Olen juuri astunut kesäloman auvoiseen viettoon ja olikin kivaa aloittaa kesäloma tekemällä mikäs muukaan kuin puolivuosikatsaus. Puolivuosikatsauksessa käyn siis koko talouteni läpi ensimmäiseltä puolelta vuodelta ja tutkin, miten eri trendit ovat muuttuneet esimerkiksi nyt korkojen nousujen ja muiden makrotaloudellisten muutosten myötä.
Viimeisen varallisuuskatsaukseni puolen vuoden takaa löydät täältä. Tuttuun tapaan tämä puolivuosikatsaus on pitkälti graafinen, kommentteineen allekirjoittaneelta asioiden kehittymisestä.
Tänään keskitynkin siis tuttuun tapaan tärkeimpiin lukuihin matkallani varallisuuden kasvattamisessa. Nämä luvut ovat:
– Nettovarallisuuteni ja osakesijoitusteni kehitys
– Kulutukseni kehittyminen
– FIRE-tavoitteeni kehitys
– Velkamääräni kehitys ja asuntojen omistus
Nämä kaikki palaset ovat aivan yhtä tärkeitä varallisuuden kehittämisessä, koska tavoite on pitää minut motivoituneena, samalla kun kulutuksen seuraaminen varmistaa sen, että elintasoinflaatiota ei tapahdu aivan järjettömästi ja kulutukseni ei lähde käsistä. Elintasoinflaatio on usein todellista tulojen ja varallisuuden kasvaessa, joten olen erittäin tarkka sen kanssa, että kulutus ei lähde täysin käsistä.
Lopulta on myös hyvä katsoa velkamääräni kehitystä ja ymmärtää, miten hallitsen talouteni, kun korot ja inflaatio ovat edelleen myös oman talouteni riippakivenä.
Nettovarallisuuteni kehitys
Nettovarallisuus lasketaan seuraavalla kaavalla: Omaisuuteni (kolmen asuntoni arvo + osakkeideni arvo + käteinen) – velat (opinto- ja asuntolainani sekä muut velat).
Osakepääoma sisältää pörssiosakkeeni sekä pörssilistaamattomat yritysten osakkeet, jotka omistan.
Nettovarallisuuteni 1.7.2023 olikin 433 626 euroa ja osakepääomani 318 907 euroa. Kasvua nettovarallisuuteen puolessa vuodessa tuli 44 821 euroa eli 11,5 %.
Nettovarallisuus oli kaikki asiat huomioon ottaen erittäin hyvä. Kuten kävin viime tekstissäni läpi sijoitusteni menestystä, sijoitukseni eivät juuri liikkuneet mihinkään viimeisen puolen vuoden aikana. Tästä johtuen nettovarallisuus on siis kasvanut pitkälti sijoitusasuntojen sekä palkkatulojen ansiosta.
Olen seurannut nettovarallisuuteni kehitystä blogissani jo yli 8 vuotta ja prosenteissa tämä varallisuudenkehitystaso on huomattavasti keskimääräistä hitaampaa – vuosi 2022 oli itse asiassa historian huonoin vuosi nettovarallisuuden kehityksen suhteen ja vain se oli prosenteissa huonompi kuin vuoden 2023 ensimmäinen puolikas.
Prosentit ovat kuitenkin vain prosentteja ja absoluuttisissa euroissa vauraustuin puolessa vuodessa enemmän kuin vuosien 2013-2017 välissä YHTEENSÄ! Tämä siitä huolimatta, että nämä vuodet olivat pörssissä suhteellisen hyviä.
Miten tämä siis onnistui? Tässä muutama huomio varallisuuteni kehityksestä.
