indeksirahastosalkkuun.
Parhaat aktiiviset osakerahastot
Jos taas menemme sijoittamisen pimeälle puolelle – eli aktiivisiin rahastoihin, on vaikea suositella yhtään mitään. Miksi? Koska yli 95 % aktiivisista rahastoista häviää indeksirahastoille pitkällä aikavälillä – ja ne myös maksavat sijoittajalle huomattavasti enemmän. On kuitenkin jopa kaksi aktiivista rahastoa, joita – no en voi suoraan suositella – mutta jotka ovat sen verran osaavissa käsissä, että en niihin sijoittamista täysin järjettömänä pitäisi. Näitä ovat
Seligson Global Top 25 Brands (juoksevat kulut 0,6 %)
Proprius Partners – Micro Finland (juoksevat kulut 1,2 % + 20% tuottosidonnainen palkkio vertailutuoton ylittävältä osalta)
Seligsonin Global Top 25 Brands -rahasto on hyvä, jos uskoo siihen, että voittajat jatkavat voittamista myös jatkossa. Viime vuosikymmenen historia on viitannut siihen, että näin on – ja siksi rahasto onkin hyvin tuottanut. Uskon, että tämä trendi ei ole nopeasti muuttamassa.
Micro Finland taas on asemoitunut mielenkiintoisesti markkinassa, jossa suomalaisia pienyhtiöitä on piesty oikealta ja vasemmalta. Sen lisäksi, että takana on salkunhallinnoijia, joilla on historiallisesti hyvät tuotot, on rahastolla nyt erityisesti hyvä lähtöpaikka, koska keskimäärin yhtiöt, johon rahasto sijoittaa ovat erittäin matalalle arvostettu.
En yllättyisi, vaikka Micro Finland olisi seuraavan vuosikymmenen parhaiten menestyneitä aktiivisia rahastoja. Sellainen pikku ongelma rahastossa kuitenkin on, että minimisijoitus rahastoon on 50 000 euroa, joten toisin kuin kaikkiin muihin tässä kirjoituksessa käytyihin rahastoihin, Micro Finlandiin en itsekään pystyisi sijoittamaan, koska ei minulla ole koskaan käteistä 50 000 euroa kerralla.
Parhaat korkorahastot
Korkorahastot ovat etenkin viime vuosikymmeninä tuottaneet vakaasti – vakaan huonosti. Koron rajun nousun myötä kuitenkin korkorahastot ovat kerrankin äärimmäisen mielenkiintoinen sijoitusvaihtoehto perinteisten osakerahastojen rinnalle.
Keskimäärin suosituin tapa sijoittaa korkoihin on rahamarkkinarahastot eli lyhyen koron rahastot. Näissä kuitenkin tuotto on erittäin lähellä eri pankkien säästötilejä, eli niiden tuotto lähentelee usein nykyistä euriborin tasoa. Jos haluaa vain euriborien mukaista korkotuottoa kannattaa tutustua parhaisiin korkotileihin. Perus pankkitileissä hienoa onkin se, että ne ovat käytännössä täysin kuluttomia usein etenkin, jos avaat tilin vain omassa pankissasi.
Jos taas haluaa markkinakorkoa parempaa tuottoa, markkinoilta löytyy iso läjä korkorahastoja, joita voi pohtia. Yleisesti voidaan sanoa, että paras aika sijoittaa korkorahastoihin on juuri silloin, kun korkotasot ovat korkeimmillaan – eli todennäköisesti juuri nyt kun korkoja nostetaan, mutta talous on jo kääntynyt taantumaan.
Lyhyen korkojen rahastoista mielenkiintoiselta tällä hetkellä kulujensakin suhteen näyttää:
S-Pankki Lyhyt Korko A (juoksevat kulut 0,3 %)
Pitempien korkojen kiinnostaessa taas kaksi rahastoa nousee ylitse muiden.
