Tamtron listautumisanti-analyysi

Tamtronin listautuminen Helsingin pörssiin on viikon toinen listautuminen, mutta se on jäänyt pahoin Sijoitusasunnot.comin listautumisannin alle kyseisen annin herättäessä huomattavasti enemmän keskustelua sijoittajien keskuudessa.

Myös Tamtron on kuitenkin yrityksenä mielenkiintoinen ja omaan silmääni jopa hieman mielenkiintoisempi kansainvälisyys-aspektinsa takia kuin Sijoitusasunnot.com. Tamtronin listautumisanti alkoikin jo tiistaina 15.11.2022 ja siihen voi osallistua 25.11.2022 kello 16.30 mennessä. Kaupankäynti pörssissä First North-listalla Tamtronin osakkeella alkaa arviolta 2.12.2022.

Pienen annin vuoksi tässäkään ei ole mukana pääjärjestäjää tai vakauttamismenettelyjä. Markkinatakauksesta (eli siitä, että osakkeilla voi käydä kauppaa listautumisen jälkeen, vaikka myyjiä ja ostajia olisi vähäisessä määrin) vastaa Lago Kapital.

Tamtronin liiketoiminta

Tamtron on tamperelainen vuonna 1972 perustettu kansainvälinen punnitusteknologiayhtiö, joka keskittyy punnitusratkaisuihin sekä teollisen informaation tuottamiseen kaikille merkittäville teollisuudenaloille. Yhtiö on tänä vuonna tasan puoli vuosisataa vanha ja toimittanut tänä aikana yhteensä yli 60 maahan tuotteitaan.

Tamtronin tuotteissa vaa’at ja monipuoliset punnitustiedon hallintajärjestelmät auttavat tehostamaan asiakkaiden toimintaa, tavoitteenaan tehdä asiakkaidensa liiketoiminnasta kannattavampaa. Yhtiön kehittämät punnitustiedon hallintajärjestelmät auttavat asiakkaita yhdistämään kaiken punnitukseen liittyvän tiedon automaattisesti ja vaivattomasti yhteen järjestelmään.

Tamtronin tuotteita voi käyttää esim. varastonhallintaan monella teollisuudenalalla, kuten kiertotalousyrityksissä. Yhtiön suurimman asiakasryhmän muodostavatkin logistiikan toimijat, jotka tarvitsevat varastonhallintaansa Tamtronin tuotteita. Lisäksi yhtiön asiakkaisiin kuuluu maanrakennus- ja kaivosalan, puunkäsittelyn ja kierrätysalan, satamateollisuuden, kuljetusalan sekä prosessi- ja valmistavan teollisuuden alan toimijoita.

Tamtron toimii aktiivisesti yhteensä yhdeksässä Euroopan maassa ja Eurooppa onkin merkittävin markkina-alue, Suomen ollessa edelleen isoin. Suomi on yhtiön liikevaihdosta 29% ja muu Eurooppa 53%. Muu maailma jää 18%:iin ja yhtiön toimitusjohtajan mukaan yhtiö pyrkii keskittymään jatkossakin erityisesti samalla tavalla reguloituun ja tuttuun Euroopan markkinaan. Ala onkin yllättävän reguloitu, mikä ei itselläni tulisi heti ensimmäisenä mieleen, kun kyse on puntareista.

Tällä hetkellä yhtiön liikevaihto syntyy seuraavasta tuote- ja palvelumixistä:

  • Elinkaaripalvelut 31 %
  • Liikkuvan kaluston vaa’at 29 %
  • Raskaan kaluston vaa’at 27 %
  • Vaakojen jälleenmyynti 8 %
  • SaaS-palvelut 5 %

Saatat ihmetellä, mitä SaaS (software-as-a-service) tekee yhtiön palveluissa ja tämä johtuukin siitä, että yhtiö pyrkii olemaan alan IT-kehityksen kärjessä hyödyntämällä IoT:tä (Internet of Things), jolla yhtiö pyrkii tuottamaan tuotteillaan tietoa asiakkaiden järjestelmiin automaattisesti nopeuttaakseen asiakkaiden prosesseja logistiikasta suoraan taloushallintaan.

