Synteettinen vai fyysinen rahasto? Katso kumpi sinun omistamasi rahasto on!

Onko omistamasi rahasto synteettinen vai fyysinen? Tämä on yksi yleisimpiä ongelmia, johon jokainen sijoittaja törmää rahastoja valitessaan. Tänään käynkin läpi siis, mitä eroa on synteettisellä ja fyysisellä rahastolla, mistä tunnistat onko rahasto ja ETF-rahasto synteettinen vai fyysinen sekä käyn läpi esimerkinomaisesti Suomen suosituimmat rahastot ja ovatko ne fyysisiä vai synteettisiä.

Inspiraation tähän tekstiin sain, kun Nordnet lanseerasi viime vuoden puolella uudet rahastonsa, joiden suurin kritiikki tuntui olevan siitä, että rahastot ovat synteettisiä. Aloitetaan siis vielä kertauksella siitä, mitä eroa fyysisellä ja synteettisellä rahastolla on ja pitääkö sijoittajan olla huolissaan jos omistaa jompaakumpaa ETF- tai rahastotyyppiä.

Synteettinen vai fyysinen rahasto – näin ne eroavat toisistaan

Synteettinen ja fyysinen rahasto kuulostaa monimutkaiselta sijoitusjargonilta. Mutta oikeasti kyseessä on suhteellisen yksinkertainen asia, jonka eron jokainen meistä pystyy helposti erottamaan. Käydään siis ensin läpi nopeasti, mitä eroa näillä rahastotyypeillä on.

1. Fyysinen rahasto on rahasto, joka omistaa arvopaperit ja osakkeet, joita se sisältää. Fyysinen rahasto on siis kuten jokainen meistä tavallisesti rahaston mieltää. Rahasto ostaa arvopapereita ja se tuottaa niin paljon kuin osakkeet rahaston sisällä. Yksinkertaista!

2. Synteettinen rahasto taas on hieman vaikeampi selittää, sillä suurin ero on se, että se ei omista osakkeita, jonka tuottoa sen oma kehitys edustaa. Mistä tuotto rahastoon sitten syntyy, jos se ei omista osakkeita?

Synteettinen indeksirahasto tai ETF käyttääkin arvonluontiin johdannaisia, teknisesti hieman monimutkaisempia sijoitustuotteita. Synteettisen rahaston rahastonhoitaja ostaa synteettisen rahaston tilanteessa arvopaperikorin ja tekee swap-sopimuksen vastapuolen kanssa, joka taas antaa osakekorin tuoton vastineeksi vertailuindeksin tuoton.

Saattaa kuulostaa monimutkaiselta termistöineen, mutta yksinkertaisuudessaan siis kyse on siitä, että jos ostat esim. Nordnetin omaa rahastoa, joka on synteettinen, ei Nordnetin työntekijä hallinnoi rahastoa ja sen tuottoa, vaan tuotto rahastoon tehdään Nordnetin sopimuskumppanin (yleensä joku iso amerikkalainen pankki) toimesta. Suomalainen sijoittaja vain kerää tämän tuoton virtuaalisesti.

Tästä synteettisyydestä aiheutuukin synteettisyyden riski ja se, miksi jotkut synteettisiä rahastoja välttelevät. Vastapuoliriski, joka synteettisyydestä syntyy, tarkoittaa riskiä, jossa vastapuoli ei pysty vastaamaan maksuvelvoitteistaan. Yleisimmin tämä voi tulla vastaan, jos se kyseinen amerikkalainen pankki menisi konkurssiin. Konkurssin tilanteessa swap-sopimus ei pystyisi vastaamaan fyysisten osakkeiden vastaavaa tuottoa, jolloin rahaston idea katoaisi ja ihminen voi menettää rahansa.

Moni kokee kuitenkin, että synteettisyyden riskejä liioitellaan. Syy tähän on se, että synteettisissä rahastoissa vastapuoli asettaa varallisuudelle aina vastineeksi myös vakuudet – aivan kuten esim. asuntolainassa.

Vakuuksien tarkoitus on vähentää vastapuoliriskin  toteutumista ja sitä, että rahastoon sijoittanut ei tuottoja ja rahojaan saisi. Vastapuoliriskin toteutuminen rahastoissa onkin äärimmäisen harvinaista ja tulee usein eteen vain, kun vastapuoli joutuu täyteen konkurssiin.

