Suomen tuloverotus vs. Suomen pääomaverotus – yksi hyvä syy lisää taloudellisen riippumattomuuden tavoitteluun

Suomen progressiivinen tuloverotus on ollut kaltaiselleni opiskelijalle pitkään mitätön asia. Viime vuoden lopussa sain tulorajojen noston takia vihdoin ensimmäisen palasen suomalaisesta tuloverotuksesta kun tuloveroprosenttini nousi 25%:iin. Määrä vaikuttaa varmasti naurettavan pieneltä jokaiselle, joka on jo täyspäiväisesti työelämässä, mutta minulle, joka on maksanut 10-15% tuloveroa koko elämäni, koska olen tehnyt vain osa-aikatöitä opiskelujen ohella, tämä oli pieni shokki.

Eräs ystäväni, joka on minun tavoin työuran alussa, mutta ollut jo pari vuotta työelämässä, on onnistunut nostamaan tulojaan erittäin tehokkaasti. Tästä huolimatta hän on kuitenkin tyytymätön tulotasoonsa, koska Suomen tuloverotus nousee etenkin alussa aika käsikädessä tulojen nousun kanssa. Tiedän tämän tulevan itselleni vastaan jo ensi vuonna kun valmistun ja astun työelämään vihdoin sataprosenttisesti.
Tästä verotusefektistä kiinnostuneena aloinkin tekemään tutkimusta. Missä kohtaan Suomen tämänhetkinen verotus muuttuu niin, että on järkevämpää saada tulonsa pääomatuloina kuin ansiotuloina? Tämä on erittäin mielenkiintoinen kysymys etenkin kun miettii passiivisia osinkotulojani. Myös verosuunnittelijoille tämä on mielenkiintoinen kysymys.

Suomen (ansio)tuloverotus

Aihe on kiinnostanut minua aina, kun uutisissa on aina puhuttu esim. lääkäreiden verosuunnittelusta jne. Itselläni toki ei ammatin puolesta ansiotulojen muuttaminen pääomatuloiksi ole mahdollista, mutta sen sijaan osinkotuloni kasvavat koko ajan.
Aloitetaan Suomen ansiotuloverotuksesta. Olen laskenut tuloverotuksen yhden hengen taloudessa ja ilman mitään verovähennyksiä siten, että henkilö asuu Helsingissä (kunnallisveroprosentti 18,5%).

tuloverotus
Aloitan oman valmistumisen jälkeisen työurani ensi vuoden alussa todennäköisesti tuosta noin 40 000 euron vuosituloista ennen veroja. Jos olisin tällä hetkellä 5 päivää viikossa töissä, olisivat tuloni n. 32 000 euroa vuodessa ennen veroja. Tästä johtuen 40 000 euroa on listauksen ensimmäinen numero. Kuukaudessa tämä tekee 3333e, joka on edelleen KTM:n mediaanituloa alempi, mutta hieman parempi kuin juuri valmistuneen KTM:n mediaanitulo yleensä. Pyrin siihen, että ikäisekseni laajan työkokemuksen myötä saan neuvoteltua itselleni tasaisesti kasvavan palkan työurani alussa.

Koska palkka todennäköisesti nousee asteittain hitaasti ajan kuluessa, 100 000 euroa on ehdoton maksimi. Tarkoitus olisi rehellisesti sanottuen olla taloudellisesti riippumaton paljon ennen kuin palkkani olisi noin korkea.

Graafissa kuitenkin näkee Suomen progressiivisen verotuksen hyvin. Kun tulot ennen veroja nousevat 40 000 eurosta 50 000 euroon, nousevat reaalitulot vain 5000 euroa Suomen verotuksen takia. Sen enempää politiikkaan menemättä, en todellakaan kaipaa Suomen tuloverotukseen muutosta, koska olen suuri pohjoismaisen yhteiskuntamallin fani. Fakta kuitenkin on, että progressiivisuudesta johtuen, palkkatuloilla on vaikea päästä kauhean hyviin tuloihin, ellei saa hulluja bonuksia, optioita tai valtavia päivärahoja. Nykyisessä työpaikassani mikään muu kuin päivärahan saanti ei ole mahdollista.

Tästä johtuen, kannattaakin katsoa (pörssiyritysten) osinkojen verotusta Suomen maassa.

Suomalaisten pörssiyritysten osinkojen verotus

osingot-ja-verot
Kuten tästä näemme, 30 000 euron osinkotulot ovat niin sanottu käännekohta. Tällä hetkellähän maksat tuon 25,5% alle 30 000 euron osinkotuloista ja 28,9% ylimenevästä osasta. Oikeat prosentit ovat 30% ja 34%, mutta osingoista vain 75% on pääomaveron alaista tuloa, josta johtuvat matalammat efektiiviset veroprosentit.