Evli High Yield Yrityslaina B (juoksevat kulut 0,95 %)
Evli Likvidi B (juoksevat kulut 0,3 %)
Hyvä on kuitenkin huomata, että harva rahasto sijoittaa pelkästään lyhyisiin tai korkeisiin korkoihin, vaan ne ovat usein sekoituksia molemmista. Korkorahastot vaativat myös enemmän näkemystä korkomarkkinoista kuin perinteinen osakerahastosijoittaminen pitkällä aikavälillä, joten suosittelen opettelemaan korkosijoittamista syvällisemmin, ennen kuin näihin rahastoihin rahaa laittaa.
Korkosijoittamista ei voikaan tehdä kannattavasti aivan yhtä passiivisesti kuin indeksirahastoihin sijoittamista kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Tämän takia tätä listausta kannattaa katsoa kaikista tekstien listasta skeptisemmin, koska korkoympäristön muutokset vaikuttavat paljon siihen, mikä korkorahasto on paras.
Parhaat vastuulliset rahastot
Kuten olet saattanut huomata, monen indeksirahaston nimeen on ajan saatossa ilmestynyt sana ESG. Tämä tarkoittaakin sitä, että rahastot noudattavat EU:n säätämiä ESG-standardeja ja ovat pohjimmiltaan niin vastuullisia rahastoja kuin rahastosijoittaminen oikeastaan voi olla.
Ei olekaan tarpeellista erotella parhaita vastuullisia rahastoja erikseen, koska suurin osa indeksirahastoista jo tänä päivänä sulkee tietyt selvästi vastuuttomat yhtiöt pois listoiltaan. Voit siis olla indeksirahastosijoittajanakin suhteellisen rauhaisin mielin, jos vastuullinen sijoittaminen on sinulle tärkeä asia – se on jo valtavirtaa sijoitusmaailmassa.
Jos kuitenkin välittää vastuullisuudesta erityisen paljon, on hyvä tutkia jokaista ESG indeksirahastoakin tarkemmin. Voi olla, että vaikka indeksirahastot seuraavat EU:n vastuullisuusmäärittelyjä, ei EU näe vastuullisuutta aivan samalla tavalla kuin sinä. Vastuullisuus sijoittamisessa onkin meille kaikille eri asioita ja usein veteen piirretty viiva – sen kanssa kannattaa olla siis tarkkana myös rahastosijoittajana.
Rahastojen valinta ja rahastosalkun rakentaminen
Miten sitten valita oikeat rahastot omaan salkkuun? Tässä tärkeimmät kolme pointtia oman rahastosalkun rakentamiseen:
1. Sijoita vain 1-5 rahastoon. Voit selvitä hyvin vain yhdellä rahastolla, jos sijoitat esimerkiksi maailma-rahastoon tai USA-rahastoon. Esimerkiksi USA:laiset yhtiöt toimivat globaalisti, joten saat maantieteellistä hajautusta paljon USA:nkin ulkopuolelle pelkällä USA-rahastolla. Jos sijoitat yli viiteen rahastoon, et enää välttämättä hajauta, vaan ylihajautat.
Itse asiassa yli viiden eri rahaston jälkeen salkkusi uudet rahastot todennäköisesti saattavat jopa lisätä keskittymistä salkussasi, koska monet rahastot eri nimistä riippumatta sijoittavat samoihin yhtiöihin.
2. Mieti, millä kriteereillä haluat sijoittaa. Onko vastuullisuus sinulle tärkeätä? Vai haluatko vain maksimoida tuoton? Tämä rajaa mahdollisia rahastoja jonkun verran, mutta kaikkien rajaustenkin jälkeen jättää paljon vaihtoehtoja, koska niin moni rahasto toimii nykyään vastuullisen sijoittamisen periaatteilla.
3. Kuinka helpolla haluat päästä? Rahastosijoittamisessa voi rahastojen valintojen jälkeen käytännössä automatisoida kaiken tilisiirroista ja kuukausiostoista lähtien. Voit siis valita 2-3 mieluista indeksirahastoa, laittaa niihin tietyt kuukausisostot palkkapäivänäsi ja jatkaa elämääsi.
Aika ja pörssit tekevät tämän jälkeen vaurastumisen puolestasi! Tai vaihtoehtoisesti voi alkaa sijoittaa aktiivisiin rahastoihin, alkaa seurata ja opetella osakesijoittamista sekä pohtia, josko aloittaisi ihan suoran osakesijoittamisen. Osakemarkkinoista saa paljon oppia elämään ja työelämään, joten harrastuneisuus on ainakin allekirjoittaneella kannattanut paljon yli rahallisenkin hyödyn.
