Suomen suosituimmat rahastot ovat surkeita sijoituksia

Suomen suosituimmat rahastot omaavat yli puoli miljoonaa suomalaista sijoittajaa. Ja tämä siis pelkästään viiden suosituimman rahaston osalta. Suomen suosituin rahasto on OP:n OP Maltillinen-rahasto. Kuten usein kansanosakkeissa tai sijoituksissa, ei OP Maltillinen-rahasto ole todellakaan Suomen parhaimpia rahastoja – pitkälti päinvastoin tuotoiltaan ja kuluiltaan! Tänään käynkin läpi, mitä ovat Suomen suosituimmat rahastot ja kuinka hyvin (tai huonosti) ne ovat tuottaneet verrattuna oikeastaan ihan mihin vain muuhun rahastoon – etenkin kulujen jälkeen.

Tulet huomaamaan, että Suomen suosituimmat rahastot eivät ole parhaita rahastoja, tai edes niitä matalakuluisia passiivisia indeksirahastoja. Suomen suosituimmat rahastot ovat yksinkertaisesti huonoja rahastoja.

Suomen suosituimmat rahastot ovat rahastoja, jotka eivät tuota omistajilleen lähes mitään ja ainoa voittaja niissä on usein pankki, joka on myynyt rahaston asiakkaalle ja kerää rahat juoksevista kuluista ja lunastuspalkkioista. Rahastojen suosiota ruokkiikin enemmän pankkien markkinointi asiakkaalle kuin mikään muu tekijä.

Tänään siis aiheena Suomen suosituimmat rahastot!

Top5 suosituimmat rahastot Suomessa

Seuraavassa lista Suomen suosituimmista rahastoista kuluineen.

1. OP-Maltillinen (juoksevat kulut 1,25%, lunastuspalkkio 0,5%) (n. 200 000 omistajaa)
2. OP-Varovainen (juoksevat kulut 0,95%, lunastuspalkkio 0,5%) (n. 90 000 omistajaa)
3. Nordea Säästö 25 (juoksevat kulut 1,22%, lunastuspalkkio 0,5%) (n. 75 000 omistajaa)
4. Nordea Säästö 50 (juoksevat kulut 1,62%, lunastuspalkkio 0,5%) (n. 75 000 omistajaa)
5. Danske Invest Kompassi 25 (juoksevat kulut 1,20%, lunastuspalkkio 0,5%) (n. 65 000 omistajaa)

Aloitetaan listan läpikäynti tärkeimmistä huomioista näissä rahastoissa. Kaikki Suomen suosituimmat rahastot ovat aivan liian kalliita, että niihin oikeasti kannattaisi sijoittaa. Juoksevat kulut näissä rahastoissa liikkuvat 0,95% ja 1,62%:n välillä, joka on korkea ja tämän lisäksi rahastot sisältävät myös myynnin ohessa lunastuspalkkion, joka ottaa osan mahdollisista tuotoista entisestään pois.

Ja mikä pahinta, suurin osa näistä rahastoista on aktiivisia rahastoja sen sijaan, että ne olisivat passiivisia ja oikeasti järkevästi tuottavia.

Top5 Suomen suosituimpien rahastojen juoksevat kulut ovat n. 3-4 kertaa korkeampia kuin järkevien indeksirahastojen tai ETF-rahastojen kulut Suomessa ja tämän lisäksi niissä kaikissa on lunastuspalkkiot, jotka rokottavat rahaston sijoittajaa entisestään.

On myös hyvä huomata, että kaikki näistä rahastoista ovat ns. yhdistelmärahastoja, jotka sijoittavat keskimäärin 50% osakkeisiin ja 50% korkopapereihin. Kuten viime vuosina huomattu, elämme erittäin epätavanomaista aikaa korkojen suhteen ja korkorahastoilla on erittäin vaikea päästä samankaltaisiin tuottoihin kuin osakkeilla, ennen kuin korot oikeasti lähtevät nousuun – jos lähtevät.

Tämä varovainen lähestymistapa (johon myös monen suosituimman rahaston nimi viittaa), johtaa kahteen asiaan. Käytännössä listassa olevat rahastot ovat kalliimpia kuin puhtaisiin osakeindekseihin sijoittavat rahastot ja samanaikaisesti ne ovat hävinneet indeksirahastoille vuodesta toiseen. Ja ero vain kasvaa, mitä pidemmäksi sijoitushorisontti kasvaa.

