Tämä kaikki muuttuu Omavaraisuushaasteessa vuonna 2026

Vuosi 2026 on lähtenyt vauhdilla käyntiin ja kuten aina, jokainen vuosi tuo muutoksen tuulia myös Omavaraisuushaasteeseen.

Pyrin joka vuonna uudistamaan hieman tapaani tehdä ja luoda sisältöä ihan puhtaasti sen takia, että vaihtelu virkistää niin tekijää kuin myös varmasti myös lukijaa. Tänä vuonna onkin erittäin isoja muutoksia ehkä ennen kaikkea omassa elämässäni, joista osa luonnollisesti valuu myös blogin puolelle.

Eli mitä muutoksia tänä vuonna on luvassa?

1. Pyrin julkaisemaan 1-1,5 blogitekstiä viikossa

Asetin tämän itselleni viime vuoden alussa neljättä vuotta putkeen ja viime vuosi oli ensimmäinen, kun onnistuin tässä pitäytymään (sitä ennen tahti oli 2 per viikko). Samalla koen, että tekstit ovat olleet hieman parempia (typoja lukuun ottamatta, koska puolisoni ei ole ehtinyt oikolukea samalla tahdilla tekstejä kuin ennen lapsemme syntymän jälkeen). Ja merkittävää on myös se, että vaikka teen nykyään vain n. 85 tekstiä vuodessa 120 sijaan, lukijamäärät per teksti ja blogissa kokonaisuudessaan ovat olleet nousussa.

Tämä tahti on todennäköisesti pysyvä aina siihen asti, kun kirjoitettavaa löytyy – hieman arjen tilanteen mukaan. Tein vähän draftitekstien puhdistelua vuoden vaihteessa ja tällä hetkellä ajastettuja tekstejä löytyy aika tasan 300.

Eli pelkästään nykyteksti-ideoilla ideoita löytyisi vuosikymmenen loppuun asti. En uskokaan, että ideoiden puute tulee blogia koskaan lopettamaan. Kyse on ennen kaikkea omasta ajastani. Tulen kirjoittamaan blogia niin pitkään kuin se on mielekästä ajankäyttöä itselleni. Ja noh, koska olen aina pitänyt kirjoittamisesta, vaikea nähdä, että sitä tulisin koskaan lopettamaan – vaikka blogin kirjoittamisen joskus lopettaisinkin.

Voi olla, että ruuhkavuosina tiputan frekvenssin aikanaan yhteen tekstiin per viikko, mutta uskon, että sekin on tarpeeksi, niin lukijoille kuin myös itselleni raapimaan kirjoittamiskutinaa. Olen huomannut, että jos en kirjoita moneen viikkoon mitään, aivoni tuntuvat erittäin tukkoiselta, koska samalla kirjoittaminen on minulle myös luonnollisin tapa ajatella.

Siksi harrastuksena voinkin sitä suositella enemmän kuin hyvin – luominen kun on meille kaikille ihmisille luontaista, jatkuvan sisällön kuluttamisen sijaan. Uskon, että etenkin nykymaailmassa, missä olemme jatkossa tietopommituksessa, kirjoittaminen rauhoittaa kenen tahansa päätä.

Ajankäyttöön taas tulee kuitenkin tänä vuonna yksi aivan valtava muutos.

2. Olen isyysvapaalla puolet vuodesta

Jään isyysvapaalle maaliskuun alussa ja palaan töihin vasta syyskuussa, olen siis aika tasan puoli vuotta isyysvapaalla tänä vuonna. Luonnollisesti tämä tulee hieman laskemaan tulojani, mutta en usko, että tämä vuosi tulee siltikään olemaan taloudellisesti merkittävästi heikompi sijoituksia lukuun ottamatta, jotka ovat tämän vuoden ns. transitiovaiheessa, jolloin myös tuotot jäävät auttamatta olemattomaksi.

Vaikka lapsen kanssa yksin oleminen ei sillä tavalla olekaan virallisesti lomaa, odotan isyysvapaata niin innolla, että uskon erittäin hyvin puoli vuotta vapaalla viihtyväni. Ja työasiat tuskin merkittävästi päässäni liikkuvat – tai ainakin näin toivon.