Ja siinäpä se! Rahastosijoittaminen on erittäin yksinkertainen ja helppo tapa vaurastua pitkällä aikavälillä. Ja mikä parasta, sen voi aloittaa niinkin pienellä summalla kuin 15 eurolla kuukaudessa. Ajan saatossa pienistä puroista syntyy iso vaurastumisen virta.
Parhaat rahastot – yhteenveto
Siinä missä Suomen suosituimmat rahastot ovat surkeita sijoituksia, toivon, että tämä teksti auttoi löytämään sopivia ja mielenkiintoisia rahastoja, olit sitten juuri aloittamassa rahastosijoittamista tai pohdit, mitä tekisit nykyisille rahastoillesi.
Mikäli sinulla sattuu olemaan huonoja ja kalliita rahastoja, kuten suurella osalla suomalaisista, kannattaa pohtia, olisiko aika vaihtaa halvempiin ja tuottoisampiin rahastoihin heti. 99% ajasta vastaus on: kannattaa.
Syy onkin yksinkertaisesti se, että jos pankkisi on myynyt sinulle rahaston, on todennäköistä, että se on huono kahdella eri tapaa: se tuottaa sinulle huonommin kuin halvimmat indeksirahastot ja samalla se on sinulle kalliimpi kuin paremmin tuottavat indeksirahastot. Jos mietit, miksi tekstissä ei ollut ETF-rahastoja, syynä se, että käyn ETF-rahastot täysin erillisessä tekstissä läpi, koska niissä on toimintalogiikkansa ja tapansa sijoittaa.
Laita siis rahastosalkkusi kuntoon tämän tekstin avulla, olit missä tahansa vaiheessa rahastosijoittamismatkaasi!
Ja kuten aina, jos sinulla on kysyttävää, kommentoitavaa tai ehdotettavaa tekstiin tai rahastoihin liittyen, laita kommenttia alla, somessa tai sähköpostilla. Autan aina mielelläni!
————————————–
Voit tilata huippuarvostelut saaneet sijoituskirjani Viisas sijoittaja nyt erikseen tai yhdessä muiden kirjojen kanssa Adlibriksestä täältä 29 euron hintaan tai Tammen omasta verkkokaupasta kirja.fi erittäin edulliseen 24,9 euron hintaan alekoodilla VIISASSIJOITTAJA23!
Äänikirjojen ystäville kirja löytyy esimerkiksi Bookbeatistä ja Storytelistä sekä kaikista muistakin suomalaisista äänikirjapalveluista.
Muista seurata Omavaraisuushaastetta käyttämässäsi sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville
Hyvä yhteenveto. Aivan pieni korjaus. Nordnetin Tanskan indeksirahastossa on pieni kulu 0,2%. Tämä on ainoa rahasto mikä minulla on. Tanskan osinkoverotuksen takia en omista suoraan tanskalaisia.
Kiitos, korjasin! Ja niinpä näkyy. Tosiaan Tanskaan sijoittaminen on harmittavan byrokratian takana, koska sieltäkin löytyy erinomaisia yrityksiä.
Mitä mieltä olet OP:n indeksirahastoista, jos on jo valmiiksi OP:n asiakas? Juoksevat kulut 0,39 % ja kerryttävät bonusta (0,325 % vuonna 2023 norm. 0,25 %) omistaja-asiakkaille, joita voi käyttää erilaisiin palvelumaksujen ja vakuutusten yms. maksamiseen.
Aina kannattaa miettiä omalla kohdalla juuri tuon kustannusten ja kätevyyden välillä. Sanoisin, että OP:n indeksirahastot ovat varsin hyvä vaihtoehto asiakkaalle, jolla on asuntolaina OP:ssa, kun bonukset vähentävät kustannukset erittäin alas. En itse vain välitä kauheasti pankki- ja finanssialan keskittymisestä, koska se loppupeleissä kääntyy aina kuluttajaa vastaan pitkällä aikavälillä, jonka takia näitäkin listauksia teen.