1) Kulutukseni ei ole juuri noussut, vaikka palkkatasoni on tuplaantunut
Kulutus on kaiken taloudenhoidon perusta. Jos se ei ole kunnossa, ei ole mitään väliä kuinka paljon tienaa. Tämän takia kulutukseni ei itse asiassa tälläkään hetkellä ole vieläkään merkittävästi isompaa kuin heti, kun valmistuin. En ole antanut huomattavasti kasvaneiden tulojeni vaikuttaa mieltymyksiini ja vaikka mieltymykseni ovatkin kehittyneet vuosien varrella, järkevä kulutus on kaikissa näissä mukana.
Olin rehellisesti yllättynyt positiivisesti nettovarallisuuteni kehityksestä ensimmäisellä vuosipuolikkaalla ja palkka- sekä kulutuskehitystä voi täysin kiittää tästä. Mottoni ei olekaan taloudenhoidon osalta muuttunut mihinkään, koska miksi korjata jotain, mikä toimii.
Kuluta vähemmän.
Tienaa enemmän.
Sijoita säännöllisesti.
Yksinkertainen on kaunista.
2) En ole menettänyt rahaa sijoituksillani
Warren Buffett on sanonut kuuluisasti: Ensimmäinen sijoittamisen sääntö on: älä menetä rahaa. Ja toinen on: älä unohda ensimmäistä sääntöä. Olen pyrkinyt pitämään tämän mielessäni sijoituksiani tehdessä ja vaikka salkkuni on pitkälti kasvuyrityksiä, ovat ne valikoituneet pitkälti konservatiivisilta ja tylsiltä toimialoilta. Ja jos salkkuuni on tarttunut jotain Qt Groupin tai Meta Platformsin-kaltaista, on se tarttunut salkkuun vain, kun markkina on ollut äärimmäisen pessimistisellä päällä.
Tämä onkin johtanut yhteen asiaan. Olen pystynyt tunnistamaan luuseriosakkeet ajoissa, jotka ovat salkkuuni saapuneet ja hankkiutunut niistä erittäin määrätietoisesti eroon. Viimeisen neljän vuoden aikana hyvin ja sen jälkeen huonosti salkussani ovatkin tuottaneet Alibaba, Helen of Troy sekä Digital Realty Trust, joista kaikista onnistuin päästämään irti huomattavasti ennen pohjia – jonka takia osasta näistä jäin jopa voitolle. Salkun puhdistaminen liiketoiminnallisista luusereista on jotain, jossa olen onnistunut erittäin hyvin.
Defensiiviset toimialat yhdistettynä kuukausittaisiin osakeostoksiin, hereillä olemiseen luusereiden osalta ja siihen, että isken kovemmin vain, jos markkinoilla on äärimmäisiä sukelluksia pörssikurssien osalta (mutta ei liiketoimintojen) on näyttänyt toimivan erinomaisesti myös varallisuuden kasvattamisen puolesta.
3) Sijoitetuilla summilla on väliä – vaikka oli kuinka vauras tahansa
Asia, johon olen itsekin uskonut vahvasti on se, että kun sijoitukset ylittävät tietyn tason (esim. 200 000 euroa), ei kuukausipalkalla tehdä juuri merkittävää muutosta sijoitusten määrään tai varallisuuteen. Tämähän johtuu siitä, että jos salkkusi on 200 000 euroa ja pörssi laskee 20 000 euroa, siinä sulaa aika monta kuukausipalkkaa hetkessä.
Mutta nyt kun katson varallisuuteni kehitystä, alan olemaan eri mieltä. Jos pitää kiinni tiukasta kulutuksesta ja pyrkii koko ajan kasvavaan rahavirtaan myös tulojen osalta, oma raha voi olla erinomainen tapa paikata myös isojenkin osakesalkkujen heiluntaa. Saa nähdä, mitä mieltä olen miljoonan kohdalla, mutta ainakin näin n. 300 000 euron osakesalkun kohdalla olen sitä mieltä, että tuloillani ja kulutuksellani on edelleen merkittävä rooli varallisuuden ja sijoitusteni kehityksessä.