Ja kaiken tämän päälle ne keräävät huomattavasti enemmän palkkioita asiakkailta kuin indeksirahastot.

Lista onkin omalla tavallaan karua katsottavaa. Pankit ovat myyneet asiakkailleen sitä, mikä hyödyttää pankkeja suurissa määrin, mutta joka ei hyödytä asiakkaita juuri laisinkaan. Monessa suosituimmassa rahastossa yksi huono vuosi osakemarkkinoilla voi pyyhkiä monen vuoden tuoton, koska juoksevat kulut nousevat poikkeuksetta liian korkeiksi ja tuotot ovat olleet alunperinkin maltillisia.

Näiden lisäksi itselleni suuri yllätys oli se, että Nordnetin entinen Superrahasto Suomi ei ollut ihan top5:een päässyt. Taitaa kuitenkin olla aika lähellä 5:ttä sijaa ja nykyisellä informaatiolla se saattaa nyt jo mennyt ohi, koska Nordnet kuitenkin on yksi niistä rahastontarjoajista, joka tuntuu koko ajan kasvattavan markkinaosuuttaan.

Mihin rahastoon sijoittaa? Suosituimpiin rahastoihin vai johonkin ihan muuhun?

Monella on kokemuksia OP-rahastoista. Nordean parhaat rahastot eivät myöskään usein ole niitä suosituimpia. Sama pätee Danskeen tai Nordnettiin. Pankit tarjoavat käytännössä aina myös kustannustehokkaita ja järkeviä rahastoja asiakkailleen, mutta ne eivät myy ja markkinoi niitä yhtä aktiivisesti kuin suosituimpia rahastojaan.

Syykin tähän on yksinkertainen – jos pankit myöntäisivät, että passiivinen rahasto on paras, katoaisi monen pankin- ja etenkin investointipankin tarkoitus. Samalla pankit olisi pakotettu laskuttamaan parhaista rahastoista (ks. indeksirahastoista) vähemmän, kuin nyt he saavat korvauksia asiakkailta aktiivisesti hallinnoiduista yhdistelmärahastoista. Pankit ovat bisnes, joiden ainut tarkoitus on tehdä rahaa osakkeenomistajilleen, joten asiakasystävällisyys ei useinkaan rahastojen markkinoinnissa ja myynnissä kuki, mikä johtaa ylläesitettyyn tilanteeseen.

Yhdistelmärahastoja, aktiivisia rahastoja sekä korkorahastoja puolustetaan usein sillä perusteella, että niillekin on tarkoitus ja tarve. Tarve tulee henkilöistä, jotka eivät pysty sijoittamaan pitkäjänteisesti, vaan haluavat pankkitilimäisen pieniriskisen sijoituskohteen, mistä rahat voi nostaa milloin vain pois, meni pörssissä hyvin tai huonosti.

Itse olen tästä suuresti eri mieltä. En näe, että on järkeä sijoittaa rahaa, mitä voi tarvita lyhyellä aikavälillä – oli kyse kuinka pieniriskisestä tai maltillisesta rahastosta tahansa. Vaikka säästöistä ei saa korkoa pankkitilillä nykymaailmassa, ei se ole juuri paremmin turvassa ”maltillisissa” tai ”varovaisissa” rahastoissa. Tästä hyvä esimerkki on esim. vuoden 2018 äkillinen pörssiromahdus.

Suomen OMX Helsinki 25 indeksi laski n. 4% vuoden 2018 aikana. Samana aika OP-Maltillinen laski 7,41%. Eli vaikka kyseessä on maltillinen rahasto, jonka pitäisi hallinnoida tappioiden määrää, menetti OP Maltillinen rahasto enemmän rahaa kuin puhdas ”erittäin korkeariskinen” osakerahasto olisi menettänyt. Muutenkaan tuotto rahastossa ei ole mieltä ylentävää edes pitkällä aikavälillä, kuten alla oleva kuvaaja esittää.

Lähde: OP.fi

Vuodesta 2012 vuoteen 2021 asti rahasto on onnistunut tuottamaan n. 45%. Loppupeleissä 45% tuotto ei ole missään nimessä huono. Kyse kuitenkin on lähes 10 vuoden aikajänteestä ja tämän lisäksi tästä tuotosta otetaan vielä 1%:n vuosikulut pois vuosittain, joka laskee rahaston tuottoa entisestään merkittävästi itse sijoittajalle.