Kiitos vastauksesta. Itse olen juurikin pohtinut, pitäisikö sijoittaminen siirtää esim. Nordnettiin, sillä siellä juoksevat kulut hieman maltillisemmat indeksirahastoissa (0,25-0,30 %). Tähän asti juurikin sijoittanut OP:n indeksirahastoihin. Kaikki pankkipalvelut (opinto- ja asuntolaina yms) tällä hetkellä OP:lla. Tosin nykyisin bonuksilla saan katetta mm. lainojen palvelumaksut sekä kotivakuutuksen täysin. Kotivakuutus voisi tosin olla muualla hieman edullisempi, mutta toistaiseksi pidättäytynyt OP:lla, kun on saanut kuitattua täysin bonuksilla. Miten itse näkisit tilanteen?
Tämä ehkä hukkunut kommenteihin, mutta mikä olisi viisainta näkemyksesi mukaan aiemmin mainittuun tilanteeseen?
Joo pahoittelut, viime viikkoina tullut poikkeuksellisen paljon kommentteja, niin yksi-kaksi on mennyt ohi tuolta blogin admin-näkymästä itsellä. Keskimäärin mielestäni sijoittamista ei tarvitse Nordnetiin tuossa tilanteessa siirtää, kun OP Bonuksia vielä noin paljon saa, mutta toki ei siitä mitään haittakaan ole.
Sitten kun asuntolainaa tulee maksettua pois enemmän ja bonukset vähenevät, voi miettiä mikä on siinä kohtaa järkevää ja vaikka vaihtaa Nordnettiin sekä pankin kilpailuttamista muutenkin.
Kiitos vastauksesta, näin itsekin ajatellut. Omassa tilanteessa esim. asuntolaina on kilpailutuksen ja vertailun myötä OP:lla kilpailukykyinen muihin pankkeihin verrattuna + saan bonuksia, jotka vetävät kuluja vielä alemmas. Samoin tuo kotivakuutuksen täysi kattaminen bonuksilla on vaikuttanut siihen, etten ole nähnyt niin kiinnostavana nähdä vaivaa ja siirtää sijoituksia OP:lta 0.1-0,19%-yksikön juoksevien kulujen erolla, vaikka ei siitä varmaan pitkässä juoksussa haittaa olisi. Toki kaikista tärkeintä sijoittaa säännöllisesti ja OP:lla mielestäni kohtuulliset kustannukset indeksirahastoille.
Loistava blogi sinulla, jota on ilo seurata!
Jep, juurikin näin. Vaihtamisen ja säätämisen vaihtoehtoiskustannus on kuitenkin omansa niin OP on varsin hyvä vaihtoehto. Ja kiitos, ilo olla avuksi!
Varmaan jokainen joka minun salkkuni näkisi, toteaisi että etf:iä/rahastoja olisi syytä vähentää puolella (määrä on pyörinyt 10-12:ssa), mutta miten vähennät kun Nordnetin valikoima on kuin herkullisessa karkkikaupassa pyörisi 😀 Jos keskimäärin ihmiset tuhlaavat rahansa uusiin autoihin tai vaatteisiin, niin minulla on aivan liian herkullisten etf:ien ongelma. Huomaan myös, että jos yrittäisin lähteä ns. turhemmasta päästä karsimaan, niin Amerikka painoni (s&p500 + smallcapit) nousisivat nopeasti yli 60% painoon, eikä minulla ole osaamista ottaa noin vahvaa näkemystä. Olisi varmaan ollut helpointa aloittaa aikanaan ihan vaan maailma indeksiin automaattisäästämisellä, mutta kun tämä haaremi on jo kerättynä niin..
Onneksi ETF:ien shoppailu ei ole iso ongelma taloudellisesti ainakaan, haha. Niistä syntyvä hajauttaminen on lähinnä hyödytöntä, mutta ei niinkään haitallista. Ja ehkä jos sijoitusshoppailu kiinnostaa, niin osakesijoittaminen voisi olla se oma juttu ehkä pienissä määrin. Siellä toki karkkikaupassa VIELÄKIN enemmän vaihtoehtoja! Ja toki esimerkiksi MSCI Worldissahan USA-paino taitaa olla n. 40%, niin USA varmasti kaikilla rahasto ja ETF:sijoittajilla painossaan korkealla.