Olen seurannut varallisuuteni kehitystä aina vuodesta 2010 lähtien (blogin aloitin 2015) ja sanoisin, että nämä ovat isoja syitä myös siihen, miksi elämässäni ei ole ollut vielä yhtäkään vuosipuolikasta, jossa varallisuuteni olisi laskenut. Siitä lähtien siis kun aloitin nollasta eurosta vuonna 2003 kesätöissä, varallisuuteni on noussut jokainen puoli vuotta ylöspäin. Aina tähän päivään saakka – pitkäjänteinen työ siis on todellakin palkittu.
FIRE-tavoitteeni kehitys
Maalini on siis, että vuonna 2030 nettovarallisuuteni olisi – tälläkin hetkellä järjettömän tuntuinen – 2,5 miljoonaa euroa, eli n. 2 miljoonaa euroa enemmän kuin tänään. Sijoituskehityksen, kulutuskehityksen ja tulokehitykseni arvioiden, varallisuustavoitteeni per vuosi ovat seuraavat joka vuoden lopussa.
2021: 300 000€ (Toteuma 353 176 €)
2022: 420 000€ (Toteuma 388 805 €)
2023: 630 000€
2024: 800 000€
2025: 1 000 000€
2026: 1 300 000€
2027: 1 500 000€
2028: 1 800 000€
2029: 2 200 000€
2030: 2 500 000€
Vuoden 2021 lopussa olin tavoitettani hyvin edellä, mutta viimeiset puolitoista vuotta ovat tehneet paljon tuhoa tavoitteiden ja toteuman välille – pitkälti siksi, että pörssit ovat madelleet etenkin Suomessa merkittävästi Ukrainan sodan syttymisestä lähtien. Jos haluaisin pysyä tasaisesti tavoitteessa, vuoden loppuun mennessä varallisuuteni pitäisi kasvaa rapsakat 197 000 euroa.
Tämä ei luonnollisesti toteudu, koska myös tulotasoni on bonuksien ja muiden muodossa aina vuoden ensimmäiselle puolikkaalle painottunut. Toisaalta, pörssissä saattaa alkaa vuoden toisen puoliskolla tuulla jo myötätuuli, joka voi yllättävänkin nopeasti vauhdittaa varallisuutta eteenpäin. Samalla kuitenkin vuoden toinen puolikas on usein myös kulutukseni puolesta hieman korkeampi (kuten kohta nähdään) kuin ensimmäinen vuosipuolikas, joten tulen varmasti tänä vuonna jäämään tavoitteestani entisestään.
Moni onkin ihmetellyt etenkin HS-Vision minusta tehdyn juttuni jälkeen, että onko tavoitteeni jonkinlainen painovirhe. Ja sanon samaa kuin heillekin – ei ole! Kuten olen pitkään blogissani kirjoittanut, kaikki kolme mottoani kulkee mukanani läpi elämäni.
Niinpä, pyrin myös urallani etenemään edelleen määrätietoisesti tilanteisiin, joissa pystyn samaan merkittäviä vuosibonuksia ja muita kertapalkkioita. Tiesitkö esim. että toimitusjohtajien palkasta keskimäärin vain 20% on peruspalkkaa ja 80% on juuri näitä suoritusperusteisia kertapalkkioita! En välttämättä toimitusjohtajaksi ole ihan heti päätymässä, mutta aikaa minulla on vielä 8 vuotta, joten määräaikaisesti hyvin työtä tehden uskon tavoitteeni olevan edelleen mahdollinen. Erittäin haastava, mutta mahdollinen – ja motivoidun sitä paremmin, mitä vaikeampia haasteita eteeni heitetään.
Kulutukseni kehittyminen
Aloitin kulutukseni seurannan, koska sitä oli pakko seurata, jotta kuukaudessa samaani rahat riittäisivät. Tästä onkin tullut joka kuukausittainen tapa, jota kannan edelleen elämässäni – myös nyt 12 vuotta myöhemmin huomattavasti paremmassa taloudellisessa tilanteessa.
