Talenomin yhtiökokouksessa kuultua ja maistettua – lisään omistustani veivausten jälkeen

Nyt kun olen tiivistänyt sijoitussalkkuani merkittävästi, olen siinä onnellisessa asemassa, että pystyn osallistumaan kaikkiin omistamieni yhtiöiden yhtiökokouksiin näin keväisin. Tai siis niiden salkussa olevien firmojen, jotka toimivat Suomessa. Tähän kevääseen mahtuukin siis niin Aallon Groupin, Revenion kuin tänään aiheena olevan Talenominkin yhtiökokous.

Vaikka olen sijoittanut pitkään, kävin vasta viime vuonna ensimmäistä kertaa yhtiökokouksissa (Tiedon ja Nordean) ja pidin niistä älyttömän paljon.

Pyrinkin ottamaan tästä lähtien perinteeksi käydä aina yhtiökokouksissa kerran vuodessa kun mahdollisuus niihin on, sillä se on kuitenkin ainoa kerta vuodessa kun tällainen tuulipukukin pääsee näkemään yrityksen johtoa livenä, saada ns. sisäpiirintietoa sekä jopa kysellä asioita suoraan johdolta.

Tässä kirjoituksessa kirjoittelenkin siis omista kokemuksistani Talenomin yhtiökokouksessa sekä kerron, mitä itse kyselin (ja muut kyselivät) yhtiökokouksessa johdolta, sekä luonnollisesti vastaukset tähän kysymykseen. Talenom on itselleni tärkeä omistus, koska se on lähes 20% koko osakesalkustani, joten sen kehityksellä on suuri merkitys matkallani taloudelliseen riippumattomuuteen.

Talenomin yhtiökokous – kokemuksena ja numeroissa

Tärkeimpänä kaikissa yhtiökokouksissa on ns. ilmainen lounas, eli yhtiökokouksen tarjoilut. Talenomin yhtiökokous pidettiin Helsingin Pörssitalolla ja tarjoilu oli Pörssitalon käyttämän tarjoilupalvelun puolesta – ainakin tulkitsin näin, koska olen aiemminkin Pörssitalolla syöneet kyseistä sämpylää.

Koska Talenomin yhtiökokous oli aamulla klo 9, otin aamupäivän vapaata töistä ja en syönyt aamiaista vaan menin tyhjällä mahalla yhtiökokoukseen. Seuraavassa kuvassa yhtiökokouksen tarjoilut.

Tarjoiluista arvosana 2/5. Täytti, mutta maku oli suhteellisen neutraali. Ja kun en ole oppinut edes juomaan kahvia tai muita kofeiinituotteita, menin vesilinjalla.

Saavuin kerrankin aika myöhään yhtiökokoukseen ja olin n. 5 vaille 10 paikanpäällä, kun kokous itsessään alkoi 10. Aikaa ei siis ollut kauheasti pyöriä, vaan laitoin ruuat naamaan. Alkuun muutama päähuomio, jonka huomasin yhtiökokouksesta.

Talenomilla on kohta 4000 osakkeenomistajaa. Näistä paikalla edustettuina oli 81 osakkeenomistajaa tai heidän edustaajansa, jotka kuitenkin omistivat 69,4% osakkeiden äänistä. Kertoo siitä, kuinka vähän Talenomia on edelleen yksitystalouksilla ja kuinka suuri osa on edelleen institutionaalisilla sijoittajilla.

Kuten monesti aiemmin suurin osa Talenominkin yhtiökokoukseen osallistuvista sijoittajista oli miehiä ja etenkin yksityissijoittajien osalta suurin osa näytti olevan huomattavasti allekirjoittanutta vanhempaa. Ilokseni spottasin muutaman nuoren, jotka eivät olleet puku päällä (eli oletettavasti eivät olleet siellä duunin puolesta).

Kaiken kaikkiaan yleisön demografia oli suhteellisen geneerinen yhtiökokouksen yleisö, millaisia näkyi myös viime vuonna Nordean sekä Tiedon yhtiökokouksessa.

Talenomin yhtiökokouksen tärkeimmät yleisökysymykset ja vastaukset

Ennen yhtiökokousta keräsin mahdollisia Talenomin osakkeenomistajien kysymyksiä niin Sharevillen kuin Inderesin foorumeilla, koska tiesin, että suurin osa osakkeenomistajista ei paikalle pääse ja voin hyvin heidän puolestaan asioita kysyä.

Minusta tuntuu, että yhtiön johto oli kuitenkin seurannut keskustelupalstoja ennen yhtiökokousta, sillä toimitusjohtajan puheenvuoro vastasi yli puoliin näistä kysymyksistä, jotka sijoittajia ylipäätänsä askarruttivat. Seuraavassa siis isoimmat kysymykset ja vastaukset niihin suoraan yhtiön johdolta.