Hyvä kirjoitus!
Näetkö järkeä USA:n ja Euroopan lisäksi hajauttamisesta Aasiaan? Jos näet, niin millä prosentilla salkun arvosta? Esim. Storebrand Japan A EUR -rahastoon, jossa kulut 0,21% (itsellä juuri tätä noin 10% salkun arvosta).
Kiitos! Koen, että Aasia ei ole tarpeellinen, mutta aina ihan ok vaihtoehto vaikka juuri tuolla 10%:n osuudella. Ehkä noissa yksittäisiin Aasiaan maihin sijoittamisessa on se haaste, että esim. Japanilla ei kauheasti ole makrotrendejä, jotka tukevat heidän kasvuaan (varmaan ongelmallisin ikäpyramidi koko maailmassa). Sama pätee Kiinaan, ja Kiinassakin on tämän lisäksi omat geopoliittiset haasteensa.
Kiitos vastauksesta! Osittain samaa ja osittain eri mieltä. Kiinassa olen yhtä mieltä kanssasi juuri noista geopoliittisista syistä. Ymmärrän pointtisi ikäpyramidista hyvin, mutta toisaalta Japanilla on isoja globaaleja autoteollisuusyrityksiä sekä -teknofirmoja. Koen saavani enemmän hajautusta juuri näillä sektoreilla ja pienempää riskiä, sillä en usko väestön ikärakenteen vaikuttavan näiden isojen ”jättien” tulokseen. En ole asiantuntija ja todennäköisesti olen väärässä, mutta näin olen itse päissäni päätellyt! (Olet todennäköisemmin oikeassa)
Joo ei tässä tosiaan ole oikeaa ja väärää lähestymistapaa, koska maiden pörssien pitkäaikainen ennustaminen on keskimäärin kuitenkin täysin mahdotonta. Japani on yllättänyt positiivisesti viime vuosina pörssin kehityksen osalta, joten voi olla, että se tekee sitä myös jatkossa. Teknologian vaikutus kun usein juuri yliarvotetaan lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä aikavälillä oikeasti isot teknologiat parantavat tehokkuutta enemmän kuin kukaan voisi edes kuvitella.
Hei!
Jostain syystä Storebrand Global All Countries A EUR -rahastoa (olikoha nimi muutettu) ei ole käsitelty edellisessä eikä tässäkään postauksessa, vaikka saamani vaikutelman perusteella Nordnetin foorumissa kyseinen rahasto on melko suosittu. Rahasto on valmiiksi hyvin hajautunut eri maanosiin. Oletko analysoinut kyseistä rahastoa?
Itse asiassa hyvä pointti! Voisin lisätä sen omaksi tuohon tekstiin. Rahastohan on lähes identtinen tuohon MSCI World ETF:ään (vähän korkeammilla kuluilla), joten mainitsemisen arvoinen, jos haluaa rahastoja ETF:n sijaan.
Sellainen nopea korjaus, että tuo Nordnetin Norja-rahasto ei ole ESG. Taitaa olla liian öljyvetoinen pörssi siellä.
Totta! Oli jäänyt kopioidessa vain ESG tuohon perään tavasta. Editoin.
Mitä voisit sanoa rahastojen myynnistä? Mitä tärkeää tulisi tietää? Kaikkialla näkee puhuttavan ostamisesta, mutta entä kun tulee aika myydä. Kuinka suureksi rahaston arvoa on “järkevä” kasvattaa? 10 000, 100 000? Ostaako pankki varmasti kaikki rahasto-osuudet? Mitä tapahtuu jos rahasto jostain syystä lopetetaan? Mihin arvoon rahani on vakuutettu ja niin edelleen. Entä verotus?
Siinäpä erinomainen läjä erittäin oleellisia kysymyksiä! Ja erityisen mielenkiintoinen aihe, kun miettii etenkin noita kiinteistörahastoista tulleita uutisia viime aikoina. Otan tekstin noihin rahastoihin UKK:hon liittyen työn alle.