Ja kuten näet, kulutukseni ei ole kauheasti edes muuttunut vuosien varrella! Tiettyjä piikkejä on (kuten muutosta johtuneet kertakulut 2019) sekä tietyt kulut, jotka syntyivät Etelä-Korean vaihdostani.
Tunnen selkeästi kuukausikatsauksiani tehdessä jo inflaation ja etenkin koronnousuista syntyneet paineet. Olikin pienenlainen ihme, että sain kulutukseni pidettyä vielä jollakin tavalla aisoissa vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Kulut tulevat nousemaan vielä korkojen nousun sekä sähkösopimuksen vaihtuessa vuoden toisella puoliskolla, sekä kesälomien aiheuttaessa lisääntyneitä kuluja.
Suunnitelmissa olisi myös kahden viikon Japanin-Korean matka vuoden loppuun, joten odotan selkeää piikkiä kulutukseeni vuoden toisella puoliskolla. Mutta niin kauan, kun kulutus on pakollista tai itselleni oikeasti tärkeisiin asioihin, ei se haittaa. Koko kulutuksen seurannan idea onkin reflektoida omaa kulutusta ja sitä, tuleeko kulutusta sellaiseen, joka ei Marie Kondon sanoin ”spark joy”.
Velkamääräni kehitys
Kun mediassa puhutaan lainoista – ja etenkin asuntolainoista, käytetään usein sanaa velkataakka. Tämä sanavalinta ja muutenkin Suomessa käytävä keskustelu kotitalouksien velkaantumisesta ja asuntolainoista on omasta näkökulmastani ainakin täysin vääristynyt – ja nykyään korkojen ja inflaation laukatessa muistuttaa enemmän kauhunovellia kuin asiapitoista raportointia asiasta.
Velkamääräni alkoi kasvamaan, kun aloin nostamaan opintolainaani vuonna 2015 – ja kyllä nostin täydet 20 000 euroa opintolainaa. Tämän jälkeen näet graafista kolme nopeaa pomppua lainapompusta. Vuonna 2018 ostinkin ASP-lainalla ensiasuntoni (joka on nyt sijoitusasuntona), vuonna 2019 toisen kotini, missä nykyään asun ja vuonna 2021 ostin toisen sijoitusasuntoni.
Ensimmäisellä vuosipuoliskolla velassa ei tapahtunut juuri muutosta, koska en maksanut vielä tyttöystävälleni helmikuussa saamaani lainaa osakesijoituksiini ja korkojen noustessa sekä samalla velanmaksutahtini hidastuttua yhden lainatilini tullessa loppuun, velkataakkani pysyi samoissa. Vuoden toisella puoliskolla lainamäärässä tulee todennäköisesti kuitenkin huomattavasti laskua, kun en uutta lainaa ota, ja saan myös henkilölainani maksettua pois.
Pohdin pitkään, ostanko kolmannen sijoitusasunnon, mutta kuten kirjoitin kuukausikatsauksessani pari viikkoa sitten, olemme löytäneet yhteisen tulevaisuuden kotimme, joka on uudiskohde, jota ei ole vielä alettu rakentamaan, mutta täyttää kaikki unelmiemme asunnon speksit. Tämän asunnon löytyminen aiheutti sen, että totesin, että jätän nykyisen kotini vuokralle, kun uuteen asuntoon aikanamme muutamme.
Taloyhtiö, josta nykyisen 50 neliön kaksion omistan, on äärimmäisen hyvin taloudellisesti hoidettu ja uskon, että näin on myös jatkossa, joten saan tästä luonnollisen kolmannen sijoitusasunnon. Pankin kanssa joudun vielä vääntämään siitä, että saanko lainaa tarpeeksi, jos pidän nykyisen kotimme vuokralla (koska velkataakkani on pankin mukaan liian suuri), mutta tähänhän auttaa samat asiat kuin muuhunkin talouden hallintaan – palkan nouseminen sekä kulutuksen hillitseminen! Edelleen aika yksinkertaista.