Otetaankin vertailukohdaksi monelle kaverilleni suosittelemani ja usein blogissanikin nostamani Handelsbanken USA-indeksi, jossa kulut ovat 5-kertaa pienempiä ja lunastuspalkkiota ei ole.

 

Kuvaaja on pysäyttävä. Kuten kuvasta näkee, pitkällä aikavälillä kyseessä taas ei ole edes kilpailu vaan täysi selkäsauna. Pienemmillä kuluilla ja niistä huolimatta Handelsbanken USA-indeksi on tuottanut yli 300%-yksikköä enemmän kymmennessä vuodessa kuin OP-Maltillinen. Käytännössä Handelsbanken USA-indeksi tuotti kahdessa vuodessa enemmän kuin OP-Maltillinen kymmennessä vuodessa. Tämän, jos jonkun pitäisi laittaa miettimään asiaa.

Passiiviset puhtaasti osakkeisiin sijoittavat indeksirahastot tuottavat pitkällä järkyttävästi paremmin kuin korkeakuluiset yhdistelmärahastot – ennen kuluja ja etenkin rahastojen kulujen jälkeen.

Esim. itse suosimani Handelsbankenin USA-indeksirahaston kulut ovat vain viidesosa verrattuna Suomen suosituimpiin rahastoihin. Ja samalla se on tuottanut viidessä vuodessa lähes kaksinkertaisesti verrattuna mihinkään top5 rahastoon… Ero on niin valtava, että se on toivottavasti samalla silmiäavaava.

Vältä suosituimpia rahastoja, suosi passiivisia rahastoja

Jos olet lukenut tekstini parhaat indeksirahastot, huomasit varmaan pelkästään nopealla silmäyksellä suosituimpien rahastojen listasta ja tekstistä, että ne ovat yksinkertaisesti huonoja ja kalliita. On erittäin todennäköistä, että moni tätäkin tekstiä lukeva on oman pankin toimesta saatu houkuteltua ostamaan tässä kirjoituksessa esiteltyjä rahastoja ja suosittelen jokaista näistä rahastoja omistavia perehtymään siihen, onko rahastoa oikeasti järkevä omistaa.

Keskimäärin pankin kauppaamia rahastoja ei kannata omistaa, vaan markkinoilta löytyy paljon parempiakin rahastoja tarpeeseen kuin tarpeeseen. Jos siis omistat tekstissä esiteltyjä rahastossa, suosittelen pohtimaan erittäin tarkkaan sitä, onko niitä järkeä omistaa vai olisiko aika aloittaa pitkäjänteinen rahastosijoittaminen matalakuluisiin indeksirahastoihin.

Omien rahastojen tarkastelu kannattaa, vaikka ei omistaisi rahastoja, mitä tässä on listattu. Käytännössä kaikki rahastot, joita pankit sinulle kauppaavat eivät ole juuri sinulle oikeasti parhaita vaihtoehtoja. Irrottaudu siis huonoista rahastoista ja hanki tilalle parempia, vaurastut paremmin niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä.

Pitkäaikaiselle sijoittajalle indeksirahastot ovat usein tehokkaampi, tuottoisempia sekä halvempia, jolloin pankin itse kauppaamat rahastot ovat usein sellaisia, että pankki voittaa paljon ja asiakas paljon vähemmän. Onhan kyseessä kuitenkin pankin tärkeä bisnes.

Jos sinua kiinnostaa rahastosijoittamisen aloittaminen ja rahastosijoittamiseen syvempi tutustuminen ja oman rahastosijoittamisen kehittämiseen, suosittelen tutustumaan myös seuraaviin kirjoituksiini.

Rahastosijoittamisen aloittaminen
Parhaat ja halvimmat indeksirahastot -vertailu
Fyysiset ja synteettiset rahastot

Ja mikäli mitään kysymyksiä rahastoihin liittyen herää tämän tekstin myötä, laita kommentia niin vastailen parhaani mukaan!