Tamtronin taloudelliset tavoitteet, arvostus sekä osinko

Tamtronin osakkeen listautusmishinta: 6,28 €/osake
Tamtronin markkina-arvo listautumisen jälkeen: n. 40 miljoonaa euroa
Liikevaihto 2021: 29,4 miljoonaa euroa
Liikevoitto 2021: 1,23 miljooonaa euroa
P/E-luku 2021: 272

Osinkotuotto 2022: n. 0,5 %

Ensimmäisenä silmään pomppaa todennäköisesti Tamtronin P/E-luku, joka tuntuu järjettömän korkealta. Syy tähän löytyy siitä, ettei Tamtron ole erityisen kannattava yhtiö. Liikevoittoprosentti Tamtronilla on keikkunut pitkään 4-6%:n paikkeilla ja nettotuloksesta jäljelle viime vuodesta jäi viivan alle vain muutama sataa tuhatta euroa.


Kuten näkyy, mennyt vuosi ei ollut puhtaan liiketuloksen osalta poikkeus, vaan yhtiöllä on ollut myös menneisyydessä hankalaa saada etenkin nettotulos paljon plussan puolelle. Tämä ei välttämättä kuitenkaan ole yhtiön oman viestinnän mukaan ongelma, sillä yhtiö seuraa ennen kaikkea käyttökatetta (EBITDA).

Tämä johtuu siitä, että yhtiön tehdessä yritysostoja paljon, poistot tulevat jatkuvasti rasittamaan yhtiön liikevoittoa, mikä saattaa johtaa väärään kuvaan yhtiön oikeasta tuloskunnosta. Se, mitä tuloksen osuutta kuitenkin haluaa katsoa, on aina sijoittajasta kiinni, mutta on hyvä ymmärtää tämä, ettei säikähdä turhaan yhtiön P/E-lukua.

Jos yhtiön numerot tällä hetkellä jättävät vielä toivomisen varaa, ovat sen tavoitteet seuraavalle viisivuotiskaudelle erittäin kovat. Yhtiöllä onkin seuraavat tavoitteet keskipitkälle aikavälille.

  • Tamtronin tavoitteena on yli kolminkertaistaa liikevaihto vuoden 2027 loppuun mennessä – liikevaihdon kasvun ollessa 22% vuodessa.
  • SaaS-ratkaisujen osuus 10% yhtiön liikevaihdosta – tällä hetkellä n. 5%
  • Käyttökate 16% liikevaihdosta
  • 96 miljoonan euron liikevaihdosta vuoden 2027 loppuun mennessä, josta 44 miljoonaa euroa saavutetaan yritysostojen avulla

Kun katsoo Tamtronin historiaa aikaisempina vuosina, tavoitteet tuntuvat erittäin kovilta. Yhtiö on onnistunut kasvamaan, mutta ”vain” 15% vuodessa, mutta pyrkii kasvattamaan vauhtia entisestään.

Toisena on hyvä huomata, että yhtiö tähtää korkeampaan käyttökatteeseen kuin tällä hetkellä. Tänä vuonna käyttökate liikkuu 13%:n kohdalla ja 15%:n kasvattaminen samalla kun kiihdyttää kasvua yritysostoilla tuntuu erittäin haastavalta.

Päämarkkinan yhtiöllä ollessa noin 700 miljoonaa euroa Euroopassa ja liikevaihdon ollessa tällä hetkellä vain n. 30 miljoonaa euroa, mahdollisuuksia kasvuun on – etenkin yritysostojen avulla. Ongelma on kuitenkin siinä, että kohdemarkkina ei juuri kasva ja Tamtronin arvioiden mukaan yhtiön päämarkkina kasvaakin vain 1-2% vuodessa. Samalla yhtiö kuitenkin tähtää kaksinumeroiseen vuotoiseen kasvuun ja yhtiön liikevaihdon kolminkertaistamiseen vain viidessä vuodessa – tämä on erittäin kunnianhimoinen tavoite jopa yritysostojen kanssa. Yhtiö pyrkiikin tekemään vähintään 1-2 yritysostosta joka vuosi, joka on käytännössä pakko, kuten tavoitteista näkee.

Täytyy antaa yhtiölle kuitenkin tunnustusta siitä, että vaikka SaaS-hypeen olisi helppo hukkua, ei yhtiö korostanut sitä liikaa upoten jargoniin, vaan yhtiö viesti, että digitalisaatio alalla on tekemisessä aina mukana, mutta se ei ole mikään hopealuoti esim. yhtiön kannattavuuden parantamisessa.

Yhtiön osinkopolitiikkana on jakaa osinkoa keskipitkällä aikavälillä 20–30 prosenttia tilikauden tuloksesta, mutta muun muassa strategian mukaiset investoinnit kasvuun sekä yhtiön tuloskehitys ja -näkymät voivat vaikuttaa osinkojen maksamiseen tulevaisuudessa.

Tamtronin osakeannin rakenne ja antiin osallistuminen

Tamtron pyrkii keräämään listautumisannissa n. 10,5 miljoonan euron bruttovarat, joista noin miljoona palaa yhtiön listautumiskuluihin.

Listautumisannista saadut varat on tarkoitus käyttää klassisiin asioihin eli:

1) Yhtiön orgaanisen ja epäorgaanisen (yritysostojen) liiketoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen tukemiseen
2) Lainojen takaisinmaksun ja taseen vahvistamiseen sekä eräiden yhtiön osakas- ja muiden lainojen takaisinmaksuun siltä osin kuin 3) Tuotekehitykseen ja uusien teknologioiden kehitykseen ja kaupallistamiseen sekä tuotantokapasiteetin ja markkinointikanavien rakentamiseen.​

Listautumisannissa on tuttuun tapaan yleisöanti (607 716 osaketta), instituutioanti (1 602 938 osaketta) sekä henkilöstöanti (88 338 osaketta), jossa työntekijöillä on 10% ale listautumishintaan nähden.

Erityisen mielenkiintoinen osuus institutionaalisten sijoittajien osalta on ankkurisijoittajat. Ankkurisijoittajina tässä listautumisannissa on perhesijoitusyhtiö Ensto Invest Oy ja Tamtronin hallituksen jäsen Hannu Kytölä, jotka ovat sitoutuneet antiin yhteensä 6,65 miljoonalla eurolla, mikä on 63,62% koko annin koosta.

Näin vahvasta kahden antiin osallistujan panoksesta huolimatta isoimpana omistajan tulee jatkamaan yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja yhtiön entinen pitkäaikainen toimitusjohtaja Pentti Asikainen, joka omistaa yhtiön osakkeista annin jälkeen n. 63%. Huomioitavaa on, että perustaja ei tässä annissa omia osakkeitaan myy eikä niin tee yksi muukaan omistaja, vaan kyseessä on täysin uusien osakkeiden anti.

Jatkossakin osakkeiden omistus tulee olemaan erittäin keskittynyttä, mikä on hyvä muistaa, sillä kaikki isot omistajat ovat todennäköisesti pitkäaikaisia omistajia. Tämä johtaa siihen, että yhtiön osakkeilla käydään todennäköisesti erittäin vähän kauppaa myös pörssissä, koska osakkeita ei yksinkertaisesti ole paljoa liikkeellä.

Minimimerkintä yleisöannissa on 100 osaketta (628 euroa) ja instutuutioannissa minimimerkintä on vähintään 15 924 osaketta (n. 100 000 euroa). Antiin voi osallistua niin tuttuun tapaan Nordnetin sivuilla suomalaisilla verkkopankkitunnuksilla.

Osallistunko minä Tamtronin listautumisantiin?

Ala, jolla Tamtron toimii on täydellisesti makuuni – tylsä, reguloitu, Business-to-business ala, joka ei suuremman osan ajasta voisi vähempää kiinnostaa suurta osaa sijoittajista markkinana matalan kasvun takia. Yhtiöllä on myös selkeä kasvustrategia sekä kasvollinen omistaja. Nämä kaikki ovat tekijöitä, jotka nostavat annin erittäin mielenkiintoiseksi omasta näkökulmastani.

Jätän tämän annin väliin kuitenkin puhtaasti Tamtronin arvostuksen takia. Yritysostovetoinen kasvustrategia on makuuni, mutta yhtiön arvostus on suhteellisen rapea. Kuten kirjoitin Sijoitusasunnot.comin annissa ja viime kuukausikatsauksessani, pörssissä on tällä hetkellä erittäin paljon mielenkiintoisia ostopaikkoja, ja annin pitäisi olla erittäin konservatiivisesti arvostettu, että siihen tässä markkinassa osallistuisin.

Tamtron yhtiönä on kuitenkin äärimmäisen mielenkiintoinen ja lisään yhtiön seurantalistalleni, sillä matalammalla arvostuksella näen yhtiössä erittäin paljon potentiaalina sijoituksena. Haluisin myös nähdä yhtiön nostavan kannattavuustasoaan pysyvästi korkeammalle, jotta voisin sitä omaan salkkuuni harkita. Kasvaa pystyy melkein kuka tahansa yritysostoilla, mutta kannattavuus on kuitenkin se, mikä tekee liiketoiminnasta aina laadukkaan.

Yhteenveto Tamtronin listautumisannista

Tamtron on hieno pitkän aikavälin tarina suomalaisesta yrittäjyydestä ja on hienoa, että tällaisiakin pitkän linjan kasvajia vihdoin nähdään pörssissä, vaikka pörssikurssit sakkaavatkin. Yhtiö toimii myös suhteellisen defensiivisellä toimialalla eikä ole juuri nähnyt negatiivisia vuosituloksia kaikenlaisissa suhdanteissa 90-luvun lamasta alkaen.

Yhtiö ei ole kasvanut vuodesta toiseen jatkuvasti, vaikka matka onkin jatkanut eteenpäin koko ajan. Tämä herättää kysymyksiä ennen kaikkea kasvustrategian osalta. Riittääkö 10 miljoonan lisärahat listautumisesta nostamaan kasvun aivan uudelle uralle ja triplaamaan yhtiön koon vain viidessä vuodessa nykyinen makrotilanne huomioiden?

Jään seuramaan Tamtronin matkaa mielenkiinnolla, mutta varauksella.

Oletko uusi lukija ja oletko kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta? Aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa yli 500 tekstiä, joten olen varma, että löydät uutta mielenkiintoista luettavaa.

P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!

Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville

2 kommenttia artikkeliin ”Tamtron listautumisanti-analyysi”

  1. Kun Intera Partners osti enemmistön Tamtronista 2011 ilmoittivat Intera ja nykyinen pääomistaja tavoitteeksi nostaa yrityksen liikevaihto 25 miljoonasta 100 miljoonaan viidessä vuodessa.

    Interan tiedote ostohetkellä 2011:
    ”Tamtron Oy on suomalainen teollisuuden vaakalaitteita ja niihin liittyviä tiedonhallinnan järjestelmiä suunnitteleva ja valmistava yritys. Yrityksen pääkonttori sijaitsee Tampereella ja sen nykyiset päämarkkinat ovat Pohjoismaat, Puola, Tsekki, Slovakia ja Kiina. Tamtronilla on tuotantolaitokset Suomessa ja Kiinassa. Vuonna 1972 perustetun yrityksen ennustettu liikevaihto kansainväliset sisar- ja tytäryhtiöt mukaan luettuna on vuonna 2011 noin 25 miljoonaa euroa ja sillä on yhteensä n. 200 henkilöä palveluksessa.”

    Interan tiedote kun Interan myi omistuksensa takaisin nykyiselle pääomistajalle vuonna 2017:
    ”Tamtron Oy on suomalainen teollisuuden vaakalaitteita ja niihin liittyviä tiedonhallinnan järjestelmiä suunnitteleva ja valmistava yritys. Yrityksen pääkonttori sijaitsee Tampereella ja sen nykyiset päämarkkinat ovat Pohjoismaat sekä Keski- ja Itä-Eurooppa. Yhtiön tuotantolaitos sijaitsee Tampereella. Vuonna 1972 perustetun yrityksen liikevaihto vuonna 2016 oli noin 25 miljoonaa euroa ja se työllisti noin 140 henkilöä.”

    Näistä luvuista voidaan päätellä ettei vuosina 2011 – 2016 tapahtunut kasvua lainkaan. Myöskin tämän jälkeen Norjan viime vuoden yrityskaupan tuoma 9 miljoonan euron liikevaihdon lisäys huomioiden orgaaninen kasvu on ollut olematonta.

    Näyttää siltä että Tamtron kuten muutkin listautuvat yritykset pyrkivät listautumishetkellä varsin voimakkaasti kaunistelemaan tosiasioita.

    Vastaa
    • Jep, ei ole sinällään salaisuus, että yhtiöt tietysti haluavat näyttää mahdollisimman hyvät numerot listautumisvuodelle. Kaikki yhtiöt tekevät tätä ja kaikkia yhtiöitä ajetaan muidenkin kun numeroiden toimesta usein ”listautumiskuntoon”, esim. compliance ja muiden asioiden osalta.

      Mutta tosiaan iso ongelma omastakin mielestäni on juuri tuo orgaanisen kasvun puute niin yrityksen historiassa kuin myös markkinassa tulevaisuudessa. Kun markkina ei kasva, vaikuttaa orgaaninen kasvu myös erittäin haastavalta jatkossa.

      Vastaa

Jätä kommentti