Uskonkin, että kun asunnon sitten toivottavasti yhdessä ostamme vuonna 2025, tämä on toiseksi viimeinen kerta, kun velkagraafi pomppaa selkeästi ylöspäin n. 700 000 euroon. Mikä on viimeinen kerta, saatat miettiä? Se, kun seuraavassa aidossa maailmanlopun pörssiromahduksessa pystyn toivottavasti ottamaan osakesijoituslainaa joko osakkeittani tai asuntojeni vastaan, pörssiromahdus sijoitusstrategiani mukaisesti.
Tämän jälkeen graafi on todennäköisesti tyylikästä laskettelua aina nollaan asti siihen päivään, kun olen noin 60-vuotias! Hassua ajatella näin 32-vuotiaana, että olen velaton vasta toisen samanpituisen elämän päästä, mutta koska velkavipu on niin vahva voima varallisuuden kasvattamiseen etenkin nollasta, olisin hölmö, jos en näin tekisi.
Asuntojen osalta velanmaksutilanne näyttää seuraavalta koko lainataakkaani nähden. Asunnot arvotan ostohinnalla, koska muutoksia ylös ja alaspäin asuntojen hinnoille tulee pitkälti makrotaloudellisista syistä ja aikomuksissa ei ole asuntoja myydä seuraavaan kymmeneen vuoteen ainakaan.
Yhteenveto
Kuten luvuista näet ja moni pitkäaikainen lukija muistaa, minulla meni yli 10 vuotta päästä ensimmäiseen 100 000 euroon. Pian sen jälkeen vauhti kiihtyikin nopeasti 200 000 ja 300 000 euroon. Tällä hetkellä olen niin sanotussa vapaan seilauksen vaiheessa, jossa varallisuuden kertymistä on vaikea estää – jopa huonoina pörssiaikoina.
Vaikka tavoitettani olenkin jo jäljessä, olen erittäin rauhallisin mielin tällä hetkellä. Kovan työn jälkeen olen päässyt tilanteeseen, jossa varallisuuteni kasvaa jo aika autopilotilla ja niin sijoitusten kuin kulutuksenkin osalta kaikki toimii aika hyvin autopilotilla. Muutenkin voin vähentää sijoittamiseen käyttämääni aikaa merkittävästi seuraavan 12 kuukauden ajaksi, koska en suuria sijoituksia pysty tekemään, koska minun täytyy säästää niin iso käteiskassa uuteen asuntoon.
Jäljelle jääkin siis enää työ ja tienaaminen ja tähän pyrinkin panostamaan erittäin paljon myös jatkossa. Pyrin tietenkin tekemään paljon töitä sen eteen, että Viisas sijoittaja -kirjani pysyy ihmisten huulilla myös tämän vuoden jälkeen. Yli tuhannen erinomaisen arvostelun jälkeen, uskallan jo toivoa, että kirjassa on kuin onkin ainesta ajattomaksi suomalaiseksi sijoitusklassikoksi, kunhan kirja vain löytää itsensä miljoonan suomalaisen sijoittajan tietoisuuteen.
Tämä tietenkin mahdollistaisi myös muutaman lisäeuron myös tulevina vuosina, vaikka toki kirjoja myymällä ei Suomessa juuri vaurastu, jos ei ole Oksaharjun tapaan Nordnetin kokoista markkinointikanavaa – ja sen mukaisia myyntilukuja.
Pyrin luonnollisesti myös nostamaan osaamistani työelämässä, toimittamaan vetämäni projektit niin aikataulussa kuin budjetissa maaliin ja neuvottelemaan palkankorotuksia näiden hyvien työsuoritusten avulla.