14 kommenttia artikkeliin ”Suomen suosituimmat rahastot ovat surkeita sijoituksia”

  1. Hyvä nosto! Ehkä stereotypia ketunhäntä kainalossa toimivista pankeista ei ole täysin tuulesta temmattu.

    Esimerkkinä viime syksyltä sain viestin kaverilta, joka oli miettinyt sijoittamista, kysynyt pankilta (OP) ja saanut ”suosituksen” juuri OP:n omista rahastoista, joissa tuotto heikkoa markkinaan verrattuna ja kulut korkeat. Oli itsekin osannut haistaa korkeat kulut vaikka ei olut aikaisemmin siis sijoittanut. Päätyi kuitenkin valitsemaan täysin osakkeisiin siojoittavan indeksirahaston.

    Vastaa
    • Omalla tavallaan ihmetyttää miksi niin moni pankki tätä edelleen harrastaa, koska mielestäni kyseessä kuitenki on ihan oikea maineriski. Niin kauan kuin asiakkaalle ei suositella usein hänelle oikeasti parasta tuotetta, millaisen kuvan se antaa palvelusta ja liiketoiminnasta. Hienoa, että kaverisi oli tajunnut tuon ja ottaa asioista selvää itse – yli puoli miljoonaa suomalaista tätä ei ole tehnyt.

      Vastaa
  2. Olen kyllä täysin samaa mieltä noista suosituimmista rahastoista. Syy varmaan tähän on se, että pankit myyvät noita aktiivisesti ja suurin osa kyseisiin rahastoihin sijoittavista ei juurikaan ole perehtynyt kuluihin yms. eivätkä halua ottaa riskiä. Kyllähän vaikka 2 prosenttia kuulostaa maallikon korviin todella pieneltä kululta ennen kuin kulujen vaikutuksia verrattuna passiivisten rahastojen kuluihin avataan tarkemmin. Onneksi aloitin itse sijoitusurani reilu vuosi sitten heti Nordnetin kuluttomilla indeksirahastoilla (kiitos Mimmit sijoittaa -podista saadun informaation) enkä ole ikinä sortunut noihin kovakuluisiin rahastoihin. Keskustelin juuri vähän aikaa sitten erään ystäväni kanssa, joka on yhteiskuntaopin opettaja ja hän sanoi omistavansa rahastoa, jossa on ”vain” 2 prosentin kulut. Oli kyllä pakko korjata, että se on kyllä aika korkea kulu ja hänen pitäisi kuitenkin olla ammattinsa puolesta melko perehtynyt talousasioihin…

    Vastaa
    • Kiitos kommentista ja juurikin tämä. 2% ei kuulosta yhtään miltään, koska eihän se sinällään olekaan yhtään mitään ihmiselle, joka ei sijoittamiseen ole perehtynyt ja siksi tämä varmasti edelleen toimiikin. Mutta kun suhteuttaa sen vuosituottoon, onkin se yhtäkkiä lähes 50% koko tuotosta…

      Huh ja hyvä esimerkki tästä, että periaatteessa asioista jotain tietävä voi ajautua erittäin harhaan. Välillä tuntuu, että sijoittamista tulee joka tuutista, mutta nämä esimerkit ovat selvä esimerkki siitä, että paljon on vielä tehtävänä, että jokainen suomalainen ymmärtää sijoittaa itselleen parhaiten päin.

      Vastaa
  3. Hyvä analyysi.
    Pitäis asettaa rajoituksia rahastojen kuluille.
    Lisäksi markkinointiin kiinnitettävä huomiota.
    Asiaa tuntemattomia”jymäytetään”

    Vastaa
    • Kiitos! Onneksi nämä kulut ovat pahimpiin verrattuna edes ”kohtuulliset”. Oikeasti aktiiviset osakerahastot sitten omaavat vielä pahimillaan 2-3 kertaa yllä olevia esitettyjä korkeampia kuluja, joista saa lähinnä sydänkohtauksen.

      Vastaa
  4. Kiitos hyvästä kirjoituksesta ja blogista, jota olen seurannut jo pitkään. Toimin itse yksityispankissa sijoitupäällikkönä ja olen työurani aikana työskennellyt myös yhdessä yllämainitussa pankissa. Monessa seikassa osut oikeaan kirjoituksessasi.

    Kuitenkin kevyt kritiikki, mielestäni et voi mustavalkoisesti todeta että yhdistelmärahastot ovat huonoja ja kulut ovat korkeat, samalla tehden vertailua indeksirahastoihin? Kaksi täysin eri asiaa, joissa asiakkaan riskinsietokyky on oleellinen seikka. Sen verran monta kertaa asiakkaita haastatelleena, riskinsieto Suomalaisilla on keskimäärin äärimmäisen matala, jonka johdosta jo pelkästään finanssivalvonnan ohjeistusten takia on pankin pakko tarjota yllämainitsemiasi ratkaisuja.