Miksi synteettisiä rahastoja sitten tehdään, jos niistä löytyy tuollainen ylimääräinen riski? Syy on yksinkertainen, se on halvempaa monelle palveluntarjoajille, mitä eksoottisempiin osakkeisiin tai korkopapereihin rahasto sijoittaa. Kyse voi olla myös siitä, että rahasto sijoittaa paljon osakkeisiin, joilla käydään vain vähän vaihtoa, jolloin rahasto voisi aiheuttaa isoa heiluntaa itsessään yritysten kursseihin.

Yksinkertaistettuna siis fyysisen ja synteettisen rahaston erot.

Fyysinen rahasto: Omistaa osakkeet. Saattaa kantaa vastapuoliriskiä, jos lainaa osakkeita.
Synteettinen rahasto: Ei omista osakkeita ja kantaa aina vastapuoliriskiä.

Suomen suosituimmat rahastot – ovatko ne synteettisiä vai fyysisiä?

Onko sinun omistamasi rahasto fyysinen vai synteettinen? Seuraavaksi perehdyn suomalaisten suosituimpiin rahastoihin ja siihen, ovatko ne synteettisiä vai fyysisiä. Todennäköistä on, että sinunkin rahastosi täältä löytyy. Ja jos ei löydy ja et ole varma, onko sinun rahastosi fyysisiä vai synteettisiä, laita kommenttia, niin päivitän listaa sitä mukaan!

Alla siis lista top15 suosituimmasta rahastosta Suomessa (tiedolta ja arviolta, koska täysin up-to-date tietoja en tästä löytänyt) sekä niiden synteettisestä, fyysisyydestä tai mahdollisesta yhdistelmällisyydestä.

1. OP-Maltillinen (Yhdistelmärahasto)
2. OP-Varovainen (Yhdistelmärahasto)
3. Nordea Säästö 25 (Yhdistelmärahasto)
4. Nordea Säästö 50 (Yhdistelmärahasto)
5. Nordnet Indeksirahasto Suomi (Fyysinen rahasto)
6. Danske Invest Kompassi (Yhdistelmärahastojen rahasto)
7. FIM Varainhoito 70 (Fyysinen rahastojen rahasto)
8. Nordea Vakaa Tuotto (Yhdistelmärahasto)
9. Säästöpankki Korko Plus (Yhdistelmärahasto)
10. Danske Invest Kompassi 50 (Yhdistelmärahasto)
11. FIM Varainhoito 100 (Yhdistelmärahasto)
12. OP-Suomi (Fyysinen osakerahasto)
13. Aktia Solida (Yhdistelmärahasto)
14. Säästöpankki Kotimaa (Fyysinen osakerahasto)
15. Aktia Secura (Yhdistelmärahasto) 

Käydään hieman listan termistöä läpi.

Kuten näet, suurin osa Suomen suosituimmista rahastoista ei ole puhtaasti fyysisiä tai synteettisiä vaan ne ovat ns. yhdistelmärahastoja eli ne koostuvat niin osakkeista, kuin korkopapereista. Tämän lisäksi niissä käytetään myös paljon johdannaisia, mutta huomattavasti harvemmin kuin edellä mainittujen synteettisten rahastojen swap-johdannaisia.

Yhdistelmärahastot ovat siis sekoituksia monella eri tavalla – niissä on suurin osa fyysisiä omistuksia, mutta myös johdannaisia käytetään tuoton suojaamisessa. Yhdistelmärahastojen voidaan siis suurelta osin sanoa olevan fyysisiä rahastoja.

Tärkeintä on ehkä huomata, että yhdistelmärahastot ovat usein äärimmäisen huonoja sijoituksia pitkällä aikavälillä – ne ovat kalliita aktiivisen salkkuhallinnan takia ja huonosti tuottavia pitkällä aikavälillä sekapainon takia. Kuten kirjoitin aiemmin, Suomen suosituimmat rahastot ovat surkeita sijoituksia. Jos siis omistat suosittuja yhdistelmärahastoja, synteettisyyttä suurempi pelko sinulla pitäisi olla omistamasi rahaston heikko tuotto ja korkeat kulut.