Toinen käännekohta on n. 40 000 euron paikkeilla, jossa osinkotulojen verotus kääntyy eduksesi vs. tuloverotus. Siitä eteenpäin osinkoverotus on selkeästi kevyempää.

Itselleni tärkeä on etenkin tuo 8000 euron netto-osinkoraja, joka olisi tavoite täyttää 5-vuotissuunnitelman päättyessä vuonna 2020. Nopeasti kuviota katsoessa näyttää siltä, että tähän tarvitsisi n. 11 000 euron brutto-osinkotulot. Pahalta näyttää, mutta yritän parhaani. Uuden strategian pitää todella onnistua kaikilla sylintereillä.

Loppuun vielä parempi graafi, josta näkee pääomaverotuksen ”löysyyden” Suomen maassa verrattuna palkkatuloihin. Löysäähän edes pääomaverotus ei Suomessa ole, koska suurimmassa osassa länsimaista myös osinkoverotus on matalampaa.

palkka-ja-osinkotulot-suomessa

Hullu paljon töitä tekee. Ellei töitä saa jotenkin muutettua osinkotuloiksi.

Jos jotain pitäisi arvioida, niin itse varmaan pystyisin olemaan taloudellisesti riippumaton ja tyytyväinen tulotasooni, kun brutto-osinkoni olisivat n. 40 000 euroa. En usko, että jään työelämästä kokonaan pois, niin kauan kuin nautin työstäni, vaikka tavoitteisiin pääsisin. Mielestäni ihminen tarvitsee rutineeja ja kaiken lisäksi tällä hetkellä nautin jokaisesta hetkestä töissä.

Haluan kuitenkin sen vaihtoehdon, että voin pitää pitempiä lomia, tekemään vajaata viikkoa jne. jolloin pystyn keskittymään myös muihin intohimoihini, joihin minulla ei tällä hetkellä tunnu olevan tarpeeksi aikaan. Maali tuntuu aika kaukaiselta, mutta jos MMM ja Dividend Mantra pystyivät siihen, pystyvät minä ja sinäkin siihen.

Mitä ajatuksia graafit sinussa herättävät?

19 kommenttia artikkeliin ”Suomen tuloverotus vs. Suomen pääomaverotus – yksi hyvä syy lisää taloudellisen riippumattomuuden tavoitteluun”

  1. Verotuksen pohtiminen on yksi lempiaiheitani. Mielestäni juuri tuo (jyrkästi) progressiiivinenn verotus on ongelmallinen, koska korkean tuottavuuden työt ovat tulevaisuuden kannalta valtiolle erittäin arvokasta, jos matalan tuottavuuden työtä katoaa työn automatisoinnissa. Tulevaisuuden hyvinvointivaltiot ovat niitä joissa ns. korkean tuottavuuden työtä syntyy ja tehdään. On ongelmallista jos se työ on kallista johtuen korkeasta veron progressiosta. Pelkään että korkean tuottavuuden työ karkaa tai syntyy matalammalla progressiolla verotettuihin maihin. Työntekijälle ei sinänsä ole väliä bruttopalkalla, koska tilinauhalla näkee ainoastaan sen nettosumman.

    Pääomaveroissa harmittaa kun poliittisessa keskustelussa usein vaaditaan progressiota myös pääomaveroon. Siinä ei ymmärretä, että niiden hankkimisessa on suuri määrä pääomaa kiinni josta kannetaan riskiä. Lisäksi myyntivoitot eivät voi olla progressiivisesti verotettuja, koska se ohjaisi myyntejä. Lisäksi sijoittamisessa tulee joskus voittoja ja joskus tappioita.

    Vastaa
    • Mielenkiintoista pohdintaa. Itsessäni asuu pieni sosialisti, joka kannattaa tiukkaa progressiota. En tosin tiedä, kuuluisiko raja tulla vastaan jo tuossa kohtaan, missä se nykyään kiristyy jo 3000 euron sisällä vai vasta myöhemmin. Fakta kuitenkin on, että raha tulee rahan luokse ja mitä suuremmat tulot ja mitä rikkaampi, sitä enemmän ihmisillä tuntuu olevan tapoja kiertää verotusta, mikäli he vain jaksavat nähdä vaivaa. Perusduunarilla ei tätä mahdollisuutta ole.

      Pääomaverojen progressiosta puhuttaessa minua kyllä pelottaa aina, kun asia edes mainitaan. Pääoma kun on niin paljon helpompi siirtää muuhun maahan kuin palkkatyö. Sinänsä en itse pelkää korkean tuottavuuden työn siirtymistä Suomesta pois, pääoman kylläkin. Mielestäni käsitys pääomasta on edelleen aika vieras politikoille ja kansankapitalismista käytävä puhe loistaa poissaolollaan julkisesta keskustelusta.