”Otan tekstin noihin rahastoihin UKK:hon liittyen työn alle.”
Kiitos! Mistä löydän tuon UKK:n jatkossa?
Blogin valikosta löytyy Aloita tästä -välilehti, johon pyrin laittamaan kaikki ns. kulmakivi tekstit, niin teksti löytyy sieltä, kun saan sen valmiiksi. Ja toki teksti tulee myös blogitekstinä eli jos blogia seuraa esimerkiksi somessa tai viikoittain tässä blogissa, niin et varmasti tekstiä tule missaamaan! Mutta tosiaan, menee ensi vuodelle kun tämän vuoden blogitekstijono on jo täynnä.
Hieno rahastolista, mutta missä perustelut?
Millä perusteella Nordgenin Suomi ESG on parempi kuin joku muu Suomi-indeksirahasto, joka seuraa eri indeksiä? Eihän pelkkä hallinnointipalkkio ratkaise, eihän?
Millä perusteella Storebrand Global All Countries (MSCI ACWI) on parempi kuin esim MSCI World -indeksiä seuraavat rahastot?
Millä perusteella nuo korkorahastot on poimittu?
Ratkaisiko noppa, tikka vai sponsoritulot? Kai faneillakin on oikeus tietää, millä perusteella näitä rahastoja heille suosittelet?
En ole tehnyt kaupallisia yhteistöitä blogissani noin kahteen vuoteen juuri sen takia, että pystyisin suosittelemaan asioita aidosti puolueettomasti. Kuten varmasti huomaat, tässäkään tekstissä ei esimerkiksi ole edes affiliate-linkkejä.
Indeksirahastoissa juoksevat kulut ovat keskimäärin se merkittävin tekijä juuri sen takia, että ne tuottavat keskimäärin saman verran. ESG leima ei myöskään juuri muuta rahastojen rakennetta etenkään Pohjoismaissa (paitsi tosiaan Norjassa) kuin maksimissaan 1-2:n osakkeen välillä ja tämä muutos saattaa johtaa molempiin suuntiin -yli tai alituottoon vs. ei ESG rahasto. Jos saatavilla on kuluton indeksirahasto niin mielestäni kyseessä on erittäin no-brainer.
Ja jos löytyy muita vähäkuluisia MSCI World-seuraavia rahastoja, niin vinkkaa. En itse löytänyt muita kuin ETF:iä. Ja tosiaan niistä on tulossa oma teksti. Olen missannut, jos muita rahastoja tätä indeksiä seuraavia halvalla Suomesta saa, ehdottomasti lisään listaan, jos sellaisia löytyy!
Korkorahastot tosiaan valittu sen mukaan, että mukana on mielestäni järkevimmät lyhyen ja pitkän koron rahastot nykykorkotilanteeseen. Korkorahastot ovat vähän vaikeampia listattavia, koska makrotalouden ja korkojen kehityksen suunta muuttaa sitä, mihin on järkevää sijoittaa. Mutta keskimäärin nykytilanteessa, kun olemme saavuttaneet erittäin todennäköisen korkohuipun Euroalueella lyhyen koron rahastot ovat keskimäärin aina parempia sijoituksia kuin pankkitili.
Pyrin päivittämään tekstiä aina puolen vuoden – vuoden välein sen mukaan korkorahastojen osalta, miten korot kehittyvät. Tulee myös tilanteita, joissa korkorahastoihin sijoittaminen ei ole kannattavaa (kuten viimeiset 10 vuotta), mutta nyt ne ovat eri tavalla mielenkiintoisia.
Toivottavasti tämä selkeytti hieman!
Siis parhaat = mielestäsi järkevimmät, mutta et vaivaudu kertomaan meille, millä perusteilla ne ovat mielestäsi järkevimmät? Silloin meille jää tulkinta, että valinta on tehty hyödyntäen tikkataulua ja sokeaa apinaa.
Indeksirahaston voi valita puhtaasti kulutason perusteella, jos verrataan samaa indeksiä seuraavia rahastoja. Jos vertaillaan eri indeksiä seuraavia rahastoja, indeksien sisältöjen pitäisi olla vähintäänkin yhtä tärkeitä tutkintakohteita kuin kulut, jotka on useimmilla kuitenkin luokassa pienet. Erilaisia Suomi-indeksejäkin tuli pikaisella haulla vastaan kolme erilaista, eikä siihenkään tarvinnut selata kuin 4 rahastotalon tarjonnat. Eikä niistä mikään ollut OMXH25.