Samalla pidän vapaata mediasta. Alunperinhän olisin mielelläni edelleen nimimerkin takana kirjoittamassa, mutta tietokirjailijalle ei tätä luksusta suotu. Ja fakta on, että ihmiset seuraavat nykymaailmassa mieluummin oikeita ihmisiä kuin nimimerkkejä, joten merkittävästi lisääntynyt julkisuus on luonnollisesti näkynyt myös blogin lukijamäärän kasvuna – sekä tietenkin poikkeuksellisen korkeina kirjamyynteinä.

Samalla kirjailijatyöhön liittyy myös julkisuus, lehtijutut, podcastit jne. joista en erityisesti nauti, mutta en nykyään juuri vihaakaan. Tiedän, että se on osa työtä ja olen tätä mediatyötä tehnyt, jotta ihmiset löytävät kirjan pariin ja sitä kautta hyötyä elämäänsä saavat. Myyntilukuja katsoen, on myös mediatyö ollut sen arvoista.

Nyt kun olen tätä pari vuotta tehnyt, etenkin talousmedioissa naamaani on näkynyt niin paljon, että en usko, että uusia lukijoita kirjoille enää sitä kautta löytyy. Julkisuus itsessään mielestäni ei ole koskaan ollut tavoittelemisen arvoista ja siihenkin on oltava joku syy, miksi sitä tekee. Jos olisin vain bloggaaja, enkä kirjailija, en mediajuttuja tekisi.

Tasapainottelenkin koko ajan sen kanssa, että miten voin viedä henkilökohtaisen talouden taitoja Suomessa eteenpäin koko ajan laajemmalle järkevästi. Viime vuosi oli ensimmäinen kun aloin sanomaan ei joihinkin TV-ohjelmiin, podcast- ja haastattelupyyntöihin, koska saan niitä nykyään käytännössä viikoittain, vaikka tämä on vain harrastukseni.

Todennäköisesti minua tulee kuitenkin eri medioissa näkymään, koska lehdet nostavat vanhoja juttuja uudestaan kiertoon, mutta tämä oikeastaan on vain hyvä juttu. Näkyvyyttä tulee, vaikka en tekisi mitään. Ja toisaalta, jos tulee joku mediajuttu vastaan, jolla pystyisin uusia lukijoita löytämään, silloin mieluusti jutun teen. Vaikea toki enää keksiä, mikä sellainen voisi olla. Viimeiset jutut mitä tein ennen vapaata oli Sijoituskästin jakso, johon tuli sopivasti kutsu juuri ennen isyysvapaata sekä Ylen yksi radiojuttu, joka tulee ulos joskus keväämmällä. Sekä tietenkin indeksirahastosijoittamiseen vaihtaminen-jutut, josta mediat ja ihmiset kiinnostuivat paljon enemmän kuin oletin. Olinhan kuitenkin todennut asian jo vuoden vaihteessa.

Blogiin isyysvapaa vaikuttaa todennäköisesti eniten ajan kanssa. Pyrin varmaan kirjoittamaan – ja edistämään videoprojektiani – aina taaperomme päiväunilla sekä iltaisin. Lapsen syntymän jälkeen olen kirjoittanut kaikki tekstit, tehnyt someajastukset sekä vastannut kaikkiin viesteihin ja kommentteihin suurelta osin aina taaperomme mentyä nukkumaan, joten rytmi ei tule merkittävästi tämän osalta muuttumaan.

Se, mihin isyysvapaa eniten vaikuttaa on varmasti kirjoitusten aihe. Tulossa siis varmasti ihan tavallisesti sijoitus- ja henkilökohtaistalouden aiheita, mutta varmasti myös ns. poikkitieteellisiä tekstejä sekä FIRE-tekstejä, kun päälläni on todennäköisesti tavallista enemmän aikaa käydä tyhjällä taaperon perässä juoksentelun lisäksi, mikä on mukavaa vaihtelua.

3. Indeksisijoittamisen aloittaminen

Kuten kävin läpi sijoitusteni läpikäynnissä vuoden alussa, osakesijoitukseni tuottivat alle tavoitetasoni viimeisen viiden vuoden aikana. Suoritus oli ok, mutta en päässyt tavoitteeseeni eli en voittanut kaikkia vertailuindeksejäni.