      Vastaa
      • Pääoma on sellainen hyvä kivijalka, jonka kasvattamiseen päättäjien pitäisi Suomessa kannustaa. Niillä joilla sitä pääomaa on, on mahdollisuudet tehdä investointeja aivan eri tavalla kuin muuten. Ja tämä skaalautuu kymmenien tuhansien omaisuuksista kymmenien miljoonien omaisuuksiin.

        Vastaa
  2. Näinhän se menee. Minulle olisi edullisempaa, jos saisin osan palkasta veivattua pääomatulojen kautta, harmi vaan ettei ole mahdollista. Verottaja niistää lähelle 30% palkasta ja siihen päälle nuo eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut.

    Progressio hoitaa homman näppärästi, palkan korotuksesta jää käteen noin 50%, jos tulot on yli 3000€.

    Vastaa
    • Tutkittuani verotusta tarkemmin, tuntuu, että se raja tulee tosiaan aika nopeasti vastaan palkan noustua. Pääomatulot ovat luksusta. Tuo 50% verotus on kyllä aika hurja – itse varmaan pian valmistuttuani pääsen tutustumaan juuri tuohon kohtaan verotusta liiankin pian.

      Vastaa
  3. Minussakin pieni demari sisälläni sanoo, että progressiota tarvitaan. Lisäksi kun tulot alkaa olla 40 000€ luokkaa vuodessa ja asuu Suomessa nauttien palveluista, on jo niin miljonääri globaalilla skaalalla. Naurettavaa valitusta, jos jonkun verorajan ylimeneminen ansiotuloissa ”ei oikein motivoi”. Silti tottakai ymmärän, miksi jotkut järjestelevät työtuloja yhtiöiden kautta pääomatuloiksi. Mutta on se kiertämistä silti.

    Vastaa
    • Aika samoilla linjoilla ollaan. Ihmiset harvemmin kuitenkaan osaavat suhteellistaa näitä asioita vaan valittavat kun jollain on asiat paremmin ja verot pienemmät ja tulot isommat. Jos kuitenkin pysähtyisi hetkeksi miettimään sitä kuinka etuoikeutettu on, ei ehkä jaksaisi välittää tiukasta verotuksesta. Tämä tosin nyt on vain naiivi unelma 😀

      Vastaa
  4. ”Toinen käännekohta on n. 40 000 euron paikkeilla, jossa osinkotulojen verotus kääntyy eduksesi vs. tuloverotus.”

    Johtuen progressiivisesta verotuksesta, osinkoverotus on edullisempaa jo 20 000 euron kohdalla. Kun ansiotulosi nousevat 20 000 -> 21 000, maksat tuosta lisätonnista veroa noin 295 euroa eli 29,5% (hieman riippuen kirkosta ja kotikunnasta). Eli ei kannata tienata enempää kuin 20 000 euroa ansiotuloja, ja sen jälkeen hankkia kaikki lisätulot osinkoina tai muina pääomatuloina.

    Sama pätee tietysti myös toisin päin käännettynä, eli ei kannata elää *pelkillä* osinkotuloilla, vaan kannattaa hankkia alle 20 000 euroa ansiotuloja, niin veroja menee vähemmän.

    Vastaa
    • Mielenkiintoista! En ole tuota tullut itse ajatelleeksikaan, vaikka olen lähes koko opiskeluajan juuri pyörinyt tuossa 20 000 euron molemmilla puolilla ansioverotuksen puolesta. Olisi mukavaa, jos tällainen ”järjestelymahdollisuus” olisi, mutta perus corporate sellout muurahaisena ei tätä mahdollisuutta kuitenkaan ole.

      Vastaa
    • ”Eli ei kannata tienata enempää kuin 20 000 euroa ansiotuloja”

      Aika jyrkästi sanottu – esimerkiksi kuudenkympin tuloilla en ole kokenut verotuksen olevan minkäänlainen ongelma, rahaahan jää käteen paljon enemmän kuin tuolla kahdenkympin ansiolla.

      Vastaa
  5. Kannattaa harkita nelipäiväiseen (80 %) soppariin siirtymistä siinä vaiheessa kun verotus alkaa syödä 40-50 % ansioista. Saa kokonaisen vapaapäivän joka viikko, mutta nettopalkka tippuu vain puolikkaan päivän verran viikkotasolla. Progressio toimii näin työntekijän kannalta edulliseen suuntaan.

    Vastaa

Jätä kommentti