Kaikki nämä asiat vievät askel kerrallaan väistämättömästi kohta FIRE:ä ja sen verran monesta etenkin makrotaloudellisesta vastoinkäymisestä olen tähän mennessä jo selvinnyt kuivin jaloin, että alan uskoa siihen, että kyse on kuin onkin ennen kaikkea ei siitä, että jos joskus saavutan FIRE:n vaan, kun aikanaan sen saavutan. Jos jatkan vain samaa rataa sen pitäisi olla vain ajan kysymys!
————————————–
Voit tilata nyt huippuarvostelut saaneet sijoituskirjani Viisas sijoittaja nyt erikseen tai yhdessä muiden kirjojen kanssa Adlibriksestä täältä 29 euron hintaan tai Tammen omasta verkkokaupasta kirja.fi.
Äänikirjojen ystäville kirja löytyy esimerkiksi Bookbeatistä ja Storytelistä sekä muista suomalaisista äänikirjapalveluista.
Jos olet uusi lukija ja olet kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa jo yli 700 tekstiä, joten olen varma, että löydät etsimäsi.
Muista seurata Omavaraisuushaastetta käyttämässäsi sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville
Hei,
Onnittelut taas hienosta saavutuksesta!
Oletko harkinnut sijoituksiesi siirtämistä Nordnettiin luoton saamiseksi? Salkullasi saisi aika kivan siivun käyttöön vaikka pörssit romahtaisivat 50%.
Muutenkin voisi olla fiksua (tosin vipuhan on aina vipu!) varsinkin jos tarkoituksenasi on nyt laittaa asuntosäästöön kaikki ylijäävä. Tavoittelet noin 10pinnan tuottoa ja Nordnetin korkein korko 4,85%. Lisäksi sijoituslainan korkokuluthan pystyy vähentämään pääomatuloista.
Tätä voisi myös joku tuleva kirjoituksesi käsitellä, mikäli kiinnostusta riittää.
Kiitos paljon! Joo olen pohtinut tuota Nordnettiin vaihtamista oikeastaan koronadipistä lähtien, kun koetin silloin sijoituslainaa ottaa ja en sitä Danskelta saanut. Enkä Nordnettiin halunnu silloin vaihtaa, koska pörssi eli niin kovaa tahtia, että muutoksen kestäessä viikkoja, parhaat apajat saattoivat olla jo ohi – kuten olikin.
Tällä hetkellä tilanne on pörssissä rauhallisempi, niin teoriassa voisin asiaa harkita, mutta kieltämättä tässä voittaa kätevyys. Koska omistukseni ovat aina olleet Danskessa, raportointi, verotus jne. tapahtuu paljon kivuttomammin, koska kaikki data on tallessa yhdessä paikkaa. Danskellakin toki lainaa saisi vihdoin, jos pörssilistatun salkkuni pystyisin kasvattaa 500 000 euroon ja pääsisin Private Bankingiin, mutta tähän toki tulee todennäköisesti vielä menemään aikaa se 4-5 vuotta.
Kiitos taas tekstistä ja hienoista ja simppeleistä graafeista! Olipa mukava lukea tuo upotus sinun aikaisemmasta 100000e saavutuksesta. 🤗 Antoi hyvää fiilistä oman ekan kuusinumeroisen salkun saavuttamiseen, joka voisi jo about vuoden päästä toteutua.
Kiitos paljon! Ensimmäinen 100 000 tosiaan on erittäin iso välietappi ja sitä kannattaa ehdottomasti juhlistaa ja se tuntuu hyvältä. Tuntuu, että siihen pääseminen tosiaan vei erittäin palon aikaa ihan senkin takia, kun pitkän osan matkasta vielä opetteli sijoittamista, mutta sen jälkeen matka on edennyt hyvää vauhtia eteenpäin.
Kuuntelin hiljattain kirjasi Bookbeatistä ja Viisas sijoittaja-kirja on ylivoimaisesti paras suomalainen kirja sitten vuoden 2010 Marko Erolan Paras sijoitus-kirjan. Paljon on tullut luettua niin suomalaisia kuin ulkomaisia sijoituskirjoja ja kyllähän tämä sinun teos meni heittämällä kärkeen kokonaisvaltaisuudessaan. Yllätyin jopa kuinka hyvin ja kiinnostavasti se oli kirjoitettu, kun välillä blogit sanajärjestyksineen vähän kapulakieltä.