Suunnilleen jokaisella kivijalkapankilla on (ollut) joku suht-edullinen MSCI World -indeksiä seuraava indeksirahasto (esim. Nordea Maailma passiivinen), nykyisin tosin osa niistä on siirtynyt ESG-linjalle joka on oma lukunsa. Omituista, jos et ole niitä löytänyt. Sinun valintasi – tai lisäyksesi – seuraa harvemmin käytettyä MSCI ACWI -indeksiä. Olisi odottanut edes pientä mainintaa, miksi tämä parempi, vai huomasitko edes että siinä on eri indeksi.
Lyhyen koron rahastoihin sijoittamisen järkevyys on ihan eri kysymys kuin se, mikä on paras saatavilla olevista lyhyen koron rahastoista ja miksi. Ja sama koskee muitakin rahastolajeja.
Aktiivisten rahastojen vertailu vaatisikin sitten jo huomattavasti suurempaa paneutumista, joten oikein hyvä että et niitä tuon enempää listannut.
Totta olisin voinut lisätä tuohon alkuun vielä maininnan siitä, että suurimmassa osassa passiivista rahastoista painaa juuri nuo kulut. Voisin sen lisäillä tekstiin.
Ja tosiaan pyrin nostamaan esiin ne absoluuttisesti halvimmat. Jokainen pankki tarjoaa niin monenlaista erilaista viritystä, että ne tekevät hommasta vain sekavamman.
Ja tarkoitin tosiaan, olisiko maailma-rahastoja, jotka pystyvät kilpailemaan Storebrandin kulujen kanssa, koska ne maailma-rahastot, joita löysin pankeilta olivat vähintään 0,2%-0,5%-yksikköä kalliimpia – jos joltain pankilta löytyy Storebrandia edullisempaa, niin mieluusti lisään listaan!
Ja tosiaan kuten mainitsin, noihin kahteen MSCI:ihin pätee sama kuin Suomi-indeksien eroon. MSCI World ja MSCI ACWI seuraavat eri indeksejä, mutta jos katsoo esim. molempien indeksien top10 osakkeita – on kyseessä täysin samat osakkeet. Koska eri indeksit eroavat niin vähän toisistaa, jos ne seuraavat samaa esim. Maantieteellistä aluetya mielestäni tärkeintä on katsoa kuluja, painotusten erojen merkitystä tuottoihin kun ei pysty mitenkään ennustamaan toisin kuin kulujen vaikutusta tuottoihin.
Mutta toki kun puhutaan sanasta paras, niin tulkintatapoja löytyy niin paljon kuin ihmisiä.
Aktiivisten lisäämistä emmin hieman tekstiin laittamiseen, koska en itse koe niihin sijoittamista tarpeelliseksi. Tekstissä mainitut kaksi ovat kuitenkin varainhoitajiltaan monen kymmenen vuoden ajalta parhaat Suomessa, joten ne sinällään oli suhteellisen helppo nostaa esiin.
Siis vittu ”Nimetön” hanki elämä. Juntunen tekee parhaansa ja tää on blogi ei mikään lopputyö. Jos haluat leikkiä kusipäätä, niin leiki itsesi kanssa.
Kritiikki aina tervetullutta, koska vaikka blogi onkin vain harrastus, niin toki pyrin aina tekemään mahdollisimman hyviä tekstejä. Toki kritiikin esitystapaa voi aina Internetissä pohtia 😀
Ärsyttää, kun Handelsbankenin USA indeksirahastoa ei voi laittaa kuukausisäästösopimukseen Nordnetissä. Vai enkö vain löydä sitä.
Täytyy itse asiassa tutkia, piakkoin on tulossa step-by-step kirjoitus myös rahastosijoittamisen aloittamisesta, niin selvitän siihen mennessä onnistuuko.
Kyllä itselläni tämä on kuukausi säästössä Nordnetissä.