    Tilitalletuksiin nähden nämäkin ratkaisut ovat suunta parempaan monelle ja mahdollisesti aiheuttavat innostuksen sijoittamiseen. Perehtymisen kautta tekevät sitten parempia ratkaisuja.

    Nämä havainnot siis omasta näkökulmasta, erittäin monen asiakastapaamisen pohjalta. Allekirjoitan silti monet seikat tästä kirjoituksestasi, kiitos aktiivisesta kirjoittamisesta, jatka samaan malliin 🙂

    Vastaa
    • Kiitos hyvästä kommentista ja mielenkiintoista kuulla mielipide ihan alan osaajalta! Ja tosiaan olet ihan oikeassa, että tuota vertailua ei voi tehdä suoraan ja voisin lisätä tekstiin, että kyseessä ei ole mikään vertailuteksti vain vaan vain herätys ja karkea esimerkki. Osakerahastot kuitenkin ovat pitkälti erittäin erilaisia kuin yhdistelmärahastot ominaisuuksiltaan. Tätä eroa voisin hieman enemmän painittaa myös tekstissä.

      Voisin tehdä ihan oman vertailutekstin, kun minulla on siihen aikaa. Kiitos huomautuksesta!

      Vastaa
  5. Moi. Mietin kuukausisäästämiskohdetta Handelsbankenin USA:n sekä SXR8-etf:n välillä. Jälkimmäistä jo on, se on erittäin kustannustehokas, mutta yksikköhinta on kova. Google tiesi kertoa, että myös ETF:iä splitataan tarvittaessa. Käykö näin kovinkaan usein? Olisiko näin kalliin ETF:n kohdalla siihen jo aihetta? Miten itse vertailisit näiden kahden kohteen etuja toisiinsa nähden?
    Erinomainen blogi sulla, kiitos. Menestystä jatkoon.

    Vastaa
    • Kiitos paljon!

      Handelsbanken USA-indeksi on oma lempparini, koska siinä kulut ovat jo tarpeeksi alhaiset. 0,2%:sta pääsee alemmas, mutta siinä kohtaan säästöt eivät enää ole merkittäviä. Suurin ero on juuri tuo mitä sanoit – perinteinen rahasto on huomattavasti joustavampi kuin ETF:t, joiden splitit ovat kuitenkin erittäin harvinaisia ja joita pitää ostaa aina se tietty määrä.

      Uskon, että molemmilla pärjää aivan yhtä hyvin ja mikäli tietää, että on myös tulevaisuudessa mahdollisuus kuukausisäästää tuohon ETF:ään, vaikka sen arvo nousisi entisestään, ei ole syytä USA-indeksiin vaihtaa. Jos taas tietää, että kuukausittain sijoitettava summa voi vaihdella, silloin Handelsbanken USA-indeksi parempi. Rahastot eivät sinällään seuraa identtisesti samaa indeksiä, joten niiden tuotot voivat hieman erota toisistaan – fakta kuitenkin on, että mahdoton sanoa, kumpi tuottaa paremmin tulevaisuudessa, ja kun suuntaviivat ovat samat, sanoisin, että rahastot aika tasavahvoja ovat kaikin puolin.

      Vastaa
    • Mielenkiintoinen konsepti. Täytyy tutustua, ettei ole vain smart-rahastot part 2. Tekoälyn ja aktiivisuuden soveltaminen on aina äärimmäisen riskialtista, mutta hyvin hallittuna voi toimia. Ylituottolupaukset ovat hieman kysymysmerkkejä toki kuten Smart-rahastot osoittivat. Mutta tosiaan tutustun ja kirjoittelen heti kun ehdin!

      Vastaa
  6. Puhumattakaan näistä pankkien vapaaehtoisista eläkerahastoista ,missä on järkyttävät kulut ja joita ei
    saa ulos muuten kuin avioeron, työttömyyden tai kuoleman kohdatessa. Sitten kun eläkettä nautitaan, siitä maksetaan pääomavero joka kuukausi.
    Koronan aiheuttaman vuoden työttömyyden avulla sain rahani vihdoinkin ulos. Laitoin ne kuluttomaan
    indeksirahastoon odottelemaan eläkepäiviä.

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle Jansku Peruuta vastaus