1. Mitä vuoden 2020 tulosohjeistus oikein tarkoittaa?

Tämän kysymyksen takan on se, että tulosohjeistuksessa käytettiin sanaa ”samankaltainen”, jossa on monen sijoittajan ja analyytikon mielestä liikaa tulkintavaraa.

Mielestäni yrityksen toimitusjohtaja kuitenkin vastasi kysymykseen selvästi sanoen, että analyytikot ovat ennustuksissaan oikealla kartalla sen kanssa, mitä tältä vuodelta voidaan liikevaihdon ja -tuloksen kasvun kanssa odottaa. Ja myönsi samalla, että ohjeistuksen epäselvyydestä oli tullut palautetta jonkun verran, jonka takia halusivat vielä korostaa asiaa yhtiökokouksessa.

Helpointahan on siis katsoa vain, mitä esim. Inderes ennustaa tälle vuodelle. Inderes lupaa tämän vuoden liikevaihdon, että EBITDA:n kasvun olevan 19%. Johdolta tuli suora viesti siitä, että tämä on oletettava taso, mutta ei suostunut antamaan tarkempaa ohjeistusta, vaan sanoivat jättävänsä siihen tarkoituksellisesti liikkumavaraa.

Tämä kuitenkin riitti, sillä tärkeintä on, että yritys, jonka osakkeeseen on hinnoiteltu kasvua, pystyy jatkaamaan sille arvioidulle kasvu-uralla.

2. Q4 tuloksessa oli maininta siitä kuinka tulorekisteri vaikutti negatiivisesti Talenomin tulokseen. Väännätkö rautalangasta miten tämä vaikuttaa tulokseen ennen ja nyt?

Tässäkin yhtiön johto nosti kätensä pystyyn virheen merkiksi sen osalta, että asiasta olisi pitänyt kommunikoida paremmin jo viime vuoden alkupuolella. Virheiden myöntäminen nostaa itselleni aina johdon arvostustasoa, joten tämä oli mielestäni posiitivinen merkki.

Tärkeää on myös huomata, että tulorekisterin käyttöönotto tulee vaikuttamaan 660 000 euron edestä myös Q1:lle vuonna 2020, mutta sen jälkeen sen vaikutus ei ole positiivinen eikä negatiivinen. Syynä tähän negatiiviseen vaikutukseen on se, että ennen kirjaukset tehtiin joulu, tammi sekä helmikuulle, mutta nyt joka kuukaudelle.

Huomattavaa kuitenkin on myös se, että tämä Q1:n 660 000 euron negatiivinen vaikutus on laskettu mukaan vuoden ohjeistukseen, joten uusia negatiivisia yllätyksiä ei tämän osalta pitäisi tulla koko vuoden tuloksen osalta.

3. Tuloksessa oli arvonalentumisia 1,4 miljoonaa euroa, mitä nämä tarkoittavat? 

Tarkat silmät huomasivat, että vuoden 2019 tilinpäätöksessä oli arvon alentumisia 1,4 miljoonaa euroa, joka on kuitenkin merkittävä määrä rahaa Talenomin kokoiselle firmalle. Nämä arvonalentumiset ovat käytännössä asiakkuuksia, jotka Talenom on menettänyt menneen vuoden aikana.

Vaihtuvuus tilitoimiston asiakkuuksissa on aina luonnollista, mutta omalla tavallaan tämä laittaa miettimään, onko Talenomin kasvu kestävällä pohjalla, mikäli asiakkaiden vaihtuvuus kasvaa samaa tahtia kuin yritys kasvaa. Tällä hetkellä asia ei ole huolestumisen arvoinen, mutta tätä lukua kannattaa seurata myös tulevaisuudessa.

4. Talenomin velkaantumisaste on suhteellisesti erittäin korkea? Onko tarkoite keventää velkataakkaa, vai onko johto tyytyväinen nykyiseen tasoon? 

Talenomin velkaantumisaste on tällä hetkellä huomattavasti yli 100%, joka herättää monessa sijoittajassa huolta – ja ihan syystäkin. Kysyinkin johdolta siis, mikä on tavoiteltu velan taso ja onko tarkoitus laskea velkaantumisastetta tulevaisuudessa.

Vastaus oli, että velkaantumisaste oli tällä hetkellä sopivalla tasolla tavoitteisiin ja siihen, että Talenom pystytään pitää kasvu-uralla. Talenomin tapaisilla kasvuyrityksillä, jotka kasvavat myös yritysostoilla on usein paljon velkaa, joten tämä vastaus oli täysin ymmärrettävä.

Toimitusjohtajan vastauksessa korostettiin myös sitä, että raha on tällä hetkellä halpaa markkinoilla (matalien korkojen takia), jonka takia toimintaympäristö mahdollistaa korkeaakin velkavipua järkevällä hinnalla.

En siis sijoittajana olisi huolissani Talenomin velkataakasta, mikäli kasvu alkaa näkymään tulevina vuosina myös kassavirroissa, kuten todennäköisesti tapahtuukin.