Vaikka kuusi vuotta on toki lyhyt aika sijoitusmarkkinoilla, fakta on, että minun olisi pitänyt pystyä parempaan verrattuna kaikki se aika ja kokemus, mitä minulla oli. Viimeiset kuusi vuotta on tarjonnut aktiiviselle osaavalle osakesijoittajalle erinomaisia paikkoja, mutta olen onnistunut onnistumiset liialti peittämään virheitteni liiallisella määrällä.

Ongelma ei ole ollutkaan onnistuneet sijoitukset (ne ovat olleet isoja). Kyse on ollut siinä, että olen tehnyt tyhmiä virheitä liikaa – viimeisten vuosien ihan realistinen tuotto olisi voinut olla 20-30%:iakin ilman näitä virheitä, joita omalla kokemuksellani olisi pitänyt pystyä välttämään.

Tarkka strategia tämän osalta on vielä auki, mutta avaan sen blogissa heti, kun olen pohdiskelut saanut maaliin (maalis-huhtikuun aikana)

Osakesijoittamista en tule kokonaan lopettamaan, mutta on selvää, että tulen sijoittamiseen käyttämään tulevina vuosina vähemmän aikaa – ja enemmän aikaa perheelle ja muihin juttuihini. Indeksisijoittaminen olisi vienyt minut jo ensimmäisellä 10 sijoitusvuodellani nopeammin kohti maalia, joten uskon, että muun talouden ollessa painossa, tulen FIRE:n saavuttamaan myös indekseillä aivan yhtä varmasti kuin osakeillakin.

4. Youtube-kanavan perustaminen

Kuten kirjoitin viime vuonna, olen alkanut suunnittelemaan Youtube-kanavaa. Ja suunnittelu onkin iso osa tätä työtä ennen kuin aloitan nauhoitukset ja ensimmäisen videon tuuttaan Youtubeen. Tavoitteeni on, että saan kanavan ja ensimmäisen videon eetteriin tämän vuoden aikana, mutta uskon, että tämä tapahtuu vasta loppuvuodesta. Ja voi mennä myös tämän yli, koska blogin kirjoittaminen samaan aikaan Youtube-videoiden suunnittelun ja käsikirjoituksen kanssa on käytännössä 2x työmäärä, samalla kun aikaa on vähemmän kuin koskaan.

En kuitenkaan pidä kiirettä, koska tarkoitus olisi tehdä Youtube-videot aivan samalla ajatuksella kuin kirjani. Tarkoitus on, että ne ovat laadukkaita, hyödyllisiä, kestävät aikaa ja niihin voi palata aina vuodesta toiseen. Maailmassa on aivan tarpeeksi (ja kiitos AI:n myös koko ajan enemmän) kertakäyttösisältöä, jonka tieto- kuin viihdearvo on lähempänä kuin negatiivista kuin nollaa, ja itse pyrin mieluummin positiivisen puolelle.

Mutta jos videoita odotat, ei siis huolta – ne ovat kyllä tulossa, kun aika ja planeetat ovat kohdallaan.

Toiveita, ideoita, kommentteja?

Vierivä kivi ei sammaloidu ja tämän takia pyrinkin pieniä muutoksia tuomaan niin elämääni kuin blogiini ja tuottamaani sisältöön joka vuosi.

Jos sinulle tulee siis mitään ideoita tai toiveita blogiini toteutukseen, teksteihin, Youtube-kanavaan tai mihinkään muuhun liittyen, laita kommenttia!

Otan joka ikisen toiveen aina ylös ja nykyään toiveita tulee niin kiitettävästi, että niistä saa hyviä tekstiaiheita monta vuotta eteenpäin. Jokainen ajatus ja kommentti on arvokas, koska jos itse pohdit asiaa, on erittäin todennäköistä, että samaa pohtii moni muukin.

Kyse ei olekaan siitä, että minulta joskus loppuisi ideat blogiteksteihin, kyse on ajasta jalostaa aiheet järkeviksi tekstikokonaisuuksiksi – tai tulevaisuudessa myös videoiksi.

Kiitos, että olet mukana!