Kiitos siitä!
Kiitos aivan valtavasti! Ja mahtava kuulla, että aika ja vaiva kirjan eteen erottuu edukseen.
Blogikirjoitukset tosiaan ovat sellaisia, että kirjoitan ne yhdeltä istumalta aina, kun inspiraatio iskee, joten kapulakieltä aina välillä saattaa jäädä väliin. Kirjaa taas hiottiin se 3 vuotta niin omasta kuin lopulta ammattimaisen kustannustoimittajan toimestakin, joten pelkästään oikolukukierroksia kirjaan tuli se 5-7 kappaletta mikä varmasti näkyy tekstin laadussa edukseen. Vaikka olen kirjoittanut elämässäni erittäin paljon, en ole mihinkään yhteen tekstimassaan kuluttanut niin paljon aikaa ja vaivaa kuin Viisaaseen sijoittajaan.
Kiitos hyvästä päivityksestä! Kuinka arvioit asuntovarallisuutesi arvon? Ostohintaan vai arvioosi markkina-arvosta? Käytän itse konservatiivista markkina-arvoa.
Kiitos! Ostohinnalla tosiaan määritän asuntojen arvot, koska en asuntomarkkinaa juuri enää seuraa, kun tähtäimessä ei ole enempää sijoitusasuntoja ja uusi kotikin on löytynyt. Helpompaa myös näin niin sitten 25 vuoden päästä joskus kun ehkä myyn asuntoja, saatan positiivisesti yllättyä 😀 Omalle taloudelle kuitenkin se kassavirta itsessään on tärkein tekijä.
Moikka,
Miten olet päätynyt yllä olevaan graaffiin nettovarallisuutesi kasvusta?
Olisi kiva tietää kaava sen taustalla.
Tosiaan kaava itsessään on suhteellisen yksinkertainen. Eli nettovarallisuuden lasken kaavalla: Omaisuuteni (joka siis sisältää kolmen asuntoni arvo ostohinnalla + osakkeideni arvo + käteinen tililläni), joista miinustan kaikki velkani eli opinto- ja asuntolainani. Näiden erotuksesta sitten syntyy nettovarallisuuteni.
Graafi taas on syntynyt yksinkertaisesti ajan kanssa siten, että olen aina seurannut varallisuuttani jollain tasolla siitä lähtien kun omilleni muutin lukion jälkeen, joten olen vain laittanut Exceliin (ja alunperin Wordiin) talteen omaisuuteni joka kuukauden/kolmen kuukauden/puolen vuoden välein viimeiset 13 vuoden ajan ja kyseinen graafi kuvaa aina sitä historian hetkeä joka vuoden 1.1. ja 1.7.
Moi,
Kiitos vastauksesta. Tarkoitinkin tavoite arvoja tai arvoja vuodesta 2024 eteenpäin. Miten olet määritellyt ne? Siinä nettovarallisuuden kasvu taitaa olla enemmän kuin 10% vuodessa?
Aa, joo hyvä tarkennus! Joo tosiaan sijoituksille on asetettu sinänsä tuo 9,5-10% tavoitetaso, mutta toki saan rahaa niin asuntosijoituksista kuin myös ihan palkkatyöstäkin. Eli sinänsä tavoitteet on asetettu sillä tavalla, että ne ajavat minua tavoittelemaan jatkuvasti myös parempaa tulotasoa, vuosibonuksiin/optioihin töissä sekä sijoituksiin.