Testasin nyt itsekin ja tosiaan tämä onnistui. Kirjoittelen ohjeet tosiaan tuohon muutaman viikon päästä tulevassa tekstissä tai sitten kyseessä oli aiemmin joku bugi.
Kiitos tiedosta! Kokeilin äsken haulla kuukausisäästösopimusta tehdessä, ei löytynyt. Mutta kun menin ko. rahaston omalle sivulle, oikeasta yläkulmasta saikin lisättyä… Outoa, mutta pääasia että onnistui.
Kiva koonti, kiitos! Itse olen ETF-sijoittajia ja hajautus on tällä hetkellä aika lailla Jenkit 90 % ja Eurooppa 10 %. Mainitsitkin tekstissä, että tällainen hajautus on mielestäsi riittävä. Mitä pohdiskelet tulevaisuudesta? Euroopassa väestö ikääntyy ja pienenee. Toki eurooppalaiset firmat toimivat globaalisti, mutta tuleeko joku markkina tulevaisuudessa nousemaan Euroopan ohi?
Pahoittelut, tämä viesti oli jotenkin tippunut välistä itsellä. Avovaimoni sijoittaa tällä hetkellä esimerkiksi 100% Jenkkeihin ja mielestäni se hajautus toimii jo itsessään hyvin- suurin osa Jenkkiyhtiöistä kun tosiaan on oikeasti globaaleita. Etenkin Aasian ja Afrikan tapaisten markkinoiden kehitystä on erittäin vaikea ennustaa, koska sieltä löytyy lupauksia, jotka ovat täyttyneet ja ns. ikuisia kasvulupauksia.
Ja myös Aasia kärsii jo nyt samoista ikääntymisongelmista kuin Eurooppakin. Mutta tosiaan itse nukkuisin yöni hyvin myös tuolla sinun nykyisellä 90-10 Jenkit-Eurooppa jaolla ja se on mielestäni varsin hyvä.
En epäile tietämystäsi ollenkaan, mutta pakko kysyä mielenkiinnosta. Miten Handelsbankenin indeksirahastot (Usa ja Eurooppa) ovat parempia kuin Storebrandin vastaavat? Onko isoja eroavaisuuksia, itse en ole löytänyt ainakaan.
Isoja eroavaisuuksia ei tosiaan ole. Käytännössä seuraavat samankaltaisia indeksejä, joten tuotto on erittäin identtinen. Se pieni ero on kuluissa, Handelsbankenin molemmat rahastot ovat 0,01% halvempia – eli vain millin verran parempia! Mutta parempia joka tapauksessa.
Muuten rahastot tosiaan eivät eroa, joten jos Storebrandiin on sijoittanut, ei mielestäni rahastoja kannata vaihtaa, kun kuluero on noin marginaalisen pieni. Jos kuluero olisi vaikka 0,2% niin silloin muutos kannattaisi tehdä.
Mihin rahastoihin sinä itse sijoitat?
Kaikki sijoitukseni tosiaan löytyvät eurolleen tuolta blogin ylävälilehdeltä: https://www.omavaraisuushaaste.com/portfoliostrategia/
Olen siis aina ollut puhdas osakesijoittaja, mutta jos olisin koko 15 vuotta sijoittanut juuri noihin rahastoihin, mitä tässäkin tekstissä esittelen, olisivat tuottoni noin tuplasti paremmat!
Käsittelen niin kirjassani kuin itse asiassa yhdessä pian tulevista teksteissäni siitä, miksi olen aina sijoittanut osakkeisiin, vaikka tuotot niistä ovat olleet huonompia kuin matalakuluisista indeksirahastoista.
Jos aikanaan vaihdan rahastosijoittajaksi (mikä on täysin mahdollista, jos aikani ei elämässä enää osakesijoittamiseen riitä esim. lasten saannin myötä), niin sijoittaisin avovaimoni tavoin Handelsbanken USA-indeksiin ja sitten miettisin, ottaisinko rinnalle Indeksirahasto Suomi ESG:n vai jonkun edullisen Eurooppa-indeksirahaston. Pääpaino olisi kuitenkin USA:assa ja sijoittaisin keskimäärin vain kahteen rahastoon.