Rahastojen rahastot (esim. Danske Invest Kompassi) taas on rahasto, joka sijoittaa muihin rahastoihin. Danske Invest Kompassi onkin mielenkiintoinen, sillä se sijoittaa muihin rahastoihin sekä korkopapereihin. Mielenkiintoinen ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin hyvä. Danske Investin kulut ovat vuosittain suunnilleen yhtä korkeat kuin sen tuotot eli käytännössä kyseessä on raha-automaatti pankille.

Vaikka rahastojen rahasto saattaa olla fyysinen itsessään, rahastot, joihin se sijoittaa saattavat taas olla synteettisiä – menee monimutkaiseksi! Tämä on mielestäni jälleen yksi hyvä syy välttää näitä monimutkaisia pankin raha-automaatteja (jotka valitettavasti ovat vielä niitä suosituimpia Suomessa) ja keskittyä yksinkertaisiin ja halpoihin indeksirahastoihin.

Nordnet Indeksirahasto Suomi eli vanha Superrahasto Suomi on mielestäni yksi parhaista myös fyysisistä rahastoista aloittelevalle sijoittajalle. Muut Nordnetin uudet indeksirahastot, jotka ovat oman nimen alla, ovat synteettisiä, jonka takia Nordnet voikin tarjota niitä halvalla.

Hyvät uutiset ovat se, että suurin osa suomalaisten suosituimmista rahastoista EI ole täysin synteettisiä rahastoja vaan ihan perinteisiä fyysisiä rahastoja. Huono uutinen on se, josta kirjoitin jo aikaisemmin tänä vuonna – suurin osa Suomen suosituimmista rahastoista on äärettömän huonoja sijoituksia. Rahastojen fyysisyys ei siis sinänsä pelasta yhtään mitään, jos tuotot häviävät passiivisille (synteettisillekin) indeksirahastoille merkittävästi.

Fyysinen vai synteettinen rahasto  – lukijoiden toiveet

Listataan vielä suosittujen lisäksi, millaisia toivomuksia lukijoilta on tullut. Monet näistä rahastoista ovat suosittuja, joten auttavat todennäköisesti myös sinua saamaan kiinni siitä miten trendi rahastoissa keskimäärin menee fyysisen ja synteettisen välillä.

Handelsbanken USA Indeksi (Yhdistelmärahasto – enimmäkseen fyysinen)
Nordnet Indeksirahasto Maailma ESG (synteettinen rahasto)
Nordnet Indeksirahasto Suomi (fyysinen rahasto)
Nordnet Indexfond Sverige (fyysinen rahasto)
SPP Aktiefond Japan A EUR (Yhdistelmärahasto – enimmäkseen fyysinen)

Miten selvität onko rahastosi fyysinen, synteettinen vai jotain ihan muuta?

Lopuksi voisi käydä vielä läpi, mistä tunnistat rahaston synteettisyyden tai fyysisyyden. Käytännössä tähän tarvitset rahaston avaintietoesitettä tai joissain pankeissa rahastoesitettä. Usein vaikeinta onkin löytää avaintietoesite ja tämän takia suosittelen usein Nordnetiä kaikenlaiseen sijoittamiseen, koska Nordnetistä avaintietoesite löytyy helposti aina rahaston muiden tietojen alta. Esim. OP:lla oli suhteellisen vaikea löytää koko avaintietoesitettä esim. suositusta OP Maltillisesta.

Nordnetillä löydät kuitenkin helposti rahastojen avaintietoesitteen rahaston alta, esimerkiksi Handelsbanken USA-indeksin (joka on mielestäni yksi parhaista rahastoista) avaintietoesite löytyy Nordnetin valikosta helposti, kun vähän selaa sivua alaspäin. Kun avaat avaintietoesitteen Nordnetissä tai muussa palvelussa, vielä pitäisi ymmärtää sitä.

Handelsbanken USA-indeksin esitteessä sanotaan: ”Rahasto sijoittaa pörssissä noteerattuihin osakkeisiin, joille on tunnusomaista korkea riski mutta myös mahdollisuus korkeampaan tuottoon.”. Pörssissä noteerattuihin osakkeisiin ovat ne avainsanat, jotka kertovat, että rahasto on fyysinen. Usein asia ilmoitetaan juuri näin fyysisissä rahastoissa tai ETF:ssä. Katsotaankin esimerkki kokonaan Handelsbanken USA-indeksin sanoituksista.