Pörssihän heiluu erittäin paljon ja tulevaisuudessa kasvu tuskin tulee olemaan vuodesta toiseen kasvavaa, vaan muutokset varallisuudessa tulee olemaan kovempaa heittelyä ylös ja alas, kun osakkeiden paino omaisuudessa kasvaa. Eli tavoitteet ovat sinänsä asetettu vain enemmän benchmarkiksi, jotta on jotain mihin voin verrata. Tein erilaisia skenaarioita itselle ja tämä näytti järkevimmältä mallilta, mihin verrata. Mitään tarkkaa kaavaa siinä ei ole, koska en pysty ennustamaan pörssin heilahteluja etukäteen.
Olen saanut säästettyä 500 kuussa, joten varallisuus nousee sen verran. Tai itseasiassa lasken taloni arvon alenemksi 600 e/kk, joten varallisuus laskee kokoajan. Työpaikalla käydään nyt YT-neuvotteluja, joiden seurauksena tittelini tulee muuttumaan ja palkka putoamaan 600 e/ kk. Joten säästön osuus tulevaisuudessa tulee laskemaan 300 e/kk. Työn muutoksen seurauksena työ muuttuu entistä kuormittavammaksi ja vapaa-ajalla palkatta tehtävän matkustamisen määrä lisääntyy n. 32 h kuussa.
Sijoittamisella olen toistaiseksi tehnyt vain tappiota, vaikka olen sijoittanut pienikuluisiin indeksirahastoihin. Valitettavasti rahantarve aina iskee silloin, kun kurssit ovat alhaalla niin joutuu tappiolla myymään. Viimeksi nyt myin pahimmakssa kuopassa sijoituksia reilulla tappiolla, kun talon lämpimänä pitävä lämpöpumppu hajosi heti kun autoon oli tehty 3000 e korjaukset.
Erittäin harmittavaa kuulla, että käynyt noin huono tuuri! Ja olet ihan oikeassa tuossa, että taloudessa usein tulee huonot ajat juuri silloin kun pörssit ovat alhaalla. Tämän takia on äärimmäisen tärkeää sijoittaa, ei niinkään ne rahat, mitä on valmis häviämään, vaan ne rahat, joille ei tule tarvetta huonoissakaan tilanteissa. 3-6 kuukauden menojen pitäminen pankkitilillä on yhtä tärkeää kuin kuukausisijoittaminen rahastoihin. Pakkomyynnit pohjalla ovat erittäin huono juttu sijoitustuotoille ja parhaimmillaan tappaa kiinnostuksen sijoittamiseen kokonaan.
Kyseessä on kuitenkin pitkän aikavälin peli, joten pimeintä on aina ennen päivänkoittoa myös sijoittamisessa!
Oikeassa olet, ettei koskaan pitäis sijoittaa rahoja, joita ei ole valmis menettämään. Tästä syystä en enää ikinä tule sijoittamaan euroakaan – vaikka välillä haluttaisi kovasti. Valitettavasti minulla ei tule olemaan rahaa, jota en tarvitsisi. Tässäkin pakkomyynti tilanteessa minulla oli tilillä yli 6 kk menot, mutta se ei riittänyt lähellekkään yllättäen tulleisiin lähes 20 ke euron kuluihin. Kylppäristäkin löytyi kosteutta tuossa, joten lähiaikoina on tulossa 20-30 ke menot siitä. Tähän joudun vielä hieman säästämään jonkin aikaa, että rahaa löytyy se teettää. 2 vuoden sisään pelkästään talon ja yhden auton korjauksiin on mennyt 35 ke rahaa, ja tiedossa tosiaan tuo kylppäriremontti – mitä yllätyksiä aika vielä tuokaan.
Onneksi sentään työt ei ole menossa alta, vaikka palkka tippuukin ja työn kuormittavuus kasvaa.
Harmi kuulla ja etenkin tuollainen kertapommi esim. juuri kylppäristä on kyllä aina merkittävä – ihan kenen tahansa taloudelle. Toivotaan, että talous ja työtilanne myös paranee pian niin jää aikanaan myös rahaa säästöön paremmin ja huonot sattumat loppuvat tähän!