Muita mielenkiintoisia yksityiskohtia kysymyksistä ja puheenvuoroista

Kysmykset ja vastaukset ovat vain osa yhtiökokouksen suolaa, sillä itse opin yhtiökokouksessa myös paljon asioita, joihin en ole törmännyt vuosikertomuksissa, neljännesjulkaisuissa tai Inderesin haastatteluissa. Tässä muutama asia, jotka jäivät käteeni Talenomista vielä itse pääkysymysten lisäksi.

1. Kun Talenom ostaa yrityksen, kestää integraatioissa ja muissa prosesseissa kolme vuotta ennen kuin yritysosto muuttuu kannattavaksi. Tämä on hyvä muistaa, jos on pitkäaikainen sijoittaja.

2. Ruotsin integraatio lähtenyt hyvin käyntiin ja toimitusjohtaja mainitsikin, että Ruotsin toimisto on jo nyt arvokkaampi kuin mitä se maksoi sitä ostaessa.

3. Talenomin yksi tärkeimmistä yritysostoksista on viime aikoina tilitoimisto Vaasasta, joka lisää myös ruotsinkielisten asiakkaiden palvelemisen mahdollisuutta Suomen sisällä.

4. Nordic Smart Government 3.0-hanke tekee tilitoimistojen elämän mielenkiintoiseksi vielä 2020-luvulla, koska hankkeessa on tarkoitus muuttaa kaikki kuitit Pohjoismaissa sähköiseen muotoon. Hankkeesta enemmän voi lukea esim. täältä. Tämä koko Pohjoismaiden välinen hanke oli itselleni täysin uusi ja jälleen hieno esimerkki siitä, kuinka sijoittaminen on yllättävänkin yleissivistävää!

5. Talenomin riskit keskittyvät pitkälti tietojärjestelmiin sekä siihen, että kansainvälistyminen epäonnistuu.

6. Tilitoimistobisnes on alana ERITTÄIN defensiivinen myös lamassa, joten mikäli Talenomin osake jostain syystä romahtaisi lamassa tai pörssiromahduksessa, olisi se käytännössä erittäin hyvä ostopaikka. Seuraava graafi paljastaa hyvin, miten tilitoimistojen bisnes kehittyi Suomessa läpi finanssi- että eurokriisin. Käytännössä se kasvoi molempien läpi.

 

Oli erityisen mukava nähdä, että vaikka yhtiökokouksessa oli alle 100 henkilöä läsnä, oli yleisö erittäin aktiivinen kysymystensä kanssa. Suhteellisesti aktiivisin yleisö, mitä olen yhtiökokouksissa tähän mennessä nähnyt.

Yhteenveto – lisäsin Talenomia salkkuun

Mikä siis oli lopputulokseni Talenomin yhtiökokouksesta? Se palautti luottamukseni yhtiöön ja etenkin sen johtoon. Virheet myönnettiin ja niitä pyritään parantamaan. Ruotsin laajennus tuntui etenevän hyvin ja johdolla sekä hallituksella tuntuu olevan selkeä suunta siitä, missä mennään.

Mitä siis tein? Se on vähän kompleksimpi juttu. Myin Nordnetissä olevani Talenomin rippeet Nordnetissä ja siirsin rahat Dansken tilille, johon keskitän jatkossa kaikki Talenom omistukseni.

Splitin jälkeisessä kiimassa tiputin eilen myös loput Talenom-osakkeeni pois Dansken tililtä ja tarkoitus on ostaa ne vähitellen takaisin tulevina viikkoina (tänään ostin jo aamulla osinkodipistä johtuen), koska uskon, että heiluva markkinatilanne antaa paremmat sisääntulopaikat näistä ja eilinen hype oli täysin perusteeton splitin ja Inderesin suositusmuutoksesta riippumatta.

Voi kuitenkin olla, että tämä arvio on väärä, koska reverse splitin jälkeen usein markkina unohtaa entisen hinnan ja 7 euron osake näyttää yhtäkkiä halvalta verrattuna 36 euron osakkeeseen (joka olisi nykyarvolla kuitenkin 6 euroa).

Lopputilanne tulee joka tapauksessa olemaan se, että kun olen ostokseni viimeistellyt, tulee minulla olemaan Talenomia salkussani enemmän kuin ennen yhtiökokousta.

Henkilökohtaisesti Talenomin yhtiökokous itselleni oli erittäin tärkeä, sillä nyt olen 100%:n luottavainen kaikkiin salkkuni osakkeisiin ja Talenomit palautettuani salkkuuni tulen Talenomia todennäköisesti lisäämään salkkuun aina kun dippauksia osakkeen hinnassa tulee tulevina vuosina.

P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksistani.

Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram

Omavaraisuushaaste Shareville
Omavaraisuushaaste Bloglovin’
Omavaraisuushaaste Blogit.fi