Rahastossa puhutaan ”fyysisestä replikoinnista”, joka viittaa fyysisyyteen, MUTTA samalla viimeisessä lauseessa todetaan, että rahasto voi sijoittaa myös johdannaisiin – eli rahasto ei ole täysin fyysinen, vaan osaltaan synteettinen. Kun puhutaan kuitenkin, että voidaan sijoittaa johdannaisiin, tarkoittaa tämä, että suurimman osana ajasta rahasto ei sijoita johdannaisiin, vaan on puhtaasti fyysinen. Johdannaisia ei haluta sulkea pois, jotta kaikki työkalut on käytössä indeksituoton saavuttamiseksi.

Sen sijaan Nordnetin Indeksirahasto USA:ssa sanotaan jotain aivan muuta: ”Tavoitteen saavuttamiseksi rahasto sijoittaa Nordnetin neuvojen mukaisesti (i) yhden tai useamman Euroopan talousalueen jäsenvaltion liikkeeseen laskemiin joukkovelkakirjoihin ja/tai (ii) kehittyneissä maissa sijaitsevien yritysten liikkeeseen laskemiin osakearvopapereihin tai muihin osakkeiden kaltaisiin arvopapereihin. Rahasto siirtää taloudelliset edut kyseisiin osakearvopapereihin ja saa altistuksen indeksin kokonaistuoton nettotulokseen swap-transaktiolla.”

Tässä avainsanoja on monta, mutta huomaat, että tekstissä puhutaan swap-transaktioista, ”muista osakkeiden kaltaisista arvopapereista” ja niin edespäin. Usein helpoin tapa erottaakin synteettinen rahasto on se, että siinä ei sanota suoraan ja nopeasti, että rahasto sijoittaa pörssissä noteerattuihin osakkeisiin/velkakirjoihin.

Jos selitykset ovat pitkiä ja epäselviä, nyrkkisääntönä voi sanoa, että rahasto on tällöin synteettinen. Jos taas esitteessä sanotaan selvästi, että rahasto sijoittaa pelkästään osakkeisiin, voidaan olettaa, että se on aina fyysinen. Lisänä pitää antaa erityiskehu Säästöpankille, jossa esitteet olivat huomattavasti helpommin löydettävissä kuin Nordean ja OP:n kaltaisilla jättipankeilla.

Synteettinen vai fyysinen rahasto – yhteenveto

Oletko itse jo tutkinut, ovatko rahastosi synteettisiä vai fyysisiä vai jotain siltä väliltä? En usko, että synteettisten riskit realisoituvat kuin erittäin harvinaisessa tapauksessa, mutta sijoittajana tärkeää on aina ymmärtää, mihin on sijoittanut.

Tämä on varmin tapa pitää ikävät yllätykset poissa näkösältä. Synteettiset rahastot eivät olekaan merkittävästi huonompia kuin fyysiset rahastot, mutta niiden eroista on hyvä olla sijoittajan tietoinen – tärkeintä on kuitenkin kustannusten hallinta ja se, ettei yksikään rahastosi maksa esimerkiksi yli 0,5% juoksevissa kuluissa.

Kerro, jos sinulla on rahasto tai ETF, jonka haluaisit minun selvittävän, onko se fyysinen vai synteettinen. Jos kommentteja ja selvitettäviä rahastoja tulee kommenteissa tarpeeksi, voin lisätä ne kirjoitukseen, kiitos!

————————————–

Voit tilata huippuarvostelut saaneet sijoituskirjani Viisas sijoittaja nyt erikseen tai yhdessä muiden kirjojen kanssa Adlibriksestä täältä 29 euron hintaan tai Tammen omasta verkkokaupasta kirja.fi.

Äänikirjojen ystäville kirja löytyy esimerkiksi Bookbeatistä ja Storytelistä sekä muista suomalaisista äänikirjapalveluista.

Jos olet uusi lukija ja olet kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa jo yli 700 tekstiä, joten olen varma, että löydät etsimäsi. 

Muista seurata Omavaraisuushaastetta käyttämässäsi sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!

Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville